Hulppea Jamitar-saunalautta syntyi CLT:stä Järviseudun ammatti-instituutin oppilastyönä

HOISKO CLT elementit taipuvat moneen. Vaikka saunalautaksi.

Tämän todistaa Järviseudun ammatti-instituutin eli JAMIn massiivi(pui)nen projekti, jonka tuloksena on syntynyt kenties Suomen ensimmäinen CLT-saunalautta. Hulppea saunalautta on toteutettu oppilastyönä. CLT-levyt toimitti HOISKO CLT.

Elementtilevyjen kaikki työstöt tehtiin poikkeuksellisesti koululla eikä tehtaalla, jotta tulevat rakennusalan ammattilaiset pääsivät tutustumaan CLT-elementin työstämiseen.

Jamittareksi nimetty saunalautta ei ole mikään peruslautta, vaan hyvin varusteltu, kookas, 12×5-metrinen keidas, joka on rekisteröity 22 hengelle. Lautta pitää sisällään lasitetun kokous- ja ruokailutilan kymmenelle, kattoterassin oleskeluryhmineen, saunan, pesutilat ja jopa karaokelaitteet. Lauttaa vuokrataan kaikille kiinnostuneille. Sen asemapaikkana on Lappajärven golf-kentän ranta, ja vuokraamisesta vastaa Lakis Oy.

– Saunalautta-ajatus syntyi siitä, että halusimme toteuttaa yhteisen projektin paikallisten yritysten kanssa, kertoo rehtori Matti Väänänen.

Alajärveläisen HOISKO CLT:n lisäksi mukana ovat olleet alajärveläiset Mäkelä Alu (lautan runkopalkit ja terassin kaiteet) ja Saltex (keinonurmi) sekä vimpeliläinen VPT-Keittiöt (kalusteet).

 

Talonrakentajien opettaja tykästyi CLT:hen

Jamittaren toteuttamisessa isoin rooli oli talonrakentajatutkinnon sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoilla. Hankkeesta teki erityisen se, että kyseessä on lautta eikä maan päälle tuleva rakennus.

–On ollut opiskelijoille hienoa nähdä, miten projekti etenee ja tällainen erikoisuus valmistuu, sanoo opettaja Juha Haapala.

CLT:stä hänellä on vain hyvää sanottavaa.

– Se on helppoa ja nättiä työstää, ja siitä on yksinkertaista ja helppoa rakentaa. HOISKOn tehtaalta meille annettiin hyvät ohjeet.

Hanke alkoi vierailulla tehtaan toimitiloissa.

 

Arkkitehdille mielenkiintoinen projekti

Arkkitehtikuvat piirsi suunnittelija Juuso Horelli, jonka suunnittelema minitalo oli tuolloin juuri valittu Valkeakosken talonäyttelyn parhaaksi ja mieleenpainuvimmaksi kohteeksi.

Rakennekuvat JAMIn opiskelijat piirsivät itse AutoCadilla.

Juuso Horelli sanoo projektia mielenkiintoiseksi.

– Suunnittelen pääsääntöisesti pientaloja. Tässä kohteessa olikin paljon pientalon piirteitä, koska se vastaa kooltaan omakotitaloa. Suunnittelussa oli kuitenkin otettava huomioon sellaisia asioita, joita taloissa ei tarvitse miettiä: esimerkiksi se, paljonko rakennus saa painaa ja jakautuuko paino tasaisesti.

Koska painopiste oli saatava mahdollisimman alas, kattoterassilla ei CLT:tä käytetty.

– Lähtöajatuksena oli, että rungon ulkomitat ratkaisi se, kuinka suuri oli suurin tehtaan valmistama elementti.

Horellin ajatuksena oli hyödyntää myös työstöstä syntyvät hukkapalat. Niistä toteutettiinkin saunan runko ja sisäseinät.

 

CLT on hyvä materiaali pienellä hiilijalanjäljellä

Jamitar oli Horellille ensimmäinen suunnittelutyö, joka toteutettiin CLT:stä.

– Suunnittelijalle tämä on erilainen materiaali siinä mielessä, että isot elementtilevyille tehdään CNC-työstöt jo tehtaalla suunnittelijan tekemien tiedostojen pohjalta, hän sanoo.

CLT:n tuloa rakennusmarkkinoille Horelli pitää erittäin hyvänä asiana materiaalin ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen sekä sen monikäyttöisyyden ja helppouden takia.

– CLT sopii ominaisuuksien puolesta isoihin kohteisiin siinä missä betonikin, ja suunnittelu ja- rakennusprosessi ovat yhtä sujuvia. Kerrostaloissa kaunista massiivipuupintaa on palomääräysten mukaan levytettävä valitettavan paljon.

 

Jamittaresta lisätietoja saunalautan Facebookissa.

Kuvat: Juha Haapala / JAMI, Jaakko Joensuu /JAMI