Tutkimus raivaa tietä CLT:n hyödyntämiselle maan pinnan kantavuuden vahvistajana pehmeillä mailla

CLT-levyistä kehitetään ratkaisua pehmeiden maastojen puunkorjuuseen

Elokuu 2022. Ollaan Rovaniemen Hirvaalla suonotkon laidalla, CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa (CLT Access Matting) -hankkeen yleisönäytöksessä. Paikka on Metsähallituksen korjuukohde, ja maaston haasteet ovat ammattilaisille tuttuja. Maaperä upottaa niin, että sukat saattavat kastua pitkistä saappaanvarsista huolimatta.

Ajokone Ponsse Buffalolle eteneminen suonotkon yli on kuitenkin helppoa. Se kulkee CLT-levyistä tehtyä ajokaistaa kuin kovalla maalla, ensin ilman kuormaa, sitten kuorman kanssa, jolloin ajoneuvon kokonaispaino nousee 40 tonniin. Pyörä ei uppoa, eikä levy murru.

Ennen näytöstä levyjen päältä on ajettu testeissä telaketjuilla, hokeilla ja ilman, jo 70 kertaa. Se ei ole levyjen käytettävyyttä huonontanut, jättänyt vain jälkensä niiden pintaan. CLT-levyjen kantokyky on valtava: ne pienentävät pintapainetta yllättävän tehokkaasti, ja ristiinlaminoidut lankkukerrokset tekevät levyistä painoonsa nähden erittäin lujia.

– Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten CLT-levyt toimivat pehmeiden maiden puiden korjuussa ja pienten ojien ylityksessä. Lisäksi selvitetään, miten pitkään levyt käytössä kestävät, tehdään laskelmia kustannuksista ja kannattavuudesta ja mietitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia levyjen jakeluun ja vuokraukseen, kertoo metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi. Hän toimii asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja on CLT Access Matting-hankkeen projektipäällikkö.

 

CLT-levyt soveltuvat vaikeissa maastoissa toimiville toimialoille

Näytös osoittaa, että ollaan suurten mahdollisuuksien äärellä. Siirrettävät CLT-alustat ovat ekologinen ja kerrasta toiseen kestävä ratkaisu, joka mahdollistaa korjuun vaikeiden taipaleiden takaa ympäri vuoden ja koko alueen korjaamisen samalla kertaa hankalia osia myöten. Malminetsinnässä tai ympäristökatastrofien torjunnassa levyjä käyttämällä voitaisiin päästä hyvin nopeasti haasteellisten taipaleiden taakse. Näissä käyttötarkoituksissa ajan säästöstä koituvaa hyötyä voitaisiin pitää jopa jonkinlaisena lottovoittona.

Idean äiti, hankkeessa asiantuntijana toimiva puutalousinsinööri Tytti Ahoranta ei ole yllättynyt siitä, miten hyvin CLT painavien koneiden alla toimii.

– CLT:ssä yllättää oikeastaan vain se, että se toimii juuri odotetusti, kertoo paljon materiaalia tutkinut Kemin Digipolis Oy:n projektipäällikkönä työskentelevä Ahoranta.

CLT-levyt kulkevat työmaalle metsäkoneen mukana

Hankkeen toteuttajia ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis Oy, Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus, ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. HOISKO CLT on hankkeessa mukana testilevyjen A-sarjan valmistajana. B-sarjan levyt on valmistettu Ammattiopisto Lappian Kemin CLT-oppimisympäristössä.

Hankkeessa on kehitetty kaksi tuotetta: tasamaalle tarkoitetut 1,5- ja 2,5-metriä pitkät etenemälevyt ja niitä pidempi ja paksumpi siltalevy ojanylitykseen. Liimalevykerroksia levyissä on viisi, mutta testit osoittavat, että ohuempikin levy riittäisi. Suunnittelusta on vastannut rakennustekniikan DI Risto Airaksinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Jotta levyt vastaavat käyttäjien tarpeita, suunnittelu lähti liikkeelle metsäkoneyrittäjiä haastattelemalla.

–Sieltä tulivat reunaehdot: levyt on pystyttävä kuljettamaan metsäkoneen kyydissä paikalle ja kuljettajan pitää saada ne asennettua maan pintaan koneesta nousematta, koneen omalla kouralla. Sitä varten levyissä on kahva, kuvaa Ahoranta.

CLT-alustat pisteytettiin parhaaksi kehitysideaksi

Hankkeen taustalla on kansainvälinen ROSEWOOD-hanke, jossa tutkittiin, miten voidaan parantaa puuraaka-aineen liikkumista Euroopassa. Siihen tarvittiin eri alueille sopivia innovaatioita. Suomen innovaatiotyöryhmissä syntyi kaikkiaan 17 ideaa. Tytti Ahorannan ajatus talon kantavana rakenteena tutuksi tulleen CLT:n hyödyntämisestä infrakohteessa nousi pisteytyksessä kärkeen ja jatkotutkimuksen kohteeksi.

– CLT-levyistä on vastaavanlaisessa käytössä kokemuksia maailmalta muun muassa öljynporauskohteista kuin myös puunkorjuusta. Lähimpänä Latviasta löytyy CLT-levyistä tehty metsäautotie.

 

CLT-levy vastaa monen toimialan tarpeisiin

Yksi CLT-levyn valtti on Ahorannan mukaan se, että levy on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta, se ei kuluta eikä saastuta ympäristöä, ja kun se nostetaan pois, ei maastoon jää juuri minkäänlaista jälkeä. Hankkeessa tuodaan esille myös sitä, miten CLT-rakenteita voidaan hyödyntää rakennuksen elinkaaren päättymisen jälkeen.

Saloniemi kertoo, että osana tutkimusta on haastateltu myös monien muiden toimialojen edustajia. Kiinnostus on suurta. Ratkaisut voisivat olla hyödyksi muun muassa kaivoskairauksissa, puolustusvoimissa, näytteenotoissa, pelastustoimessa ja ympäristökatastrofien torjunnassa. Esiin on noussut myös ajatus, että nopean etenemisen vaikeakulkuisissa paikoissa varmistavia levyjä pitäisi olla varmuusvarastoissa.
Se näyttää Saloniemestä selvältä, että tutkimus tulee saamaan jatkoa.

Hankkeen rinnakkaishankkeessa on tutkittu CLT:n käyttöä siltamateriaalina hyvin kokemuksin.

 

”CLT toimisi myös pienten siltojen rakenteena”

CLT-levyjen toimivuutta seurasi näytöksessä myös HOISKO CLT:n Jukka Matti-Tuuri.

– Paikan päällä näki, miten levy toimii, ja sehän toimi loistavasti. CLT:llä voidaan taata turvallinen ja varma ylitystapa raskaille koneille upottavissa maastoissa. Sellaisten koneiden juuttuminen suohon on kallista, hän miettii.

Jotta levyt saadaan arkiseen käyttöön, tarvitaan toimija niitä kehittämään. Matti-Tuuri pitäisi järkevänä ratkaisuna sitä, että levyjä olisi vuokrattavissa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä, eikä jokaisen urakoitsijan tarvitsisi niitä itse omistaa.

Hän näkee, että lujalla CLT-levyllä on paljon käyttömahdollisuuksia.

– Yksi kiinnostava kohde ovat pikkuteiden sillat. Se vaatii oman tutkimuksensa, mutta uskon, että se on tulevaisuutta.

Miksi CLT-levy on niin ylivertainen maanpinnan vahvistajana:

● edistää puunkorjuuta ympäri vuoden, myös rospuuttoaikoina
● ajomatka kohteeseen voi lyhentyä merkittävästi, jolloin säästetään aikaa, vaivaa ja energiaa
● isossa levyssä pintapaine leviää niin laajalle, että levyn yli päästään hyvin isoilla koneilla
● levy on turvallinen ja vakaa, jolloin vältytään vahingoilta ja raskaiden koneiden painumisilta
● saadaan tarkasti korjattua koko leimikko periaatteessa mihin vuodenaikaan vaan, eikä haastavia osia tarvitse jättää korjattavaksi toisena ajankohtana
● levyt valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta
● levyistä ei jää käyttöpaikalle mitään.

CLT-levyjen käyttöä suonotkon ylityksessä esitellään vielä toisessa näytöksessä Rovaniemen Hirvaalla 8.syyskuuta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 4.9. mennessä.

 

Katso video näytöksestä Rovaniemeltä elokuussa 2022. Ponsse Buffalo kuljettaa kuormaa suonotkon yli CLT-levyjen päällä:

Katso video näytöksestä Rovaniemeltä elokuussa 2022. CLT apuna ojan ylityksessä:

JUTUN PÄÄKUVA YLHÄÄLLÄ: HARRI LINDEMAN

Lue hankkeesta myös Lapin ammattikorkeakoulun sivuilta.