Suomalaistutkimus osoitti puun selkeän vaikutuksen hyvinvointiin
09 marraskuun, 2021Puisessa huoneessa ärtymys ja ahdistuneisuus alenivat vertailuhuoneeseen verrattuna
Miten puu vaikuttaa ihmiseen? Onko puun käytöllä rakennus- ja sisustusmateriaalina vaikutusta hyvinvointiin?
Näitä asioita haluttiin selvittää Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Wood for Good -tutkimushankkeessa. Tutkimus on kansainvälisestikin laajin, mitä aiheesta on tehty.
Tutkimustulokset osoittavat, että puumateriaalilla voidaan luoda tilaan tunnelma, jolla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten tuntemuksiin. Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka ärtymyksen ja ahdistuneisuuden tunteet olivat alemmalla tasolla puuhuoneessa verrokkihuoneeseen verrattuna tutkimukseen liittyneen testisarjan lopussa.
– Tutkimus osoittaa, että materiaalivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tunnetiloihin. Tätä tosiasiaa pitäisi hyödyntää rakentamisessa ja sisustamisessa, sanoo hankkeesta vastannut erikoistutkija, FT Riina Muilu-Mäkelä.
Vaikka tutkimustilana oli työhuone, tulokset ovat hänen mukaansa peilattavissa asuinrakennuksiin.
– Puumateriaaleja valitsemalla ottaa riskin, että sillä on myönteinen vaikutus hyvinvointiin, hän kiteyttää.
Tutkimuskohteina puun psykologiset ja fysiologiset vaikutukset
Puun terveysvaikutuksista ja hyvinvointivaikutuksista puhutaan paljon. Kansainväliset tutkimustulokset ovat kaikki samansuuntaisia, puun hyvinvointivaikutuksista ja restoratiivisuudesta eli elpymistä edistävästä vaikutuksesta kertovia.
– Aiemmat tutkimukset on kuitenkin tehty pienillä aineistoilla. Siksi halusimme tehdä kattavamman tutkimuksen, kertoo Muilu-Mäkelä.
Kattavuus tarkoittaa suurta otantaa ja monipuolisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa verrattiin yhteensä 61 koehenkilön tuntemuksia ja tehtävistä suoriutumista kahdessa huoneessa, joiden ainut ero oli seinä- ja lattiamateriaaleissa. Toisen huoneen pinnoista 50 prosenttia oli puuta.
Psykologiset mittaukset olivat keskeisiä, ja niiden tulokset ovatkin Muilu-Mäkelän mukaan yksiselitteisiä. Niiden rinnalla käytettiin fysiologisia mittauksia.
– Molemmat huoneet haluttiin tehdä miellyttäviksi. Verrokkihuoneeseen valittiin murretut sävyt, sillä kliininen valkoisuus olisi ollut liian iso kontrasti luonnonmateriaaliin. Puuhuoneessa käytettiin melko ”raakaa” puuta, koska haluttiin tutkia nimenomaan materiaalin vaikutusta. Paljon esteettisemmänkin siitä olisi siis saanut.
Tulosten luotettavuus varmistettiin toistamalla testitilanne kolmeen kertaan kahden viikon aikana. Tutkittavilla ei ollut tietoa siitä, että tutkimus koski materiaaleja; heille kerrottiin tutkittavan työtilojen vaikutusta.
Puuhuoneessa paremmalla tuulella
Neljällä psykologisella testillä arvioitiin tutkittavien myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Kaikki mittarit osoittivat, että jokin puuhuoneessa vaikutti koehenkilöihin myönteisesti.
Kaikkein merkittävin tulos saatiin ärtyneisyyden ja ahdistuneisuuden mittauksessa. Testin alkaessa ärtyneisyydessä ei havaittu huoneiden välillä eroa. Tehtäväsarja nosti ärtyneisyyttä molemmissa huoneissa, mutta tehtävien lopussa ärtyneisyyden taso oli 97,5 prosentin todennäköisyydellä puuhuoneessa matalampi.
Negatiiviset tunteet pysyivät koko testin ajan matalampina puuhuoneessa.
Puu osoitti vahvuutensa lisäksi vireyttä, elpyneisyyttä ja tarkkaavaisuuden säilymistä mitattaessa.
Myös fysiologiset mittaukset osoittivat vireyden ja tarkkaavaisuuden pysyneen puuhuoneessa korkeammalla tasolla.
–Tarkkaavaisuuden ero tuli esiin silloin, kun sitä testattiin lepohetken jälkeen. Tällöin koehenkilöt tekivät puuhuoneessa vähemmän virheitä kuin verrokkihuoneessa. Tämä kertoo, että elävän ja vaihtelevan puupinnan katseleminen ja kokeminen lisäsi mahdollisesti ajattelua ja ainakin herätti myönteisiä tunteita, mikä näkyi kehossa vireytenä, sanoo Muilu-Mäkelä.
Puu on mielenkiintoisempi ja luonnollisempi
Tutkittavien tuntemuksia huoneista selvitettiin lisäksi esittämällä heille adjektiivipareja. Heitä ei pyydetty vertailemaan huoneita keskenään tai materiaalia sinänsä vaan heiltä kysyttiin miltä huonetila heistä tuntuu. Kysely toistettiin jokaisella kolmella käyntikerralla, jolloin samat henkilöt vastasivat kyselyyn molemmissa huoneissa.
Molemmat huoneet koettiin myönteisesti. Suurin ero puuhuoneen eduksi oli luonnollisuuden ja mielenkiintoisuuden kokemuksissa. Lisäksi puuhuone koettiin verrokkihuonetta miellyttävämmäksi, iloisemmaksi, lämpimämmäksi, runsaammaksi ja hyvänhajuisemmaksi.
Molemmat huoneet koettiin hyvin rauhallisiksi, harmonisiksi ja valoisiksi.
Puun vaikutuksia ei kannata jättää hyödyntämättä
Tutkimus vahvistaa sen, mitä puun vaikutuksista on yleisesti ajateltu ja aiemmissa tutkimuksissa todettu.
– Uskon, että luonnonmateriaalien kokeminen myönteisinä on meissä ihmisissä sisäsyntyistä. Toiset ovat sille herkempiä kuin toiset, sanoo Muilu-Mäkelä.
Puuta voi hänen mukaansa verrata silkkiin ja villaan.
– Siitä välittyy jotain, mitä ei synteettisesti pystytä valmistamaan. Sen pinta on visuaalisesti vaihteleva, yksilöllinen, luonnollinen, kaunis, mielenkiintoinen ja se koetaan lämpimäksi. Mitä vähemmän pintaa käsitellään, sen luonnollisempi se on.
Muilu-Mäkelä painottaa, että jos tila pystyy vaikuttamaan niin vahvaan tunteeseen kuin ärtymys, ei tällaista pidä jättää hyödyntämättä.
– On tärkeä ymmärtää materiaalin vaikutuksen mahdollisuudet. Tutkimus antaa ajattelun aihetta myös työtilojen suunnitteluun: materiaalilla ja tilojen hyvällä suunnittelulla voi olla vaikutusta jopa työstä suoriutumiseen. Erot eivät ole isoja, mutta niitä on.
Tutkimuksen toteuttajat: Luonnonvarakeskus sekä Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta sekä Johtamisen ja talouden tiedekunta, tuotantotalouden yksikkö.
Tutkimuksessa käytetyt psykologiset toistomittarit olivat elpymistä mittaava ROS, energisyyttä mittaava SVS, tunnetiloja mittaava PANAS ja ärtyneisyyttä mittaava STAI-6. Fysiologisesti tarkkailtiin sydänsähkökäyrää EKG-mittarilla ja ihon sähkönjohtavuuden muutoksia Moodmetric-älysormuksella.
Tutkimukseen voit tutustua täältä.