Tuhat neliötä tyyliä, tunnelmia ja yllätyksiä – yksi koti kahden katon alla

Järven reunustamalle kadulle, jylhään suomalaiseen järvimaisemaan on noussut samaa tahtia kaksi toisiinsa istuvaa, muodoltaan identtistä puutaloa. Vai onko sittenkään? Itse asiassa CLT-runkoinen luomus on yksi koti, joka muodostuu kahdesta eri tonteille rakennetusta talosta. Ne yhdistyvät toisiinsa kellaritilojen ja sisääntulokerroksen viherhuoneen kautta.

Kerrostasoja on kolme ja neliöitä reilu tuhat. Maanpäällisistä kerroksista löytyy keittiö, oleskelutiloja, kirjasto, baari ja makuuhuoneet; kellarista kuntosali, spa, elokuvateatteri ja viinikellari. Vessoja on yhdeksän, niistä yksi kissojen oma.

Taloa kuvatessa voidaan ”tyypillinen” heittää sanavarastosta pois. Perheen toiveena oli yllätyksellisyys ja näyttävyys mutta myös kodikkuus.

– Kotiin haluttiin erilaisia tiloja ja tunnelmia. Sen iso kohde mahdollistikin hyvin, sanoo sisustussuunnittelusta vastannut Maru Hautala.

Suunnittelijoiden kerran elämässä -kohde

Projektia on tehty kaksi vuotta suunnittelijoiden, työmaan ja perheen tiiviissä vuoropuhelussa. Arkkitehti SAFA Maxim Troyanovskiy, vastaava työnjohtaja / urakoitsija Veikko Kristo ja sisustussuunnittelija Maru Hautala (Suunnitteluhuone NIONIO Oy) ovat kaikki massiivipuun ammattilaisia. Kohde on antanut mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joita ei yleensä pääse tekemään. Perhe on esittänyt visioita ja ollut hyvin avoin suunnittelijoiden ideoille.

– Oikea arkkitehdin unelma, sanoo Troyanovskiy.

– Kyllä tämä sellainen kerran elämässä -kohde on, sanoo Hautala.

Samaa mieltä on Veikko Kristo, joka on pitkästä urastaan huolimatta tutustunut hankkeessa moniin uusiin materiaaleihin ja opiskellut niiden käyttöä. Hän kiittää siitä, että sai perheeltä vapaat kädet sopivien ammattilaisten etsimiseen. Ammattilaisten osaaminen näkyy, ja siitä kuuluu heille tunnustus.

Kaikki antavat kiitosta perheelle ja tiimille luottamuksesta ja yhteistyöstä, joka on tehnyt projektista niin mukavan.

 

CLT oli toimiva materiaali epätyypillisissä ratkaisuissa

Talon paikka räjäytettiin kalliorinteeseen. Maata ja kalliolouhetta poistettiin noin 500 kuormaa. Piha muodostuu suurelta osin kallion ja talon väliin rakennetusta 500-neliöisestä, suojaisasta terassista, jonne on myös suunniteltu erilaisia tiloja.

Perheelle oli selvää, että rakennus tehdään massiivipuusta. CLT-vaihtoehdon nosti esiin Veikko Kristo, ja sitä tukivat myös suunnittelijat. Materiaali ja HOISKO CLT:n korkea laatu vakuuttivat perheen.

– Rakentamisen näkökulmasta CLT on jäykkänä ja kantavana rakenteena ainut järkevä puumateriaali tällaisessa isossa kohteessa, jossa rakenteet eivät ole perinteisiä, sanoo Kristo.

Sisustuksellisesti elementti mahdollistaa modernin, pelkistetyn ilmeen: listattomat ovet ja ikkunat sekä selkeät, suuret, saumattomat pinnat.

Niin paljon perhe materiaaliin mieltyi, että sitä on käytetty alkuperäistä suunnitelmaa enemmän: viherhuone muutettiin kattoa myöten CLT:lle, ja siitä tehdään myös takapihan kesäkeittiö.

– HOISKOn toimitukset sujuivat hyvin eikä elementtejä joutunut työmaalla työstämään, sanoo Kristo.

 

Kahden talon ratkaisusta monta hyötyä

Kodin jakaminen kahdeksi rakennukseksi on rakennusmääräysten sanelema juttu: yli tonttien ulottuvaa taloa ei saanut rakentaa, ja yhden tontin neliörajat eivät talolle riittäneet.

– Ensimmäisiä kysymyksiä olikin se, miten talot yhdistetään ja saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Troyanovskiy.

Pakon sanelemasta ratkaisusta seurasi paljon hyvää, ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä.

Arjen toiminnot on voitu sijoitella näppärästi ja niille saadaan eri tavalla rauhaa kuin yhden katon alla. A-talon keskikerroksessa on muun muassa keittiö-olohuone; yläkerrassa vanhempien tilat. B-talon keskikerroksessa ovat kirjasto, baari ja työtila; yläkerta on nuorison valtakuntaa.

– Kahden rakennuksen myötä saatiin lisäksi enemmän julkisivua, ikkunoita ja valoa, sanoo Troyanovskiy.

Talojen julkisivuista päätettiin pohdinnan jälkeen tehdä reilusti eri näköiset. Tummahko, harmaan vihreä A-talo on modernimpi ja siinä on vähemmän kontrasteja. Sen ulkoverhouksessa on käytetty kolmen kokoista pystypaneelia. Perinteisemmän näköinen B-talo on oranssinkeltainen. Paneelit ovat A-taloa paksumpia ja vaakasuunnassa. Katot ovat samanlaisia.

Isosta näkymästä upeisiin yksityiskohtiin

Koti on niin iso ja yksityiskohtia on niin paljon, että kaikkea ei heti hahmota. Ensin näkee avaruuden, sitten katse poimii yksityiskohdan toisensa jälkeen. Arkkitehdin suosimat kaarevat muodot, sisustussuunnittelijan harkiten valitsemat kauniit valaisimet tyylikkäine painikkeineen, kalusteet, tekstiilit, kahvat ja vetimet, epäsuorat valaistusratkaisut, suuret, listattomat ikkunat kuin maisemataulut…

Puusepäntyötä on hyödynnetty paljon. Lattiamateriaaleina ovat puuparketti ja keraamiset laatat. Mukavuutta lisäävää älytekniikkaa on käytetty runsaasti.

 

Suklaanruskeaa ja hiilenharmaata

Värisuunnittelu alkoi haluttujen tunnelmien pohtimisesta. Kotiin toivottiin järvenranta-resortin fiilistä ja erilaisia maailmoita, esimerkiksi baaritilaan ripaus New Yorkia.

Resort-tunnelmaa Hautala lähti hakemaan isojen pintojen tummista sävyistä. A-talon alakerrassa seinät käsiteltiin suklaanruskeiksi, B-talossa hiilenharmaiksi. Yläkerran makuutiloihin eli lähimmäksi taivasta haluttiin vaaleita pintoja.

Tumma seinä tuo arvoituksellisuutta, sillä värin takia materiaalia ei ehkä heti tunnista CLT:ksi. Kuultavan pinnoitteen läpi näkyvät kuitenkin kauniit puun syyt. Hautala sanoo, että tummuutta on turha pelätä.

– Kokonaisuuteenhan vaikuttavat tila, valo ja arkkitehtuuri. Isoissa tiloissa tummia värejä uskaltaa käyttää rohkeammin. Tummalla voidaan loihtia pesämäisiä tunnelmia ja ylellisyyden tuntua, ja tummaa seinää vasten voidaan korostaa sisustuksen yksityiskohtia.

 

Järvi- ja kalliomaisema liki joka huoneessa

Talon jokaisesta huoneesta näkee järvelle ja liki jokaisesta lisäksi kalliolle. Tummansävyiset seinät antavat näille ”luonnontauluille” upeat raamit.

Erityinen haaste järvimaiseman tavoittamiseen oli saunassa: se kun sijaitsee kellarissa, ja näkymään uhkasi tulla myös järven ja talon välissä olevan kadun liikenne. Arkkitehdin nerokas ratkaisu löytyi strategisesti sijoitetusta ja mitoitetusta pyöräkatoksesta, joka blokkaa liikenteen, mutta päästää järvimaiseman sisälle.

Kattoikkunoita on kaikkiaan parikymmentä. Niistä voi nähdä kallion päällä humisevien mäntyjen latvat.

Yhdessä kellarin kattoikkunassa voivat vilahtaa varpaatkin. Se on nimittäin arkkitehdin ideoima valopolku, jonka päällä ulkona voi kävellä.

Miten piilotetaan salaovi?

Kodintekniikka ja johdot on piilotettu näkyvistä.

– CLT-elementti on tässä näppärä materiaali, sillä kaikki johtojen aukot tehdään jo lähtökohtaisesti tehtaalla elementin sisään. Muuta tekniikkaa, esimerkiksi hanoja, on integroitu kalusteisiin, sanoo Hautala.

Keskikerrokseen tuo ilmettä CLT-elementtien vaakauritus, jonka syvyys ja välitys ovat tarkkaan mietittyjä.

– Yksi CLT-elementtien hauska mahdollisuus on se, että ovien ja ikkunoiden aukkopaloja voidaan hyödyntää pienempien sisustuselementtien tekemisessä. Tähän taloon sellaisesta syntyi salaovi oleskelutilasta baarihuoneeseen.

Haastattelua tehtäessä Hautala mietti juuri sitä, miten ovi kätketään.

Kokonaisuus ihastuttaa

Kun kokonaisuus alkaa olla valmis, ovat tekijätkin voineet huokaista monta kertaa ihastuksesta. Kokonaisuus näyttää upealta. Moni asia on livenä vielä paremman näköinen kuin osasi odottaa, ja vaikuttavuutta lisäävät ikkunoista sisään tulevat luonto ja valo.

Kristo sanoo, että talo on toiminut alueella myös CLT:n mannekiinina. Ainakin pari muuta CLT-taloa on parhaillaan nousemassa.

– On hienoa nähdä kaikki valmiina, mutta myös haikeaa, kun yhteistyö perheen ja mahtavan tiimin kanssa päättyy, sanoo Hautala.

Ellei sitten asettuisi taloksi salaoven taakse.