“CLT:stä on helppo suunnitella ja rakentaa”

Miten sovitetaan yhteen toiveet ja tontti? Arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen evästää, että tonttia hankkiessa on tärkeä tietää, mitä talolta haluaa ja sallivatko tontti ja kaava sen, mitä halutaan. Suunnittelija onkin hyvä ottaa projektiin mukaan jo aikaisessa vaiheessa – mielellään jo tontin etsinnässä.
– Lähtökohta on aina se, että talo suunnitellaan tontille eikä tontille vain istuteta pakottamalla tietynlaista taloa, hän sanoo.
CLT-rakentaminen onnistuu hänen mukaansa hyvin silloinkin, kun rakennetaan kaupunkialueella ja kaava on tiukka.
– Jos tontille sallitaan puurakennus, sille sallitaan myös massiivipuurakennus, ainakin ulkoverhouslaudoituksella. Ulkoverhous on muutoinkin usein CLT-kohteissa käytetty ratkaisu.

Suunnittelija etsii toimivat ratkaisut

Suunnittelijan työtä ja ammattitaitoa on osata pukea asiakkaiden toiveet toteutettaviksi suunnitelmiksi. Hirvaskoski-Leinonen näkee, että kaava, tiukkakin, on arkkitehdille vain yksi lähtötieto kuten esimerkiksi tontin ilmansuunnat ja korkeuserotkin.
– Suunnittelijan on oltava niin kekseliäs ja kunnianhimoinen, että löytää asiakkaan toiveiden mukaiset ratkaisut. Kompromisseista pitää pyrkiä luopumaan, kun on kyse perheen elämän suurimmasta hankinnasta.
Yksi Hirvaskoski-Leinosen suunnittelema “tiukan kaavan talo” on Salmelan perheen koti Jyväskylän Halssilassa.

 

Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin

Hirvaskoski-Leinonen näkee, että suunnittelun ei saa olla asiakkaalle rakennushankkeen lisäkustannus vaan sen pitää maksaa itsensä takaisin. Kun arkkitehti miettii neliöt oikeisiin paikkoihin ja karsii turhat pois, hän säästää merkittävän lohkareen kokonaiskustannuksista. Jo muutaman hukkaneliön karsiminen maksaa suunnittelun hinnan.
Kaunis, tehokas, toimiva, taloudellisesti ja järkevästi toteutettavissa: se on hänestä pätevä lähtökohta omakotitalon suunnittelussa. Oikeisiin ratkaisuihin pääseminen vaatii asiakkaan tarkkaa kuuntelua ja keskustelua. Suunnittelijan on uskallettava myös sanoa asiat suoraan.
Kun asiakkaalla on kädessään talonsa arkkitehtikuvat, hän ei osaa edes arvata kaikkea sitä, mitä arkkitehti on kuvia suunnitellessaan jo miettinyt. Hän on ajatellut esimerkiksi sitä, että asukas voi aikanaan sijoittaa ruokapöydän pitkittäin tai poikittain: ja tästä huolimatta valaistus palvelee häntä mahdollisimman hyvin. Tai, että sisäpintojen materiaalivaihdokset onnistuvat ja rytmittyvät tilojen mukaan.
Toki erillisellä valaistus- ja sisustussuunnitelmalla tällaisiin asioihin pureudutaan vielä paljon tarkemmin.

Arkkitehdin sydän sykkii massiivipuulle

Hirvaskoski-Leinosen sydän sykkii vanhoille massiivipuurakennuksille, mutta yhtä vakuuttunut hän on tehdasvalmisteisista massiivipuumateriaaleista, CLT:stä ja lamellihirrestä. Vanhat hirsitalot kestävät sukupolvelta toiselle. Saman kestävyyden ja ekologisuuden hän näkee toteutuvan massiivipuun moderneissa muodoissakin.
– CLT on helppo, vaivaton ja mukautuva materiaali, joka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia eikä aiheuta ylimääräistä päänvaivaa ja ”harmaita hiuksia” suunnittelussa. Painumattomana rakenteena CLT mahdollistaa erilaiset kulmat ja muodot ja vapauttaa perinteisestä massiivipuurakentamisen tasakerta-ajattelusta, hän listaa.
Jos taloon halutaan vaikkapa moderni, pitkä pulpettikatto, tehdään seinäelementti yhtenäisenä pääty- tai sivukolmio mukaan lukien. Yhtä helppoa on toteuttaa seinäelementit harjakattoiseen taloon.

CLT-elementin vaivattomuus miellyttää suunnittelijaa

Asennuksen vaivattomuus ja nopeus ovat hänestä myös CLT:n ehdottomia etuja.
– Isot elementtikappaleet nousevat nopeasti, ja niissä on kaikki valmiina ikkuna-aukkoja ja johdotusten aukkoja myöten. Tämä tarkoittaa toki sitä, että nämä asiat on mietittävä valmiiksi ja “lukittava” ennen elementtien valmistusta.
Toisaalta: mitä enemmän asioita päätetään etupainotteisesti suunnitteluvaiheessa, sitä helpommalla rakentajaperhe pääsee rakennusvaiheessa. Kaikkien toisiinsa vaikuttavien ratkaisujen pohtiminen jo hyvissä ajoin varmistaa, että toiveet toteutuvat kaikilta osin ja kokonaisuudesta on alusta asti selkeä kuva.

Kuka?

• Arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen suunnittelee omakotitaloja sivutyönään. Hän tekee myös sisustus- ja valaistussuunnitelmia.
• Päävirkanaan hän vetää Jyväskylän kaupungin merkittävintä aluekehityshanketta vanhalla Kankaan paperitehtaan alueella, josta muokkautuu pitkässä projektissa yli 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan yhteisö. Hän opettaa lisäksi tulevia rakennusinsinöörejä ammattikorkeakoulussa.
• Taustallaan hänellä on niin suunnittelu- kuin viranomaistyötä rakennuslupien parissa, mikä antaa laajan perspektiivin ja ymmärryksen suunnittelutyöhön.
• Oma rakas projekti on vanhan kyläkoulun kunnostus.
• Kaisan saat kiinni numerosta 040-5254779 tai sähköpostilla hhirvask@hotmail.com

Lue lisää

CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali – Hoisko CLT