Julkinen rakentaminen, Kunnat

CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali

Rakennusmateriaalia ja sen toimittajaa valitessaan tekee samalla valintoja, jotka liittyvät ympäristön, ilmaston ja ihmisten hyvinvointiin. HOISKO CLT:n ristiinlaminoitu massiivipuuelementti on vastuullinen valinta kaikilla mittareilla tarkasteltuna. Sen valitessaan valitsee ympäristöystävällisen, terveellisen ja uusiutuvan materiaalin, jossa käytetty puu on peräisin vastuullisesti kasvatetuista, PEFC-sertifioiduista suomalaisista metsistä.

– Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisen jäljen jättää toiminnastaan. Vastuullisuutta pitää pyrkiä edistämään kaikin tavoin. Näemme etuoikeudeksi sen, että voimme toiminnallamme ja tuotteellamme olla vastuullisen rakentamisen edelläkävijöitä, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

HOISKO CLT:llä vastuullisuudesta huolehditaan liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Yrityksessä pidetään tärkeänä arvona sitä, että kaikki tärkeät sidosryhmät asiakkaista ja yhteistyökumppaneista työntekijöihin voivat kokea HOISKO CLT:n luotettavana ja sitoutuneena yhteistyökumppanina.

 

Massiivipuinen rakennus on hiilinielu

Puu on nykyisin käytössä olevista rakennusmateriaaleista ylivoimaisesti ympäristöystävällisin. Puurakentamisen päästöt ovat muita rakennusmateriaaleja pienemmät. Lisäksi puu sitoo itseensä hiilidioksidia. Jokainen kuutiometri puuta varastoi noin 750 kiloa hiilidioksidia.

– Massiivipuu painii vielä aivan omassa sarjassaan. Sen massaan sitoutuu hiilidioksidia huomattavasti enemmän kuin mitkä ovat sen valmistuksen ja rakentamisen päästöt. Silloin ei puhuta enää vain hiilineutraaliudesta vaan hiilinegatiivisuudesta. Massiivipuun valitseminen on ympäristöteko, jolla voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä, sanoo Yli-Sikkilä.

Esimerkiksi massiivipuisen Pudasjärven koulun sisältämän puumassan (973 000 kiloa) on laskettu olevan hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton vuosittaisen ajon (30 000 km) tuottamat hiilidioksidipäästöt.

Mikko Viljakainen ja Tero Lahtela ovat tutkineet rakentamisen hiilijalanjälkeä ja toteavat seuraavaa:

CLT-talon biogeenisen hiilen varasto on niin paljon rakentamisen aiheuttamia päästöjä suurempi, että rakennus on hiilineutraali vielä 12,7 vuoden lämmityksen jälkeen, jos lämmitys perustuu kaukolämpöön, ja 55 vuoden jälkeen, jos lämmitys tehdään uusiutuvilla energiamuodoilla. Tähän asti rakennus on hiilinegatiivinen.

Kiertotalous, turvallisuus ja CLT

HOISKO CLT on suunnitellut materiaalin hyödyntämisen loppuun asti. Lastuakaan ei mene hukkaan. Tuotannon sivuvirrat menevät jatkojalostukseen ja energiakäyttöön, muun muassa pelletin valmistukseen.

Pakkaamisessa hyödynnetään kierrätettäviä materiaaleja.

– Vastuullisuus tarkoittaa HOISKO CLT:lle myös varmuutta siitä, että asiakkaat saavat elää ja toimia turvallisissa ja viihtyisissä rakennuksissa. Terveellinen, hyvä sisäilma on keskeinen kriteeri CLT:n valitseville rakentajille niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, Yli-Sikkilä lisää.

Materiaalin turvallisuus on tutkittu ja todennettu monin tavoin. HOISKO CLT-elementeillä on vähäpäästöisen materiaalin M1-tunnus. Myös sertifioitu palosuojaus täyttää M1-päästöluokan vaatimukset. (Kaikki sertifikaattimme löytyvät sivuiltamme.)

 

Suomen metsänhoidon lainsäädännöllä pitkät perinteet

Mikä sitten takaa sen, että varsinainen raaka-aineen kasvatus on vastuullista?

Metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen painottaa, että suomalaisen metsätalouden vastuullisuus lähtee vastuullisista metsänomistajista. Se ei ole itsestäänselvyys maailmalla, mutta meillä se sitä on.

– Suomalaista metsänhoitoa ohjataan lainsäädännöllä, jonka perinne on pisimpiä maailmassa. Metsien uudistamisvelvoite on ollut meillä jo sata vuotta. Kaadetun metsän tilalle istutetaan siis aina uutta. Metsien uudistamista ja hoitamista on pidetty meillä aina äärimmäisen tärkeänä, mitä selittää yksityisomistus ja metsien siirtyminen perheessä sukupolvelta toiselle. Ne on haluttu jättää lapsille paremmassa kunnossa kuin mistä niitä on itse lähdetty hoitamaan.

Suomalainen metsä kasvaakin koko ajan nopeammin kuin mitä sitä hakataan. Metsää meillä on niin paljon, että esimerkiksi kuusikerroksisen puutalon rakennuspuiden on laskettu kasvavan Suomen metsissä puolessa minuutissa.

– Metsäpinta-alan kasvattamista entisestään tukee juuri voimaan tullut, väliaikainen puuttomien alueiden metsittämisen tuki, jolla pyritään metsittämään joutomaita, Alanen kertoo.

 

Tutkimus ja digitaalisuus pitävät tarkasti kartalla

Sertifiointi tuo oman lisänsä lakien päälle. Suomessa kaikki puu on käytännössä PEFC-sertifioiduista metsistä. Sertifikaatti takaa sen, että metsää on hoidettu vastuullisesti, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, metsän uudistuminen ja terveys turvaten.

– Sertifikaatin laaja kriteeristö ulottuu työturvallisuudesta raaka-aineen jäljitettävyyteen ja istutettavien puulajien ja niiden alkuperien soveltuvuuteen, Alanen listaa.

Suomessa metsänhoidon tukena on tarkka tutkimustieto siitä, millaisia metsämme ovat. Tänä päivänä tekniikka ja digitalisaatio mahdollistavat sen, että paikkaan sidottu tieto on jatkuvasti saatavilla esimerkiksi hakkuukoneessa, mikä varmistaa tarkkuuden korjuussa.

 

Metsissä kasvaa ratkaisu

Alanen muistuttaa metsän ja puun roolista hiilinieluna ja -varastona. Puu sitoo hiilidioksidia niin metsässä kuin rakennusmateriaalinakin. Puurakennuksessa se toimii ”hiilipankkina”, ja samaan aikaan sen tilalle istutettava uusi taimi alkaa sitoa hiilidioksidia ilmasta.

– Metsä on ratkaisu monessa mielessä. Rakentamisessa puulla voidaan korvata fossiilisten aineiden käyttöä. Tänä päivänähän jopa muovituotteet olisivat kokonaan korvattavissa puuperäisillä tuotteilla.

 

Uutisarkisto

Tarjouspyyntö

    Suuren liitetiedoston lähettämisessä saattaa kestää kauan. Klikkaa lähetä-painiketta vain kerran ja odota kunnes viesti on lähetetty.