CLT-rakennuksen lattiavalu – kuivumista ja rakentamista nopeuttava maakostea betoni on kokeneen CLT-rakentajan ratkaisu

Lattiavalu on vaihe, joka tuo rakennukseen väistämättä runsaasti kosteutta. Perinteisessä betonivalussa vettä pitää haihduttaa valetusta lattiasta karkeasti arvioituna 70–95 litraa per kuutio. Kuivattaminen on siis aina haastavaa, etenkin, kun rakennusaikataulut ovat tiukkoja.

CLT-rakennuksen lattiavalussa, kuten kaikessa puurakentamisessa, ilmankosteus tulisi saada laskemaan ennen kuin se ehtii imeytymään puuhun. Kaikki ylimääräinen kosteushan pyrkii puusta myöhemmin pois ilmankosteuden tasaannuttua. Jos tämä tapahtuu kuivattamalla liian nopeasti, puun pintaan voi syntyä halkeamia.

 

CLT-rakennuksen lattiavalun kuivatuksessa tärkeintä on tuuletus

Ensisijainen keino valun tuoman kosteuden poistamiseen on tehokas tuuletus.

– Valettu lattia ei saa jäädä missään tapauksessa suljettujen seinien sisään odottamaan kuivumista, sanoo kokenut massiivipuurakentaja, Finnlogin toimitusjohtaja Alar Anton.

Jos puhaltimet joudutaan ottamaan avuksi kuivatuksen tehostamiseksi, on massiivipuukohteessa tärkeä tarkkailla sekä ilman että puupinnan kosteutta ja varottava puupinnan liiallista kuivumista. Liian nopea kuivattaminen ei ole hyväksi myöskään lattialle, sillä silloin betoni voi jäädä hauraaksi. Suositeltavaa on, että lattia saa kuivua rauhassa vähintään kuukauden ennen kuin sitä aletaan kuivattaa.

 

Kokeneen rakentajan valinta CLT-talon lattiavalussa on maakostea betoni

Rakennusliike Finnlogilla on pitkä kokemus massiivipuurakentamisesta. Finnlog on ratkaissut lattiavalun kuivatuksen haasteellisuuden siten, että se käyttää kohteissaan ainoastaan maakosteaa betonia.

– Maakostea betoni tarvitsee vain puolet siitä vesimäärästä kuin tavallinen betoni. Tämä nopeuttaa kosteuden tasaantumista ja betonivalun kuivattamista merkittävästi, sanoo Anton.

Lattian pääsee parhaimmillaan laatoittamaan jo kuukauden päästä valusta, kun kuivuminen muutoin kestäisi neljä, viisikin kuukautta. Maakostean betonin koostumus vaihtelee jonkin verran eri valmistajilla, joten sen mukaan kuivumisajatkin ovat toki tuotekohtaisia.

Kantaviin rakenteisiin maakostea betoni ei sovellu.

 

Maakostealla betonilla valu sopii etenkin CLT-omakotitaloihin

Maakosteaa betonia käytettäessä varsinainen valuprosessi on hitaampi, sillä betoni valmistetaan paikan päällä, käsityönä.

– Tämä karsii käyttömahdollisuuksia suurissa kohteissa. Hintaa tulee myös jonkin verran perinteistä betonia enemmän. Tavallisessa omakotitalossa voidaan puhua noin tuhannesta eurosta, summaa Anton.

Tavallisen omakotitalon lattiavalu sujuu maakostealla betonilla valettaessa päivässä. Anton voikin suositella sitä etenkin CLT-omakotitaloihin.

 

Lattiavalu maakostealla betonilla sujuu seiniä suojaamatta

Käsityön etu on valun siisteys. Valu on helppo tehdä tarkasti ja siististi niin, että seiniä ei tarvitse suojata roiskeilta.

Betonilaatasta voidaan saada myös niin tasainen, ettei tasoitetta enää tarvita. Se on Antonin mukaan hyvä sekä ajan säästön kannalta että siksi, ettei betonin päälle tarvitse tuoda erilaista ja eri tavalla käyttäytyvää ainetta.

Maakostean betonivalun kuivumista ei tarvitse säädellä kostuttamalla pintaa tai peittämällä sitä muovilla, koska vettä on niin paljon vähemmän.

 

Jos kuivatat CLT-kohteen lattiavalun puhaltimilla, tarkkaile lämpöä ja kosteutta

Valun kuivattamisessa pääasia on Antonin mukaan tuuletus.

– Tuuletus aloitetaan heti valamisen jälkeen, ja ilman vaihtumisesta on pidettävä huoli koko ajan. Jos tuuletus ei riitä, otetaan avuksi laitteet. Vaikuttava tekijä on usein aikataulu. Joskus pitää saada nopeasti kuivaa. Silloin kuivatuslaitteet ovat tarpeen.

– Koneellisessa kuivatuksessa kosteutta ja lämpötilaeroja on tärkeä tarkkailla jatkuvasti. Me käytämme tässä aina mittareita, hän sanoo.

Näin varmistetaan, että kosteus ei pääse haihtumaan niin nopeasti, että seinäpintaan syntyisi halkeamia.

 

Kipsivalu toimii yläpohjassa

Toisen kerroksen valuissa Finnlog käyttää kipsivalua. Sen valtteja ovat keveys ja nopea kuivuminen.

– Kipsivalun hinta on kalliimpi ja kuivuminen jopa niin nopeaa, että kaatojen tekeminen vaikeutuu. Siksi kipsi ei sovellu kaikkeen valamiseen.

Yhtä aikaa Anton ei tee ylä- ja alakerran valua, vaikka aikatauluetua siitä voisi ajatella saatavan.

 

Pitkän kokemuksen massiivipuurakentaja

Alar Antonilla on yli 20 vuoden kokemus massiivipuurakentamisesta. Yritys keskittyi aiemmin hirsitaloihin, mutta viime vuosina CLT-talot ovat tulleet mukaan ja kasvattaneet osuuttaan nopeaan tahtiin. Tuusulan asuntomessuille rakennettu asuntomessutalo Hetena räjäytti CLT-talojen kysynnän.

Pitkän kokemuksensa perusteella Anton näkee, että puupinnan halkeilu ei ole missään CLT-rakentamisen vaiheessa ongelma, kun asiat tehdään oikein.

Yritys on halunnut saada puun halkeilusta tutkittua tietoa. Siksi se on ollut rahoittamassa tutkimushanketta, jossa tutkittiin massiivipuun kosteuskäyttäytymistä. Opit on otettu työmaalla käyttöön.

– Aina, kun puusta rakennetaan, kosteuden on tärkeä pysyä tasaisena ja tasapainossa. Paras olisi, jos kosteus olisi koko rakennusajan sama kuin talossa asuttaessa. Oleellista on huolehtia esimerkiksi lämpötilan hitaasta nostamisesta.

 

CLT-elementti antaa puulle mahdollisuuden hengittämiseen

Massiivipuurakenteen etu on Antonin mukaan se, että puu pääsee toimimaan luonnollisella tavallaan, hygroskooppisesti, kosteutta tasapainottaen eli kansankielisesti ”hengittäen”.

– Tavallisessa puurakentamisessa, jossa rakenteen päällä käytetään kipsilevyjä, ei hygroskooppiselle toiminnalle ole mahdollisuutta.

Puun valtteja on myös sen hidas reagointi niin kosteuden kuin vaikkapa auringonpaisteen aiheuttamaan muutokseen.

– Tämän ymmärtää konkreettisesti, kun laittaa puulusikan kuumaan veteen. Kun kosket lusikkaan, sen lämpötila ei muutu nopeasti. Kun samaan kuppiin laittaa metallilusikan, siihen ei kannata lähteä edes koskemaan.