CLT-asennukset, Julkinen rakentaminen, Rakennusliikkeet, Rakennusliikkeiden kokemuksia

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo

“CLT-elementtien asentaminen on helppo omaksua”, tietävät Skanskan työmaainsinööri Jose Wilska ja vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen.

CLT-rakentamisen yleistyminen on näkynyt myös Skanskan työmailla. Tämän on havainnut Skanska Talonrakennus Oy:n työmaainsinööri Jose Wilska. Skanska toimi KVR-urakoitsijana äskettäin valmistuneessa Lappeenrannan keskuspaloaseman rakennushankkeessa Lauritsalassa.

Kohteen omistaja ja rakennuttaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Miten ison kohteen CLT-elementtien asentaminen onnistui?

– Oikein hyvin. Elementit asensi meidän oma porukkamme, jossa aiempaa CLT-kokemusta ei ollut. Hanke osoitti CLT-asentamisen olevan sen verran helppoa ja vaivatonta, että siitä pääsee helposti jyvälle. Toki liitosdetaljit poikkeavat perinteisestä betonielementtirakentamisesta, mutta asennusvaiheessa ei ilmennyt mitään suurempia haasteita, Wilska sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän puurakentamisesta enemmän kuin betonirakentamisesta, ja massiivipuinen projekti kiinnosti kovasti. Hanke olikin hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, hän sanoo.

 

CLT:n yhdistäminen muihin rakenteisiin sujui hyvin

240-millisen massiivipuuelementin lisäksi noin 4000-neliöisen paloaseman seinäelementteinä on käytetty pelti-villa-pelti-elementtiä eli Sandwich-paneelia sekä betonielementtejä.

Runkoratkaisut palvelevat paloaseman hyvin erilaisia toimintoja. CLT haluttiin maksimoida sisäpintana tiloissa, joissa työskennellään ja oleskellaan. Massiivipuuta on siten muun muassa kaksikerroksinen lohko, johon sijoittuu pääasiassa toimisto-, luokka- ja muita henkilöstön tiloja. Pelti-villa-elementti on materiaalina lohkossa, jossa on muun muassa kaluston säilytys. Tästäkin osasta CLT-elementtiä on yhdellä pitkällä seinällä eli muun muassa päivystävän henkilöstön lepotiloissa.

CLT-runko toimii CLT-kohteissa useimmiten kantavana rakenteena. Tässä hybridikohteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia.

– Monen erilaisen runkomateriaalin yhdistäminen tuo toki suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen detaljitason asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Mitään suurempia haasteita siitä ei kuitenkaan tullut. Oikein toimiva kokonaisuus, Wilska summaa.

Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys.

Rakentaminen tehtiin suojan alla. Tästä lähtee ulkoverhouksen tekeminen CLT-seinän päälle. KUVA: Ismo Pekkanen/ Ramboll CM Oy

 

CLT-rakentaminen karsii työvaiheita rakennustyömaalla

CLT-rakentamisen hyviin puoliin kuuluu Wilskan mukaan se, että työmaalta karsiutuu pois työvaiheita betoniin verrattuna.

– Kaikki pystysaumapumppaukset ja valutyöt jäävät pois. Elementtien tuenta asennusvaiheessa on myös helpompaa, kun ne voi kiinnittää suoraan puuhun verrattuna siihen, että elementtejä kiinnitetään betoniin. Työmaalla tehtäviä viimeistelytöitä jää myös pois.

Tässä kohteessa CLT-elementtien sisäpuoliset pintakäsittelyt oli tehty jo tehtaalla, jolloin asennusten jälkeen oli pystyssä valmista näyttävää seinää. Tämä tuo mukanaan yhden erittäin tärkeän työvaiheen: seinäpintojen rakennusaikaisen suojaamisen, jotta valmis pinta ei likaannu tai vaurioidu.

– Asennustarkkuudessa ja sokkelin suoruudessa täytyy olla betonirakentamista tarkempi, sillä toleranssit ovat CLT-asennuksessa pienempiä. Kun pohja- ja esityö tehdään huolellisesti, ei tässä vaiheessa jouduta työmaalla säätämään.

 

Miten CLT-elementti liitetään betonipilariin?

CLT-elementtien kiinnitys betonipilareihin otettiin huomioon jo elementtien valmistuksessa. Niihin tehtiin työstövaiheessa tehtaalla ura. Betonipilareihin kiinnitettiin puolestaan 70×100-milliset kiinnityspuut, joihin elementit upotettiin.

– Näin lopulliset kiinnitykset pystyttiin tekemään suoraan asennusvaiheessa, eikä tässä kohdin väliaikaisia tuentoja tarvittu lainkaan.

Yhteistyö HOISKOn kanssa toimi Wilskan mukaan hyvin.

– Siksi työmaalla ei tarvinnut tehdä asennusvaiheessa paljon toimenpiteitä. HOISKOlta tuli detaljisuunnitelmat CLT-elementtien kiinnityksestä toisiinsa. Rakennesuunnittelumme puolelta täydennettiin suunnitelmiin elementtien liittäminen eri rakenteisiin, ja tästä käytiin myös keskusteluja yhdessä HOISKOn kanssa.

 

CLT-rakentaminen lisääntyy Skanskalla

Lopputulos on komea ja onnistunut.

– Mielellään lähden tekemään lisää CLT-kohteita, Wilska sanoo.

Siihen hän uskookin mahdollisuuksia tulevan.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa CLT-rakentamisen lisääntyminen edelleen näkyy meilläkin. Kunhan käytännöt vielä vakiintuvat enemmän, päästään entistä kustannustehokkaampaan rakentamiseen. Näen CLT-rakentamisen tulevaisuuden hyvin valoisana.

 

Valmis CLT-seinä HOISKOn elementeistä. KUVA: Ismo Pekkanen/ Ramboll CM Oy

“CLT-elementin asennus ei eroa betonielementistä”

Paloasemahankkeen vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen Skanskalta sanoo myös siirtymisen betonielementeistä puuelementteihin olleen helppo Skanskan kokeneelle betoniasentajaporukalle.

– En näe mitään eroa asennuspuolen jutuissa CLT- ja betonielementtien välillä. Perushomma on materiaalista riippumatta sama, ja elementtien asentaminen oli asentajillemme luontevaa. Kyselin monesti asentajien mielipiteitä. He eivät nähneet materiaalien asentamisessa eroa, hän sanoo.

Vain valmistelutyössä vaaditaan hänen mukaansa enemmän tarkkuutta.

– Alkumittausten pitää onnistua. Pohjan ja ohjuripuiden on oltava suorassa ja niiden keskinäisen etäisyyden on oltava oikea, jotta elementti istuu allaan olevan betonin kanssa. Näiden toleranssit ovat pienempiä kuin betonielementeissä. Kun millin sisään menee, niin se on hyvä. Toisaalta eihän betonielementtirakentamisessakaan paljon ole toleranssia, jos ajatellaan vaikka korkeita betonikerrostaloja. Pienikin heitto perustuksissa lähtee kertaantumaan ylöspäin.

 

HOISKO CLT:n optimaaliset elementtikuljetukset tekivät asennuksesta sujuvaa

Elementit tulivat tontille HOISKOsta neljässä kuormassa sitä mukaa, kun asennus eteni.

– Tykkään todella paljon kuljetustavasta. Kulloinkin saapunut kuorma jäi tontille puoliperävaunussa, josta elementit nostettiin suoraan asennettavaksi omalla mininosturillamme yksi kerrallaan. Kun seuraava kuorma tuli tehtaalta, edellinen kärry lähti samalla tyhjänä pois. Tämän ansiosta työmaalta jäi kokonaan pois yksi työvaihe, välivarastointi. Betonielementithän tyhjätään aina kuormasta heti tontille, hän vertaa.

Elementit löytyivät kuormasta asennusjärjestyksessä. Vain yksi elementti oli jouduttu lastausteknisistä syistä pakkaamaan asennusjärjestyksestä poikkeavaan väliin.

– Tässä ratkaisussa on tietenkin tärkeä parkkeerata vaunu niin, että elementit päästään sieltä nostamaan.

 

Ulkoverhouksen tekovaihe. KUVA: Ismo Pekkanen/ Ramboll CM Oy

CLT-elementtien kiinnitysvaihe betonielementtejä helpompi ja hiljaisempi

Isoin haaste oli Ukkosen mukaan se, että asennus tehtiin sääsuojan alla.

– Se rajasi käytettävää nostokalustoa. Alle kymmenes elementeistä pystyttiin asentamaan autonosturilla, jolla elementin pystyy nostamaan suoraan ylhäältä paikalleen. Hupun alla asennettaessa tulee sivuliikettä ja asentaminen vie enemmän aikaa. Suurin osa elementeistä asennettiin kurottajalla ja kuormausnosturilla.

Elementtejä paikalleen nostettaessa niihin tehtaalla tehdyt pystysuuntaiset urat istutettiin kantaviin betonipilareihin tehtyihin tukipuihin.

– Sen jälkeen tarvittiin vain “julmettua ruuvaamista”. Tässä vaiheessa säästyttiin betonielementtien asentamisesta tutulta meteliltä.

 

CLT-elementtien suojaaminen tärkeää ennen muita työvaiheita

Jossain kohdissa CLT-elementti liittyi myös pelti-villa-pelti-elementtiin.

– Niissä kohdissa oli oleellista miettiä liitoskohta niin, että höyrytiiveys ja lämmöneristys onnistuvat. Ne varmistettiin pelti-villa-pelti-elementin pohjakourulla, jolla tähän päästiin idioottivarmasti.

Asennuksen jälkeen elementtien suojaus tehtiin muovikalvotuksella ennen muita työvaiheita, jotta pöly, lika ja kolhut eivät turmele valmista, sävytetyllä palonsuoja-aineella pinnoitettua elementin pintaa. Kuullotettu pinta on arka lialle ja kolhuille.

– Tässä on oltava tarkka, sillä jos valmiiksi pintakäsiteltyä seinää joudutaan paikkaamaan, on käsiteltävä koko huone, ettei uusi korjauskerros jätä sävyeroja.

 

Valmis ulkoseinä. KUVA: Jukka Matti-Tuuri / HOISKO CLT

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Ukkosella on pitkä kokemus hirsirakentamisesta, ja CLT onkin hänelle materiaalina mieluinen.

– Olen aina pitänyt massiivipuuta hyvänä rakennusmateriaalina. Se on kaikessa komeudessaan ekologinen, uusiutuva ja terveellinen.

Lappeenrannan keskuspaloaseman työmaa herätti paljon kiinnostusta myös sivullisissa.

– Yleisöä työmaan laidalla riitti, sillä vieressä on iso market, jossa käydessään moni pysähtyi katsomaan työmaata. Se, että paloasemaa rakennettiin puusta, kiinnosti ihmisiä hirveästi. Vanhat parrat vertasivat elementtiä hirteen. Heille sai kertoa, että ihan samalla tavalla CLT:kin toimii.

Massiivipuun uusi, moderni muoto sai heiltä tyytyväisen hyväksynnän.

Työmaavaiheen kuvat ottanut Ismo Pekkanen Ramboll CM Oystä on toiminut hankkeen rakennustöiden valvojana.

 

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

Artikkelit aihealueittain

Uutisarkisto

Tarjouspyyntö dynaaminen


    Huom! Liitteiden maksimikoko yhteensä 20 MB. Suurten liitetiedostojen lähettämisessä saattaa kestää 20-30 sekuntia. Klikkaa lähetä-painiketta kerran ja odota kunnes saat ilmoituksen onnistuneesta lähetyksestä.