Ajankohtaista, Julkinen rakentaminen, Kunnat

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu”

Julkisessa rakentamisessa on käynnissä muutos, jossa puurakentamisen rooli kasvaa ja CLT:n käyttö yleistyy ja arkipäiväistyy. CLT:stä on tulossa tavanomainen vaihtoehto, kun kaupungit ja kunnat suunnittelevat uudiskohteita – osa normaalia tuotantoa. Näin näkee yhteiskuntarakentamiseen erikoistuneen Hemsö Suomi Oy:n projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen.

– Moni kunta kirjaa jo uudiskohteessa tavoitteeksi tai jopa velvoitteeksi puun käytön. CLT tarjoaa näihin vaatimuksiin helpon ja selkeän tavan rakentaa, hän sanoo.

Hemsöllä on parhaillaan tekeillä ensimmäinen CLT-kohde, Lauritsalan paloasema eli Lappeenrannan uusi keskuspaloasema. Karjalainen pitää kohdetta yhtiölle tärkeänä, sillä CLT tulee varmasti näkymään yhtiön uudiskohteissa jatkossakin.

– Se on täysin selvää, että puurakentamisen rooli ja CLT:n käyttö lisääntyvät uudiskohteissamme. Mielenkiintoisempaa minusta onkin se, mitä ratkaisuja ja innovaatioita elementti voi tarjota tulevaisuudessa korjausrakentamiseen, jota meillä on myös paljon.

 

CLT tarjoaa toimivat ratkaisut isojen kohteiden toteuttamiseen

Karjalainen pohtii, että puurakentaminen on julkisissa kohteissa painottunut aiemmin erikoisuuksiin ja erityisiä taitorakenteita vaativiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet monistettavissa. On tehty areenoita ja siltoja.

– Normaali kaupunkien uudiskohde on kuitenkin 3000–6000-neliöinen, terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennus, jonka rakenneratkaisut ovat tavanomaisia. Pitäisi pyrkiä siihen, että meillä on näihin tavanomaisiin rakenteisiin tutut, hyvät ratkaisut, hän sanoo.

CLT onkin hänestä juuri tuo helpon ja selkeän rakentamisen mahdollistava ratkaisu, jota puurakentamisessa on isoihin kohteisiin tarvittu. Sen etuihin kuuluu yhdisteltävyys muiden materiaalien, teräksen ja betonin, kanssa. Niille kaikilla on oma paikkansa.

– CLT on yksinkertainen, elementtitekniikkaan perustuva ja mittatarkka tuote, jonka toiminta on helppo ymmärtää. Detaljit ovat riittävän yksinkertaisia ja ratkaisut tavanomaisia: ne eivät vaadi tekijöiltä poikkeuksellisen vaativaa osaamista. Näin suunnittelijoiden ja tekijöiden määrä kasvaa ja kokemus karttuu. Vielä CLT ei ole niin tuttu tuote kuin betoni, mutta sitä kohti mennään, Karjalainen uskoo.

 

Rakennusaikaisten päästöjen sääntelyssä puulla tärkeä rooli

Hemsöllä on Suomessa tällä hetkellä 70 kiinteistöä Helsingistä Ouluun. Se keskittää toimintansa yliopistokaupunkeihin. Toiminnan ideana on omistaa ja ylläpitää kiinteistöjä ja vuokrata niitä kaupunkien ja muiden julkishallinnon toimijoiden käyttöön. Yhtiö vastaa yleensä suureksi osaksi myös kiinteistön ylläpidosta vuokra-aikana.

Kaupungeille tämä tarkoittaa tilapalvelun resurssien säästöä ja sitä, että vastuu ja riski rakennuksesta, mahdollisesta rakennuttamisesta ja ylläpidosta siirtyy asiantuntevalle kumppanille, jolla on vankka erikoisosaaminen ja kokemus kiinteistömaailmasta. Kustannuksetkaan eivät tule kertainvestointina vaan jakautuvat pitkälle vuokra-ajalle.

Kohteita rakennutetaan ja saneerataan vuokralaisille mittatilauksena. Vuokrasuhteet ovat pitkiä, ja asiakkaalle halutaan tarjota niin toimivat, terveelliset ja hyvät puitteet, että vuokrasuhdetta halutaan jatkaa sopimuskauden jälkeenkin.

Yhtiö toimii Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa, joissa toimintamalli on jo paljon pidemmällä.

– Esimerkiksi Ruotsissa meillä on yksistään oppilaitoskiinteistöjä yli sata, ja uusia rakennetaan vuodessa 5–10.

 

Rakennusmateriaalilla entistä tärkeämpi rooli päästöjen leikkaamisessa

Kiinteistöjen ympäristövaikutukset ovat yhtiölle keskeisiä, ja päästöjen karsimisessa se haluaa toimia aktiivisena edelläkävijänä.

– Tiedetään, että sääntelykin menee rakennuksen käyttöaikaisten päästöjen tarkastelusta koko elinkaaren tarkasteluun. Tällä hetkellä rakennustemme päästöistä karkeasti sanoen kaksi kolmannesta syntyy käyttöaikana, yksi kolmannes rakennusaikana. Lisäämme koko ajan geoenergian käyttöä, ostamme hiilineutraalia sähköä ja pyrimme ostamaan hiilineutraalia kaukolämpöä, kun se on mahdollista. Samalla rakennusaikaisten päästöjen osuus suhteessa kasvaa ja rakennusmateriaalin päästöihin on entistä tärkeämpi vaikuttaa, jotta pystymme leikkaamaan toimintamme päästöjä edelleen.

Tästäkin syystä on selvää, että puukohteita tullaan jatkossa rakentamaan.

Kuvassa ylhäällä Hemsö Suomi Oy:n Lappeenrantaan rakennuttama Lauritsalan paloasema, jonka CLT-elementit on toimittanut HOISKO CLT.

Uutisarkisto

Tarjouspyyntö dynaaminen


    Huom! Liitteiden maksimikoko yhteensä 20 MB. Suurten liitetiedostojen lähettämisessä saattaa kestää 20-30 sekuntia. Klikkaa lähetä-painiketta kerran ja odota kunnes saat ilmoituksen onnistuneesta lähetyksestä.