Hyvä sisäilma on vetovoimatekijä, jota kuntien kannattaa rummuttaa

Rakennuksen sisäilman laadun ratkaisee jo tarjouspyyntö

Kunnat houkuttelevat asukkaita vetovoimatekijöillään: harrastukset, kyläkoulut, luonto… Yhtä todellista vetovoimatekijää ei ole kuitenkaan huomattu nostaa esiin. Se on koulujen, päiväkotien ja julkisten työpaikkojen terveellisyys ja hyvä sisäilma.

Sille moni antaa tänä päivänä suuren arvon, sillä julkisten kiinteistöjen home- ja sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia ympäri Suomen. Työpaikalla tai koulussa esiintyvä sisäilmaongelma saa kokonaisia perheitä vaihtamaan kotikuntaa.

Sisäilman laadulla on ihmisten hyvinvoinnille suuri merkitys. Sisäilmayhdistyksen mukaan vietämme sisätiloissa keskimäärin 90–95 prosenttia ajastamme, ja hengitämme päivässä jopa 40 kuutiometriä ilmaa, josta valtaosa sisäilmaa.

Terveet rakennukset ja hyvä sisäilmasto onkin syytä nähdä vetovoimatekijöinä, joista kunnan kannattaa pitää ääntä.

 

Moni kunta painottaa hyvää sisäilmaa valitessaan CLT:n

HOISKO CLT:llä on nähty, että CLT-rakennuksen koettu hyvä sisäilma ja yksiaineisuus ovat usein painavia tekijöitä, kun kunnat päätyvät valitsemaan koulun tai päiväkodin materiaaliksi CLT:n. Sama koskee toki myös yksityisiä omakotitalorakentajia.

HOISKO CLT -elementillä on lisäksi vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus, joka kertoo rakennusmateriaalin täyttävän tiukat sisäilmastovaatimukset.

Yksiaineisena materiaalina CLT vähentää myös rakennusvirheiden mahdollisuuksia.

Sisäilmasta kysytään meiltä usein – ja hyvä niin, sillä varsinkin uutta rakennettaessa on tärkeä ymmärtää, mikä merkitys valinnoilla on kokonaisuudelle.

 

Hyvä sisäilma on monen tekijän summa

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo, että kuntien ahdingon taustalla on paljolti 70–80-luvun rakennuskanta. Tuolloin oli vallalla tehdä hyvin matalia perustuksia. Sen lisäksi laajennuksia on tehty eri aikoina ja eri materiaaleista, eikä korjauksia ole aina pystytty tekemään tarpeeksi kattavasti.

– Nykyisin korjataan paremmin ja uutta rakennettaessa osataan kiinnittää huomiota siihen, ettei rakennus pääse kastumaan. Rakentaminen on kehittynyt paljon, kosteuskäyttäytyminen ymmärretään ja kuivaketjusta huolehditaan. Toki näissäkin asioissa osaaminen karttuu hieman eri tahtiin, hän sanoo.

Ahola muistuttaa, että sisäilma on monen tekijän summa. Uusissa rakennuksissa se muodostuu huolellisesta suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Näiden takana on monia vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi materiaalien päästöt sekä rakentamisen aikainen kosteuden- ja puhtaudenhallinta.

– Lopulta kaikki on kiinni osaamisesta ja asenteesta.

 

Sisäilmastoluokitus on parantanut julkisten rakennusten sisäilman laatua

Keskeinen työkalu julkisessa rakentamisessa on sisäilmastoluokitus, joka on nykyään laajasti käytössä. Se antaa ohjeet ja eväät suunnitteluun, rakentamiseen ja materiaalivalintoihin. Tavoitteena on rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia.

Sisäilmastoluokituksen kehitti vuonna 1996 Sisäilmayhdistys, joka on myös koordinoinut sen päivittämistä. Viimeisin päivitys julkistettiin vuonna 2018. Luokitus on saatavana RT-korttina tai Sisäilmayhdistyksen omana julkaisuna.

Sisäilmastoluokituksen avulla voidaan asettaa Suomen määräystasoa kovemmat vaatimukset sisäilmastolle.

– Luokitus on parantanut merkittävästi julkisten rakennusten sisäilman laatua, sanoo Ahola.

 

M1-tunnus on vähäpäästöisen materiaalin merkki

Osa sisäilmastoluokitusta on M1-materiaaliluokitus. Tällaisen tunnuksen saava rakennusmateriaali on tutkitusti vähäpäästöinen.

– Tunnus on merkki kokonaisvaltaisesti vähäpäästöisestä rakennusmateriaalista. M1-testaukseen kuuluu myös hajun hyväksyttävyyden testaus.

M1-tunnuksen saaneiden materiaalien käyttäminen on Aholan mukaan entistä tärkeämpää siksi, että kun kauppa on vapautunut, markkinoilta voi saada mitä vaan ja mistä tahansa tuotuja materiaaleja.

– EU:ssa CE-merkintä ei ole tullut vielä kaikkiin tuotteisiin, ja siksi M1 on tae siitä, että materiaali itse on vähäpäästöinen, hän sanoo.

– Tosin pelkkä rakennusmateriaalin vähäpäästöisyys ei riitä. Kokonaisuuden on oltava kunnossa. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi kalusteiden ja sisustusmateriaalien TVOC-päästöihin ja yksittäisiin työvaiheisiin, jotta esimerkiksi betonia ei pinnoiteta liian märkänä, Ahola lisää.

 

Sisäilman laatu lähtee tilaajasta – kuntien on tärkeä vaatia laatua

Ahola painottaa, että kuntien on rakennushankkeiden tilaajana tärkeä huolehtia siitä, että tärkeät laatuvaatimukset kirjataan kilpailutuspyyntöihin tarkasti.

– Kuntien on vaadittava tarpeeksi hyvää laatua. Sisäilman laatu lähtee tilaajasta, hän sanoo.

– Tilaajan tulee aikaisessa vaiheessa hankesuunnittelussa määrittää, millaista sisäilmaston tasoa vaaditaan, ja sen toteutumista tulee seurata tarkkaan kaikissa vaiheissa. Urakka-asiakirjat ovat tärkeitä asiakirjoja, joten niiden tekemisessä tulee olla tarkkana. Sanonta ”Sitä saa, mitä tilaa” sopii tähän. Toki täytyy myös vahtia, että todella saa sen, mitä on tilattu. On myös hyvä huomioida, että rakennushankkeiden aikataulut ovat realistisia ja niiden puitteissa on mahdollista toimia, myös mahdollisten yllätysten sattuessa, Ahola sanoo.

 

Mitä ovat sisäilma ja sisäilmasto?

Sisäilmayhdistyksen määritelmän mukaan sisäilma tarkoittaa sisätiloissa hengitettävää ilmaa, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia.

Sisäilmasto muodostuu puolestaan sisäilmasta ja siihen vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä, joita ovat sisäilman kaasumaiset yhdisteet, sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet, lämpötila, kosteus, ilman liike, säteily, valaistus ja melu.

 

Hyvä sisäilmasto

Hyvään sisäilmastoon vaikuttavat sekä rakennusaikaiset tekijät että myöhempi rakennuksen käyttö.

Hyvän sisäilmaston avaimet:

• terveelliset rakennusmateriaalit (M1)
• kosteuden hallinta (erityisesti rakennusaikainen kuivaketju)
• puhtaus (mm. rakennustyömaan pölyt)
• rakennusfysikaalisesti moitteettomasti toimivat rakenteet
• puhdas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä
• huoltosuunnitelma
• kalusteet ja tekstiilit.

 

Hyviä työkaluja ja tukea kunnille löytyy Terveet tilat 2028-toimenpideohjelman sivuilta. Tutustu aiheeseen. 

Lähteet: Sisäilmayhdistys, Sisäilmauutiset