Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia

Vuoden 2021 alussa voimaan tullut paloturvallisuusasetuksen muutos tuo selkeän parannuksen CLT-rakentamiseen. Se mahdollistaa puupinnan jättämisen täysin näkyviin P2-paloluokkaan kuuluvien 1–2-kerroksisten massiivipuurakennusten sisätiloissa.

Aiempi, nyt kumottu asetus edellytti, että kyseisissä rakennuksissa vähintään 80 prosenttia sisäpinnoista on suojaverhottava tai vaihtoehtoisesti paloluokkaa nostettava.

– Usein tämä on ratkaistu niin, että katto on jätetty näkyviin ja seiniä levytetty kipsilevyllä. Nyt päästään siihen, ettei massiivipuuta tarvitse lainkaan peittää. Se on iso parannus, sillä ulkonäkö on usein yksi keskeinen syy valita materiaaliksi puu, sanoo konsultti ja massiivipuurakentamisen asiantuntija, rakennusinsinööri Toni Kekki.

Jatkossa suojaverhouksen tarve riippuu rakenteen kuutiopainosta.

– Käytännössä tehdään selkeä ero puurunkoisen ja massiivipuisen rakenteen välille. Suojaverhouksesta voidaan luopua kokonaan materiaaleissa, joiden paino on vähintään 350 kg/m3. Käytännössä tämä tarkoittaa siis juuri CLT- ja hirsirakenteita, selventää Kekki.

Kolmi- ja useampikerroksisissa rakennuksissa 80 prosentin vaatimus pysyy ennallaan.

Kaunista CLT-pintaa ei tarvitse peittää levyllä, ja samalla säästyy rahaa ja työtä

Asetusmuutos antaa paljon mahdollisuuksia ulkonäöllisesti. Samalla säästetään rakennuskustannuksissa ja työajassa.

80-prosenttisesti puupintaisiin sisäratkaisuihinhan on tähän saakka voinut päästä vain paloluokkaa nostamalla. Se on kuitenkin tarkoittanut paksumpia materiaaleja niin rungossa kuin ovissa, mikä on puolestaan nostanut kustannuksia.

Koulu- ja päiväkotipuolella omia rajoituksiaan asettaa toki edelleen äänieristys, joka vaatii usein massiivipuurakenteessa esimerkiksi luokkien välisiin seiniin lisäeristystä yhdelle tai molemmille puolille. Niissäkin uudistus kuitenkin lisää huomattavasti mahdollisuuksia.

Uudistus mahdollistaa massiivipuisten pilareiden ja palkkien jättämisen näkyviin myös kaksikerroksisten luhtitalojen käytävissä.

Odotettu asetusmuutos ottaa huomioon sen, miten paloturvallinen materiaali CLT on

Asetuksen päivittämisen tavoitteena on ympäristöministeriön mukaan selkeyttää määräysten tulkintaa, edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta ja pienentää rakentamiskustannuksia. Asetusmuutosta on odotettu massiivipuu- ja hirsirakennusalalla, sillä materiaalit on tiedetty paloturvallisuudeltaan paremmiksi kuin perinteinen puurunko. Nyt muutetussa asetuksessa ero näkyy toivotulla tavalla.

Toinen CLT-rakentamista koskeva muutos on se, että P0-paloluokassa poistuu kategorinen vaatimus palomuurin rakentamiseen.

– Rakennuksen paloturvallisuutta katsotaan kokonaisuutena, jolloin palomuurin tarpeellisuus voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Palomuuri voi jossain tapauksessa osoittautua ylimitoitetuksi ratkaisuksi, ja silloin paloturvallisuuskriteerit voidaan täyttää lievemmillä ratkaisuilla, kuvaa Kekki.

Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana CLT-rakentamisen helppoudesta

Toni Kekki on yksi Suomen johtavia vaativien puurakenteiden suunnitteluun pätevöityneitä asiantuntijoita (FISE). Yrityksen toimenkuvaan kuuluu muun muassa kuntien konsultointi rakennushankkeissa.

Hän toivoisi kuntien näkevän massiivipuun potentiaalisena vaihtoehtona hankkeissaan. Runkomateriaalia ei hänen mukaansa tulisi lyödä lukkoon heti, selvittämättä puuvaihtoehtoa sellaisen asiantuntijan kanssa, joka tietää, mitä puusta rakentaminen kohteessa oikeasti tarkoittaisi.

– Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana siitä, mitä teollisesti valmistetuista elementeistä rakentaminen on. CLT:stä rakennettaessa ei tarvitse miettiä pakkaspäiviä ja valamiselle sopivia olosuhteita. Isot elementit tulevat työmaalle valmiina, ja runko on nopeasti pystyssä.

– Lähtökohtaisesti ajatellaan vielä usein, että puu on materiaalina kalliimpi ja hankalampi. Julkisissa kohteissa on käytännössä nähty, että puu on lopulta edullisin vaihtoehto. Itse materiaali on vähän kalliimpi, mutta kun lasketaan oikein työn nopeus, laatu ja jälkitöiden määrä, päästään edullisimpaan lopputulokseen. Näin esimerkiksi moni kouluhanke on päätynyt puuhun, yhtenä tuoreena esimerkkinä CLT:stä valmistunut Suomalais-venäläinen koulu Helsingissä, Kekki sanoo.

Mikä tekee CLT:stä paloturvallisen?

Luutuneista käsityksistä Kekki toivoisi päästävän myös paloturvallisuutta pohdittaessa. Puun ajatellaan olevan terästä ja betonia huonompi vaihtoehto, koska puu palaa.

CLT-elementti on kuitenkin itsessään hyvin paloturvallinen. Massiivipuinen elementti palaa hiiltymällä, mutta kantavuuttaan äkillisesti menettämättä. Se antaa palotilanteessa aikaa muita materiaaleja enemmän. Teräksen lujuuteen taas lämmönnousu vaikuttaa nopeasti. Betonin heikkous palotilanteessa on, että vaikka se itse on palamaton materiaali, se rapautuu palossa kideveden hävitessä.

Puun käyttäytyminen on myös helposti ennakoitavissa ja laskettavissa. Kun puuosien käyttäytymistä palossa on tutkittu, niin niiden heikoimmaksi lenkiksi ovat osoittautuneet teräsliitokset, jotka heikkenevät kuumuudessa ensimmäisenä.

Sprinklerijärjestelmä pelastaa henkiä

– Puurakennuksissa automaattiset sammutusjärjestelmät ovat pakollisia. Se on henkilöturvallisuuden kannalta tae numero yksi. Tulipaloissahan kuolemaan johtavat yleensä savukaasut, ei varsinainen palo tai romahtaminen. Sprinklerijärjestelmä pelastaa ihmishenkiä, sillä se sammuttaa alkavan palon nopeasti tai antaa aikaa reagoida. Puutaloissa henkilöturvallisuus tulee siis kaupan päälle, Kekki summaa.

Sitäkään ei tarvitse massiivipuisessa rakennuksessa pelätä, että palon sammuttamiseen tarvittava vesi aiheuttaisi mittavat vesivahingot. Massiivipuurakenteiden liitokset ovat niin tiiviitä, ettei vesi pääse niiden läpi, jolloin huoneistoon suihkutettu vesi on sammutuksen jälkeen imuroitavissa pois ilman laajaa vesivahinkoa. Yleensä selvitään pintamateriaalien vaihdolla, joka jouduttaisiin tekemään myös muilla runkomateriaaleilla.

Lähteet: Toni Kekin haastattelu, YM