CLT:llä rakentaminen sujuu kuin Strömsössä

Tv-sarjasta tuttu rakennusarkkitehti Johan Ångerman odotti CLT:n valmistuksen alkamista Suomessa kuin kuuta nousevaa.

 

Vaasalainen rakennusarkkitehti Johan Ångerman on vieraillut säännöllisesti Petolahden lukion rakennustyömaalla Maalahdessa.

Lukio kuuluu hänen uransa ”lempilapsiin”. Sen materiaali on puuta, jonka vankkumaton puolestapuhuja hän on, ja kaiken lisäksi CLT:tä eli puuta modernissa ja uusia mahdollisuuksia antavassa muodossa.

– Vaikka koulu ei ole vielä ollut valmiskaan, siellä on huomannut jo, miten raikasta CLT-rakennuksessa on, hän sanoo.

Ångerman pitää erityisen tärkeänä sitä, että juuri kouluja rakennetaan puusta.

– On tärkeää, että nuoret viettävät aikaa rakennuksissa, jotka ovat puuta. Se auttaa heitä ymmärtämään, miksi se on niin hyvä materiaali. Nostan hattua kunnille, jotka rakentavat puusta.

 

Strömsöstäkin tuttu rakennusarkkitehti

Ångerman on paljon nähnyt ja tehnyt rakennusarkkitehti, jolla on laaja-alainen kokemus rakentamisesta 80-luvun puolivälistä alkaen.

Kasvot ovat monille tutut Strömsö-tv-sarjasta, jossa hän toimi vuosikymmenen rakennusprojektien vetäjänä. Tv-sarjan tekemistä hän pitää mahtavana kokemuksena.

Uransa hän aloitti timpurina eli käytännön rakennustyössä. Sitä hän pitää suunnittelutyössä vahvuutena. Hän on myös opettanut rakentajia niin Suomessa kuin Afrikassakin.

Rakennusarkkitehtina hän on painanut kädenjälkensä lukemattomiin kohteisiin. Muutama vuosi sitten Arkkitehtipalvelu Johan Ångerman sai maakunnallisen Vuoden yksinyrittäjä -tunnustuksen.

 

Puurakennusta on helppo huoltaa

Puurakentamista tarvitaan Ångermanin mielestä jo pelkästään ympäristönäkökulmasta.

– Puu on uudistuvaa, paikallista materiaalia, jolla on tärkeä merkitys hiilidioksidivarastona. Suomessa on käytetty puuta niin kauan, ja täällä on taito jalostaa sitä. Puurakennusta on helppo huoltaa. Sitä paitsi puurakennuksessa on ihmisen hyvä olla ja puu tuoksuu hyvältä, hän listaa.

Aina, kun Ångerman saa suunniteltavakseen puukohteen, se on hänelle herkkupala.

– CLT antaa mahdollisuuden suunnitella eri tavalla kuin mitä pystypuusta voidaan toteuttaa.

CLT:ssä on hänestä samaa kuin vanhoissa pohjalaistaloissa.

– Ne ovat esimerkki siitä, miten kiertotalous pitää hoitaa. Ne tehtiin kestämään pitkään, ja tarvittaessa niitä voitiin siirtää ja muunnella: CLT-elementtikin on muunneltavissa ja käytettävissä uudestaan, jos jostain syystä rakennusta ei enää tarvita.

CLT-rakennus säästää työmaalla aikaa, vaivaa ja korvia

Kaikki puurakentaminen on lähellä Ångermanin sydäntä.

CLT:hen hän tutustui Itävallassa ja Sveitsissä jo ennen kuin se tuli Suomeen. Suomalaista CLT-valmistusta odotellessa ensimmäiset CLT-elementit hänen kohteisiinsa tuotiin Ruotsista.

CLT vastaa hänestä ajan tarpeisiin. Valmis elementti nopeuttaa rakentamista, sillä moni työvaihe jää työmaalta pois, kun aukot ja läpiviennit on tehty jo tehtaalla.

– Työmailta kuulee usein palautetta myös hyvästä työturvallisuudesta: CLT-työmaalla syntyy vähemmän jätettä, johon voi kompastella. CLT-elementeistä rakennettaessa työmaalla on myös tavallista vähemmän melua. Puurakennusten työmaat ovat muita hiljaisempia.

Hän muistuttaa, että puurakentaminen säästää myös koneita.

 

Suunnittelijan on tärkeä tuntea CLT

Kustannustehokkaan rakentamisen avaimia ovat Ångermanin mukaan aina hyvä suunnittelu ja materiaalin tuntemus.

– Kun CLT:stä rakennetaan, suunnittelijan pitää tietää, miten se toimii ja etenkin se, miten elementit liitetään toisiinsa. Tällöin hän osaa suunnitella selkeät ratkaisut.

Puuteollisuudelta hän kaipaisi CLT:n detaljipiirustuksia eli selkeää ohjekirjaa, josta olisi helppo tarkistaa, miten ratkaistaan yhtä ja toista vastaan tulevaa kysymystä.

– Muille rakennusmateriaaleille sellainen löytyy, toivottavasti sellainen on CLT:llekin jo tekeillä.

Suunnitteluun käytetty aika tuo säästöä

Rakentamisessa on arkkitehdin mielestä tärkeä pitää katse kaukana tulevaisuudessa.

– Rakennus on rakennettava hyvin ja sitä pitää huoltaa hyvin, että siitä tulee niin pitkäikäinen kuin mahdollista.

Ångermanin vinkki niin julkisiin kuin muihinkin rakennushankkeisiin on se, että suunnittelulle ja arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakennuttajan vuoropuhelulle olisi tärkeä antaa aikaa.

– Monta kertaa hypätään liian nopeasti lupavaiheeseen.

Hän muistuttaa, että rakennuksella on pitkä käyttöikä, jonka aikana ylläpito, käyttökustannukset ja remontit maksavat enemmän kuin itse rakennus.

– Voi laskea, että varsinainen investointikustannus on vain 20 prosenttia näistä kuluista. Suunnittelu maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.

 

Rakentamisen strategia olisi kunnille hyvä työkalu

Kunnista puhuttaessa Ångerman pitäisi tärkeänä sitä, että niissä otettaisiin tavoitteeksi rakennusstrategian laatiminen. Se tuo suunnitelmallisuutta, selkeyttä ja säästöä rakennushankkeisiin.

Hyviä esimerkkejä löytyy jo monia, vaikkapa Maalahti, Pietarsaari ja Porvoo.

– Strategialla kunta tekee selväksi, miten haluaa rakentaa. Sillä tavalla syntyy parempia ratkaisuja, jotka sopivat sekä tilaajalle että käyttäjille. Strategiassa tulisi linjata, mitä halutaan rakennusmateriaaleilta, lämmitysmuodoilta, sähköistykseltä, verkostolta ja miten rakennuksia ylläpidetään – mikä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Kunta voi esimerkiksi linjata haluavansa rakentaa puusta.

Ångerman heittää kunnille myös kysymyksen, kannattaako kaikkea rakentamista aloittaa nollasta. Niin olemassa olevia rakennuksia kuin piirustuksiakin kannattaa hänestä hyödyntää tarpeen mukaan muunnellen. Se on taloudellista, ja samalla on helppo toteuttaa strategian mukaista, yhtenäistä rakentamista.

CLT pitäisi tehdä tutuksi alan opiskelijoille

Ångerman toivoisi, että rakennusalan koulut panostaisivat CLT:n tutuksi tekemiseen ja opettamiseen – niin ammattikoulussa kuin ammattikorkeakouluopetuksessa.

Mutta osaajat eivät tietenkään riitä.

– Loppukäyttäjähän sen ratkaisee, mitä haluaa.

Puukoulu onkin myös siksi satsaus tulevaisuuteen ja ekologiseen rakentamiseen.