Julkisessa rakentamisessa on edessä puuloikka – Kuntia tuetaan rahalla ja opastuksella

Kunnilta edellytetään rajua ja ripeää panostusta puurakentamiseen päästöjen hillitsemiseksi. Liki puolet, 45 prosenttia, julkisista uudisrakennushankkeista tulisi toteuttaa puusta jo vuonna 2025. Viime vuonna osuus oli 15 prosenttia. Edessä on siis todellinen puuloikka.

Syyskuussa julkistettuja kansallisia tavoitteita edistää ja toteutumista seuraa ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma.

Teollista tuotantoa tarvitaan

– Kuntien toivotaan panostavan erityisesti puukerrostaloihin. Rakentajilla pitää olla näkyvissä markkinat, jotta ne investoivat osaamiseen ja tuotantoon, sanoo ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Viiden vuoden kuluttua lähes joka toisen kerrostalon tulisi olla puurunkoinen. Rakennustyyppi on Heinon mukaan puurakentamisen haastavin.

– Pyrkimyksenä on päästä suhteellisten valmiiden elementtien käyttöön. Kustannustehokasta teollista valmistusta tarvitaan.

Kunnat näyttävät suuntaa

Kuntien valinnoilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä iso merkitys, sillä liki viidennes kaikesta rakentamisesta on kuntien kohteita. Toisaalta kunnille heitetään tärkeä esimerkin ja suunnannäyttäjän rooli.

– Kun puun käyttö lisääntyy julkisissa hankkeissa, puu saa jalansijaa muussakin rakentamisessa. Se antaa toteuttajille mahdollisuuden panostaa osaamiseen ja kehitystyöhön, sanoo Heino.

Muita rakennustyyppejä edellä puun käyttö on opetustilojen rakentamisessa. Vanhojen rakennusten sisäilmaongelmat ovat saaneet miettimään opetusympäristöjen turvallisuutta, terveellisyyttä ja myös viihtyisyyttä.

Betonin ja teräksen päästöiltä ei voi sulkea silmiä

– Rakennusten hiilijalanjälkeä laskettaessa on keskitytty tarkkailemaan energiatehokkuutta ja lämmitystä, mutta rakentamisen ja esimerkiksi teräksen ja betonin valmistuksen aiheuttamilta päästöiltä ei voi sulkea silmiä, Heino sanoo.

Hän painottaa, että puurakennukset toimivat koko elinaikansa myös hiilidioksidivarastoina metsien ja viheralueiden tavoin.

– Kunta päättää, mistä se rakentaa. On hyvä herättää kunnissa keskustelua ja kuunnella, mitä kuntalaiset haluavat. Se on viestini kunnille.

Korotettu ARA-avustus ja hankerahaa

ARA-rakentamista ohjataan puuta kohti puurunkoisten talojen korotetulla käynnistysavustuksella. MAL-alueilla lisäraha on 5000 euroa per asunto, MAL-alueiden ulkopuolella 2000 euroa.

Toinen taloudellinen tukimuoto on Puurakentamisen ohjelman myöntämä avustus puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille. Toinen hakukierros on käynnissä ja jatkuu 16. marraskuuta saakka.

Avustusta voi hakea esimerkiksi osaamisen sekä toiminta- ja yhteistyömallien kehittämiseen. Tuen osuus voi olla jopa 70 prosenttia kustannuksista.

Neuvontaa ja kokemusten vaihtoa

Kuntien tueksi on suunnitteilla myös neuvontapuhelin, jossa kysymyksiin vastaa julkisen rakentamisen kokonaisuudesta vastaava asiantuntija Jemina Suikki.

– Häneltä voi kysyä neuvoja hankintoihin tai muuta hankkeen toteuttamiseen liittyvää, kertoo Heino.

Tulossa on lisäksi koulutuksia, puukoulun hankintaopas ja julkisten puurakennuskohteiden tietokanta, jossa kunnat voivat esitellä puuhankkeitaan ja hakea inspiraatiota toisten hankkeista.

Kuntien kiinnostus näkyy HOISKOssa

HOISKO CLT:ssä on viimeisen vuoden kuluessa nähty kuntien kasvava kiinnostus puurakentamista kohtaan.

– Kunnissa on nähty puurakentamisen edut erityisesti sisäilman laadun ja viihtyvyyden näkökulmasta. Terveellinen ja turvallinen työ- ja opetusympäristö on kaikille ensiarvoisen tärkeää. Näillä asioilla onkin merkittävää painoarvoa kuntapäättäjien päätöksenteossa ja tuotevalinnoissa, sanoo toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Monelle betonirakentajalle on ollut hänen mukaansa yllätys, miten helppoa mittatarkoista CLT-elementeistä rakentaminen on. Ennakkokäsitykset materiaalin kalleudesta ovat myös romuttumassa.

Ympäristöministeriön tarjoamat työkalut kuntien tueksi ovat Yli-Sikkilän mukaan tärkeitä ja tulevat tarpeeseen.

– Rakentajilla ei vielä ole suuressa mittakaavassa kokemusta esimerkiksi massiivipuurakentamisesta, joten neuvonta on todella tärkeää. Näen, että on myös meidän asiamme viedä tietoa rakentajille ja suunnittelijoille.

CLT:n ymmärtää vain kokemalla

Ohjelmapäällikkö Petri Heino toivoo kuntien tutustuvan CLT:n mahdollisuuksiin ja CLT-kohteisiin. CLT-elementissä puu jalostuu hänen mukaansa entistä kustannustehokkaammaksi, teollisesti valmistettavaksi ja uudenlaista arkkitehtuuria mahdollistavaksi rakennusmateriaaliksi.

Hän näkee CLT:n tarjoavan ratkaisun etenkin puisten asuinkerrostalojen toteuttamiseen kustannustehokkaasti, julkisten kohteiden lisäksi.

– Materiaalin ominaisuudet tulevat tutuksi hankkeiden kautta.

Heinosta tuli CLT-fani jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän kierteli tutustumassa siihen Euroopassa.

– CLT:tä ei ymmärrä ennen kuin sen kokee. Jos joku kuvittelee, että puu tarkoittaa saunatunnelmaa, niin CLT:n täysin levymäinen pinta on siitä kaukana. Jykevyys, visuaalisuus ja tunnelma on koettava. Vain niin voi ymmärtää, mitä CLT mahdollistaa.

Artikkelin lähteet: Ympäristöministeriön aineisto, haastattelut 

 

JULKISEN RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTYYPEITTÄIN
(v. 2019 > 2022 > 2025):

• Kaikki julkinen rakentaminen: 15 % > 31 % > 45 %
• opetusrakennukset: 31 % > 55 % > 65 %
• hoitoalan rakennukset: 6 % > 20 % >35 %
• asuinkerrostalot: 3 % > 21 % > 46 %
• kokoontumisrakennukset, esim. urheiluhallit: 7 % > 20 % > 30 %

  *Asetetut tavoitteet on laadittu Ympäristöministeriön ja sidosryhmien yhteistyöllä. Ne perustuvat vuosien 2022 ja 2025 rakentamisen ennusteille, jotka on tehnyt Forecon Oy Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastojen perusteella. Seuranta tulee perustumaan puurakentamisen määrälliseen kehitykseen ja markkinaosuuden kehitykseen.