Lähde: Virpi Palomäki, TTY: Vertailututkimus CLT-rakenteisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Kiertotalous – uusia mahdollisuuksia puurakennusteollisuudelle – CE Wood -projekti. Raportti 11/2018.

Kuva 3. Vertailu CLT-levyn (netto), puuverhoillun
puurunkoisen sekä tiiliverhoillun puurunkoisen ja tiiliverhoillun
harkkorunkoisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta seinien
pinta-alan ollessa yhdenmukainen. Puuverhoiltu puurunkoinen ja CLT-levystä
valmistettu ulkoseinä aiheuttavat pienimmät päästöt. Sekä sahatavaran että
massiivipuun käyttö rakentamisessa tuottaa vähemmän päästöjä verrattuna muihin
materiaaleihin. Erityisesti on kuitenkin huomioitava puumateriaalin toimiminen
pitkäaikaisena hiilivarastona.

Kuva 4. Vertailu CLT-rakenteisen talon CLT-levyjen (brutto), puuverhoillun puurunkoisen sekä tiiliverhoillun puurunkoisen ja tiiliverhoillun harkkorunkoisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Laskelmassa on otettu mukaan CLT-levyn ovi- ja ikkuna-aukot ja prosessissa muodostuva puru, joka ei muodosta varastoa.
Käytetyt luvut: CLT Finland Oy, rakentaja.fi/rakenneleikkauspankki, SYKE SYNERGIA Laskuri