HOISKOn tarina
Selvitä CLT:n mahdollisuudet
kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin 13.9.2013. Taustalla oli ihmetys siitä, ettei Suomessa, metsien maassa, tehty CLT-elementtiä. Euroopassa se oli yleinen rakennusmateriaali. Peltokangas toimi tuolloin korkeakoulumaailmassa teknologia-asiamiehenä. Hän tunsi alueen ja sen tekijät. Alkoi muodostua ajan hermolla olevien asiantuntijoiden verkosto.
Mitä siitä seurasi, on CLT Finland Oy:n – eli tuttavien kesken HOISKOn – ja osaltaan myös suomalaisen CLT-elementin valmistuksen historiaa. Tuotantolinja käynnistyi Hoiskon kylässä, valtatie 16:n varrella, loppuvuodesta 2016. Yritys on lajissaan yksi Suomen ensimmäisiä. Investointi oli iso ja CLT-teknologia suomalaisille rakentamisen ammattilaisillekin melko tuntematon. Yrittäjiltä vaadittiin siis kosolti rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Heitä kantoi kuitenkin luja usko tuotteeseen ja puun liimaamisen vankka osaaminen, joka kumpusi heidän taustastaan, työkokemuksestaan ja alueen perinteestä.
HOISKO CLT rakentaa pitkän perinteen ja vahvan osaamisen päälle
Samalla paikalla, jossa HOISKO CLT:n elementit nyt valmistetaan, on ollut puuteollisuutta yli sata vuotta: Hoiskonlahden saha, Perälän höyläämö, Finwood, Honkarakenne – ja nyt HOISKO. Puun liimaaminen opeteltiin tällä tontilla jo 80-luvulla, kun Finwood aloitti ensimmäisenä Suomessa lamellihirren teollisen valmistuksen. Osa nykyisistä HOISKOlaisista on ollut siitä lähtien tekemisissä puun liimaamisen kanssa. Täällä, jos missä, tiedetään, miten puu käyttäytyy ja mitkä ovat oikeat olosuhteet sen liimaamiseen. Perinteen päälle on helppo rakentaa.
HOISKO tutkii ja kehittää
HOISKOlaisia yhdistää Intohimo tekemiseen ja halu puhaltaa yhteen hiileen. Titteleitä ei mietitä eikä niitä haluttu painaa käyntikortteihinkaan. Kaikilla on sama tahto ja tavoite: halu tehdä taloja ja tiloja, joissa ihmisten on terveellistä ja turvallista elää ja toimia. Työtä tehdään asiakkaita kuunnellen ja kunnioittaen. Tutkimus ja testaus ovat olennainen osa toimintaa. Tuotetta ja työtä halutaan kehittää jatkuvasti. Sitä paitsi: CLT:ssä on edelleen paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, esimerkiksi infra- ja hybridirakentamisen saralla. Otetaan selvää. Siitähän se lähtee.
