CLT:n hiilivarastot ja hiilijalanjälki
Puu sitoo ilmasta hiilidioksidia fotosynteesin aikana ja muuntaa sen hiileksi (C) ja hapeksi (O2). Hiili jää puuhun talteen, ja puu luovuttaa hapen takaisin ilmakehään. Metsissä on noin miljardi kiintokuutiometriä (1 kiintokuutiometri on noin 1 m³) puuta valmiina käytettäväksi.
Yksi kuutiometri CLT-levyjä sisältää tuotantoprosessin jälkeen edelleen 676 kiloa hiilidioksidia. HOISKOn CLT -levyjen vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 12 000 kuutiota, joka vastaa yli 8 miljoonaa kiloa talteen otettua hiilidioksidia. Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu valmistuksesta, kuljetus- ja työmaakäsittelystä, käytöstä ja kunnossapidosta sekä purku- ja uudelleenkäyttötoiminnoista. Massiivipuun käyttö rakentamisessa tuottaa tutkimusten mukaan vähemmän päästöjä kuin muut materiaalit. Massiivipuu toimii pitkäaikaisena hiilivarastona kasvusta lähtien koko sen käyttöiän ajan. HOISKO CLT = aktiivinen hiilidioksidin talteenottaja.
Ei hukkaa
Tuotannossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään HOISKOssa sataprosenttisesti sekä jatkojalostuksen että purun muodossa. Kaikki ovi- ja ikkuna-aukkojen ylijäämäpalat menevät hyötykäyttöön. Elementtien reunapalat ja muut ylimääräiset palat ja puru toimitetaan Vapolle, joka valmistaa niistä pellettejä. Pelletin voimalla lämpenevät myös toimitilamme. Lisäksi yksittäisten, CLT-levyjen valmistuksessa käytettävien lautojen loput myydään pilkottuina polttopuuksi. Hyödynnämme raaka-aineemme kaikilta osin, eikä hukkaa synny. Tästäkin syystä HOISKO CLT on materiaalina oivallinen valinta ympäristötietoiselle.
Ympäristöä säästävä kuljetus
Elementit kuljetetaan yleensä ns. lapekuormana eli elementit ovat vaakatasossa kuljetustilan maksimoimiseksi. Elementit ovat yleensä yksittäispakattuja, kierrätettävällä suojamuovilla päällystettyjä, eli välitöntä suojaamisen tarvetta ei ole.
Koska CLT on tuotteena hiilinegatiivista, kuljetuksen osuus hiilijalanjäljestä on keskeinen. Ostamalla kotimaista CLT:tä minimoit kuljetuksen hiilijalanjäljen.
Tutkittua tietoa kuljetuksen osuudesta hiilijalanjälkeen löydät Tampereen yliopiston tekemästä tutkimuksesta.
