Tervetuloa tutustumaan luonnollisiin ja terveisiin massiivipuutaloihin tehtaallemme, Sahapolku 49, 62940 Hoisko

Lisäksi pääset tutustumaan rakenteilla olevaan HOISKO 100 malliin, Levijoentie 44, 62940 Hoisko

Jos suunnittelet loma-asuntoa, omakotitaloa tai muuta rakentamista ota suunnitelmat mukaasi, paikan päällä voit keskustella asiantuntijoidemme kanssa ja saada vinkkejä toteutukseen.

Tilaisuudessa on esillä myös rakentamiseen liittyviä tuote-esittelyitä, ja tarjolla on tietenkin makkaraa ja kahvia!

Paikalla olevat tuote-esittelijät:

Kiilto – Teollisuuden liimat ja massat CLT- ja massiivipuurakenteissa, kosteuseristys märkätiloissa

Alavus Ikkunat – Ikkunat ja ovet

Würth – Rakentamisen ruuvit ja kiinnikkeet

Ruukki – Vesikatteet ja muut tuotteet

Jäspi – VILP-lämmitysjärjestelmät (UUTTA lattialämmitys massiivipuurakenteisiin)

Tikkurila – CLT:n ulko- ja sisäpuolen käsittelyaineet

Alajärven kaupunki – Tonttitarjonta alueella

The post HOISKO CLT -Tehdaspäivät 8.11 appeared first on Hoisko CLT.

Kaikki kohteet on rakennettu HOISKO CLT:n elementeistä, ja paikalla on tehtaamme asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Näihin tapahtumiin kannattaa lähteä kauempaakin.

Kahden CLT-kodin miniasuntomessut Siuntion Pickalassa

Siuntiossa avaavat lauantaina 16.9. ovensa juuri valmistuneisiin tyylikkäisiin ja ekologisiin CLT-koteihinsa tv-kokki ja tuottaja Harri Syrjänen sekä sisällöntuottaja Satu Lappalainen. Koteja on rakennettu rinnatusten Pickalan kaupunginosaan, luonnonkauniiseen miljööseen.

Satu Lappalaisen koti ja sisustusvinkit ovat monelle tuttuja Instagram-tililtä satumainen_hirsitalo_goes_CLT. Talo on 125-neliöinen, tanskalaistyylinen, eleetön ja harmonisesti sisustettu CLT-koti.

Harri Syrjäsen talo on puolestaan 200-neliöinen, moderni ja yksikerroksinen massiivipuutalo, jonka keittiöstä Soppamies heittelee muun muassa herkullisia reseptejä Instagram-tililleen.

Talojen omistajat ovat itse paikan päällä kertomassa rakentamisensa ratkaisuista ja sisustusvalinnoistaan.

Miniasuntomessuille on ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta.

Huomaa, että paikkoja on rajoitetusti.

Kohteet löytyvät osoitteista Rantakuja 7 ja Rantakuja 9, Siuntio. Pysäköinti on Störsvikin uimarannan parkkipaikalla. Kohteiden ovet ovat auki 16.9. klo 10–14.

CLT-talon asennusnäytös Keravalla

Tiistaina 19.9. on Keravalla mahdollisuus päästä näkemään, miten CLT-koti pystytetään. Massiivipuuelementtien asennuksesta vastaa HOISKO CLT.

Keravan keskustaan rakennettava omakotitalo on arkkitehdin suunnittelema kaksikerroksinen perhekoon koti. Talon runko on CLT-massiivipuuelementeistä. Ulkopuolelle tulee lisäeristys ja ulkovuoraus. Talon sisäpuolella CLT jää näkyviin.

Kohde on esimerkki HOISKO CLT:n laajemmasta toimituksesta, jossa HOISKO CLT:ltä tulee CLT-elementtitoimitusta laajempi toimitussisältö, tässä tapauksessa muun muassa kaikki talon kantavat rakenteet, vesikattomateriaalit ja ulkovuoraus asennuksineen. Paikan päällä on hyvä tilaisuus keskustella asiantuntijoidemme kanssa. HOISKO CLT:n tehtaalta asennusnäytökseen osallistuvat Tero Yli-Sikkilä ja Tuomas Koukkari sekä kohteen pystytyksestä vastaava Jaakko Sukari.

Asennuspäivänä 19.9. tontilla voi vierailla klo 12–18. Kohteen osoite on Sariolantie 12, Kerava.

HOISKO CLT:n asiantuntijat syyskuun tapahtumissa

• Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, 050 325 4635, tero.yli-sikkila@hoisko.fi
• Tuomas Koukkari, myynti, 050 555 1874, tuomas.koukkari@hoisko.fi
• Jaakko Sukari, myynti, 050 590 8221, jaakko.sukari@hoisko.fi

The post Miniasuntomessut ja asennusnäytös asiakkaidemme CLT-kohteissa appeared first on Hoisko CLT.

Kesäsesongin ulkopuolella aikataulut ovat joustavampia, rakennusvalvonnassa ei ole ruuhkaa ja rakentamisen ammattilaisia rakentamisprojektin toteuttamiseen on myös yleensä tarjolla kesää paremmin.

CLT-elementti on sääolosuhteiden puolesta erittäin joustava materiaali. Rakenteellisesti massiivipuinen CLT kestää kaiken rankkasateista paukkupakkasiin. CLT-elementtien asentaminen on hyvin nopeaa, ja rakennus ja rakentajat saadaan nopeasti säältä suojaan. Tavallisen omakotitalon elementtien asennus tehdään noin päivässä.

Talvi on yleensä kesää kuivempi

Vaikka sitä ei tulla ajatelleeksi, talvi on usein kuivempi ja vähemmän ”rapainen” aika rakentaa kuin kesä sateineen. Massiivipuuelementti sietää kuitenkin hyvin kosteutta. Jos sen päälle pääsee satamaan ja elementin pinta kostuu, mitään vaarallista ei ole päässyt tapahtumaan. CLT-elementin kuivuessa kosteus vapautuu takaisin ilmaan. Tämä on massiivipuun luontainen ominaisuus. Yksiaineisen massiivipuurakenteen etuihin kuuluu se, ettei siinä ole erillistä eristettä, jota pitäisi suojata kosteudelta.

Vaikka massiivipuurakenne kestää hyvin kosteutta ja suoraa vesisadettakin, on CLT-elementit ja keskeneräinen rakennus aina suojattava sateilta vesikattovaiheeseen saakka. Tämä kannattaa tehdä siksikin, ettei näkyviin jääviin valmiisiin CLT-pintoihin pääse syntymään kastumisesta johtuvia vesivalumajälkiä eivätkä ne muutenkaan pääse likaantumaan.

Kuten muussakin massiivipuurakentamisessa, on tärkeä varoa liian äkillisiä lämpötilan muutoksia. Siksi esimerkiksi betonivalujen kuivatus, kuten muukin lämmittäminen, on tehtävä aluksi maltilla, jotta puuhun ei synny pintahalkeamia.

Routa suojaa ja kantaa

Talven routa tekee maaperästä kantavan koneille ja rakennusmateriaalin varastoinnille. Tämä säästää myös ympäröivää maastoa ja sen kasvillisuutta. Tästä syystä esimerkiksi jäkälämaastoon noussut Villa Jäkälä pystytettiin talvella. Talvella myös auringon UV-säteily on paljon vähäisempää eikä se pääse vaikuttamaan käsittelemättömän pinnan sävyyn niin nopeasti.

Talvikohteen perustukset

Talvirakentajan on tärkeää suunnitella perustuksien tekeminen ja maatyöt ajoissa, koska ne tulee yleensä tehdä vielä sulan maan aikana. Betonia ja laastia sisältävien rakenteiden lujuuden tulee olla riittävä ennen pakkasia.

Elementit suojataan tehtaalla

HOISKO CLT:llä halutaan aina varmistaa, etteivät elementit joudu alttiiksi sateelle tai lialle kuljetuksen, varastoinnin ja rakentamisen aikana. Siksi ne pakataan tehtaalla muoviin, joka kiinnitetään teipillä.

Elementin asennuksessa pakkauksen teipit voidaan irrottaa siksi aikaa, kun elementit kiinnitetään, ja teipata sen jälkeen takaisin kiinni.

Miksi rakentaisit CLT-talosi talvella?
• Aikataulut ovat joustavampia ja osaavaa työvoimaa paremmin saatavilla kuin kesäsesonkina.
• CLT kestää hyvin erilaisia kosteus- ja lämpöolosuhteita.
• Yleisesti talvella on kuivempaa kuin muina aikoina.
• Roudan aikana maaperä kantaa paremmin, jolloin tavaran varastointi tontilla on helpompaa.
• Lumi pitää työmaan puhtaana ja suojaa tontin kasvillisuutta.
• Massiivipuinen CLT-elementti on varma ja turvallinen rakenne talvirakentamiseen, koska yksiaineisessa elementissä ei ole eristettä, joka vaatisi erityistä suojaamista kosteudelta.

Kuvat yhteistyökumppanimme Blockhusin työmaalta tammikuulta 2022.

The post Talo pystyyn talvella? CLT:stä se sujuu appeared first on Hoisko CLT.

– Moni kunta kirjaa jo uudiskohteessa tavoitteeksi tai jopa velvoitteeksi puun käytön. CLT tarjoaa näihin vaatimuksiin helpon ja selkeän tavan rakentaa, hän sanoo.

Hemsöllä on parhaillaan tekeillä ensimmäinen CLT-kohde, Lauritsalan paloasema eli Lappeenrannan uusi keskuspaloasema. Karjalainen pitää kohdetta yhtiölle tärkeänä, sillä CLT tulee varmasti näkymään yhtiön uudiskohteissa jatkossakin.

– Se on täysin selvää, että puurakentamisen rooli ja CLT:n käyttö lisääntyvät uudiskohteissamme. Mielenkiintoisempaa minusta onkin se, mitä ratkaisuja ja innovaatioita elementti voi tarjota tulevaisuudessa korjausrakentamiseen, jota meillä on myös paljon.

CLT tarjoaa toimivat ratkaisut isojen kohteiden toteuttamiseen

Karjalainen pohtii, että puurakentaminen on julkisissa kohteissa painottunut aiemmin erikoisuuksiin ja erityisiä taitorakenteita vaativiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet monistettavissa. On tehty areenoita ja siltoja.

– Normaali kaupunkien uudiskohde on kuitenkin 3000–6000-neliöinen, terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennus, jonka rakenneratkaisut ovat tavanomaisia. Pitäisi pyrkiä siihen, että meillä on näihin tavanomaisiin rakenteisiin tutut, hyvät ratkaisut, hän sanoo.

CLT onkin hänestä juuri tuo helpon ja selkeän rakentamisen mahdollistava ratkaisu, jota puurakentamisessa on isoihin kohteisiin tarvittu. Sen etuihin kuuluu yhdisteltävyys muiden materiaalien, teräksen ja betonin, kanssa. Niille kaikilla on oma paikkansa.

– CLT on yksinkertainen, elementtitekniikkaan perustuva ja mittatarkka tuote, jonka toiminta on helppo ymmärtää. Detaljit ovat riittävän yksinkertaisia ja ratkaisut tavanomaisia: ne eivät vaadi tekijöiltä poikkeuksellisen vaativaa osaamista. Näin suunnittelijoiden ja tekijöiden määrä kasvaa ja kokemus karttuu. Vielä CLT ei ole niin tuttu tuote kuin betoni, mutta sitä kohti mennään, Karjalainen uskoo.

Rakennusaikaisten päästöjen sääntelyssä puulla tärkeä rooli

Hemsöllä on Suomessa tällä hetkellä 70 kiinteistöä Helsingistä Ouluun. Se keskittää toimintansa yliopistokaupunkeihin. Toiminnan ideana on omistaa ja ylläpitää kiinteistöjä ja vuokrata niitä kaupunkien ja muiden julkishallinnon toimijoiden käyttöön. Yhtiö vastaa yleensä suureksi osaksi myös kiinteistön ylläpidosta vuokra-aikana.

Kaupungeille tämä tarkoittaa tilapalvelun resurssien säästöä ja sitä, että vastuu ja riski rakennuksesta, mahdollisesta rakennuttamisesta ja ylläpidosta siirtyy asiantuntevalle kumppanille, jolla on vankka erikoisosaaminen ja kokemus kiinteistömaailmasta. Kustannuksetkaan eivät tule kertainvestointina vaan jakautuvat pitkälle vuokra-ajalle.

Kohteita rakennutetaan ja saneerataan vuokralaisille mittatilauksena. Vuokrasuhteet ovat pitkiä, ja asiakkaalle halutaan tarjota niin toimivat, terveelliset ja hyvät puitteet, että vuokrasuhdetta halutaan jatkaa sopimuskauden jälkeenkin.

Yhtiö toimii Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa, joissa toimintamalli on jo paljon pidemmällä.

– Esimerkiksi Ruotsissa meillä on yksistään oppilaitoskiinteistöjä yli sata, ja uusia rakennetaan vuodessa 5–10.

Rakennusmateriaalilla entistä tärkeämpi rooli päästöjen leikkaamisessa

Kiinteistöjen ympäristövaikutukset ovat yhtiölle keskeisiä, ja päästöjen karsimisessa se haluaa toimia aktiivisena edelläkävijänä.

– Tiedetään, että sääntelykin menee rakennuksen käyttöaikaisten päästöjen tarkastelusta koko elinkaaren tarkasteluun. Tällä hetkellä rakennustemme päästöistä karkeasti sanoen kaksi kolmannesta syntyy käyttöaikana, yksi kolmannes rakennusaikana. Lisäämme koko ajan geoenergian käyttöä, ostamme hiilineutraalia sähköä ja pyrimme ostamaan hiilineutraalia kaukolämpöä, kun se on mahdollista. Samalla rakennusaikaisten päästöjen osuus suhteessa kasvaa ja rakennusmateriaalin päästöihin on entistä tärkeämpi vaikuttaa, jotta pystymme leikkaamaan toimintamme päästöjä edelleen.

Tästäkin syystä on selvää, että puukohteita tullaan jatkossa rakentamaan.

Kuvassa ylhäällä Hemsö Suomi Oy:n Lappeenrantaan rakennuttama Lauritsalan paloasema, jonka CLT-elementit on toimittanut HOISKO CLT.

The post ”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” appeared first on Hoisko CLT.

Meillä täällä HOISKO CLT:llä kuusi ei kuulu ainoastaan joulunaikaan. Kuusi on puumateriaalina läsnä aivan joka päivä, onhan kuusi HOISKO CLT -elementtien ja niistä rakennettavien kotien ja julkisten rakennusten pääraaka-aine.

Luonto on meille tärkeä asia, ja haluamme metsien säilyvän elinvoimaisina myös tuleville sukupolville. Siksi käyttämämme kuusiraaka-aine hankitaan ainoastaan vastuullisesti ja kestävästi hoidetuista, PEFC-sertifioiduista suomalaisista metsistä.

Mutta miksi KUUSI sopii CLT-rakentamiseen niin hyvin?

Listasimme kuusi kuusen vahvuutta CLT-rakentamisessa:

• kuusi on kotimainen raaka-aine, jota saadaan kestävästi hoidetuista metsistä
• kuusi on hienosyinen ja luja rakennusmateriaali
• kuusi on kosteuskestävyydeltään erinomainen materiaali Suomen vaihteleviin olosuhteisiin
• kuusi on lämminhenkinen materiaali, jonka voi kokea monilla eri aisteilla
• kuusi on vaaleansävyinen materiaali, jonka väri säilyy myös aikaa myöten vaaleampana, sillä se ei tummu samalla lailla kuin esimerkiksi vahvasti punertuva mäntypuu
• kuusen oksat ovat kooltaan pienempiä ja väriltään lähempänä puuainesta kuin männyssä.

The post Oi kuusipuu, oi kuusipuu… appeared first on Hoisko CLT.

Naapureita ei ole lähellä, mutta luonto on sitäkin lähempänä. Kaupunkiin on kuitenkin matkaa vain kymmenen kilometriä.

– Tässä vaiheessa, kun lapset aikuistuvat ja tukka alkaa vähän harventua, ihmiset taitavat yleensä maksaa viimeiset lainansa pois. Me sen sijaan otimme vähän lisää ja ryhdyimme rakentamaan, naurahtaa isäntä.

Kun näin huikea tontti tuli vastaan, oli pakko toimia. Paikka on koti ja kesämökki samassa paketissa. Auton nokan kääntyessä työpäivän jälkeen metsän reunustamalla kotitielle työpäivän kiire ja hektinen arki jäävät taakse. Luonto hemmottelee silmää ja sielua. Luonnonmukainen rakennusmateriaali istuu maisemaan. Paikka on rauhan tyyssija.

– Ei täältä Espanjaan tarvitse lähteä, sanoo isäntä osoittaen järvimaisemaa, joka avautuu makuuhuoneeseen täyden seinän laajuisesta ikkunasta. CLT:n elävä, rauhallinen pinta antaa näkymälle kauniit raamit.

CLT mahdollisti ideoiden toteuttamisen

CLT tarjosi mahdollisuuden idearikkaan isännän visioiden toteuttamiseen.

– Eihän mistään muusta materiaalista tällaista olisi saanut aikaan, hän sanoo.

Päärakennus on pelkistetyn kaunis ja katto korkealla, jotta ”ajatuksilla on tilaa lentää”. Sivuseinien korkeus on kolme metriä, ja sen päälle katto nousee vielä jyrkästi viiden metrin korkeuteen. Koko järven puoleinen sivuseinä ja toinen päätyseinä ovat lasia. Kaikki sisätilojen pinnat, myös sisäkatto, ovat CLT:tä.

Muut rakennukset ovat samaa tyyliä pienemmässä koossa. Hotelleissa on nukkumaparvet, joissa voi unta odotellessa katsella taivasta kattoikkunoista.

CLT-seinän tunnelma elää vuodenaikojen mukaan

Puupinta on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin ja käsitelty lipeällä, jotta se ei tummuisi. Ulkovuoraus on sen sijaan tehty lehtikuusesta juuri siitä syystä, että sen halutaan ajan saatossa harmaantuvan.

– Eikä tarvitse koskaan maalata, isäntä sanoo.

CLT-pinta ja ikkunoista sisään tuleva luontomaisema istuvat harmonisesti yhteen.

– Luonto on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Myös CLT-seinän tunnelma elää vuodenaikojen mukaan. Se on pintana rauhoittava ja pehmeä. Kesällä CLT-seinä tuo valoisuutta.

HOISKO CLT:llä suunnittelu sujui

Kun keidasta lähdettiin suunnittelemaan, ei CLT ollut perheelle entuudestaan tuttu. Sitä isäntä lähti tutkimaan tarkemmin tallennettuaan Pinterestiin mielenkiintoisen CLT-rakennuksen kuvan.

– Siinä vaiheessa alkuperäinen suunnitelma hirsirakentamisesta jäi. CLT antaa arkkitehtuurisesti niin paljon mahdollisuuksia. Eihän siinä ole kuin taivas rajana.

HOISKO CLT löytyi elementtien valmistajaksi Googlen avulla.

Ihan perinteiseen tyyliin kohdetta ei suunniteltu. Isäntä nimittäin suunnitteli kokonaisuuden itse 3D-versiona. Siinä vaiheessa syntyi kaverin avulla myös video, jolla suunnitelma selvitettiin vaimolle.

– Ajatukset menevät niin yksiin, ettei sieltä tullut sanomista ideoistani.

HOISKOssa piirustukset saivat muotonsa suunnittelija Matti Yli-Sissalan käsissä. Isäntä antaakin tunnustuksen ammattilaiselle, joka osasi homman.

Mistään suunnitellussa ei tarvinnut tinkiä, sillä CLT taipuu arkkitehtuurisesti hyvin luoviin ratkaisuihin.

Pelkistettyä ja simppeliä CLT:llä

Rakennusten sijoittelu tontille suunniteltiin tarkasti niin, että kaunein osa jätettiin koskematta. Ikkunapinta järven suuntaan haluttiin maksimoida.

Rantakaava saneli rakennuksen maksimikooksi 80 neliötä. Se on päärakennuksen koko.

– Oikein sopiva meille. Nykyään monet talot ovat ihan turhankin isoja, isäntä sanoo.

Lisätilaa saatiin nuorten miesten omista pikkutaloista, jotka antavat heille samalla omaa rauhaa.

Kaikki on yhdessä tasossa, eikä mitään ylimääräistä ole haluttu rikkomaan rauhallista tunnelmaa. Kynnyksiä ei ole, eikä välioviakaan ole tarvittu muualle kuin niihin tiloihin, joissa on tapana käydä yksin.

Sähköjohtojen tilat oli porattu jo tehtaalla valmiiksi elementtien sisään, joten sähköjohdot jäivät piiloon eikä pintavetoja tarvinnut tehdä.

– Koska huonetila on niin korkea, jotain akustiikkaa pehmentävää pitää vielä miettiä.

Rakentamista ilman aikataulupaineita

Kaikkien rakennusten elementit tulivat HOISKOsta tontille samalla kerralla ja ne asennettiin muutamissa päivissä. Muut vaiheet on toteutettu osaurakoina.

Vaikka elementtien asennus oli nopeaa, mitään aikatauluja perhe ei ole halunnut rakentamiselleen asettaa.

– Töissä riittää projekteja. Täällä ei ole tehty projektia vaan kotia.

CLT:tä hän voi suositella erityisesti monipuolisuuden vuoksi.

– Hintakin oli oikein kilpailukykyinen.

CLT sopii sisäkattoonkin

Kohde osoittaa, että CLT:n käyttö on mahdollista myös katossa. Tämä kiinnostaakin monia rakentajia. Tässä kohteessa haluttiin tehdä CLT:llä näyttävä, holvimainen sisäkatto.

Kantavana kattonakin CLT:tä voidaan toki käyttää, mutta se vaatii vahvan materiaalipaksuuden.

– Yleensä kantavana rakenteena käytetäänkin muita ratkaisuja, ja näkyvä sisäkatto tehdään ohuemmasta, 90-millisestä CLT:stä, kertoo Matti Yli-Sissala.

CLT-kattoa suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon, että valaistuksen sijoitus on mietittävä jo ennen elementtien valmistusta, jotta tarvittavat johdotukset voidaan tehdä elementteihin.

The post Koti ja kesämökki CLT:stä samassa paketissa appeared first on Hoisko CLT.

Tekninen suunnittelija

Teknisenä suunnittelijana osallistut monipuolisesti kohteidemme suunnittelutyöhön. Työ sisältää elementtisuunnittelua, työstösuunnittelua sekä tarjous- ja tarvikelaskentaa. Työnkuvasi tarkentuu osaamisesi mukaan. Sinulla on AMK-tason rakennusinsinöörin tai -mestarin koulutus tai vastaava työkokemus rakennusalan suunnittelutehtävistä. Edellytämme sujuvaa AutoCad-ohjelmiston hallintaa. Ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi.

Tehdas ja viihtyisät toimitilamme sijaitsevat Alajärven Hoiskossa, mutta työtä on mahdollista tehdä osittain etätyönä. Tehtävä on vakituinen ja kokoaikainen, mutta huomioimme myös osa-aikaista työtä etsivät hakijat.

Lähde mukaan luomaan uutta – CLT-massiivipuukohteemme ovat ekologisia ja edistävät kestävää kehitystä rakentamisessa. Turvallisten rakenteiden, viihtyisyyden ja terveellisen sisäilman lisäksi asiakkaitamme ja julkisten kohteiden käyttäjiä viehättävät CLT-kohteiden monipuoliset arkkitehtoniset ja visuaalisesti kiinnostavat ratkaisut.

Lähetäthän hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen sähköpostitse 19.9.2021 mennessä osoitteeseen: tero.yli-sikkila@hoisko.fi. Lisätietoja antavat matti.yli-sissala@hoisko.fi  040 503 7433 tai tero.yli-sikkila@hoisko.fi, 050 325 4635.

The post Rekrytointi : Haemme teknistä suunnittelijaa appeared first on Hoisko CLT.

Suunnittelija Matti Yli-Sissala HOISKO CLT:ltä korostaa, että CLT-rakennuksen sähkösuunnittelu ei juurikaan poikkea mistä tahansa kohteesta.

Olennaisin ero on se, että sähkösuunnitelma –kuten myös LVI-suunnitelma – on tehtävä tavallista aikaisemmin, koska elementteihin tulevien johdotusten ja putkien läpiviennit tehdään jo tehtaalla. Elementeistä rakentaminen ja CLT-elementtien valmistustapa vaikuttavat jonkin verran siihen, millaisia ratkaisuja on järkevää ja mahdollista tehdä. HOISKO CLT on laatinut suunnittelijoiden avuksi yksityiskohtaisen ohjeen CLT-kohteen LVISA-suunnitteluun.

CLT-kohteen sähkösuunnittelun aikataulu

Sähkösuunnitelmien tulee olla tehtaalla kuukautta ennen elementtien valmistuksen aloittamista.

– Meille riittää, että pohjaan on merkitty sähkörasioiden ja kytkinten paikat. Hyvä tietenkin, jos sen lisäksi on merkitty myös rasian korkeus. Jos ei, katsomme sen itse vakiokorkeudelle. Sen vaikeampaa CLT-kohteen sähkösuunnittelu ei ole, Yli-Sissala kiteyttää perustilanteen.

Jos tässä vaiheessa tehtaan suunnittelija näkee, että jokin ratkaisu kannattaisi tehdä toisin, hän ottaa yhteyttä.

Yli-Sissala vinkkaa, että jo suunnitelmien luonnokset kannattaa kuitenkin pyöräyttää tehtaan suunnittelijan arvioitavana, jolloin hän voi jo siinä vaiheessa ottaa kantaa niihin.

Kun lopulliset suunnitelmat on toimitettu tehtaalle, voidaan tehdä elementtisuunnittelu. Ennen elementtien valmistuksen alkamista elementtisuunnitelma hyväksytetään asiakkaalla.

Läpivientien työstäminen tehtaalla säästää aikaa ja on siistiä

Kun läpiviennit on työstetty elementtiin jo tehtaalla, säästetään työmaalla aikaa ja rahaa sähkötöissä. Jälki on siistiä.

Hyvä lähtökohta on kuitenkin aina se, että varsinaiseen CLT-elementtiin tulisi mahdollisimman vähän porauksia. Se vähentää työstöjen ja tehtaalla tarvittavan suunnittelun määrää. Siksi sähkörasioiden ja kytkinten sijoittelussa kannattaa suunnitteluvaiheessa miettiä, minkä verran näitä tarvitaan juuri CLT-elementeistä tuleville seinille.

– Jos talon kaikki väliseinät eivät ole CLT:stä, on järkevää pyrkiä sijoittamaan johdotuksia mahdollisimman paljon kevyempiin seinärakenteisiin. Näin etenkin monenlaisia johdotuksia tarvitsevan television osalta, Yli-Sissala sanoo.

Sähköjohdotuksia voidaan vetää myös pintavetoina käyttämällä listoja, joihin johdot voidaan asentaa piiloon.

– Niiden etu on asentamisen helppous ja helppo muunneltavuus myöhemmin tarpeiden vaihtuessa.

CLT-kohteen sähköjohdotuksissa monta niksiä

Jos CLT-elementti levytetään sisällä, johdotus voi kulkea elementin ja levyn välissä. Silloin elementin pintaan voidaan työstää johdolle tarvittava tila jo tehtaalla.

Ulkoa CLT-rakennus suojataan usein laudoituksella. Tämä tarjoaa samalla helpon tavan kuljettaa esimerkiksi ulkovalojen johdotukset tuuletusrimoituksen välissä.

– Kokonaiskustannuksia ulkovuorilaudoitus ei lisää, koska laudoitus vähentää hiontojen tarvetta sekä nopeuttaa sähköistystyötä. CLT-elementin painumattomuus tekee laudoituksesta ja levytyksestä ongelmatonta.

Miten sähköjohdot sijoitetaan CLT-elementissä?

CLT-elementteihin tehtävät läpiviennit pyritään tekemään mahdollisimman lähelle elementin reunaa, jolloin ne onnistuvat CNC-koneella ja ovat edullisimpia tehdä. Yli 300 millimetrin korkeudelle reunasta tulevat työstöt on tehtävä käsityönä, joten ne ovat arvokkaampia.

Normaali sähköjohdotusten korkeus on 200 milliä lattianrajasta. Tämä ei poikkea normaalista, sillä sähköjohdotukset kulkevat yleensäkin lähellä lattianrajaa.

Pistorasioiden aukot on mahdollista työstää valmiiksi elementtiin. Yli-Sissala suosittelee kuitenkin, että jos mahdollista, aukko kannattaa tehdä vasta paikan päällä, jolloin jää mahdollisuus vielä viilata sijaintia työmaalla. (Pistorasioista tarkemmin ohjeistuksessamme.) Aukon tekeminen onnistuu helposti oksaporalla.

Valokatkaisijoiden vaihtoehtona kustannustehokas langaton järjestelmä

Oviaukon vierus on normaali paikka valokatkaisimille. Niiden johdotuksille porataan tehtaalla reikä elementin yläpuolelta oviaukon ylälaitaan, minkä jälkeen johto voidaan asentaa ovikarmin laidassa oikealle korkeudelle.

Läpivienti rasiatyöstöstä kytkimelle tehdään työmaalla. Kytkimen rasiatyöstö voidaan tehdä tehtaalla tai työmaalla.

Nykyään taloautomaatio tarjoaa perinteisten valokatkaisimien vaihtoehtona langattomia valaistuksenohjausjärjestelmiä, jotka tuovat arkeen käyttömukavuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla ne vähentävät seinään upotettavien johdotusten ja kytkinten tarvetta. Tämä vaihtoehto kannattaakin miettiä sähkösuunnitelmaa laatiessa.

Valaistuksenohjausjärjestelmissä on myös paljon muita lisäominaisuuksia, joita perinteisellä katkaisimella ei voi toteuttaa. Automaatiolla voidaan vähentää sähkönkulutusta ja valaistukseen saadaan paljon hienosäätömahdollisuuksia.

Vinkit CLT-kohteen sähkösuunnitteluun

• LVISA-suunnitelman on oltava tehtaalla viimeistään kuukautta ennen elementtien valmistusta. Myöhemmin tehtävät muutokset ovat hankalia ja aiheuttavat lisäkustannuksia.
• Hyödynnä LVISA-suunnittelussa mahdollisimman paljon kevyitä ranka- ja levyrakenteisia seiniä, jotta elementtiin joudutaan tekemään mahdollisimman vähän työstöjä.
• Työstö kannattaa pyrkiä tekemään lähelle elementin reunaa, jolloin se on helpoin, nopein ja edullisin toteuttaa.
• Mieti myös, sopisiko kohteessa korvata seinään upotettuja sähkövetoja listojen sisään piilotettavilla pintajohdotuksilla.
• Tutustu langattomiin valonohjausjärjestelmiin, joissa valaistusta ohjataan perinteisten valokytkinten asemasta, vaikka kännykällä. Tällöin seinään ei tarvitse asentaa katkaisimia.

Löydät ohjeistuksemme CLT-kohteen LVISA-suunnittelijoiden avuksi materiaalipankistamme.

Tutustu myös artikkeliimme langattomasta valaistuksenohjauksesta.

Kysy meiltä rohkeasti lisää.

The post Mitä pitää tietää CLT-talon sähkösuunnitelmaa tehtäessä? appeared first on Hoisko CLT.

Odotamme sinulta aktiivista, oma-aloitteista ja reipasta työn tekemisen otetta sekä valmiutta vuorotyön tekemiseen. Tarjoamme mahdollisuuden pitkäaikaiseen työsuhteeseen ja tilaisuuden tulla osaksi kasvavaa ja kehittyvää HOISKO CLT –joukkuetta. Tuotantotilamme sijaitsevat Alajärven Hoiskossa.

HOISKO lyhyesti

Olemme Suomen johtava CLT-elementtien valmistaja. Valmistamiamme CLT-massiivipuurakenteita käytetään monipuolisesti rakennusteollisuudessa. Asiakkaitamme ovat muun muassa kunnalliset koulu- ja päiväkotirakentajat, liikuntapaikka- ja teollisuusrakentajat sekä laatutietoiset kerrostalo- ja omakotirakentajat.

Hae nyt!

Työhakemukset sähköpostitse 28.5. mennessä osoitteeseen info@hoisko.fi

Lisätietoja: Markku Herrala 040 579 1641, markku.herrala@hoisko.fi

The post Tule meille töihin – rekrytoimme nyt uusia tekijöitä tuotantoomme appeared first on Hoisko CLT.

Tampereella ollaan hyvässä vauhdissa

Puurakentamiseen kaavoitettu tonttivaranto antaa positiivisen signaalin jatkuvuudesta rakennuttajille ja kehittäjille. Tästä on positiivisia kokemuksia Tampereen kaupungilla.

– Puurakentamisen taustalla on kaupunkimme tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kestävä Tampere 2030 ohjelma on kaupungin päättäjien suunnittelema. Tampereella on meneillään ja suunnitteilla useita rakennushankkeita, joissa materiaalina on puu. Monia hankkeita on jo valmistunutkin, kertoo projektipäällikkö Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta.

– Kaavoitus ja tontinluovutus ovat olleet keinoja edistää puurakentamista ja tässä on onnistuttu. Puurakentamisen kehittämisohjelmalla, joka oli käynnissä vuosina 2016–2020, tuettiin tätä. Ohjelma päättyy, mutta puusta rakentaminen ja puurakentamisen alueiden kaavoittaminen varmasti jatkuu, hän jatkaa.

Kuusikko-hankkeessa on suunnitteilla moderneja puukerrostaloja. Asuntoja valmistuu Isokuusen alueelle lähes 200.

Kerrostalot, päiväkodit, koulut puusta

Puunkäytön edistämisestä on Tampereella keskustelu aloitettu jo 2010-luvun alkupuolella. Tuolloin vielä huolestuttivat kosteudensieto, paloturvallisuus ja akustiikka, mutta nykyään alasta tiedetään enemmän. Puu on tullut jäädäkseen. Hiilineutraalius ja ekotehokkuus alkavat Tammisen mukaan näkyä nyt jo myös isoilla rakennusliikkeillä ja rakennussijoittajilla tavoitteissa.

– Myös kaupungin omistama Tampereen Vuoratalosäätiö on jo rakennuttanut kerrostaloja puusta. Tampereen kaupunki on toteuttanut ensimmäisen puurakenteisen päiväkodin 2020, ja Vuoreksen Isokuusen CLT-rakenteisen koulu-päiväkodin rakentaminen on käynnissä. Isokuusen alueen kehittäminen on Tampereen puurakentamisen edistämisohjelman 2016–2020 tärkein osaprojekti. Isokuuseen rakennettavasta 2500 asukkaan puukaupungista tulee Suomen suurimpia puurakentamisen kohdealueita. Kuusikko-nimellä kutsuttu 200 asunnon ja kuuden kerrostalon kokonaisuus on käynnistänyt Isokuusen puukaupungin toteutuksen kesällä 2020. Tampereella eri hankkeissa on vireillä yli 1000 puukerrostaloasunnon toteutus – kuulemma olemme puurakentamisessa jo Suomen kärjessä, Tamminen toteaa.

Tampereella on käytetty monissa kohteissa materiaalina CLT:tä.

Kuusikon viereen toteutettava koulu-päiväkoti toteutetaan niin ikään puusta.

Oppaasta apua puukaavoittamiseen

Kaavamääräyksillä voidaan määrätä puun käytöstä sekä rakennuksen rungossa että rakennuksen julkisivussa. Esimerkiksi asemakaavan määräysteksti voi olla joko yleispiirteinen tai yksityiskohtaisempi. Yleispiirteinen määräys mahdollistaa myös muiden materiaalien käytön niille paremmin soveltuvissa rakennusosissa kuten perustuksissa tai väestönsuojissa. Määräys on joustava, mutta välittää tahtotilan puurakentamisesta.

Voit ladata oppaan tästä linkistä.

The post CLT sopii julkiseen rakentamiseen – kaavoitus on hyvä keino edistää puurakentamista appeared first on Hoisko CLT.