Hyvä sisäilma ja eristeettömyys kiinnostavat

Sana massiivipuuelementti kertoo tiiviisti, mistä on kyse: CLT on rakennusmateriaali, jossa yhdistyvät massiivipuun hyvät ominaisuudet ja elementtirakentamisen nopeus ja vaivattomuus.
Massiivipuun valitsevien vaakakupissa painavat asumisen terveellisyys ja turvallisuus, hyvä sisäilma sekä rakennuksen ja rakentamisen ympäristövaikutukset. Yksiaineisuutta, eristeettömyyttä ja massiivipuun kykyä tasata kosteutta arvostetaan entistä enemmän, kun vanhan rakennuskannan kosteusongelmat ovat tulleet monille tutuiksi.
– CLT:llä ja hirrellä on samat hyvät ominaisuudet. Erot tulevat ulkonäöstä sekä rakentamisen tavasta ja siitä, mitä mahdollisuuksia materiaali tarjoaa suunnittelulle.

Pelkistettyä tai perinteistä

CLT-seinän pinta on tasainen, ja puun syyt tekevät siitä uniikin, lämpimän ja ilmeikkään. Suunnittelussa raja ei tule helposti vastaan. Jos haluat vaikkapa pyöreän ikkunan tuonne tai kokonaisen ikkunaseinän tänne, niin CLT-kohteessa tällaiset on helppo toteuttaa. Moni ihastuu CLT:n pelkistettyyn ja moderniin ilmeeseen.
– Asiakkaan ensimmäinen kysymys on yleensä ”Onnistuisiko tällainen”. CLT:stä onnistuu lähtökohtaisesti mikä vaan. Se taipuu niin moneksi ja sen rakenteelliset ominaisuudet ovat niin monipuoliset, Yli-Sikkilä sanoo.

Korkea valmiusaste karsii työmaa-aikaa ja kustannuksia

CLT-elementti tulee tontille valmiina seinänä, ja asentaminen on nopeaa. Sisäpinta tarvitsee vain pintakäsittelyn. Ulkopuolelle moni lisää laudoituksen, mutta se ei ole välttämätön.
Korkean valmiusasteen johdosta työmaalta jää monia työvaiheita. Kokonaisbudjetissa se vähentää merkittävästi työkustannuksia. Siinä puhutaan useista viikoista.

CLT-talon hinta on kilpailukykyinen

Kokonaiskustannuksiltaan CLT-rakennus on hyvin kilpailukykyinen muiden ratkaisujen kanssa.
– Vääriä mielikuvia saattaa olla siksi, että CLT on totuttu näkemään kohteissa, joissa on panostettu monimuotoiseen ja -ilmeiseen arkkitehtuuriin ja tilaratkaisuihin. Tällaisissa rakennuksissahan kustannukset nousevat materiaalista riippumatta. Kun puhutaan tavanomaisista ratkaisuista, puhutaan myös erilaisista hinnoista. Oikealla suunnittelulla CLT:llä päästään hyvin kustannustehokkaisiin ratkaisuihin ulkonäöstä tinkimättä, sanoo Yli-Sikkilä.
Karkeasti arvioiden elementtien osuus on noin kolmannes rakentamisen kokonaiskustannuksista.

Autamme CLT-kotisi kaikissa vaiheissa

Kuinka CLT-unelma sitten toteutetaan? Yli-Sikkilä kannustaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä HOISKOn myyjiin. Ammattilaisen kanssa löytyvät oikeanlaiset ratkaisut, oli sitten toiveena elementti- tai aluskatteelle toimitus tai avaimet käteen -paketti. Monia tekijöitä suunnitteluun ja rakentamiseen löytyy yhteistyökumppaneidemme verkostosta.
Sinulla voi olla jo piirustukset talosta, netistä löydetty mieluisa pohjaratkaisu tai vasta vain haave omasta kodista. Esimerkiksi kivirakennukseksi suunniteltu talo voidaan ongelmitta “kääntää CLT:lle”.
Ota rohkeasti yhteyttä myyntiimme. Yhteystiedot ja tarjouspyyntölomake löytyvät täältä.

Tutustu asiakkaidemme unelmakoteihin:
Resin citykoti
Jäkälä
Linnavuori
Kotimerenrannalla
Tilejä Instagramissa

The post CLT-omakotitalojen kysyntä kasvaa – nopeaa elementtirakentamista massiivipuusta appeared first on Hoisko CLT.

Lapset muuttivat päiväkotiin 10. tammikuuta. Koronaohjeistukset estävät toistaiseksi vanhempia tutustumasta sisätiloihin, mutta onneksi on suuret ikkunat. Niistä äidit ja isät ovat uteliaina kurkistelleet, miltä upean rakennuksen sisällä näyttää.

”Kurkistelijoita” tulee tulevaisuudessakin riittämään, sillä päiväkoti on myös Porvoon uusi matkailuvaltti. Ihan perinteisiä turisteja sinne ei toki odotella, vaan päiväkotirakennusta tullaan markkinoimaan koulutusmatkailukohteena, jossa esitellään suomalaista osaamista koulutus- ja asiantuntijavieraille. Tätä vie eteenpäin kehitysyhtiö Posintra ja sen EDUTECH-tuotteista elinvoimaa matkailuun -hanke.

– Tätä kautta Porvooseen odotetaan sekä kansainvälisiä että kotimaisia vierailijoita, kertoo Porvoon kaupungin suunnittelupäällikkö Annica Matilainen.

Porvoossa luotetaan massiivipuuhun

Kun päiväkotia ryhdyttiin suunnittelemaan, oli CLT selkeä valinta.

– Halusimme ilmastoystävällisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakennuksen. Se on meidän linjauksemme, sanoo kaupunginarkkitehti Markku Partanen.

Porvoolaiset päiväkodit ovat pääasiallisesti puurunkoisia. Vaikka CLT on vielä melko uusi tuttavuus, päättäjät ottivat uudenlaisen puumateriaalin hyvin vastaan.

– Koettiin, että täyspuinen rakennus on hyvä. Meillä Porvoossa on vahva hirsirakentamisen perinne ja meillä luotetaan massiivipuuhun. CLT:hän on moderni sovellus hirrestä, Partanen sanoo.

Hän myöntää, että ihan Suomen ensimmäistä isompaa julkista kohdetta ei olisi ehkä uskallettu ryhtyä rakentamaan uudesta materiaalista.

– Suomessa on CLT:stä hyviä kokemuksia ja että pääsuunnittelijalla, arkkitehtitoimisto Perkolla on kokemusta materiaalista. Se oli meille tärkeää.

Hankkeen pääurakoitsijaksi tuli Rakennusliike Suntio.

Modulaarisuudesta monta hyötyä

Porvoossa on linjattu, että päiväkotirakentamisessa minimikoko on kuuden ryhmän yksikkö. Metsätähden 2700 neliön sisään mahtuu kaikkiaan kymmenen päiväkotiryhmää.

Kaksikerroksisen rakennuksen lähtökohtana olivat modulaarisuus, suoralinjaisuus ja isojen lasipintojen käyttäminen. Rakennus on U:n mallinen. Sen keskiössä on suojaisa atriumpiha.

– Ryhmätilat on rakennettu soluperiaatteella siten, että kaksi ryhmätilaa muodostavat yhtenäisen solun. Soluja on kaikkiaan viisi. Rakennuksen keskiosassa on yhteisiä tiloja kuten ruokala ja liikuntasali, kuvaa Matilainen.

Modulaarisuudesta on monta hyötyä. Rakennusvaiheessa samanlaiset moduulit merkitsevät kustannustehokkuutta ja nopeuttavat rakentamista. Käytössä ne ovat toimivia.

Oleellista päiväkodissa oli myös saada talotekniikka piiloon. Se toimii CLT-rakentamisessa hyvin, sillä johdotusten aukot voidaan upottaa elementtien sisään. Tämä tehdään jo tehtaalla.

Tyytyväisiä laatuun ja hintaan

Lopputuloksena on Partasen mukaan korkeatasoinen rakennus, jota kelpaa kaupunkikuvassa esitellä. Se on ”porvoolainen, lämminhenkinen ja mittakaavaltaan hyvä”.

Hanke pysyi kustannusarviossa, eivätkä päättäjät joutuneet käsittelemään lisämäärärahoja. Partanen ei usko materiaalivalinnalla olleen suurta vaikutusta kokonaishintaan.

–Iso merkitys loppukustannuksiin on aina sillä, miten urakoitsija onnistuu. Meillä urakoitsija onnistui oikein hyvin. Kiitosta täytyy antaa sekä rakentajille että suunnittelulle.

Merkittävänä hän pitää materiaalin laadullisia hyötyjä. Yksi niistä on yksiaineisuus. Se on turvallinen ratkaisu, joka pienentää riskiä rakennusvirheisiin ja niistä poikiviin pahempiin ongelmiin. Ulkonäköäkään ei ole moittiminen.

– Aika hemmetin hienohan siitä tuli.

“CLT:n kauneus ja kodikkuus ihan huippuluokkaa”

Tyytyväisyys paistaa myös käyttäjissä. Rakennus saa henkilökunnalta määritelmiä lämmin, aito, skandinaavinen, kotoisa, utuinen.

– Kyllä me olemme täällä kuin seitsemännessä taivaassa. Tämän rakennuksen valoisuus, kauneus ja esteettisyys ovat ihan huippuluokkaa. Lapset ottivat paikan heti omakseen. Puun käyttö on yksi niistä syistä, että päiväkotimme on niin ihana. Puu ja vaaleus tuovat niin raikkaan tunnelman. Täällä tulee heti viihtyisä, kotoisa olo, sanoo päiväkodin johtaja Sinikka Vähäkangas.

Uutta päiväkotia edelsivät monenlaiset välivaiheet. Nyt taloon muuttanut yksikkö toimi vuosia väliaikaisparakeissa. Odotus palkittiin paremmin kuin osattiin edes toivoa.

– Vielä päiväkodin rakennusvaiheessa henkilökuntamme ihmetteli, että onko totta, että me pääsemme noin ihanaan rakennukseen. Sain vakuutella, että kyllä on.

Tilojen suunnittelu saa kiitosta

Erityisen kiitoksen Vähäkangas antaa siitä, että vaikka kyseessä on iso yksikkö, rakennus ei ole yhtään laitosmainen.

– Solurakenne toimii hyvin. Kaikilla on lyhyt matka joka paikkaan. Saimme myös paljon sellaista, mitä meillä ei ennen ole ollut. Näitä ovat liikuntatila, verstashuone ja terapiahuoneet, joiden ansiosta monenlaiset tapaamiset voidaan järjestää päiväkotipäivän aikana.

Tiloissa on useita kiipeilyseiniä ja joka ryhmällä puolapuut. Taloon on tuotu myös digitaalisuutta.

Päiväkotiryhmät ovat saaneet nimensä marjoista, joista puolestaan jokainen ryhmätila on saanut tekstiileihinsä ja sisustukseensa sopivat sävyt. Suuret pinnat ovat CLT:tä ja vaaleita.

CLT-päiväkodissa hiljaisempi äänimaailma

Henkilökunta on huomannut välittömästi suuren eron äänimaailmassa.

– Täällä on paljon vähemmän ääntä kuin aiemmissa tiloissamme, eikä kaikua tippaakaan, Vähäkangas sanoo.

Kaikumattomuuden takaavat massiivipuiset CLT-seinät, kokolattiamatot ja katto, joka on osin CLT:tä, osin äänieristelevyä.

Hyvä sisäilma on myös pantu merkille.

Entä mitä sanovat pienet käyttäjät?

– He sanovat, että parasta on hyppiminen, kiipeileminen ja kotileikit.

HOISKO CLT toivottaa Metsätähteen iloisia leikkihetkiä!

Lue myös artikkelimme rakennusliike Suntion kokemuksista hankkeen toteuttamisessa.

The post Metsätähden CLT-päiväkoti on käyttäjiensä toiveiden täyttymys ja samalla Porvoon kaupungin uusi matkailuvaltti appeared first on Hoisko CLT.

Lem-Kem-areena on Euroopan laadukkaimpia telinevoimisteluhalleja

Lem-Kem-areena on ollut käytössä nyt reilun vuoden ja se on pyhitetty telinevoimistelulle. Halli on suunniteltu yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa ja se on varustukseltaan yksi Euroopan monipuolisimpia ja laadukkaimpia. Kuortane on Suomen telinevoimistelun valmennuskeskus.
Kuortaneella ollaan Jussi Töyrylän mukaan erittäin tyytyväisiä CLT-halliin.
– Kokemukset ovat oikein hyviä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta sekä materiaalista että varustuksesta. CLT on käyttäjäystävällinen materiaali, josta tulee ihan erilainen fiilis kuin halleissa yleensä. CLT-hallissa on paljon parempi akustiikka ja se on kaikin puolin viihtyisämpi. Myös sisäilmaltaan se on käyttäjille miellyttävämpi. Aivan erilainen ja tyylikkäämpi kuin teräsrunkohalli, Töyrylä sanoo.
Myös puun antibakteerinen vaikutus on tällaisessa rakennuksessa etu.

Upea halli vetää treenaajia maailmalta

Töyrylä sanoo, että urheilijat osaavat arvostaa laadukkaita harjoitteluolosuhteita. Lem-Kem-areena on lisännyt Kuortaneella leireilevien telinevoimistelijoiden määrää.
Vaikka halli valmistui korona-aikaan, sen käyttöä pandemia ei ole kovasti kurittanut lajin yksilöllisestä luonteesta johtuen. Siksi se on tullut tutuksi jo monen maan kärkivoimistelijoille.
– Halli myy itseään. Esimerkiksi kesällä meillä oli kansainvälinen leiri, jolle osallistunut israelilainen valmentaja sanoi haluavansa tuoda maajoukkueen Kuortaneelle. He ovat täällä juuri parhaillaan.
Maailmalta on tullut paljon palautetta hallista, ja onpa sitä kuvattu muun muassa Itävallan televisioon.

Tavoitteena hiilineutraalisuus

Kuortaneen urheiluopiston tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Todellisuudessa hiilineutraalisuus on kuitenkin vuosia lähempänä. Sitä varten opisto on satsannut liki neljä miljoonaa euroa noin seitsemän vuoden aikana.
Viime kesänä tehtiin investoinneista mittavin, kun alueelle asennettiin 130 maalämpökaivoa, joista otetaan lämpö koko 47 000 neliön rakennuskannalle. Aiempi lämmitysmuoto oli turve.
Energiauudistuksessa Kuortaneen kumppanina on toiminut Lem-Kem Oy.
Opiston oma, 2800 paneelin aurinkovoimala tuottaa nyt 15 prosenttia koko vuoden sähköstä. Kokonaisratkaisuun kuuluvat yli 6000 led-valoa ja liiketunnistimilla toimiva valaistus. Myös kiinteistöautomatisaatiota on lisätty.

Ympäristöystävälliset investoinnit maksavat itsensä takaisin

Töyrylä sanoo, että tällaisiin suuriin investointeihin on kaksi hyvää syytä. Se ensimmäinen on maapallon tila ja kestävä kehitys, jonka eteen on hänen mielestään välttämätöntä toimia. Toinen syy on raha.
– Nykyään tällaiset investoinnit ovat kannattavia. Ne maksavat itsensä takaisin ja niistä saadaan taloudellista säästöä. Olisi tyhmää, jos näitä ei tehtäisi.
Samaan aikaan asiakkaat tekevät koko ajan enemmän valintoja ekologisuuden mukaan.

Ensimmäisen vuoden ylläpitokulut vain kolmannes arvioidusta

Mitä itse Lem-Kem-areenaan tulee, se yllätti energiakuluissaan ja kokonaiskäyttökustannuksissaan erittäin positiivisesti. Ensimmäisen vuoden ylläpitokulut jäivät vain kolmannekseen siitä, mitä oli arvioitu.
Töyrylä laskee rakennuksen olevan käytännössä energiankulutukseltaan omavarainen: sen lämpö tulee maasta ja sähkö auringosta.
– Areena on vienyt vähemmän energiaa kuin investointivaiheessa arvioitiin. Siinä on päästy yllättävänkin pieniin lämmityskustannuksiin. Toki varmasti tähän vaikuttaa sekin, että arvio oli tehty varovasti, jotta negatiivisilta yllätyksiltä vältyttiin. Tulevalta vuodelta voidaan odottaa vieläkin pienempiä kuluja, sillä rakennuksemme ovat lämmenneet maalämmöllä syyskuusta lähtien.
Koko opiston energiankulutuksesta tehdään vuoden 2022 aikana hiilijalanjäljen auditointi. Sitten saadaan faktalukuja hiilineutraalitavoitteen saavuttamisesta.

Puurakentaminen myös Kuortaneen uusissa suunnitelmissa

Varmaa on se, että Kuortaneen urheiluopisto on Suomen – ja luultavasti koko maailman – ekologisin urheiluopisto. Katse on muutenkin eteenpäin, ja strategia on kasvuhakuinen.
– Meillä on uusi kaava, johon tulevat rakennukset rakennetaan. Siihen on merkitty materiaaliksi puu, eli puurakentaminen siis jatkuu.
Jos kaikki menee hyvin, jo keväällä alkaa alueelle nousta seuraava CLT-halli, joka on kokoluokaltaan Lem-Kem-areenan kokoinen. Se on monitoimi-mailapelihalli.
Kolmen vuoden suunnitelmissa on myös uintikeskus.

Suomalaisen telinevoimistelun juhlaa

Palataanpa vielä telinevoimisteluun. Kulunut vuosi on ollut lajille juhlaa. Uusien, hulppeiden harjoitusolosuhteiden lisäksi suomalainen telinevoimistelu on saanut nauttia arvokisamenestyksestä. Suomen miesjoukkueen Emil Soravuo nousi lokakuussa MM-pronssille permantofinaalissa Japanissa. Suomen edellisestä telinevoimistelun MM-mitalista on aikaa noin 24 vuotta.
– Tämä kertoo siitä, että kun urheilija on sitoutunut, ja takana on hyvä lajiliitto ja olosuhteet, niin menestystä voi tulla näinkin vaikeassa lajissa. On hienoa, että meidän kumppanilajiemme urheilija saavuttaa tällaista menestystä ja että voimme tarjota harjoitteluun maailmanluokan olosuhteet, summaa Töyrylä.

Katso kohteen tarkemmat tiedot ja lisää kuvia HOISKO CLT:n sivuilta.

Lue lisää Kuortaneen urheiluopiston toimenpiteistä kohti hiilineutraalisuutta.

KUVAT: Kuortaneen urheiluopisto

The post Ekologisin arvoin kasvava Kuortaneen urheiluopisto on tyytyväinen CLT-halliinsa appeared first on Hoisko CLT.

Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella sijaitsee valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus Kuortane Olympic Training Center. Valmennuskeskus tekee yhteistyötä useiden Suomen lajiliittojen kanssa tarjoten kansainvälisen tason tietotaitoa, maan parhaat kouluttajat, nykyaikaiset olosuhteet sekä edelläkävijän laitteet ja tekniikan. Tällaista palvelulupausta ei täytetä tyhjin käsin – se vaatii konkreettisia tekoja ja investointeja. Yksi tällainen on uusi telinevoimisteluhalli.

– Telinevoimistelu on kasvanut volyymissa suurimmaksi lajiksemme, ja lajin käytössä ollut vanha halli alkoi käydä ahtaaksi. Ryhdyimme suunnittelemaan uuden hallin rakentamista jo joitakin vuosia sitten. Lopulta pääsimme aloittamaan projektia vuoden 2019 toukokuussa maanrakennustöillä. Rakennus pystytettiin heinä-elokuussa ja loppuvuosi tehtiin sisätöitä. Halli otettiin käyttöön helmikuussa 2020, kertoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

Miksi CLT valittiin rakennusaineeksi?

Projektin suunnitteluvaiheessa mietittiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja aloitettiin kilpailutuksia.

– Päätimme, että puurakentaminen on otettava yhtenä vaihtoehtona mukaan prosessiin. Totesimme hyvin pian sen olevan varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Etenkin liikuntarakentamisessa puu on raikas ja terveellinen vaihtoehto. Myös kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta päädyimme valitsemaan puun. Päätös oli lopulta melko helppo. Akustiikka on todella hyvä. Lisäksi CLT materiaalina on fiksun ja laadukkaan näköinen. Puumateriaalin bakteerinhylkivyys on etenkin liikuntatiloissa tärkeää, Töyrylä perustelee.

Miksi juuri HOISKO CLT?

Projektissa kartoitettiin ja kilpailutettiin CLT-toimittajia.

– Huomasimme, että HOISKO on selvästi pisimmällä Suomessa CLT-elementtien valmistuksessa. Hallin koko, 70 m x 35 m, oli kaikeksi onneksi sellainen, että sen vielä pystyi CLT-rakentamisella toteuttamaan, kun kantavia väliseiniä ei ole. Olemme tyytyväisiä HOISKOn suunnittelutyöhön. Meillä oli pääpiirrustukset, joissa oli tietyt kriteerit ja HOISKO suunnitteli rakennuksen sen pohjalta valmiiksi. Yhteistyö sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja sovituissa asioissa pysyttiin.

HOISKO CLT on ainoa kotimainen massiivipuurakennustuote, jolle on myönnetty vähäpäästöisen rakennustuotteen M1-tunnus. Pystytys on tehokas prosessi: voimisteluhallinkin tapauksessa elementit lähtivät Alajärven tehtaalta järjestyksessä työmaalle asennusporukalle, joka pystytti rakennuksen suoraan kuormasta. Seinien pystytys vei kaikkiaan noin parisen viikkoa työaikaa. Myös kattorakenteet ja -elementit toimitettiin HOISKOsta.

Hallissa ehdittiin harjoitella noin kuukausi ennen koronapandemian aiheuttamia rajoitteita. Kuortaneella ollaan odottavaisin mielin, että treenejä päästään pian jatkamaan upeassa hallissa.

– Käyttö lähti hyvin liikkeelle heti, ja näkymät ovat hyvät. Kyllä tämä meidän hallimme on Euroopankin mittapuulla moderneimmasta päästä ja erittäin korkeatasoinen. Meillä on nyt voimistelun huippu-urheilijoille tarjolla uudemmat, laadukkaammat ja toimivammat tilat. Laji on kasvava ja näemme siinä suuren potentiaalin, Töyrylä lisää.

Katso videolta, mitä mieltä urheilijat ovat hallista.

The post Voimisteluhalli CLT:stä oli nappivalinta appeared first on Hoisko CLT.

Listasimme kuusi tärkeintä syytä, miksi HOISKOn massiivipuinen reunaliimattu CLT-elementti on hyvä valinta niin julkiseen kuin yksityiseen rakennuttamiseen ja pientaloihin.

1. Terveellisyys

Puurakennuksessa on hyvä, terveellinen sisäilma. Puumateriaali edistää tutkitusti myös terveyttä laskemalla stressitasoa ja parantamalla immuunipuolustusta sekä mielialaa. Lisäksi puulla on antibakteerisia ominaisuuksia.

2. Turvallisuus

Ristikkäisen rakenteen vuoksi CLT-elementin kantavuus on teräksen luokkaa. Meillä käytetään kaikissa kerroksissa C24-lujuusluokiteltua materiaalia, mikä takaa paremman kantavuuden myös aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, osalta. Palonkesto on hyvä (hiiltyy, mutta säilyttää kantavuuden). HOISKO CLT:llä on CE-merkki, eli VTT on tutkinut ja hyväksynyt tuotteen. Meidän CLT:lle on myös myönnetty M1-tunnus, eikä rakennusmateriaalista tule sisäilmaan hajuja tai kemikaaleja. Kun rakennetaan yhdestä materiaalista, on rakennusvirheiden mahdollisuus pienempi.

3. Kustannustehokkuus

CLT-elementit on helppo asentaa ja rakennusaika on nopea. Huoltokustannukset ovat painumattomuuden ansiosta pienet. CLT-rakennuksella on pitkä käyttöikä ja elinkaari. CLT-elementti on valmis, eristeetön ja parhaimmillaan ainoastaan pintakäsittelyä vaille valmis seinä, lattia tai katto. Lisäeristeettömänä ja reunaliimattuna massiivipuurakenteena CLT-talossa hyödynnetään siis myös tavallisesti eristeiden viemät lattianeliöt. Kun työ on tehty tehtaalla ja osat nostetaan työmaalla elementti kerrallaan paikoilleen, säästytään ylimääräiseltä työmaa-ajalta, odotteluajalta sekä materiaalien pitkäaikaiselta suojaustarpeelta.

4. Uusiutuvuus ja ympäristöystävällisyys

Puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja toimii hiilivarastona, millä on tuntuva merkitys kasvihuoneilmiön hillitsemisessä. Puu on maailman ympäristöystävällisin rakennusmateriaali, jota myös pystytään kierrättämään ja uudelleenkäyttämään. Meillä hyödynnetään 100 % raaka-aineesta.

5. Viihtyisyys

Puu on elävä, hengittävä ja lämmin materiaali, joka tutkimusten mukaan lisää ihmisten viihtyvyyttä ja parantaa elpymistä. Puu tasaa kosteutta ja pitää huoneilman miellyttävänä kaikkina vuodenaikoina. Puurakennuksen akustiikka on erityisen miellyttävä.

6. Kotimaisuus

Käytämme CLT-elementtien valmistukseen suomalaista, kestävästi hoidetusta metsistä tuotettua PEFC sertifioitua raaka-ainetta.  

The post Kuusi syytä – miksi massiivipuu ja HOISKO CLT ? appeared first on Hoisko CLT.

CLT Finland Oy lanseeraa massiivipuurakentamiseen uuden tuotteen. Asiakkaalla on nyt mahdollisuus valita kodin materiaaliksi HOISKO CLT:n lisäksi HOISKO HIRSI.

Uusi HOISKO HIRSI ei tunne korkeudellaan rajoja – ”Kodin korkuisesta hirressä” asiakas saa valita hirren korkeuden tulevan kotinsa seinäkorkeuden mukaan. Seinä voi olla jopa 12 metriä korkea, jolloin kyseessä on vertikaali- eli pystyhirsi.

Tarve tuotteelle tulee suoraan asiakkailta, jotka haluavat massiivipuutalon mutta päätöksentekoa vaikeuttaa se, että CLT:n uutuusarvon vuoksi useat viranomaistahot ovat vielä jokseenkin epätietoisia tuotteen ominaisuuksista. Yrityksen mukaan puurakentamisen edistäminen on valtakunnallisesti hyvällä teoreettisella tasolla, mutta haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan vielä konkreettisia tekoja ja päätöksiä, kuten palomääräysten yhdenmukaistaminen. Puurakentamisen ja suomalaisen puunkäytön ilmastovaikutukset sekä hiilivarastona toimiminen on tutkittua faktatietoa. Vielä liian usein rakentajien halu vaikuttaa ympäristöasioihin asumisellaan sekä mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen asumiseen kaadetaan määräyksiin tai ohjeistuksen epäselvyyksiin nojaten. CLT:stä puhuttaessa rakentamismääräykset kaipaavat vielä selkeyttämistä, vaikka molemmat, CLT ja hirsi ovat terveellistä ja turvallista massiivipuuta.

”Nyt meillä HOISKO:ssa on tarjota myös hirsivaihtoehto, joten asiakkaan valintapäätökset helpottuvat monilta osin” iloitsee CLT Finland Oy:n Jukka Peltokangas. Pintamateriaalina voidaan käyttää kotimaista kuusta tai mäntyä korkeimmalla M1-emissioluokituksella varustettuna.

Rakenne on tietenkin painumaton ja valmistetaan samalla tekniikalla kuin CLT-massiivipuulevy.

Rakentajille sekä suunnittelijoille CLT:n ja hirren toisistaan erkanevat määräykset saattavat yllättää ja siten tiedon puute suunnittelussa kasvattaa turhaan rakentamisen kustannuksia. Näin ollen uusi tuote tulee selkeyttämään myös kuntien ja kaupunkien hankintoja sekä kilpailutusta, kun materiaalin ominaisuudet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Tutustu: HOISKO HIRSI

Lisätietoja:

JUKKA PELTOKANGAS

Tutkimus- ja kehitysjohtaja
p. 044 351 8641
jukka.peltokangas@hoisko.fi

The post CLT Finland Oy tuo markkinoille uuden massiivipuutuotteen – HOISKO CLT:n rinnalle HOISKO HIRSI appeared first on Hoisko CLT.

Lähde: Virpi Palomäki, TTY: Vertailututkimus CLT-rakenteisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Kiertotalous – uusia mahdollisuuksia puurakennusteollisuudelle – CE Wood -projekti. Raportti 11/2018.

Kuva 3. Vertailu CLT-levyn (netto), puuverhoillun puurunkoisen sekä tiiliverhoillun puurunkoisen ja tiiliverhoillun harkkorunkoisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta seinien pinta-alan ollessa yhdenmukainen. Puuverhoiltu puurunkoinen ja CLT-levystä valmistettu ulkoseinä aiheuttavat pienimmät päästöt. Sekä sahatavaran että massiivipuun käyttö rakentamisessa tuottaa vähemmän päästöjä verrattuna muihin materiaaleihin. Erityisesti on kuitenkin huomioitava puumateriaalin toimiminen pitkäaikaisena hiilivarastona.

Kuva 4. Vertailu CLT-rakenteisen talon CLT-levyjen (brutto), puuverhoillun puurunkoisen sekä tiiliverhoillun puurunkoisen ja tiiliverhoillun harkkorunkoisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Laskelmassa on otettu mukaan CLT-levyn ovi- ja ikkuna-aukot ja prosessissa muodostuva puru, joka ei muodosta varastoa.

Käytetyt luvut: CLT Finland Oy, rakentaja.fi/rakenneleikkauspankki, SYKE SYNERGIA Laskuri

The post Hiilijalanjälkivertailu eri ulkoseinämateriaalien välillä appeared first on Hoisko CLT.

Alajärven kauniisiin rantamaisemiin nousi uusi HOISKO CLT-runkoinen rakennus viime vuoden loppupuolella. Kehitysvammaisten asumispalvelua tarjoava yksikkö odottaa jo asukkaitaan, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen päiväaikaan. Ryhmämuotoinen yksikkö on mitoitettu 10-12 henkilölle.

Asumisyksikkö valmistuu kesän aikana. CLT-elementit toimitettiin paikalle syksyllä ja niiden asennus työmaalla tapahtui muutamassa päivässä. Kerrosalaa rakennuksella on yli 600 m² sisältäen kahdeksan yksiötä ja kaksi kaksiota. Kokonaisuuden hinta on n. 1,5 miljoonaa euroa.

Lähde: Torstai-lehti 19.2.2019. Alkuperäiseen juttuun pääset tästä.

The post Alajärven uusi palveluasumisen yksikkö avautuu asukkaille jo loppukesästä appeared first on Hoisko CLT.

Vaasan Pukinkulmaan on parhaillaan rakentumassa uusi innovaatiokeskus Wasa Innovation Center.

HOISKO toimitti ja asensi ulkomuodoltaan vaativaan rakennukseen CLT-elementit. CLT-rakentamisen ansiosta on saatu aikaan perinteisestä rakentamisesta hyvinkin poikkeavia ratkaisuja.

Innovaatiokeskuksen on tarkoitus tulevaisuudessa yhdistää useiden eri alojen osaamista saman katon alle. Rakennuksen seinien sisältä tulee löytymään osaamista niin talouden, tekniikan, juridiikan kuin kulttuurin osalta. Idean isä on Sture Udd. Udd on Pukinkulmassa jo pitkään toimineiden UPC Printin ja UPC UpCoden toimitusjohtaja.

– Toteutimme tämän projektin HOISKOn kanssa. Projekti koostui siitä, että me jotka emme osaa rakentaa, halusimme tehdä uniikin uuden kokonaisuuden, Udd kertoo.

Ylivoimainen ongelmanratkaisija

Ennen rakentamisen aloittamista käytiin läpi Uddin mukaan kaikki Euroopan CLT-tuotantolaitokset. HOISKO tuli työryhmälle tutuksi tämän kartoituksen yhteydessä.

– Voin sanoa, että yksi henkilö HOISKOlta oli ongelmanratkaisijana ihan ylivoimainen. Hänen kanssaan käydyn keskustelun pohjalta päädyimme sitten valitsemaan HOISKOn, Udd muistelee.

Fiksuilla ratkaisuilla poikkeava lopputulos

HOISKO toimitti ja asensi rakennuksen CLT-elementit. Innovaatiokeskus on ulkomuodoltaan ja erilaisilta ratkaisuiltaan rakenteellisesti vaativa. Uddin omien sanojen mukaan kyseessä ei ole mikään yksinkertainen laatikko.

– CLT:n ansiosta voidaan saada aikaan fiksuja ratkaisuja. Vaikka ne eivät ole monimutkaisia, niin lopputulos on silti hyvin poikkeava suhteessa perinteiseen rakentamiseen. Ratkaisut ovat perinteiseen rakentamiseen verrattuna jopa ylivoimaisia, Udd painottaa.

– Tämä on aidosti positiivinen toteutus. Toivon, että kaikki alan ihmiset tajuaisivat, että tästä voisi tulla ihan uusi rakentamisen tarina koko Eurooppaan, Udd päättää.

Katso Udd:in haastattelu Youtubessa

The post CLT-rakentaminen mahdollisti fiksut ratkaisut ja poikkeavan lopputuloksen appeared first on Hoisko CLT.

Laukaan Vuonteelle on juuri valmistunut ekokoulunakin tunnettu Satavuon koulu sekä päiväkoti.

HOISKO on toimittanut kouluun kaikki puuelementit. Kotimaisesta tiukkasyisestä kuusesta tehdyt CLT-levyt ovat jo itsessään ekologinen valinta. Ne täyttävät myös koulun sisäilmalle ja huollettavuudelle asetetut tavoitteet.

Satavuon koulun rakentaminen sai alkunsa, kun Laukaan kolmen kylän – Savion, Tarvaalan ja Vuonteen – kyläkoulut päätettiin lakkauttaa. Alueella oli kuitenkin edelleen paljon lapsia ja siten selkeä tarve koululle. Kolmen kyläkoulun tilalle päätettiinkin rakentaa yksi aluekyläkoulu. Koulu aloitti toimintansa elokuussa 2018.

– Ekokouluhanke esiteltiin meille ikään kuin kansalaisaloitteena. Se oli siinä määrin mielenkiintoinen ja vaikuttava, että päätimme lähteä siihen mukaan. Idea massiivipuurakentamisesta syntyi juuri tämän ekokouluidean kautta, muistelee Laukaan kunnassa ja Satavuon koulun rakennushankkeessa rakennuttaja toimiva Pekka Mikkonen.

– Kyläläiset ja lapset osallistettiin suunnittelemaan yhdessä unelmien kyläkoulua. Nyt kun katselee tätä upeaa koulua, niin aika moni niistä haaveista on totta, iloitsee Satavuon koulun tuleva koulunjohtaja Tuula Leppäkari.

Koulu sadalle oppilaalle sadaksi vuodeksi

Koulun rakentamisen mottona on ollut rakentaa “koulu sadalle oppilaalle sadaksi vuodeksi.” Ekologisuus näkyy useissa eri valinnoissa. Tulevaisuuden tavoitteena on lämmittää koulua lähialueella tuotetulla biokaasulla sekä tuottaa noin puolet tarvittavasta sähköstä aurinkopaneelien avulla. Omassa keittiössä on tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon lähialueen tuottajien raaka-aineita. Ekologisuus on luonnollisesti otettu huomioon myös rakennusmateriaaleissa.

– Puu itsessään on jo varsin ekologinen valinta. Hankintoja pohdittaessa meillä oli loppumetreillä kaksi vaihtoehtoa: painumaton hirsi ja CLT-puulevy. Päädyimme saumattomaan massiivipuurakenteeseen lopulta varsin yksimielisesti. Sen avulla vältyimme sekarakenteelta, Mikkonen kertoo.

– HOISKO elementtien toimittajana on aika lähellä ja heidän käyttämänsä materiaali on kotimaista. Se on ollut meille tärkeä asia, Leppäkari painottaa.

– Tavoitteenamme on, että tämä rakennus opettaa meille kestävää kehitystä ja sen periaatteita. Tulevaisuus näyttää, mihin asti pääsemme, Leppäkari sanoo.

”Lopputulos on aivan häkellyttävän kutsuva”

CLT-elementit ovat käytännössä ristiinliimattua puuta. Elementit täyttävät koululle asetetut sisäilmaan sekä huollettavuuteen liittyvät tavoitteet ja niissä käytetty liima on tutkitusti täysin terveellistä. Elementit ostettiin Hoiskolta suoraan valmiiksi asennettuna.

– Asennus toimi hienosti. Vesien kanssa ei ollut ongelmia, koska sääsuojaus oli hyvä. Aikataulut pitivät juuri niin kuin oli suunniteltukin, Mikkonen summaa.

– Lopputulos on aivan häkellyttävän kutsuva ja suorastaan houkutteleva, Leppäkari ihastelee.

– Uskomme vahvasti, että olemme saaneet terveen ja turvallisen koulun, Mikkonen kiteyttää.

Artikkeli ja video: Suomen asiakaskokemukset
Edit: HOISKO

Katso Leppäkarin ja Mikkosen haastattelu tästä  (video sivun alareunassa)

The post ”Uskomme vahvasti, että olemme saaneet terveen ja turvallisen koulun” -kokemuksia HOISKO CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.