CLT-rakentamisen yleistyminen on näkynyt myös Skanskan työmailla. Tämän on havainnut Skanska Talonrakennus Oy:n työmaainsinööri Jose Wilska. Skanska toimi KVR-urakoitsijana äskettäin valmistuneessa Lappeenrannan keskuspaloaseman rakennushankkeessa Lauritsalassa.

Kohteen omistaja ja rakennuttaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Miten ison kohteen CLT-elementtien asentaminen onnistui?

– Oikein hyvin. Elementit asensi meidän oma porukkamme, jossa aiempaa CLT-kokemusta ei ollut. Hanke osoitti CLT-asentamisen olevan sen verran helppoa ja vaivatonta, että siitä pääsee helposti jyvälle. Toki liitosdetaljit poikkeavat perinteisestä betonielementtirakentamisesta, mutta asennusvaiheessa ei ilmennyt mitään suurempia haasteita, Wilska sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän puurakentamisesta enemmän kuin betonirakentamisesta, ja massiivipuinen projekti kiinnosti kovasti. Hanke olikin hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, hän sanoo.

CLT:n yhdistäminen muihin rakenteisiin sujui hyvin

240-millisen massiivipuuelementin lisäksi noin 4000-neliöisen paloaseman seinäelementteinä on käytetty pelti-villa-pelti-elementtiä eli Sandwich-paneelia sekä betonielementtejä.

Runkoratkaisut palvelevat paloaseman hyvin erilaisia toimintoja. CLT haluttiin maksimoida sisäpintana tiloissa, joissa työskennellään ja oleskellaan. Massiivipuuta on siten muun muassa kaksikerroksinen lohko, johon sijoittuu pääasiassa toimisto-, luokka- ja muita henkilöstön tiloja. Pelti-villa-elementti on materiaalina lohkossa, jossa on muun muassa kaluston säilytys. Tästäkin osasta CLT-elementtiä on yhdellä pitkällä seinällä eli muun muassa päivystävän henkilöstön lepotiloissa.

CLT-runko toimii CLT-kohteissa useimmiten kantavana rakenteena. Tässä hybridikohteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia.

– Monen erilaisen runkomateriaalin yhdistäminen tuo toki suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen detaljitason asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Mitään suurempia haasteita siitä ei kuitenkaan tullut. Oikein toimiva kokonaisuus, Wilska summaa.

Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys.

CLT-rakentaminen karsii työvaiheita rakennustyömaalla

CLT-rakentamisen hyviin puoliin kuuluu Wilskan mukaan se, että työmaalta karsiutuu pois työvaiheita betoniin verrattuna.

– Kaikki pystysaumapumppaukset ja valutyöt jäävät pois. Elementtien tuenta asennusvaiheessa on myös helpompaa, kun ne voi kiinnittää suoraan puuhun verrattuna siihen, että elementtejä kiinnitetään betoniin. Työmaalla tehtäviä viimeistelytöitä jää myös pois.

Tässä kohteessa CLT-elementtien sisäpuoliset pintakäsittelyt oli tehty jo tehtaalla, jolloin asennusten jälkeen oli pystyssä valmista näyttävää seinää. Tämä tuo mukanaan yhden erittäin tärkeän työvaiheen: seinäpintojen rakennusaikaisen suojaamisen, jotta valmis pinta ei likaannu tai vaurioidu.

– Asennustarkkuudessa ja sokkelin suoruudessa täytyy olla betonirakentamista tarkempi, sillä toleranssit ovat CLT-asennuksessa pienempiä. Kun pohja- ja esityö tehdään huolellisesti, ei tässä vaiheessa jouduta työmaalla säätämään.

Miten CLT-elementti liitetään betonipilariin?

CLT-elementtien kiinnitys betonipilareihin otettiin huomioon jo elementtien valmistuksessa. Niihin tehtiin työstövaiheessa tehtaalla ura. Betonipilareihin kiinnitettiin puolestaan 70×100-milliset kiinnityspuut, joihin elementit upotettiin.

– Näin lopulliset kiinnitykset pystyttiin tekemään suoraan asennusvaiheessa, eikä tässä kohdin väliaikaisia tuentoja tarvittu lainkaan.

Yhteistyö HOISKOn kanssa toimi Wilskan mukaan hyvin.

– Siksi työmaalla ei tarvinnut tehdä asennusvaiheessa paljon toimenpiteitä. HOISKOlta tuli detaljisuunnitelmat CLT-elementtien kiinnityksestä toisiinsa. Rakennesuunnittelumme puolelta täydennettiin suunnitelmiin elementtien liittäminen eri rakenteisiin, ja tästä käytiin myös keskusteluja yhdessä HOISKOn kanssa.

CLT-rakentaminen lisääntyy Skanskalla

Lopputulos on komea ja onnistunut.

– Mielellään lähden tekemään lisää CLT-kohteita, Wilska sanoo.

Siihen hän uskookin mahdollisuuksia tulevan.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa CLT-rakentamisen lisääntyminen edelleen näkyy meilläkin. Kunhan käytännöt vielä vakiintuvat enemmän, päästään entistä kustannustehokkaampaan rakentamiseen. Näen CLT-rakentamisen tulevaisuuden hyvin valoisana.

“CLT-elementin asennus ei eroa betonielementistä”

Paloasemahankkeen vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen Skanskalta sanoo myös siirtymisen betonielementeistä puuelementteihin olleen helppo Skanskan kokeneelle betoniasentajaporukalle.

– En näe mitään eroa asennuspuolen jutuissa CLT- ja betonielementtien välillä. Perushomma on materiaalista riippumatta sama, ja elementtien asentaminen oli asentajillemme luontevaa. Kyselin monesti asentajien mielipiteitä. He eivät nähneet materiaalien asentamisessa eroa, hän sanoo.

Vain valmistelutyössä vaaditaan hänen mukaansa enemmän tarkkuutta.

– Alkumittausten pitää onnistua. Pohjan ja ohjuripuiden on oltava suorassa ja niiden keskinäisen etäisyyden on oltava oikea, jotta elementti istuu allaan olevan betonin kanssa. Näiden toleranssit ovat pienempiä kuin betonielementeissä. Kun millin sisään menee, niin se on hyvä. Toisaalta eihän betonielementtirakentamisessakaan paljon ole toleranssia, jos ajatellaan vaikka korkeita betonikerrostaloja. Pienikin heitto perustuksissa lähtee kertaantumaan ylöspäin.

HOISKO CLT:n optimaaliset elementtikuljetukset tekivät asennuksesta sujuvaa

Elementit tulivat tontille HOISKOsta neljässä kuormassa sitä mukaa, kun asennus eteni.

– Tykkään todella paljon kuljetustavasta. Kulloinkin saapunut kuorma jäi tontille puoliperävaunussa, josta elementit nostettiin suoraan asennettavaksi omalla mininosturillamme yksi kerrallaan. Kun seuraava kuorma tuli tehtaalta, edellinen kärry lähti samalla tyhjänä pois. Tämän ansiosta työmaalta jäi kokonaan pois yksi työvaihe, välivarastointi. Betonielementithän tyhjätään aina kuormasta heti tontille, hän vertaa.

Elementit löytyivät kuormasta asennusjärjestyksessä. Vain yksi elementti oli jouduttu lastausteknisistä syistä pakkaamaan asennusjärjestyksestä poikkeavaan väliin.

– Tässä ratkaisussa on tietenkin tärkeä parkkeerata vaunu niin, että elementit päästään sieltä nostamaan.

CLT-elementtien kiinnitysvaihe betonielementtejä helpompi ja hiljaisempi

Isoin haaste oli Ukkosen mukaan se, että asennus tehtiin sääsuojan alla.

– Se rajasi käytettävää nostokalustoa. Alle kymmenes elementeistä pystyttiin asentamaan autonosturilla, jolla elementin pystyy nostamaan suoraan ylhäältä paikalleen. Hupun alla asennettaessa tulee sivuliikettä ja asentaminen vie enemmän aikaa. Suurin osa elementeistä asennettiin kurottajalla ja kuormausnosturilla.

Elementtejä paikalleen nostettaessa niihin tehtaalla tehdyt pystysuuntaiset urat istutettiin kantaviin betonipilareihin tehtyihin tukipuihin.

– Sen jälkeen tarvittiin vain “julmettua ruuvaamista”. Tässä vaiheessa säästyttiin betonielementtien asentamisesta tutulta meteliltä.

CLT-elementtien suojaaminen tärkeää ennen muita työvaiheita

Jossain kohdissa CLT-elementti liittyi myös pelti-villa-pelti-elementtiin.

– Niissä kohdissa oli oleellista miettiä liitoskohta niin, että höyrytiiveys ja lämmöneristys onnistuvat. Ne varmistettiin pelti-villa-pelti-elementin pohjakourulla, jolla tähän päästiin idioottivarmasti.

Asennuksen jälkeen elementtien suojaus tehtiin muovikalvotuksella ennen muita työvaiheita, jotta pöly, lika ja kolhut eivät turmele valmista, sävytetyllä palonsuoja-aineella pinnoitettua elementin pintaa. Kuullotettu pinta on arka lialle ja kolhuille.

– Tässä on oltava tarkka, sillä jos valmiiksi pintakäsiteltyä seinää joudutaan paikkaamaan, on käsiteltävä koko huone, ettei uusi korjauskerros jätä sävyeroja.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Ukkosella on pitkä kokemus hirsirakentamisesta, ja CLT onkin hänelle materiaalina mieluinen.

– Olen aina pitänyt massiivipuuta hyvänä rakennusmateriaalina. Se on kaikessa komeudessaan ekologinen, uusiutuva ja terveellinen.

Lappeenrannan keskuspaloaseman työmaa herätti paljon kiinnostusta myös sivullisissa.

– Yleisöä työmaan laidalla riitti, sillä vieressä on iso market, jossa käydessään moni pysähtyi katsomaan työmaata. Se, että paloasemaa rakennettiin puusta, kiinnosti ihmisiä hirveästi. Vanhat parrat vertasivat elementtiä hirteen. Heille sai kertoa, että ihan samalla tavalla CLT:kin toimii.

Massiivipuun uusi, moderni muoto sai heiltä tyytyväisen hyväksynnän.

Työmaavaiheen kuvat ottanut Ismo Pekkanen Ramboll CM Oystä on toiminut hankkeen rakennustöiden valvojana.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo appeared first on Hoisko CLT.

– Kunnioitan HOISKOn pitkää kokemusta ja osaamista puurakentamisesta, hän kertoo.

Yhteistyö on sujunut kielestä huolimatta erinomaisesti.

Söderlundin innostus CLT:tä kohtaan välittyy. Into alaa kohtaan on vienyt hänet muun muassa opintomatkalle Italiaan.

– Jos haluat tietää lisää CLT-rakentamisesta, soita! Puhun aiheesta mielelläni, ja opin itsekin uutta jokaisesta keskustelusta. Tavoitteena on kokonaisvaltainen CLT-rakentamisen palvelu materiaalista suunnitteluun ja asentamiseen. Yksinkertaisesti sanottuna: haluamme, että meillä on kokonaisuus hallussa ja että voimme tarjota asiakkaillemme parhaat tuotteet ja parasta palvelua, Söderlund kertoo.

Hän on aiemmin työskennellyt entisöinnin ja perinnerakentamisen parissa.

– Siirtymä hirrestä CLT:hen on helppo, sillä ne käyttäytyvät hyvin samalla lailla ja ovat molemmat kestäviä materiaaleja. Mehän täällä Pohjoismaissa olemme taitavia puurakentajia, mutta puuta voisi käyttää enemmän myös isommissa projekteissa.

CLT Ålandin suurin rakennusprojekti, Silverskär, on saanut paljon huomiota.

– Matkailukeskus on rakennettu CLT:stä ”niin vinoon kuin osasimme”, jotta se sopisi perinnemaisemaan ja näyttäisi vanhalta navettarakennukselta, kertoo Söderlund.

Mahdollisuuksia on paljon.

Ympäristökysymykset tärkeimpiä

Söderlund kiinnostui CLT:stä erityisesti sen ympäristöystävällisyyden takia.

– Materiaali on turvallinen niin rakentajalle kuin asukkaallekin tarjoten terveellisen ympäristön. Vanhat, luonnonmukaiset pintakäsittelyt, kuten pellavaöljymaalit ja munatemperamaalit, sopivat erinomaisesti CLT:lle, mikä vähentää talon kemikaalikuormaa. Muita etuja ovat rakenteen ääneneristävyys ja CLT:n kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta, mikä luo miellyttävän sisäilman. Puutaloissa viihtyy hyvin: tämä on osoitettu myös tutkimuksissa, Söderlund kertoo.

Kun materiaali lisäksi on kestävä, hän näkee sen tulevaisuuden valoisana.

– CLT on tulevaisuuden rakennusmateriaali ja se, mitä käytetään, hän uskoo vahvasti.

Vettä kestävä materiaali puusta pitävälle

Kiinnostus materiaalia kohtaan on ollut Ahvenanmaalla suurta ensimmäisen vuoden aikana, ja ensimmäiset projektit ovat onnistuneet hyvin.

– Yksi talo kärsi vesivahingosta pian valmistumisen jälkeen. Vesiputki meni rikki, ja yhteensä 27 kuutiota vettä valui taloon kuuden tunnin aikana. Korjaustyöt kestivät pari viikkoa. Usean kuukauden seurannan jälkeen kuusi eri puolueetonta tahoa on tehnyt talossa kosteusmittauksia todeten, ettei kosteutta enää ole. CLT kestää vettä uskomattoman hyvin, ja jos se kastuu, se on kuivauksen jälkeen entisellään. Se ei ole yhtä herkkä vedelle kuin perinteiset puurakennusmateriaalit, mitä ei ehkä vielä tiedosteta, Söderlund kertoo.

Ainoa asia, mitä hän painottaisi, on julkisivun suojaaminen silloin, kun haaveilee talon rakentamisesta aivan meren rantaan.

– Meriveden vaikutuksesta julkisivu vanhenee nopeammin. Muuten ei ole tarvetta julkisivun suojaamiselle, Söderlund vastaa kysymykseen siitä, pitääkö jotakin erityistä ottaa huomioon rakentaessa.

CLT sopii myös erinomaisesti isompiin rakennuksiin kuten halleihin ja kerrostaloihin. Ruotsissa on esimerkiksi rakennettu 20-kerroksisia kerrostaloja CLT:stä.

Jos pitää puusta, on CLT Söderlundin mielestä ehdottomasti paras valinta.

– Ja sen kannattaa antaa näkyä. Puupinta on niin kaunis, ettei sitä ole syytä peittää kipsilevyillä, hän lisää.

Lisäksi tällöin menettää puun hyviä ominaisuuksia.

– Kun muiden rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet, on CLT:n hinta laskenut. Tämä tekee siitä tällä hetkellä kilpailukykyisen materiaalin. Palaute on ollut loistavaa, eikä materiaalissa ole mitään haittapuolia, Söderlund toteaa lopuksi.

Jos olet kiinnostunut rakentamaan CLT:stä Ahvenanmaalla, ole yhteydessä Christianiin. Hän lupaa myös tarjota kupin kahvia!

Kuvissa elementit on tuettu Stedox-asennustuella, jota suosittelemme asiakkaillemme elementtien asennukseen. Lue lisää Stedox-tuesta aiemmin julkaistusta artikkelistamme ja Stedoxin sivuilta.

The post Christian Söderlund on CLT-rakentamisen uranuurtaja Ahvenanmaalla appeared first on Hoisko CLT.

– CLT koetaan terveelliseksi ja raikkaaksi luonnonmateriaaliksi. Siinä on luomutunnelmaa, hän sanoo.

Asiakas valitsee, paljonko haluaa vastuuta projektista

Blockhusin toiminta-ajatuksena on toteuttaa terveitä puutaloja asiakkaan toivomaan valmiusasteeseen. Thomas ja Jonas Byggmästarin yrityksen päätoimipaikka löytyy Pietarsaaresta. Yritys toteuttaa omia CLT-kohteita myyntiin ja rakentaa CLT-omakotitaloja ja isompia kohteita asiakkaiden toivomusten mukaan. Blockhus välittää HOISKO CLT:n elementtejä myös myyntiin ja tekee tarvittaessa CLT-asennuksia.
Yksi viime vuoden suurimmista CLT-kohteista oli Närpiön yläkoulun CLT-elementtien asennus.

Asiakas voi valita urakointitavan sen mukaan, kuinka suuren vastuun haluaa ottaa projektista ja minkälainen kustannustaso hänelle parhaiten sopii. Riippumatta siitä, minkä laajuisen toimituksen asiakas haluaa, Blockhus opastaa häntä koko projektin ajan ja avustaa esimerkiksi yhteydenpidossa viranomaisiin ja muihin urakoitsijoihin.

– CLT-talon hankkiminen ei ole perinteistä talopakettia vaikeampaa. Suunnittelu on hyvin tärkeää. Jos se on tehty hyvin, niin hankinta on jopa helpompaa kuin tavallisen talopaketin, sanoo Byggmästar.

Vancouverin 18-kerroksinen CLT-talo vakuutti

CLT:hen perehtyessään Byggmästar kiersi tutustumassa siihen Ruotsissa ja Kanadassa eli siellä, missä elementti oli löydetty jo ennen Suomea. Vaikuttavin kokemus oli Kanadan Vancouverin 18-kerroksinen CLT-talo.
Kun CLT tuli Suomen markkinoille, Byggmästar tarttui siihen heti. CLT-talojen kysyntä on hänen kokemuksensa mukaan viime vuosina lisääntynyt.

– Koska materiaali on uusi, moni kaipaa siitä kuitenkin konkreettisia kokemuksia.

CLT-tulevaisuuden hän näkee valoisana. Mitäpä muuta voisi ajatella luonnonmukaisesta ja terveellisestä rakennusmateriaalista, josta rakentaminen on helppoa ja nopeaa.

Suunnittelu maksaa vaivan

Joitakin käytännön asioita on hänen mukaansa hyvä tietää, kun valitsee materiaalikseen CLT:n.

– CLT-kohteissa sähkörasioiden paikat tehdään tehtaalla jo elementteihin. Siksi sähkösuunnitelmat tehdään jo tavallista aikaisemmassa vaiheessa. Nämä asiat kannattaa harkita hyvin. Yksi ylimääräinen päivä katkaisimien paikan miettimiseen ei ole koskaan huono.

– Rakennusvaiheessa on tärkeä varoa elementin liian nopeaa kuivumista ja puhaltimien käyttöä, sillä se voi altistaa CLT:n pintalamellin halkeilulle.

Jos elementtiä maalataan itse, hän suosittelee olemaan tarkkana pensselinvetojen kanssa.

CLT-kodissa taulun ja hyllyn saa mihin kohtaan tahansa

Asumisvaiheessa CLT tuo sellaisia konkreettia hyötyjä, joita ei tule ehkä edes ajatelleeksi. Sisustajalle se antaa muun muassa mahdollisuuden sijoittaa tauluja ja seinään kiinnitettäviä hyllyjä hyvin vapaasti ja miettimättä, rikkooko naula mahdollisesti muovisulun tai missä se piiru onkaan. Taulujen ja hyllyjen ruuvien jäljet voi tarvittaessa peittää massalla ja pintakäsitellä uusiksi.

– On hyvä huomata myös se, että CLT:n pintaa voi hioa. Jos siis haluaa muuttaa aiempaa sävyä, niin seinän voi käsitellä uudella värillä.

Blockhusin asentajat tuntevat CLT:n. Artikkelin kuvat ovat tammikuussa pystytetyn omakotitalon asennustyömaalta. Talo sai seinät ja katon päälle vain kuudessa tunnissa. Yläkuvassa vasemmalta Mose Fagerholm, Thomas Byggmästar, Jonas Byggmästar, Joakim Eklund ja Johan Berglund. Tässä kohteessa CLT-elementin pintaan on haluttu uritus.

Blockhusin toteuttamista HOISKO CLT -kohteista voi lukea lisää myös näistä artikkeleista:

HOISKO-CLT:n verkostosta saa CLT-omakotitalon kuin talopaketin

Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion – Hoisko CLT

Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita – Hoisko CLT

The post Blockhus tekee CLT-kodin rakentamisesta helppoa appeared first on Hoisko CLT.

– Se on positiivinen hyppäys eteenpäin puurakentamisessa. Se antaa niin paljon mahdollisuuksia, ja asentaminen on helppoa, sanoo Juusela.

– Olen aina pitänyt massiivipuusta. Se on kosteusteknisesti niin hyvä ja turvallinen ratkaisu, koska se on yhtä materiaalia alusta loppuun. Siksi minulla ei ollut mitään ennakkoluuloja CLT:täkään kohtaan. Ominaisuudethan ovat samat kuin hirressä. CLT:stä rakentaminen on vain helpompaa, Kristo kiteyttää.

Suomessa CLT:n jalostus pisimmällä

Juusela tutustui massiivipuuelementtiin jo 90-luvulla Saksassa.

Siellä sitä käytettiin pääasiassa välipohjarakenteissa. Samassa käytössä se on kivirakentamiseen painottuvassa Saksassa edelleen. Mielenkiintoista onkin se, miten eri tavalla CLT-elementin kehityskaari on maailmalla kulkenut.

– Monessa muussa maassa sitä käytetään kantavina rakenteina ja siitä tehdään paljon isompiakin kohteita kuin mitä Suomessa on tähän mennessä tehty. Suomessa taas elementtiä on jalostettu pitemmälle kuin muualla ja siitä on tehty näkyväksi pinnaksi soveltuva, viimeistelty tuote. Tähän varmasti vaikuttaa pitkä suomalainen puurakentamisen perinne, miehet pohtivat.

– Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja sanoessaan, että kymmenen vuoden kuluessa CLT nousee Suomessa yhtä suosituksi kuin hirsi. Omakotitalojen rakentajat eivät vielä ole materiaalista niin tietoisia, mutta kun jalansija levenee, CLT lähtee varmasti pystyjyrkkään nousuun, uskoo Kristo.

Ammattilaiset arvostavat reunaliimattua CLT-elementtiä

Juusela ja Kristo arvostavat HOISKOssa sitä, miten yritys satsaa laatuun ja massiivipuuelementin kehittämiseen.

– HOISKO on tuotanto-orientoitunut ja laatuun satsaava tehdas. On helppo luottaa siihen, että sieltä tulee sitä, mitä luvataan, Kristo sanoo.

HOISKOn valmistama reunaliimattu elementti on juuri sitä, missä muodossa he haluavat elementtiä nähdä.

– Reunaliimaus on oleellinen, ehdottoman tärkeä asia niin ulkonäöllisesti kuin toimivuuden kannalta, Juusela painottaa.

Sillä saadaan kaunis, moderni ja viimeistelty, levymäinen pinta. Ulkonäöllisesti se on aivan erilainen kuin reunaliimaamaton elementti, jossa on selkeitä rakoja ja jonka vaikutelma on sama kuin lautaseinässä. Myös jäykkyys on reunaliimatussa parempi.

– Yhteistyö on sujunut HOISKOn kanssa loistavasti. Meillä tuli toisessa kohteessa viivästys perustusten kanssa ja elementtien aikataulujen toimitus piti lykätä sovittua myöhemmäksi. Se ei ollut HOISKOn kanssa mikään ongelma, Kristo kertoo.

Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat innostuvat CLT:stä

Kristo ja Juusela ovat huomanneet arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden innostuvan CLT:stä, koska se antaa niin paljon mahdollisuuksia ja vapauksia.

Suunnittelijat tuntuvat arvostavan selkeitä, suoria pintoja ilman saumoja – samoin sitä, että CLT-kohteessa voidaan seiniä levyttää siellä, missä halutaan, tehdä pysty- ja vaakakuviota sillä jaolla kun halutaan. Painumista ja puun elämistä ei tarvitse miettiä, koska sitä ei tapahdu.

Tärkeä on heistä tiedostaa se, että elementteihin liittyvien rakenteiden, ennen muuta perustusten, on oltava millilleen mittatarkkoja. Toinen CLT-rakentamisen erityispiirre on se, että sähkö-, lvi- ja ilmastointisuunnitelmat pitää olla mietittynä jo ennen elementin valmistusta, sillä aukotukset tehdään elementtiin jo tehtaalla.

Näitä seikkoja Kristo ja Juusela eivät pidä kuitenkaan ongelmallisina.

– Se tarkoittaa vain, että asiat valmistellaan oikein ja tehdään tarvittavassa järjestyksessä ja aikataulussa.

Päärakennus maatilalle ja kahden tontin talo kaava-alueelle

Tavekan CLT-kohteista toinen on maatilan pihapiirin uusi, 250-neliöinen päärakennus postikorttimaisemassa. CLT-rakennukseen päädyttiin muun muassa sisustussuunnittelijan suosituksesta. Massiivipuuelementti on viety väliseiniin asti.

Toinen kohde on erikoinen omakotitalo, joka koostuu kahdesta eri tonteille rakennetusta osasta ja niitä yhdistävästä isosta kellarista.

Erityisesti tässä kohteessa on pystytty hyödyntämään CLT:n hyviä ominaisuuksia: selkeitä, saumattomia pintoja sekä listattomia ikkunoita ja lattioita. Rakenteet ovat olleet hyvin vaativia, ja niiden totuttamisessa materiaalin palkkimainen rakenne on auttanut hyvin paljon.

CLT:stä voi rakentaa hyvin edullisesti

CLT-rakentamista suunnitteleville Kristo suosittelee yhteydenottoa suunnittelijaan, jolla on tietoa massiivipuurakentamisesta.

– Tällainen ammattilainen tietää esimerkiksi sen, miten aukotukset kannattaa tehdä. Siinä pystyy säästämään paljon. CLT:stähän voi tehdä mitä tahansa, mutta halutessaan siitä pystyy rakentamaan todella edullisesti. Säästöt tehdään suunnittelupöydällä.

– Rohkeasti vaan, jos materiaali kiinnostaa. Kun siihen tutustuu, niin näkee, mitä mahdollisuuksia se antaa, sanoo Juusela.

Tämän takia massiivipuun konkarit pitävät CLT-rakentamisesta

• Asentaminen on helppoa ja nopeaa.
• Kosteudenhallinta on työmaalla tavallista helpompaa. Elementit tulevat tehtaalta hyvin pakattuina ja ne pystytään asentamaan suojauksia purkamatta. Asentamisen nopeuden takia päästään nopeasti säältä suojaan.
• Suunnittelussa on rajattomat mahdollisuudet. Massiivipuuelementti antaa rajattomat mahdollisuudet esimerkiksi aukkojen koolle ja sijoittamiselle. Erilaiset CNC-työstöt ovat mahdollisia, ja siten voidaan toteuttaa vaikkapa upotettuja ikkunoita.
• Tuote on niin massiivinen, että toimii itse jäykistävänä, kantavana rakenteena. Siksi isompia ja haastavampia kohteitakin on helpompi tehdä. Tuentoja ei tarvitse lähteä väkisin tekemään.
• Painumista ei tarvitse miettiä, koska sitä ei tapahdu.
• Ulkonäöllisesti elementti antaa paljon vaihtoehtoja suorasta, sileästä pinnasta pysty- ja vaakaladontaan tai niiden vaihteluun.
• Isoista elementeistä rakennettaessa tiiveys on helppo hoitaa. Se pitää varmistaa vain elementtien nurkissa yksinkertaisella toimenpiteellä.

The post Konkarirakentaja ennustaa CLT:n suosiolle pystyjyrkkää nousua appeared first on Hoisko CLT.

Porvoossa otettiin marraskuun lopussa käyttöön massiivipuisista CLT-elementeistä rakennettu, 2700-neliöinen Metsätähden päiväkoti. Näyttävän ja kauniin rakennuksen rakennuttaja on Porvoon toimitilajohto. Päiväkoti oli pääurakoitsijalle, Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:lle, ensimmäinen CLT:stä toteutettu kohde ja samalla tehokas oppitunti materiaalista. Toimitusjohtaja Mika Suntiolla ja työmaasta vastanneella Samuli Kaivonurmella on vain hyvää sanottavaa CLT:stä.

Rakennusliike aloitti perehtymällä huolellisesti materiaaliin ja detaljiikkaan. Nopeasti huomattiin, että keskeinen asia CLT-rakentamisessa on asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu.

– CLT:n asennus on vähän kuin legopalikoista kokoaisi. Vaiheet pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Siksi asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu on tärkeää, kertoo Kaivonurmi.

Hyvä apu aikataulun ja järjestyksen suunnitteluun tuli HOISKOsta.

CLT-hankkeessa asennus- ja kuormasuunnittelu tärkeää

CLT-rungon asentamisen onnistuminen on Suntion mukaan ratkaiseva tekijä, jotta koko projekti pysyy aikataulussa. Jos siinä olisi jääty jälkeen, aikatauluhaasteet olisivat kertautuneet jatkossa.

Metsätähden asennuksessa huolellinen suunnittelu palkitsi tekijät ja runkovaihe meni todella hyvin. Asennus alkoi tammikuussa. Siinä vaiheessa kaikki elementit olivat tehtaalla jo valmiina. Ne lähetettiin Porvooseen tarkasti mietityssä järjestyksessä.

– Kuormia tuli viikoittain, joskus useampikin. Seuraavien viikkojen suunnitelmissa oli otettava huomioon muun muassa se, missä päin rakennusta nosturit kulloinkin olivat, kuvaa Kaivonurmi.

Asennusteltta vauhdittaa työvaiheita

Seinäelementtien asennus kesti pari kuukautta, tammikuun alusta helmikuun loppuun. Koko asennustyö tehtiin säältä suojassa ison asennusteltan sisällä. Sääsuojan käyttäminen on yritykselle tuttua monista aiemmistakin hankkeista. Vaikka ison suojan asennus on oma projektinsa, Kaivonurmi ja Suntio pitävät teltan käyttöä erittäin järkevänä, sillä se mahdollistaa paljon.

– Suojan alla pystytään aloittamaan monia sellaisia vaiheita, jotka onnistuisivat muuten vasta silloin, kun rakennus on saatu vesikattoon. Suojateltta jouduttaa tekemistä merkittävästi ja antaa mahdollisuuden ryntäyttää työmaata vauhdilla eteenpäin, Kaivonurmi kuvaa.

CLT-työmaa on muita pölyttömämpi

CLT opetti heidän mukaansa paljon ja osoitti, mitä etuja materiaalivalinnasta on työmaavaiheessa.

– CLT on siitä hyvä materiaali, että seinä on jo työmaalle tullessaan valmis. Jos elementtiä ei kolhita tai liata, sitä ei jouduta työmaalla hiomaan. Näin ei synny tasoitepölyä niin kuin yleensä. Jälkivaluilta säästyminen säästi myös aikaa, he listaavat.

Käytäntö osoitti myös sen, että isot puuelementit tasapainottivat sisäilman kosteutta pintalaattojen valuvaiheessa.

– Aivan erilaiselta tuntui kuin betonityömaalla, Kaivonurmi sanoo.

CLT:n eduksi hän listaa myös keveyden betonielementteihin verrattuna. Siten nosturit pystyvät nostamaan paljon suurempia elementtejä kuin betonista rakennettaessa. Yhdellä nostolla saadaan pystyyn jopa kymmenen metriä seinää.

Massiivipuu saisi näkyä uloskin

Lopputulos on Suntion ja Kaivonurmen mielestä komea ja kokemukset CLT:stä niin hyviä, että siitä rakennetaan mielellään jatkossakin.

– Se on kuitenkin sääli, että varsinainen CLT ei näy ulospäin, koska rakennuksessa on suojaava laudoitus, Suntio sanoo.

Hän kehottaakin aina miettimään, voisiko ulkoseiniinkin jättää elementtiä näkyviin ainakin osittain.

– Niin että näkyisi, mistä rakennus on tehty. Massiivipuuhan on niin hyvän näköinen, liimattu, nätti puu. Nyt sen kauneus näkyy vain sisällä.

– Kustannuksiltakin se olisi hyvä ratkaisu, kun ulkolaudoitusta ei erikseen tulisi, sanoo Kaivonurmi.

Suntio rakentaa mitä tarvitaan

40-vuotias Rakennusliike Kalevi Suntio on toisen polven perheyritys, jonka ruorissa ovat veljekset Mika ja Marko Suntio.

Yritys toteuttaa kaiken kokoisia rakennushankkeita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Metsätähden päiväkoti oli ensimmäinen askel Itä-Uusimaan puolelle.

Netistä yrityksen löytää nimellä ”suntiorakentaa”.

– Nimessä on se hyvä puoli, että sillä saa aina keskustelun avattua. Etenkin, kun lisää, että toimimme Neuvottoman kylässä.

Miksi Rakennusliike Suntiossa pidettiin CLT:stä?

• CLT-elementti on niin kevyt, että kerralla pystytään asentamaan hyvinkin suuria elementtejä.
• Seinäelementti on työmaalle tullessaan valmis eikä vaadi tasoitetöitä. Rakennustyömaa oli siksi hyvin pölytön.
• Talvirakentamisessa elementti tasasi työmaalla kosteutta, joten työmaa koettiin betonityömaata mukavammaksi.

The post Ensimmäinen CLT-kohde osoitti rakennusliikkeelle elementin edut appeared first on Hoisko CLT.

– Koulu tulee mäelle, ja sen ympärillä on muita rakennuksia. Siksi rakennusta ei voitu levittää niin laajalle, että siitä olisi voitu tehdä yksikerroksinen, mikä olisi tietenkin ollut rakentamisen ja asentamisen kannalta ihanteellisinta, sanoo tekninen johtaja Edd Grahn.

Rakennuspaikan ahtaus on haastanut muutenkin elementtien asennusta. Siitä huolimatta se on sujunut jopa huomattavasti aikataulutettua nopeammin.

Asennuksesta on vastannut kokenut CLT-rakentaja Ab Blockhus Tb.

Hybridiratkaisu

Koulurakennus muodostuu kolmesta kuutiosta. Ulkonäöltään rakennus on kaunis. Symmetriaa tuovat samankaltaiset päätykuutiot. Niitä leimaavat runsaat ikkunat.

Keskelle tuleva osa varustetaan kaikissa kerroksissa suurilla panoraamaikkunoilla. Keskiosan aula on avointa tilaa koko kolmen kerroksen korkeudelta.

Ulkopuolelle tulee vuorilauta, joka on väriltään musta.

Koulu on hybridirakennus, jonka rakenteissa on myös muita materiaaleja. Pilarit ja välipohja ovat betonia, palkit terästä, ulkoseinät ja osa väliseinistä CLT:tä. Hybridiratkaisu nähtiin parhaaksi muun muassa palo- ja äänieristyssyistä.

– Katsoimme, että sillä pääsimme riittävän suuriin jänneväleihin ja siten tässä kohteessa parhaisiin pohjaratkaisuihin, Grahn kertoo.

Puupintaa on haluttu sisällä näkyviin mahdollisimman paljon.

Näinkin iso kohde on mahdollista toteuttaa myös kokonaan CLT:stä ilman muita kantavia tukirakenteita.

Väliseinien asennus vesikaton jälkeen toi haasteita

Ulkoseinäelementtien asennus sujui Blockhusin Thomas Byggmästarin mukaan erittäin helposti.

Isot elementit sopivat paikoilleen hyvin ja asentaminen oli helppoa.

Väliaikaisen suojateltan käyttäminen kohteessa olisi ollut hankalaa. Siksi rakennus tehtiin vesikattoon heti ulkoseinäelementtien asentamisen jälkeen.

– Se teki tietenkin väliseinäelementtien asentamisesta haastavampaa. Paljon helpompaa on asentaa väliseinät silloin, kun ne voidaan laittaa paikalleen ylhäältä päin, kerros kerrokselta. Nyt parasta mahdollista ratkaisua piti miettiä ja kokeilla, sanoo Byggmästar.

Mininosturi osoittautui parhaaksi keinoksi väliseinien asentamisessa

Väliseinäelementit nostettiin ensin oikeaan kerrokseen. Tätä varten muutama ulkoseinäelementti jätettiin alkuvaiheessa asentamatta.

Elementtien siirto ja asennus ahtaassa tilassa kuuluivat niihin hankalimpiin haasteisiin, etenkin, kun kerroksissa oli tässä vaiheessa ymmärrettävästi myös muuta rakennustarviketta.

– Rakennuksen A-osassa kaikki elementit nostettiin ensin sisälle. C:hen edetessä oli todettu, että on helpompaa asentaa aina jokainen elementti kerralla heti oikealle paikalle. Näin elementit veivät kerrallaan vähemmän tilaa.

Väliseinäelementtien asentamisessa ahtaassa tilassa parhaaksi välineeksi osoittautui mininosturi.

Vinkkinä Byggmästar sanoo, että sisäelementit kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan hieman huonekorkeutta matalammiksi. Kun ne eivät ulotu kattoon asti, on asentaminen helpompaa ja myös työstöjä johdotuksille tarvitaan mahdollisesti vähemmän, kun elementin toista puolta voidaan käyttää niissä hyväksi.

Puhtain käsin, varovasti ja oikeilla työkaluilla

CLT-rakentamisen sujuvuudesta kertoo se, että vaikka elementtien asennus päästiin aloittamaan liki kuukautta suunniteltua myöhemmin, asennusaikataulu kirittiin kesän aikana lähes alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

– Olennaista asennuksen kannalta on, että kaikki läpiviennit ja liitokset ovat elementeissä oikeissa paikoissa. Nämä tehdään jo tehtaalla, Byggmästar sanoo.

Avainasiat massiivipuuelementtien asentamisessa ovat hänen mukaansa puhtaat kädet, sopivat työkalut ja huolellinen, varovainen asennus.

– Puhtaus ja varovaisuus ovat tärkeitä, koska elementti jätetään usein sellaisenaan sisätiloissa näkyviin. Kun korkea elementti on paikallaan, ei ole mukava yllätys nähdä peukalon kuvaa kolmessa metrissä. Hiomalla siitä selviää, mutta viisaampaa on huolehtia siitä, ettei jälkiä tule.

CLT on saanut paljon hyvää palautetta

Kaikkiaan Byggmästar pitää Närpiön hanketta mielenkiintoisena projektina, joka antoi tärkeää kokemusta vastaavanlaisten projektien toteuttamiseen.

Asentajana hän sanoo eri työmaakohteiden opettaneen, että jo suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa mukaan CLT-asentaja, jos se on mahdollista. Asentajan näkökulma antaa rahanarvoista hyötyä.

Närpiön työmaalla moni on törmännyt massiivipuusta valmistettuun elementtiin ensimmäisen kerran. Työntekijöiltä se on saanut Byggmästarin mukaan paljon hyvää palautetta, samoin sivullisilta.

Hän on huomannut saman ilmiön kuin omakotitaloasiakkaita palvellessaan. CLT on elementti, jota halutaan koskea ja tunnustella.

Joillekin moderniin massiivipuuelementtiin tutustuminen on käynyt kohtalokkaaksi.

– On tässä tullut jo yksi uusi tilaus yksityisestä loma-asunnosta.

CLT sopii yksin isoonkin kohteeseen

HOISKO CLT:llä näkyy kuntien kasvava kiinnostus ekologiseen puurakentamiseen ja erityisesti puukoulujen rakentamiseen. Massiivipuuelementin edut korostuvat isossa kohteessa, sillä se säästää rakennustyömaalla paljon aikaa ja antaa suunnitteluun lähes rajattomat mahdollisuudet.

Jukka Peltokangas HOISKO CLT:ltä kertoo, että isoja kohteita voidaan toteuttaa myös kokonaan CLT:stä.

Painumaton, jäykkä massiivipuuelementti sopii kantavaksi rakenteeksi isoihin ja korkeisiinkin kohteisiin: kokorajoja ei ole.

– Meihin kannattaa ottaa yhteyttä jo suunnitteluvaiheessa. Sillä tavalla voidaan pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja löytää juuri parhaat ja kustannustehokkaat ratkaisut kohteen suunnittelun tueksi.

Lue lisää Närpiön kouluhankkeesta.

Artikkelin kuvat: Thomas Byggmästar

The post Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita appeared first on Hoisko CLT.

Alvarin koulun uudisrakennuksen taustalla ovat entisen koulun sisäilmaongelmat, jotka johtivat käyttäjien oireiluun ja rakennuksen käyttökieltoon.

Vastaavien ongelmien välttäminen painoikin kunnan vaakakupissa uutta rakennusta suunniteltaessa. Massiivipuisen rakennuksen keskeisenä etuna pidetään myös sen äänimaailmaa, joka on todettu huomattavasti lempeämmäksi kuin perinteisissä levytetyissä luokkahuoneissa.

Pääurakoitsijan ensimmäinen CLT-asennus

Alvarin koulu on pääurakoitsija Peab Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Matti Luodolle ja työmaainsinööri Lauri Mäenpäälle ensimmäinen CLT-kohde.

He myöntävät, että pieniä ennakkoluuloja oli aluksi siitä, miten homma käytännössä sujuu ja kuinka tällaiset elementit ja niiden liitokset loksahtavat paikoilleen.

Ennakkoepäilyt ymmärtää, sillä ihan pieni palapeli ei ole kyseessä. Alvarin koulu on korkea, kaksikerroksinen rakennus, joka pitää sisällään monia muotoja, kulmia ja ratkaisuja. Rakennuksessa on yli 1800 neliötä. Erilaisia CLT-elementtejä siihen tuli noin 300. Suurin elementti on kooltaan 3×9 metriä pienin 2×2 metriä.

Rakennuksen monimuotoisuudesta kertoo, että kahta samanlaista paikkaa ja toistuvuutta ei ole heidän mukaansa missään kohdassa.

Huolellisesti suunnitellut kuormat ja aikataulut takasivat sujuvan asennuksen

Asennuksen jälleen molemmat voivat todeta, että elementit loksahtivat tarkalleen sinne, mihin piti. Kaikki sujui hyvin, vaikka Alvarin koulu ei ole rakennuksena helpoimmasta päästä.

– Elementit olivat mittatarkkoja ja liitokset kohdillaan. Kaikki oli valmiina ja valmiiksi ajateltu tehtaalla. HOISKO CLT:ltä tuli asennusta varten selkeä ohjeistus ja asennusjärjestys.

Asennus tehtiin sääsuojan, teltan, alla. Se kesti noin kuusi viikkoa. Elementit tulivat työmaalle 11 erässä.

– Jokainen kuorma ajoittui oikeaan vaiheeseen ja oli lastattu niin, että elementit saatiin asennukseen oikeassa järjestyksessä. Tällainen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kuormien aikatauluttamista. Se sujui hyvin, sanoo Luoto.

Toki jotain pientä haastetta matkan varrella tuli vastaan. Tämä liittyi rakennuksen monimuotoisuuteen.

– Joissakin väliseinissä CLT-elementti yhdistyy teräspalkkiin tai betonirakenteisiin. Sellaiset liitokset olivat hieman haastavampia, sanoo Mäenpää.

Valmis seinä säästää työvaiheita

CLT on Luodon ja Mäenpään mielestä hyvännäköinen ja hyvä materiaali. Koska elementin sisäpinta on sellaisenaan valmis, lopullinen seinäpinta, säästyy monta työvaihetta.

Samasta syystä on kuitenkin otettava huomioon, että seinäpintaa suojataan työmaalla kolhuilta.

– Me suojasimme seinän muovilla niissä kohdissa, joissa kuljetaan paljon.

Yksi CLT:n etu rakennustyötä ajatellen on heistä se, että kaikki seinä on runkoa. Se helpottaa työstöjen tekemistä.

Paloturvallisuuden maksimoimiseksi kohteen elementit on käsitelty tehtaalla palosuojamaalilla. Yksi käytännön haaste tuli vastaan, kun tehtaalla maalattuun pintaan tuli muutamaan kohtaan uusintakäsittelyä vaativa jälki.

– Koska HOISKO CLT:n palosuojauksella on sertifiointi, palosuojamaalauksen voi tehdä vain sertifioitu käsittelijä. Itse emme voineet tehdä paikkausta, mikä olisi tietenkin ollut käytännössä helpompaa.

Säntillisyys avainsana lattian kuivatuksessa ja elementtien tukemisessa

Rakennuksen ja elementtien korkeuden takia oli mietittävä tarkkaan, miten elementit tuetaan väliaikaisesti asennusvaiheessa. Tukemiseen käytettiin siirrettäviä väliaikaisia tukia. Niiden sijoittaminen ja tiheys oli laskettava hyvin tarkkaan.

Massiivipuukohteissa on aina tärkeää huolehtia lattiavalun kuivatuksessa niin, että ilmankosteus ei pääse laskemaan liian nopeasti matalaksi.

– Se vaatii tasapainottelua. Meillä lattioita kuivatettiin puhaltimilla, joiden käyttöä säädeltiin automaattisesti niin, että puhallin sammui ilmankosteuden laskiessa tiettyyn pisteeseen, Luoto kertoo.

ALVARIN KOULU

• Kuortaneen kirkonkylän koulu, jossa on noin 150 koululaista.
• Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy, pääurakoitsija Peab Oy.
• Rakennuksen ulkoseinät ovat 240-millistä, väliseinät 120-millistä CLT:tä. Elementti on reunaliimattua.
• Kantavat rakenteet ovat kokonaan CLT:tä, samoin välipohja ja osa väliseinistä.
• Ekologiseen kouluun on asennettu maalämpö ja aurinkokennot.

The post Hyvin suunnitellut kuormat tekivät Alvarin koulun CLT-elementtien asentamisesta sujuvaa appeared first on Hoisko CLT.