Kaikki kohteet on rakennettu HOISKO CLT:n elementeistä, ja paikalla on tehtaamme asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Näihin tapahtumiin kannattaa lähteä kauempaakin.

Kahden CLT-kodin miniasuntomessut Siuntion Pickalassa

Siuntiossa avaavat lauantaina 16.9. ovensa juuri valmistuneisiin tyylikkäisiin ja ekologisiin CLT-koteihinsa tv-kokki ja tuottaja Harri Syrjänen sekä sisällöntuottaja Satu Lappalainen. Koteja on rakennettu rinnatusten Pickalan kaupunginosaan, luonnonkauniiseen miljööseen.

Satu Lappalaisen koti ja sisustusvinkit ovat monelle tuttuja Instagram-tililtä satumainen_hirsitalo_goes_CLT. Talo on 125-neliöinen, tanskalaistyylinen, eleetön ja harmonisesti sisustettu CLT-koti.

Harri Syrjäsen talo on puolestaan 200-neliöinen, moderni ja yksikerroksinen massiivipuutalo, jonka keittiöstä Soppamies heittelee muun muassa herkullisia reseptejä Instagram-tililleen.

Talojen omistajat ovat itse paikan päällä kertomassa rakentamisensa ratkaisuista ja sisustusvalinnoistaan.

Miniasuntomessuille on ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta.

Huomaa, että paikkoja on rajoitetusti.

Kohteet löytyvät osoitteista Rantakuja 7 ja Rantakuja 9, Siuntio. Pysäköinti on Störsvikin uimarannan parkkipaikalla. Kohteiden ovet ovat auki 16.9. klo 10–14.

CLT-talon asennusnäytös Keravalla

Tiistaina 19.9. on Keravalla mahdollisuus päästä näkemään, miten CLT-koti pystytetään. Massiivipuuelementtien asennuksesta vastaa HOISKO CLT.

Keravan keskustaan rakennettava omakotitalo on arkkitehdin suunnittelema kaksikerroksinen perhekoon koti. Talon runko on CLT-massiivipuuelementeistä. Ulkopuolelle tulee lisäeristys ja ulkovuoraus. Talon sisäpuolella CLT jää näkyviin.

Kohde on esimerkki HOISKO CLT:n laajemmasta toimituksesta, jossa HOISKO CLT:ltä tulee CLT-elementtitoimitusta laajempi toimitussisältö, tässä tapauksessa muun muassa kaikki talon kantavat rakenteet, vesikattomateriaalit ja ulkovuoraus asennuksineen. Paikan päällä on hyvä tilaisuus keskustella asiantuntijoidemme kanssa. HOISKO CLT:n tehtaalta asennusnäytökseen osallistuvat Tero Yli-Sikkilä ja Tuomas Koukkari sekä kohteen pystytyksestä vastaava Jaakko Sukari.

Asennuspäivänä 19.9. tontilla voi vierailla klo 12–18. Kohteen osoite on Sariolantie 12, Kerava.

HOISKO CLT:n asiantuntijat syyskuun tapahtumissa

• Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, 050 325 4635, tero.yli-sikkila@hoisko.fi
• Tuomas Koukkari, myynti, 050 555 1874, tuomas.koukkari@hoisko.fi
• Jaakko Sukari, myynti, 050 590 8221, jaakko.sukari@hoisko.fi

The post Miniasuntomessut ja asennusnäytös asiakkaidemme CLT-kohteissa appeared first on Hoisko CLT.

Kun rakennusmateriaaleja kilpailutetaan, voivat palvelu ja yhteistyön mielekkyys nousta hyvinkin keskeiseen rooliin. Tämän totesivat Karelia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat Niina Hiltunen, Juho Leppänen ja Kiril Pippola, kun he puntaroivat Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:n uuden Marttakahvion CLT-elementtitarjouksia.

He toimivat Joensuun Kauppatorille valmistuneen kahvilan työmaalla rakennuttajan tehtävässä Marttapalveluiden toimitusjohtaja Heli Hjälmin oikeana kätenä ja vastasivat muun muassa kilpailutuksista.

– CLT-elementtitarjouksissa hinnoilla ei suurta eroa ollut, mutta palvelulla sitäkin enemmän. HOISKO CLT erottui selkeästi muista, ja päädyimme esittämään sitä elementtien toimittajaksi, sanoo Hiltunen.

– HOISKO CLT:n kanssa toimiessa erottui se, miten asiakkaaseen otettiin kontaktia. Tuli välittävä fiilis ja sellainen tunne, että meitä halutaan auttaa ja olla mukana hankkeessamme. Se oli todella tärkeää, varsinkin, kun hankkeessamme ei ollut aiempaa CLT-kokemusta, Pippola sanoo.

– HOISKO ja siellä kontaktimme Jukka Peltokangas hoitivat asian todella hyvin, ja saimme valtavasti apuja ja neuvoja, sanoo Leppänen.

– Tärkeitä olivat esimerkiksi vinkit pintakäsittelyyn. Kosteisiin tiloihin meille ehdotettiin halvempaa ja hengittävämpää ratkaisua kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Siinä toimittaja ajatteli meidän etuamme sen sijaan että olisi vain myynyt kalliimman ratkaisun. Myös nostolenkkien palautusajassa joustettiin, porukka listaa.

Martat haastoivat opiskelijat yhteistyöhön

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut halusi tarjota CLT-kahvilansa rakennushanketta oppimisprojektiksi alueen oppilaitoksille erityisesti siksi, että rakennusmateriaalina oli uudehko, kovassa kasvussa oleva rakennusmateriaali, CLT. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Hiltunen, Leppänen ja Pippola valmistuvat pian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi. Projekti oli samalla heidän opinnäytetyönsä.

– Kun tulimme mukaan, piirustukset olivat jo valmiina ja rakennusmateriaali valittu. Lähdimme laskemaan, mitä tarvitaan ja mihin aikatauluun ja aloimme pyytää tarjouksia eri toimijoilta. Kaiken kaikkiaan oli todella iso yllätys, miten suuri merkitys on myynti- ja yhteistyötaidoilla ja toimittajien halukkuudella viedä omaa tuotettaan eteenpäin. Näissä tuli vastaan valtavan suuria eroja, he kertovat.

CLT on armollinen ja helposti työstettävä materiaali

CLT:stä hanke opetti heille paljon. Aluksi oli tutustuttava esimerkiksi siihen, miten elementit varastoidaan työmaalla, miten ne asennetaan ja millaiset ikkunat kannattaa hankkia, kun ne upotetaan huullokseen.

– Elementtien asentaminen osoittautui todella nopeaksi, sanoo Leppänen.

Sekin todettiin, että CLT-elementti on helppo ja armollinen materiaali työmaalla. Vaikka erilaiset aukot ja läpiviennit tehdään jo tehtaalla, työmaallakin elementtejä on tarvittaessa helppo työstää.

– Toki betoniakin voi piikata, mutta se vie aikaa ja tuo työmaalle pölyä ja melua, ja vastaan tulee myös teräs betonin sisällä. Jos taas CLT-elementtiin pitää tehdä reikä, se onnistuu yksinkertaisesti porakoneella, vertaa Pippola.

– Jos jotain muutostarpeita työmaalla tuli, oli helppo sanoa, että “Sehän on vain puuta”. Sitä paitsi: onhan CLT myös todella kaunista, sanoo Hiltunen.

Arvokasta CLT-osaamista uusille ammattilaisille

Projektin läpivienti oli kolmikolle iso rutistus muun koulutyön rinnalla. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. He ovat erittäin kiitollisia Martoille siitä, että saivat mahdollisuuden olla mukana ja saada arvokasta kokemusta.

– Oli mukava olla mukana konkreettisessa projektissa. Tämä opetti valtavasti hankkeen läpiviennistä ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, summaa Leppänen.

– Hankkeessa pääsi laajasti perehtymään rakennuttamiseen ja siihen, miten kannattaa tehdä, miten ei. Mieltä lämmittää tietenkin se, miten näkyvälle paikalle kohde tuli, Pippola sanoo.

– Käytännön projekti antoi varmuutta koulussa opitulle. Oli kiva huomata, että kyllähän me osaamme. Onneksi lähdettiin tähän mukaan, sanoo Hiltunen.

Hän näkee, että projektilla on iso merkitys koko alueelle.

– CLT-rakentamista ei meillä päin vielä kovin paljon ole. Nyt alueelta löytyy yhtäkkiä valtavan paljon niitä, joilla on kokemusta CLT-rakentamisesta: muutama insinööri ja tosi monta tulevaa rakennusalan ammattilaista. Alueen näkökulmasta se on lottovoitto.

Merkityksellinen hanke Riverian opiskelijoille

Riveria-ammattiopistosta tuli työmaalle kymmeniä eri ammattialojen opiskelijoita talonrakentajista sähköasentajiin. Marttakahvion rakennushanke oli poikkeuksellinen tavallisiin koulutöihin verrattuna.

– Opiskelijat pääsivät toimimaan rakennustyömaalla ja oppivat sekä CLT-elementin asennusta että kiinnitystekniikoita. Hyvää oppia tuli myös koneista ja laitteista. Isossa, konkreettisessa rakennushankkeessa rakentamisen perusteet vahvistuivat ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät, sanoo talonrakennusalan lehtori Miika Räätäri.

– Merkityksellistä opiskelijoille ja koko oppilaitokselle on myös se, että olimme mukana hankkeessa, joka jättää jälkeen näkyvällä paikalla olevan, pysyvän maamerkin.

Työt sujuivat hänen mukaansa moitteettomasti ja hyvässä yhteistyöhengessä.

– Mikäli työn aikana ilmeni haasteita ja mutkikkaita paikkoja, yhteistyössä opiskelijoiden, muiden osastojen ja kaikkien toimijoiden kanssa tilanteet ratkaistiin todella nopeasti ja kivuttomasti. Pääsääntöisesti haasteita oli todella vähän, hän sanoo.

Hän sanoo, että CLT-kokemusta opiskelijat tulevat varmasti tulevalla työurallaan tarvitsemaan.

– Uskon ja toivon, että rakenteille tulee entistä enemmän CLT-kohteita, varsinkin pientaloja. CLT on erittäin potentiaalinen rakennusmateriaali. Toisaalta on tärkeätä saada sille näkyvyyttä erityisesti julkisen rakentamisen kautta.

Marttakahvio onkin CLT-rakentamisen mannekiini parhaasta päästä ja arvokas kohde uraansa aloittavien ammattilaisten ansioluetteloon.

Pohjois-Karjalan Marttojen sivut löydät täältä.

Lue myös:

CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän – Hoisko CLT

The post “HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” appeared first on Hoisko CLT.

Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

CLT-rakentamisen yleistyminen on näkynyt myös Skanskan työmailla. Tämän on havainnut Skanska Talonrakennus Oy:n työmaainsinööri Jose Wilska. Skanska toimi KVR-urakoitsijana äskettäin valmistuneessa Lappeenrannan keskuspaloaseman rakennushankkeessa Lauritsalassa.

Kohteen omistaja ja rakennuttaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Miten ison kohteen CLT-elementtien asentaminen onnistui?

– Oikein hyvin. Elementit asensi meidän oma porukkamme, jossa aiempaa CLT-kokemusta ei ollut. Hanke osoitti CLT-asentamisen olevan sen verran helppoa ja vaivatonta, että siitä pääsee helposti jyvälle. Toki liitosdetaljit poikkeavat perinteisestä betonielementtirakentamisesta, mutta asennusvaiheessa ei ilmennyt mitään suurempia haasteita, Wilska sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän puurakentamisesta enemmän kuin betonirakentamisesta, ja massiivipuinen projekti kiinnosti kovasti. Hanke olikin hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, hän sanoo.

CLT:n yhdistäminen muihin rakenteisiin sujui hyvin

240-millisen massiivipuuelementin lisäksi noin 4000-neliöisen paloaseman seinäelementteinä on käytetty pelti-villa-pelti-elementtiä eli Sandwich-paneelia sekä betonielementtejä.

Runkoratkaisut palvelevat paloaseman hyvin erilaisia toimintoja. CLT haluttiin maksimoida sisäpintana tiloissa, joissa työskennellään ja oleskellaan. Massiivipuuta on siten muun muassa kaksikerroksinen lohko, johon sijoittuu pääasiassa toimisto-, luokka- ja muita henkilöstön tiloja. Pelti-villa-elementti on materiaalina lohkossa, jossa on muun muassa kaluston säilytys. Tästäkin osasta CLT-elementtiä on yhdellä pitkällä seinällä eli muun muassa päivystävän henkilöstön lepotiloissa.

CLT-runko toimii CLT-kohteissa useimmiten kantavana rakenteena. Tässä hybridikohteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia.

– Monen erilaisen runkomateriaalin yhdistäminen tuo toki suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen detaljitason asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Mitään suurempia haasteita siitä ei kuitenkaan tullut. Oikein toimiva kokonaisuus, Wilska summaa.

Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys.

CLT-rakentaminen karsii työvaiheita rakennustyömaalla

CLT-rakentamisen hyviin puoliin kuuluu Wilskan mukaan se, että työmaalta karsiutuu pois työvaiheita betoniin verrattuna.

– Kaikki pystysaumapumppaukset ja valutyöt jäävät pois. Elementtien tuenta asennusvaiheessa on myös helpompaa, kun ne voi kiinnittää suoraan puuhun verrattuna siihen, että elementtejä kiinnitetään betoniin. Työmaalla tehtäviä viimeistelytöitä jää myös pois.

Tässä kohteessa CLT-elementtien sisäpuoliset pintakäsittelyt oli tehty jo tehtaalla, jolloin asennusten jälkeen oli pystyssä valmista näyttävää seinää. Tämä tuo mukanaan yhden erittäin tärkeän työvaiheen: seinäpintojen rakennusaikaisen suojaamisen, jotta valmis pinta ei likaannu tai vaurioidu.

– Asennustarkkuudessa ja sokkelin suoruudessa täytyy olla betonirakentamista tarkempi, sillä toleranssit ovat CLT-asennuksessa pienempiä. Kun pohja- ja esityö tehdään huolellisesti, ei tässä vaiheessa jouduta työmaalla säätämään.

Miten CLT-elementti liitetään betonipilariin?

CLT-elementtien kiinnitys betonipilareihin otettiin huomioon jo elementtien valmistuksessa. Niihin tehtiin työstövaiheessa tehtaalla ura. Betonipilareihin kiinnitettiin puolestaan 70×100-milliset kiinnityspuut, joihin elementit upotettiin.

– Näin lopulliset kiinnitykset pystyttiin tekemään suoraan asennusvaiheessa, eikä tässä kohdin väliaikaisia tuentoja tarvittu lainkaan.

Yhteistyö HOISKOn kanssa toimi Wilskan mukaan hyvin.

– Siksi työmaalla ei tarvinnut tehdä asennusvaiheessa paljon toimenpiteitä. HOISKOlta tuli detaljisuunnitelmat CLT-elementtien kiinnityksestä toisiinsa. Rakennesuunnittelumme puolelta täydennettiin suunnitelmiin elementtien liittäminen eri rakenteisiin, ja tästä käytiin myös keskusteluja yhdessä HOISKOn kanssa.

CLT-rakentaminen lisääntyy Skanskalla

Lopputulos on komea ja onnistunut.

– Mielellään lähden tekemään lisää CLT-kohteita, Wilska sanoo.

Siihen hän uskookin mahdollisuuksia tulevan.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa CLT-rakentamisen lisääntyminen edelleen näkyy meilläkin. Kunhan käytännöt vielä vakiintuvat enemmän, päästään entistä kustannustehokkaampaan rakentamiseen. Näen CLT-rakentamisen tulevaisuuden hyvin valoisana.

“CLT-elementin asennus ei eroa betonielementistä”

Paloasemahankkeen vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen Skanskalta sanoo myös siirtymisen betonielementeistä puuelementteihin olleen helppo Skanskan kokeneelle betoniasentajaporukalle.

– En näe mitään eroa asennuspuolen jutuissa CLT- ja betonielementtien välillä. Perushomma on materiaalista riippumatta sama, ja elementtien asentaminen oli asentajillemme luontevaa. Kyselin monesti asentajien mielipiteitä. He eivät nähneet materiaalien asentamisessa eroa, hän sanoo.

Vain valmistelutyössä vaaditaan hänen mukaansa enemmän tarkkuutta.

– Alkumittausten pitää onnistua. Pohjan ja ohjuripuiden on oltava suorassa ja niiden keskinäisen etäisyyden on oltava oikea, jotta elementti istuu allaan olevan betonin kanssa. Näiden toleranssit ovat pienempiä kuin betonielementeissä. Kun millin sisään menee, niin se on hyvä. Toisaalta eihän betonielementtirakentamisessakaan paljon ole toleranssia, jos ajatellaan vaikka korkeita betonikerrostaloja. Pienikin heitto perustuksissa lähtee kertaantumaan ylöspäin.

HOISKO CLT:n optimaaliset elementtikuljetukset tekivät asennuksesta sujuvaa

Elementit tulivat tontille HOISKOsta neljässä kuormassa sitä mukaa, kun asennus eteni.

– Tykkään todella paljon kuljetustavasta. Kulloinkin saapunut kuorma jäi tontille puoliperävaunussa, josta elementit nostettiin suoraan asennettavaksi omalla mininosturillamme yksi kerrallaan. Kun seuraava kuorma tuli tehtaalta, edellinen kärry lähti samalla tyhjänä pois. Tämän ansiosta työmaalta jäi kokonaan pois yksi työvaihe, välivarastointi. Betonielementithän tyhjätään aina kuormasta heti tontille, hän vertaa.

Elementit löytyivät kuormasta asennusjärjestyksessä. Vain yksi elementti oli jouduttu lastausteknisistä syistä pakkaamaan asennusjärjestyksestä poikkeavaan väliin.

– Tässä ratkaisussa on tietenkin tärkeä parkkeerata vaunu niin, että elementit päästään sieltä nostamaan.

CLT-elementtien kiinnitysvaihe betonielementtejä helpompi ja hiljaisempi

Isoin haaste oli Ukkosen mukaan se, että asennus tehtiin sääsuojan alla.

– Se rajasi käytettävää nostokalustoa. Alle kymmenes elementeistä pystyttiin asentamaan autonosturilla, jolla elementin pystyy nostamaan suoraan ylhäältä paikalleen. Hupun alla asennettaessa tulee sivuliikettä ja asentaminen vie enemmän aikaa. Suurin osa elementeistä asennettiin kurottajalla ja kuormausnosturilla.

Elementtejä paikalleen nostettaessa niihin tehtaalla tehdyt pystysuuntaiset urat istutettiin kantaviin betonipilareihin tehtyihin tukipuihin.

– Sen jälkeen tarvittiin vain “julmettua ruuvaamista”. Tässä vaiheessa säästyttiin betonielementtien asentamisesta tutulta meteliltä.

CLT-elementtien suojaaminen tärkeää ennen muita työvaiheita

Jossain kohdissa CLT-elementti liittyi myös pelti-villa-pelti-elementtiin.

– Niissä kohdissa oli oleellista miettiä liitoskohta niin, että höyrytiiveys ja lämmöneristys onnistuvat. Ne varmistettiin pelti-villa-pelti-elementin pohjakourulla, jolla tähän päästiin idioottivarmasti.

Asennuksen jälkeen elementtien suojaus tehtiin muovikalvotuksella ennen muita työvaiheita, jotta pöly, lika ja kolhut eivät turmele valmista, sävytetyllä palonsuoja-aineella pinnoitettua elementin pintaa. Kuullotettu pinta on arka lialle ja kolhuille.

– Tässä on oltava tarkka, sillä jos valmiiksi pintakäsiteltyä seinää joudutaan paikkaamaan, on käsiteltävä koko huone, ettei uusi korjauskerros jätä sävyeroja.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Ukkosella on pitkä kokemus hirsirakentamisesta, ja CLT onkin hänelle materiaalina mieluinen.

– Olen aina pitänyt massiivipuuta hyvänä rakennusmateriaalina. Se on kaikessa komeudessaan ekologinen, uusiutuva ja terveellinen.

Lappeenrannan keskuspaloaseman työmaa herätti paljon kiinnostusta myös sivullisissa.

– Yleisöä työmaan laidalla riitti, sillä vieressä on iso market, jossa käydessään moni pysähtyi katsomaan työmaata. Se, että paloasemaa rakennettiin puusta, kiinnosti ihmisiä hirveästi. Vanhat parrat vertasivat elementtiä hirteen. Heille sai kertoa, että ihan samalla tavalla CLT:kin toimii.

Massiivipuun uusi, moderni muoto sai heiltä tyytyväisen hyväksynnän.

Työmaavaiheen kuvat ottanut Ismo Pekkanen Ramboll CM Oystä on toiminut hankkeen rakennustöiden valvojana.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo appeared first on Hoisko CLT.

– CLT on kiinnostanut minua kovasti jo vuosia, ja olen työssäni seurannut puutalokohteita, hän kertoo.

Savisalolla on pitkä kokemus asuntoarkkitehtuurista ja toimisto- sekä julkisesta rakentamisesta. Jo opiskeluaikana nykyisessä Aallossa hän oli hyvin kiinnostunut puurakentamisesta, ja kiinnostus vei hänet muun muassa vaihto-opiskelijaksi puurakentamisen ”mallimaahan” Sveitsiin.

Nykyään hän työskentelee rakennuttajana. Oman talon rakentaminen onkin hänelle samalla kiinnostava mahdollisuus tutustua CLT:hen ja käytännön oppikurssi rakentamisesta.

– Onhan se eri asia suunnitella kuin itse raudoittaa, hän kuvaa.

Savisalo tekee työmaalla mahdollisimman paljon itse, ja myös perheen nuoriso kantaa kortensa kekoon. Tärkeä tukipilari on vastaavana mestarina toimiva oma isä, jolla on rakennusalalta 55 vuoden kokemus.

– Apuna on ollut myös mahtavasti talkooporukkaa, hän kiittää.

Kompakti ja muunneltava CLT-koti

Kuusivilla-talo on suunniteltu äidin ja kahden teinin kodiksi. Suunnittelussa on otettu huomioon tilojen helppo muunneltavuus erilaisille perheille. Tavoitteena oli kompakti, reilun sadan neliön koti, jossa on iso keittiö—olohuone yhteistä oleskelua varten sekä nuorten omat huoneet ja äidin makuuhuone omassa rauhassaan. Neliöitä tuli lopulta 112.

Esteettömyys on yksi lähtökohta suunnittelussa. Terassia on paljon. Aurinkoinen, lämmin tontti takaa sille käyttöä.

CLT jää näkyviin sisällä talossa. Savisalo oli ehdoton siinä, että myös sisäkatto tulee samasta, kauniista massiivipuusta. CLT on hänestä kodikas materiaali, ja samalla puupinta toimii tyylikkäänä, selkeänä visuaalisena taustana kodin arjelle ja elämälle.

– En ole mikään tiukka minimalismin kannattaja, mutta ajattelen, että yksiaineisuus ja simppeliys sisustuksessa tuo tilaa asumisen monimuotoisuudelle ja elämiselle. Tavarat saavat näkyä.

Myös CLT:n tekniset ominaisuudet, rakenteelliset mahdollisuudet ja hiilijalanjälki ovat hänelle tärkeitä.

– Lattia on betonia. Se on hyvä kontrasti, kun seinät ja katto ovat puuta. Muutenkin olen sitä mieltä, että mitään materiaaleja ei ole järkeä kuorruttaa. Betoni saa olla betonia ja puu puuta.

HOISKO CLT:ltä hyvä palvelu ja parhaat kontaktit

Elementtien toimittajaksi löytyi HOISKO CLT, jonka neuvoihin ja palvelualttiuteen Savisalo on erittäin tyytyväinen.

– Sain aina vastauksen heti, kun kysyttävää oli, ja kaikki eteni tosi sujuvasti. Juuri kokemus siitä, miten asiakasta palveltiin, oli hintaakin ratkaisevampi kriteeri elementtitoimittajan valinnassa. Tuli sellainen olo, että vaikka minulla on rakenteilla vain pientalo, tätä tehdään kanssani yhdessä.

Kiitollinen hän on myös siitä, että HOISKOn antamasta vinkistä löytyi osaava ja hyvällä asenteella työskentelevä asennustiimi, Teuvarakenteen Jaakko Sukari ja Aarno Rintala.

– Minulla oli ensin epäonnea asennusporukan etsimisessä, ja useampi oharikin minulle tehtiin. Siinä alkoi olla neuvoton olo. Rakennusalalla on valitettava ongelma, että aina ei voi luottaa luvattuihin aikatauluihin.

Teuvarakenteen asennustiimi oli sen sijaan luottamuksen arvoinen ja lisäksi alan rautainen ammattilainen.

– Kaikki meni sujuvasti. Kaverit tiesivät, mitä tekivät. Myös nosturissa oli ammattilainen, Turun Nostopalvelu. Nosturifirman ja asentajien yhteispeli toimi hyvin. Se on myös todella tärkeä asia.

CLT-elementtien asennus oli hieno näytös

Runkoa ja sisäkattoa asennettiin kaksi päivää. Ne olivat Savisalolle itselleen taukoa rakentamisesta.

– Otin lomapäivän voidakseni seurata asennusta. Istuin vain ja ihailin seinien nousemista ja ammattilaisten tekemistä. Sitä oli tosi hienoa ja jännittävää katsoa. On aina mahtava seurata, kun porukka tekee hommaa ilolla. Se näkyy.

Kun elementit olivat pystyssä, tunne oli Savisalon mukaan uskomaton. Vaikka hän arkkitehtinä oli osannut hahmottaa mielessään sen, miltä tilassa tulisi näyttämään, seinistä katonharjaan ulottuvan puun kauneus pääsi kuitenkin yllättämään.

Ennen elementtien asennusta jännitti se, ovatko perustukset tarpeeksi tarkat. Pientä viilausta tarvittiin, mutta kaikki meni hyvin.

– Mittatarkassa CLT-kohteessa toleranssi on tosi pieni: sentin tai parin heitto mitoissa on jo merkittävä. Se on erilaista, mihin perustusten tekijät ovat meillä tottuneet. Mittatarkkuudessa onkin monella tekijällä vielä opittavaa ja omaksuttavaa, eikä sitä voi perustuksia tehdessä koskaan painottaa liikaa.

Maalämpöä uudella tavalla

Oma talohanke tarjoaa rakentamisen ammattilaiselle mahdollisuuden moniin kiinnostaviin kokeiluihin. Yksi tällainen on maalämpökeräimien yhdistäminen talon kantaviin, 18 metrin syvyyteen meneviin paaluihin.

Jotta energian kulutus saadaan mahdollisimman pieneksi, on apuna ollut energiakonsultti. Energiaoptimoinnin teki kohteeseen NollaE. Hankintavaiheessa lisäkustannuksia poikivat u-arvoltaan tavallista paremmat ikkunat. Energiakriisin keskellä on helppo olla tähän satsaukseen tyytyväinen.

Yksi kokeilu on luvassa julkisivulaudoitukseen.

– Olen ajatellut kokeilla rautavitrillikäsittelyä, joka edistää puun harmaantumista. Tai ehkä jätän ulkoverhouslaudoituksen kokonaan käsittelemättä.

Savisalon CLT-kodin rakentamista voit seurata Instagramissa tilillä Kuusivilla.

The post Oman CLT-kodin elementtien asennuspäivä oli arkkitehdille hieno näytös appeared first on Hoisko CLT.

HOISKO CLT:n yhteistyökumppaneista löytyy useita CLT-asennuksiin perehtyneitä ammattilaisia.

CLT-omakotitalojen asennuksia koko Suomen alueella

CLT-omakotitalojen kysynnän kasvaessa asennusammattilaisten tarvekin on kasvanut. Tähän huutoon vastaa eteläpohjalainen Teuvarakenne Oy, HOISKO CLT:n pitkäaikainen kumppani, joka on laajentanut toimintaansa CLT-omakotitalokohteiden myyntiin ja asennukseen.

Teuvarakenne tekee CLT-pientaloasennuksia koko Suomen alueella. Etelä-Pohjanmaan alueella yritykseltä on mahdollisuus saada myös laajempi kokonaisuus.

Yrityksellä on viiden vuoden kokemus CLT-rakentamisesta. Tähän saakka se on keskittynyt tarjoamaan CLT-valmismökkejä, -piharakennuksia ja -saunoja HOISKOn elementeistä Kotilehto-tuotenimellä. Omakotitalojen asennuksiin laajentaminen oli luonteva jatkumo. Toimitusjohtaja Jaakko Sukari on nähnyt kasvavan kiinnostuksen CLT-rakentamista kohtaan ja oppinut tuntemaan materiaalin kuin omat taskunsa.

– Jokainen kohde opettaa lisää, ja siten työtä tekemällä kehittyy koko ajan. Niinhän se on joka alalla, hän summaa.

Laajentamiseen kannusti myös hyvä ja toimiva kumppanuus HOISKOn kanssa. Luottamus on Teuvarakenteelle tärkeä arvo, ja sitä halutaan vaalia asiakassuhteissakin. Se tehdään, mitä luvataan, ja myöhemminkin ollaan tavoitettavissa, jos kysyttävää tulee.

CLT-elementit pystyyn nopeasti ja oikeassa järjestyksessä

Kokenut CLT-asentaja tekee elementtiasennuksen nopeasti ja kustannustehokkaasti, jolloin rakennus saadaan äkkiä säältä suojaan. Hän tietää, mitä tehdään ja missä järjestyksessä ja osaa reagoida yllättäviinkin tilanteisiin työmaalla nopeasti. Osaava asennusporukka hallitsee myös elementtien käsittelyn puupintaa vaalien ja suojaten.

– Ja jos jotain paikattavaa elementteihin työmaalla tai tehtaalla tulee – mikä sekin on inhimillistä ja korjattavissa –, ammattilainen osaa tehdä loppukorjaukset nopeasti ja taitavasti, Sukari sanoo.

Teuvarakenne panostaa myös työmaan siisteyteen.

– Kun lähdemme tontilta, haluamme jättää seuraavana aamuna työmaalle tulevalle siistin työympäristön. Pakkausmateriaalit kootaan siististi yhteen paikkaan illan viimeisinä tunteina.

Kokenut CLT-asentaja osaa minimoida nosturin työtunnit

Isoimman säästön ammattilainen saa Sukarin mukaan aikaan sillä, että hän osaa ohjeistaa nosturia elementtien asentamisessa ja ajatella järkevän järjestyksen siten, että konetta ei jouduta ylimääräisesti siirtämään tai odotuttamaan.

– Tehtaalla suunniteltu asennusjärjestys on asentamisessa lähtökohta. Ammattilainen pystyy kuitenkin näkemään työmaalla, milloin tästä suunnitelmasta voi jossain kohdassa poiketa – jos se on työmaasta, nosturin sijainnista tai kuorman purkujärjestyksestä johtuen järkevä ja taloudellinen ratkaisu. Elementtejähän ei voi tehtaalla aina pakata kuormaan täysin asennusjärjestyksessä niiden vaihtelevasta koosta ja muodoista johtuen, Sukari kuvaa.

Hän painottaa, että ilman ammattilaisen silmää ja kokemusta tällaisia asennusjärjestyksen muutoksia ei pidä tehdä, sillä seurauksena voi olla ylimääräisiä nostoja.

Millainen nosturi sitten tarvitaan CLT-elementtien asennukseen?

HOISKO ja asennustiimi laskevat sen, miten iso nosturi kohteen elementeille tarvitaan.

–Liian pientä tai suurta konetta ei kannata hankkia, Sukari muistuttaa.

Sekin on tärkeä miettiä, että nosturille kasataan kaikki tarvittavat työt samalla käynnillä. Asentajan on tärkeä ottaa huomioon, jos kohteeseen tulee esimerkiksi isoja, nosturivoimaa vaativia ikkunoita.

Hyvät perustukset takaavat sujuvan asentamisen

Jaakko Sukari painottaa CLT:stä rakentavalle kahta asiaa: hyvää, ajoissa tehtyä suunnittelua ja huolellisia, tarkkoja perustuksia. Ne maksavat itsensä takaisin ja mahdollistavat kodin toteuttamisen juuri sellaisena kuin on haluttu.

Hyvin tehtyjen perustusten merkitys korostuu CLT-kohteissa elementtien mittatarkkuuden takia. Perustukset, jotka ovat mittatarkat niin ulkomittojen osalta kuin myös korkeussuunnassa, ovat lähtökohta sille, että CLT-elementtien asentaminen sujuu nopeasti ja ongelmitta. HOISKO CLT ohjeistaakin, että korkeussuunnassa perustuksen tarkkuuden tulee olla +/- 2 mm.

Kun CLT-elementit asentuvat tasaisten perustusten päälle, mahdollistuvat myös erityistä mittatarkkuutta vaativat ratkaisut, kuten erilaisten rakenneliitosten tai esimerkiksi ikkuna-aukkojen listattomuus. Nämä viehättävät osaa asiakkaista erityisesti arkkitehtonisissa, moderneissa kohteissa.

– Huolellinen ja ajoissa tehty suunnittelu, mukaan lukien sähkö- ja lvi-suunnittelu, mahdollistaa puolestaan sen, että kaikki aukot ja läpivientikanavat pystytään tekemään elementteihin jo niiden valmistusvaiheessa tehtaalla. Se on paljon nopeampaa ja edullisempaa kuin että työstöjä tehdään jälkikäteen työmaalla, Sukari sanoo.

CLT:n laadukas, viimeistelty jälki yllättää

Sukari kertoo nähneensä CLT-mökkien kohdalla kerta toisensa jälkeen sen, että materiaali ja lopputulos yllättävät asiakkaan positiivisesti – siitä huolimatta, että CLT:n valitsevat ovat hyvin perillä sen ominaisuuksista.

– Kohteen luovutushetkellä asiakas sanoo usein saavansa vielä laadukkaamman ja paremmalta näyttävän lopputuloksen, mitä on osannut odottaa. CLT:llä päästään niin viimeisteltyyn, hyvään jälkeen. Se on yksi tämän materiaalin etu.

Mikäpä sellaisia elementtejä on asentaessa.

Artikkelin kuvat: Teuvarakenne

The post Teuvarakenne tarjoaa omakotitalojen CLT-elementtiasennuksia vankalla osaamisella appeared first on Hoisko CLT.