Kun rakennusmateriaaleja kilpailutetaan, voivat palvelu ja yhteistyön mielekkyys nousta hyvinkin keskeiseen rooliin. Tämän totesivat Karelia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat Niina Hiltunen, Juho Leppänen ja Kiril Pippola, kun he puntaroivat Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:n uuden Marttakahvion CLT-elementtitarjouksia.

He toimivat Joensuun Kauppatorille valmistuneen kahvilan työmaalla rakennuttajan tehtävässä Marttapalveluiden toimitusjohtaja Heli Hjälmin oikeana kätenä ja vastasivat muun muassa kilpailutuksista.

– CLT-elementtitarjouksissa hinnoilla ei suurta eroa ollut, mutta palvelulla sitäkin enemmän. HOISKO CLT erottui selkeästi muista, ja päädyimme esittämään sitä elementtien toimittajaksi, sanoo Hiltunen.

– HOISKO CLT:n kanssa toimiessa erottui se, miten asiakkaaseen otettiin kontaktia. Tuli välittävä fiilis ja sellainen tunne, että meitä halutaan auttaa ja olla mukana hankkeessamme. Se oli todella tärkeää, varsinkin, kun hankkeessamme ei ollut aiempaa CLT-kokemusta, Pippola sanoo.

– HOISKO ja siellä kontaktimme Jukka Peltokangas hoitivat asian todella hyvin, ja saimme valtavasti apuja ja neuvoja, sanoo Leppänen.

– Tärkeitä olivat esimerkiksi vinkit pintakäsittelyyn. Kosteisiin tiloihin meille ehdotettiin halvempaa ja hengittävämpää ratkaisua kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Siinä toimittaja ajatteli meidän etuamme sen sijaan että olisi vain myynyt kalliimman ratkaisun. Myös nostolenkkien palautusajassa joustettiin, porukka listaa.

Martat haastoivat opiskelijat yhteistyöhön

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut halusi tarjota CLT-kahvilansa rakennushanketta oppimisprojektiksi alueen oppilaitoksille erityisesti siksi, että rakennusmateriaalina oli uudehko, kovassa kasvussa oleva rakennusmateriaali, CLT. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Hiltunen, Leppänen ja Pippola valmistuvat pian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi. Projekti oli samalla heidän opinnäytetyönsä.

– Kun tulimme mukaan, piirustukset olivat jo valmiina ja rakennusmateriaali valittu. Lähdimme laskemaan, mitä tarvitaan ja mihin aikatauluun ja aloimme pyytää tarjouksia eri toimijoilta. Kaiken kaikkiaan oli todella iso yllätys, miten suuri merkitys on myynti- ja yhteistyötaidoilla ja toimittajien halukkuudella viedä omaa tuotettaan eteenpäin. Näissä tuli vastaan valtavan suuria eroja, he kertovat.

CLT on armollinen ja helposti työstettävä materiaali

CLT:stä hanke opetti heille paljon. Aluksi oli tutustuttava esimerkiksi siihen, miten elementit varastoidaan työmaalla, miten ne asennetaan ja millaiset ikkunat kannattaa hankkia, kun ne upotetaan huullokseen.

– Elementtien asentaminen osoittautui todella nopeaksi, sanoo Leppänen.

Sekin todettiin, että CLT-elementti on helppo ja armollinen materiaali työmaalla. Vaikka erilaiset aukot ja läpiviennit tehdään jo tehtaalla, työmaallakin elementtejä on tarvittaessa helppo työstää.

– Toki betoniakin voi piikata, mutta se vie aikaa ja tuo työmaalle pölyä ja melua, ja vastaan tulee myös teräs betonin sisällä. Jos taas CLT-elementtiin pitää tehdä reikä, se onnistuu yksinkertaisesti porakoneella, vertaa Pippola.

– Jos jotain muutostarpeita työmaalla tuli, oli helppo sanoa, että “Sehän on vain puuta”. Sitä paitsi: onhan CLT myös todella kaunista, sanoo Hiltunen.

Arvokasta CLT-osaamista uusille ammattilaisille

Projektin läpivienti oli kolmikolle iso rutistus muun koulutyön rinnalla. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. He ovat erittäin kiitollisia Martoille siitä, että saivat mahdollisuuden olla mukana ja saada arvokasta kokemusta.

– Oli mukava olla mukana konkreettisessa projektissa. Tämä opetti valtavasti hankkeen läpiviennistä ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, summaa Leppänen.

– Hankkeessa pääsi laajasti perehtymään rakennuttamiseen ja siihen, miten kannattaa tehdä, miten ei. Mieltä lämmittää tietenkin se, miten näkyvälle paikalle kohde tuli, Pippola sanoo.

– Käytännön projekti antoi varmuutta koulussa opitulle. Oli kiva huomata, että kyllähän me osaamme. Onneksi lähdettiin tähän mukaan, sanoo Hiltunen.

Hän näkee, että projektilla on iso merkitys koko alueelle.

– CLT-rakentamista ei meillä päin vielä kovin paljon ole. Nyt alueelta löytyy yhtäkkiä valtavan paljon niitä, joilla on kokemusta CLT-rakentamisesta: muutama insinööri ja tosi monta tulevaa rakennusalan ammattilaista. Alueen näkökulmasta se on lottovoitto.

Merkityksellinen hanke Riverian opiskelijoille

Riveria-ammattiopistosta tuli työmaalle kymmeniä eri ammattialojen opiskelijoita talonrakentajista sähköasentajiin. Marttakahvion rakennushanke oli poikkeuksellinen tavallisiin koulutöihin verrattuna.

– Opiskelijat pääsivät toimimaan rakennustyömaalla ja oppivat sekä CLT-elementin asennusta että kiinnitystekniikoita. Hyvää oppia tuli myös koneista ja laitteista. Isossa, konkreettisessa rakennushankkeessa rakentamisen perusteet vahvistuivat ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät, sanoo talonrakennusalan lehtori Miika Räätäri.

– Merkityksellistä opiskelijoille ja koko oppilaitokselle on myös se, että olimme mukana hankkeessa, joka jättää jälkeen näkyvällä paikalla olevan, pysyvän maamerkin.

Työt sujuivat hänen mukaansa moitteettomasti ja hyvässä yhteistyöhengessä.

– Mikäli työn aikana ilmeni haasteita ja mutkikkaita paikkoja, yhteistyössä opiskelijoiden, muiden osastojen ja kaikkien toimijoiden kanssa tilanteet ratkaistiin todella nopeasti ja kivuttomasti. Pääsääntöisesti haasteita oli todella vähän, hän sanoo.

Hän sanoo, että CLT-kokemusta opiskelijat tulevat varmasti tulevalla työurallaan tarvitsemaan.

– Uskon ja toivon, että rakenteille tulee entistä enemmän CLT-kohteita, varsinkin pientaloja. CLT on erittäin potentiaalinen rakennusmateriaali. Toisaalta on tärkeätä saada sille näkyvyyttä erityisesti julkisen rakentamisen kautta.

Marttakahvio onkin CLT-rakentamisen mannekiini parhaasta päästä ja arvokas kohde uraansa aloittavien ammattilaisten ansioluetteloon.

Pohjois-Karjalan Marttojen sivut löydät täältä.

Lue myös:

CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän – Hoisko CLT

The post “HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” appeared first on Hoisko CLT.

Kerrostasoja on kolme ja neliöitä reilu tuhat. Maanpäällisistä kerroksista löytyy keittiö, oleskelutiloja, kirjasto, baari ja makuuhuoneet; kellarista kuntosali, spa, elokuvateatteri ja viinikellari. Vessoja on yhdeksän, niistä yksi kissojen oma.

Taloa kuvatessa voidaan ”tyypillinen” heittää sanavarastosta pois. Perheen toiveena oli yllätyksellisyys ja näyttävyys mutta myös kodikkuus.

– Kotiin haluttiin erilaisia tiloja ja tunnelmia. Sen iso kohde mahdollistikin hyvin, sanoo sisustussuunnittelusta vastannut Maru Hautala.

Suunnittelijoiden kerran elämässä -kohde

Projektia on tehty kaksi vuotta suunnittelijoiden, työmaan ja perheen tiiviissä vuoropuhelussa. Arkkitehti SAFA Maxim Troyanovskiy, vastaava työnjohtaja / urakoitsija Veikko Kristo ja sisustussuunnittelija Maru Hautala (Suunnitteluhuone NIONIO Oy) ovat kaikki massiivipuun ammattilaisia. Kohde on antanut mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joita ei yleensä pääse tekemään. Perhe on esittänyt visioita ja ollut hyvin avoin suunnittelijoiden ideoille.

– Oikea arkkitehdin unelma, sanoo Troyanovskiy.

– Kyllä tämä sellainen kerran elämässä -kohde on, sanoo Hautala.

Samaa mieltä on Veikko Kristo, joka on pitkästä urastaan huolimatta tutustunut hankkeessa moniin uusiin materiaaleihin ja opiskellut niiden käyttöä. Hän kiittää siitä, että sai perheeltä vapaat kädet sopivien ammattilaisten etsimiseen. Ammattilaisten osaaminen näkyy, ja siitä kuuluu heille tunnustus.

Kaikki antavat kiitosta perheelle ja tiimille luottamuksesta ja yhteistyöstä, joka on tehnyt projektista niin mukavan.

CLT oli toimiva materiaali epätyypillisissä ratkaisuissa

Talon paikka räjäytettiin kalliorinteeseen. Maata ja kalliolouhetta poistettiin noin 500 kuormaa. Piha muodostuu suurelta osin kallion ja talon väliin rakennetusta 500-neliöisestä, suojaisasta terassista, jonne on myös suunniteltu erilaisia tiloja.

Perheelle oli selvää, että rakennus tehdään massiivipuusta. CLT-vaihtoehdon nosti esiin Veikko Kristo, ja sitä tukivat myös suunnittelijat. Materiaali ja HOISKO CLT:n korkea laatu vakuuttivat perheen.

– Rakentamisen näkökulmasta CLT on jäykkänä ja kantavana rakenteena ainut järkevä puumateriaali tällaisessa isossa kohteessa, jossa rakenteet eivät ole perinteisiä, sanoo Kristo.

Sisustuksellisesti elementti mahdollistaa modernin, pelkistetyn ilmeen: listattomat ovet ja ikkunat sekä selkeät, suuret, saumattomat pinnat.

Niin paljon perhe materiaaliin mieltyi, että sitä on käytetty alkuperäistä suunnitelmaa enemmän: viherhuone muutettiin kattoa myöten CLT:lle, ja siitä tehdään myös takapihan kesäkeittiö.

– HOISKOn toimitukset sujuivat hyvin eikä elementtejä joutunut työmaalla työstämään, sanoo Kristo.

Kahden talon ratkaisusta monta hyötyä

Kodin jakaminen kahdeksi rakennukseksi on rakennusmääräysten sanelema juttu: yli tonttien ulottuvaa taloa ei saanut rakentaa, ja yhden tontin neliörajat eivät talolle riittäneet.

– Ensimmäisiä kysymyksiä olikin se, miten talot yhdistetään ja saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Troyanovskiy.

Pakon sanelemasta ratkaisusta seurasi paljon hyvää, ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä.

Arjen toiminnot on voitu sijoitella näppärästi ja niille saadaan eri tavalla rauhaa kuin yhden katon alla. A-talon keskikerroksessa on muun muassa keittiö-olohuone; yläkerrassa vanhempien tilat. B-talon keskikerroksessa ovat kirjasto, baari ja työtila; yläkerta on nuorison valtakuntaa.

– Kahden rakennuksen myötä saatiin lisäksi enemmän julkisivua, ikkunoita ja valoa, sanoo Troyanovskiy.

Talojen julkisivuista päätettiin pohdinnan jälkeen tehdä reilusti eri näköiset. Tummahko, harmaan vihreä A-talo on modernimpi ja siinä on vähemmän kontrasteja. Sen ulkoverhouksessa on käytetty kolmen kokoista pystypaneelia. Perinteisemmän näköinen B-talo on oranssinkeltainen. Paneelit ovat A-taloa paksumpia ja vaakasuunnassa. Katot ovat samanlaisia.

Isosta näkymästä upeisiin yksityiskohtiin

Koti on niin iso ja yksityiskohtia on niin paljon, että kaikkea ei heti hahmota. Ensin näkee avaruuden, sitten katse poimii yksityiskohdan toisensa jälkeen. Arkkitehdin suosimat kaarevat muodot, sisustussuunnittelijan harkiten valitsemat kauniit valaisimet tyylikkäine painikkeineen, kalusteet, tekstiilit, kahvat ja vetimet, epäsuorat valaistusratkaisut, suuret, listattomat ikkunat kuin maisemataulut…

Puusepäntyötä on hyödynnetty paljon. Lattiamateriaaleina ovat puuparketti ja keraamiset laatat. Mukavuutta lisäävää älytekniikkaa on käytetty runsaasti.

Suklaanruskeaa ja hiilenharmaata

Värisuunnittelu alkoi haluttujen tunnelmien pohtimisesta. Kotiin toivottiin järvenranta-resortin fiilistä ja erilaisia maailmoita, esimerkiksi baaritilaan ripaus New Yorkia.

Resort-tunnelmaa Hautala lähti hakemaan isojen pintojen tummista sävyistä. A-talon alakerrassa seinät käsiteltiin suklaanruskeiksi, B-talossa hiilenharmaiksi. Yläkerran makuutiloihin eli lähimmäksi taivasta haluttiin vaaleita pintoja.

Tumma seinä tuo arvoituksellisuutta, sillä värin takia materiaalia ei ehkä heti tunnista CLT:ksi. Kuultavan pinnoitteen läpi näkyvät kuitenkin kauniit puun syyt. Hautala sanoo, että tummuutta on turha pelätä.

– Kokonaisuuteenhan vaikuttavat tila, valo ja arkkitehtuuri. Isoissa tiloissa tummia värejä uskaltaa käyttää rohkeammin. Tummalla voidaan loihtia pesämäisiä tunnelmia ja ylellisyyden tuntua, ja tummaa seinää vasten voidaan korostaa sisustuksen yksityiskohtia.

Järvi- ja kalliomaisema liki joka huoneessa

Talon jokaisesta huoneesta näkee järvelle ja liki jokaisesta lisäksi kalliolle. Tummansävyiset seinät antavat näille ”luonnontauluille” upeat raamit.

Erityinen haaste järvimaiseman tavoittamiseen oli saunassa: se kun sijaitsee kellarissa, ja näkymään uhkasi tulla myös järven ja talon välissä olevan kadun liikenne. Arkkitehdin nerokas ratkaisu löytyi strategisesti sijoitetusta ja mitoitetusta pyöräkatoksesta, joka blokkaa liikenteen, mutta päästää järvimaiseman sisälle.

Kattoikkunoita on kaikkiaan parikymmentä. Niistä voi nähdä kallion päällä humisevien mäntyjen latvat.

Yhdessä kellarin kattoikkunassa voivat vilahtaa varpaatkin. Se on nimittäin arkkitehdin ideoima valopolku, jonka päällä ulkona voi kävellä.

Miten piilotetaan salaovi?

Kodintekniikka ja johdot on piilotettu näkyvistä.

– CLT-elementti on tässä näppärä materiaali, sillä kaikki johtojen aukot tehdään jo lähtökohtaisesti tehtaalla elementin sisään. Muuta tekniikkaa, esimerkiksi hanoja, on integroitu kalusteisiin, sanoo Hautala.

Keskikerrokseen tuo ilmettä CLT-elementtien vaakauritus, jonka syvyys ja välitys ovat tarkkaan mietittyjä.

– Yksi CLT-elementtien hauska mahdollisuus on se, että ovien ja ikkunoiden aukkopaloja voidaan hyödyntää pienempien sisustuselementtien tekemisessä. Tähän taloon sellaisesta syntyi salaovi oleskelutilasta baarihuoneeseen.

Haastattelua tehtäessä Hautala mietti juuri sitä, miten ovi kätketään.

Kokonaisuus ihastuttaa

Kun kokonaisuus alkaa olla valmis, ovat tekijätkin voineet huokaista monta kertaa ihastuksesta. Kokonaisuus näyttää upealta. Moni asia on livenä vielä paremman näköinen kuin osasi odottaa, ja vaikuttavuutta lisäävät ikkunoista sisään tulevat luonto ja valo.

Kristo sanoo, että talo on toiminut alueella myös CLT:n mannekiinina. Ainakin pari muuta CLT-taloa on parhaillaan nousemassa.

– On hienoa nähdä kaikki valmiina, mutta myös haikeaa, kun yhteistyö perheen ja mahtavan tiimin kanssa päättyy, sanoo Hautala.

Ellei sitten asettuisi taloksi salaoven taakse.

The post Tuhat neliötä tyyliä, tunnelmia ja yllätyksiä – yksi koti kahden katon alla appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskyläläisen Heikki Timlinin johtaman ja perustaman Alpan kestävät, laadukkaat alpakanvillaiset Alpa®-neuleet ovat valloittaneet sydämiä sekä menestyneet Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Kova kasvu on asettanut haasteita juuri kymmenen vuotta täyttäneen yrityksen toimitiloille.

– Kuuden vuoden aikana olemme muuttaneet viisi kertaa, kun tilat ovat käyneet ahtaiksi. Aina uudessa paikassa on tuntunut, että jotain puuttuu, Timlin kertoo.

Muuttokierteen katkaisee vuoden 2022 joulusesonkiin valmistunut oma liikerakennus Jyväskylän Keljossa. Liki 700-neliöinen, Villa Alpaksi nimetty rakennus on toteutettu HOISKO CLT:n elementeistä.

CLT-elementin elävä puupinta on jätetty näkyviin sekä sisällä että ulkona. Kaikkialla huokuu sen rauhoittava, lämmin tunnelma. Asiakkailta ja työntekijöiltä on tullut ihastelevaa palautetta. Villa Alpaa kehutaan seesteiseksi ja rauhalliseksi. Juuri sitä materiaalivalinnalla haettiinkin.

– Massiivipuussa on sama yksinkertaisuus ja kauneus kuin luonnonmateriaalisissa tuotteissammekin. Se on puuta, ei mitään muuta. Sitä paitsi puuhan kaunistuu vanhetessaan. Samoin meidän neuleemme paranevat ajan kuluessa: ne pehmenevät ja mukautuvat omistajansa käyttöön, Timlin kiteyttää.

Puu antaa kauniit puitteet tuotteille ja työntekoon

Villa Alpan alakerrasta löytyy myymälä, jossa seinien puupinta antaa harmonisen taustan tuotteille. Kahdeksan metriä korkeassa, automatisoidussa varastossa hyllyt kohoavat kattoon asti. Täällä pakataan tilauksia 25 000 paketin vuositahtia.

Puusepän rakentamat, upeat CLT-portaat johtavat yläkertaan, joka on suunnittelijoiden valtakuntaa: yhdeksän kodikkaasti sisustettua työhuonetta, neuvotteluhuone ja iso, viihtyisä oleskelutila. Timlin halusi luovan työn tekijöille puitteet, joissa katse lepää puun elävässä pinnassa ja kauas metsäiseen maisemaan kantavassa ikkunanäkymässä. Yhteisissä tiloissa maisema tulee sisään kokonaisen seinän kokoisesta ikkunasta.

Rakennuksesta löytyy lisäksi oma valokuvausstudio ja kierrätystuotteiden huoltotila.

Miksi massiivipuu?

Vastuullisuus ja pitkäikäisyys ovat Timlinille merkittäviä sanoja. Ne kuvaavat yrityksen valmistamia neuleita ja ovat keskeisiä syitä siihen, että hän halusi rakentaa toimitilat massiivipuusta.

– Massiivipuu on massiivipuu. Olen aina pitänyt siitä. Ensikosketuksen CLT:hen olen saanut kesämökistäni, jonka HOISKO CLT toimitti muutama vuosi sitten. Kun sitten aloimme miettiä toimitilojen rakentamista, massiivipuiset toimitilat olivat unelmani. Siksi lähdimme selvittämään massiivipuuvaihtoehtoja, hän kuvaa.

Lähtökohtana oli rakentaa Alpan koti, jossa on hyvä olla ja rauhoittua tekemään työtä.

– Yrittäjänä koen, että minulla on vastuu ja velvollisuus tarjota työntekijöille hyvät, viihtyisät toimitilat, joissa on mukava tehdä töitä ja olla kuin kotonaan. Uskon myös vahvasti siihen, että kun töissä on hyvä olla ja hengittää, se johtaa pidemmässä juoksussa hyviin ideoihin ja yrityksen kehittymiseen.

Kuinka CLT sopii toimitilarakentamiseen?

Timlin painottaa, että kustannustehokkuus on toimitilarakentamisessa tietenkin tärkeää.

– Sitä haettiin erityisenkin paljon. Meillä oli budjetti, josta ei ollut varaa lipsua.

CLT osoittautui monella tapaa järkeväksi ja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

– Yksi sen etu on, että elementti on suoraan kantava runko. Tämä mahdollisti myös korkean varaston toteuttamisen yksinkertaisesti, ilman erillisiä palkkirakenteita. Varaston toteuttamisen helppous vaikutti siihen, että hirsivaihtoehto jäi pohdinnasta pois jo alkuvaiheessa.

Toinen CLT:n etu oli rakentamisen nopeus, mikä merkitsee myös kustannustehokkuutta. Liiketilan piti olla valmis puolen vuoden päästä siitä, kun kaivurin kauha raapaisi maata.

CLT:llä päästiin molempiin tavoitteisiin: liki 700 neliötä oli valmiina aikataulun ja budjetin mukaan.

Suunnitteluun panostaminen kannattaa

Kohteen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto arkTimlin Oy:n arkkitehti SAFA Eevamaria Timlin. Toimisto on kokenut CLT-kohteiden suunnittelija. Rakennesuunnittelija oli HavuPlanin Tomi Aho, jonka erikoisosaamiseen kuuluu niin ikään CLT. Sisustuspuolen rakentamisesta vastasi Rakennuspalvelu Henura Oy.

Jo luonnosvaiheessa, ennen tarjousten kysymistä ja lopullisia valintoja, lähdettiin siitä, että suunnitelma toimii erityisesti CLT:lle. Suunnittelussa avainasia oli hyvä yhteistyö arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakennushankkeesta itse vastanneen Timlinin kesken.

– Lähtökohtana oli miettiä, millaisilla mitoilla ja ratkaisuilla hukkaa syntyisi elementtivalmistuksessa mahdollisimman vähän. Tilojen mittoja ja toimivuutta pohdittiin 3D-mallinnuksen avulla. Esimerkiksi ikkuna-aukot pyrittiin tekemään elementtijaolla. CLT:n mahdollisuudet avautuivatkin toden teolla suunnitteluvaiheessa, Timlin sanoo.

Yksi kantava ajatus alusta asti oli se, että ovi- ja ikkuna-aukoista jäävät aukkopalat hyödynnetään kalusteissa. Työhuoneiden oviaukoista jääneistä levyistä onkin syntynyt puusepän käsissä pöytiä, istuimia ja portaikon kauniit askelmat.

– Se toi huomattavaa kustannussäästöä, että kalusteita ei jouduttu paljon hankkimaan.

Arkkitehtuuri haluttiin pitää yksinkertaisena ja tuoda siihen näyttävyyttä pienillä, yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi yläkerran käytävään tuo ilmettä pieni kaarevuus.

HOISKO CLT:n plaanaus on hyvä pohja pintakäsittelylle

Se oli selvää, että CLT-pinta jätetään rakennuksessa näkyviin sekä ulkona että sisällä. Ulos haettiin vielä näyttävyyttä tehtaalla elementteihin tehdystä pystyurituksesta.

Ulkopinnoille on tehty tehtaalla HOISKOn itse kehittämä viimeistely, plaanaus. Se karhentaa pinnan siten, että käsittelyaine tarttuu hyvin.

– Se osoittautuikin hyväksi pinnaksi. Käsittelyaineet tarttuivat todella hyvin.

Villa Alpassa on nyt puitteet kunnossa kasvutarinan jatkamiselle ja uusien markkinoiden valloittamiselle.

– HOISKO CLT:n palveluita tulen käyttämään jatkossakin, kun tarvetta tulee, sanoo Timlin.

Alpan tarina

• Alpan tarina alkoi reilut kymmenen vuotta sitten, kun Heikki Timlin reissasi Perussa reppu selässä ja paikallinen alpakanvillaneule yllään. Alpakanvillan ainutlaatuisen hyvät ominaisuudet valkenivat kelien vaihdellessa. Siitä syntyi liikeidea, joka johti vaikeuksien jälkeen hurjaan kasvuun. Yritys on nyt kolmen omistajan osakeyhtiö.
• Alpasta lähtee 25 000 neuletilausta vuodessa Suomeen ja Ruotsiin. Koemarkkinointia tehdään parhaillaan useissa Euroopan maissa.
• Viiden viime vuoden aikana liikevaihto on kasvanut 700 000 eurosta kolmeen miljoonaan.
• Palkkalistoilla on 16 työntekijää, jotka vastaavat suunnittelusta, markkinoinnista ja Jyväskylän myymälän toiminnasta. Neuleet valmistetaan Liettuassa, langat tulevat Perusta. Laatu ja vastuullisuus leimaavat kaikkea toimintaa.
• Valtaosa myynnistä tulee verkkokaupasta. Alpan oma myymälä palvelee Jyväskylässä uudessa toimitalossa.

The post Vastuullinen yrittäjä halusi rakentaa toimitilat CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Raaka-aineen ja siten puutuotteiden hinnassa koettiin vuoden 2021 aikana dramaattinen hinnannousu, jolloin sahatavaran hinta tuplaantui maailmantilanteen ja markkinoiden myllerryksessä. Tämä koetteli kovassa nosteessa olevaa massiivipuurakentamista.

– Nyt voidaan sanoa, että sahatavaran ja puutuotteiden osalta hintamurheet ovat ainakin toistaiseksi ohi, vaikka yleisesti puhutaan hintojen noususta, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Puurakenteiden hintakehitys on päinvastainen kuin betoni- ja teräsrakenteiden. Tilastokeskuksen tuorein rakennuskustannusvertailu osoittaa, että syyskuussa 2022 puurakenteiden hinnat olivat edellisvuoteen verrattuna liki kymmenen prosenttia alempana. Samaan aikaan teräsrakenteiden hinta oli liki 18 prosenttia ja betonielementtien hinta 14 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2021 syyskuussa.

Nyt on otollinen aika rakentaa

Yli-Sikkilä haluaakin valaa uskoa rakentamista suunnitteleviin, vaikka maailman myllerrykset ymmärrettävästi askarruttavat.

– On selvää, että vuoden 2021 dramaattinen hintapiikki sekä saatavuusongelmat aiheuttivat niin rakentajille kuin kaikille alan toimijoille haasteita. Nyt uhkakuvia luovat epävarmuus maailmantilanteessa sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä aiheutuneet haasteet muun muassa energian hinnoissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa on turvallinen toimintaympäristö, eikä meillä ole näköpiirissä mitään syitä, miksi suunniteltua rakennuskohdetta kannattaisi siirtää odottamaan, hän sanoo.

– Puurakentamisen näkökulmasta nyt on juuri oikea aika toimia, sillä myös raaka-aineen hinta on asiakkaalle todella suotuisa.

Puurakentamisen tarve ei lopu

Yli-Sikkilä näkee, että puurakentamiselle on selkeä tarve, ja siinä on ainutlaatuista vetovoimaa, jota mitkään maailman myllerrykset eivät tule pitkällä tähtäimellä vähentämään.

– CLT-rakentaminen on tätä päivää ja tulevaisuutta. Massiivipuu kasvattaa markkinaosuuttaan ja kehittyy jatkuvasti. Meiltä Suomesta löytyy myös massiivipuurakentamisen huippuosaaminen. Odotukset ovatkin hyvin positiiviset.

HOISKO CLT:llä näkyy, kuinka puurakentamisen ja kotimaisuuden arvostus ovat nousseet muun muassa kunnissa. Massiivipuurakentaminen on lyönyt itsensä voimakkaasti läpi etenkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Massiivipuurakentaminen on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen valinta. Puurakentamisella ja erityisesti massiivipuulla on erittäin keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Massiivipuinen CLT-rakennus on hiilinielu, sillä jokainen rakennuksessa käytetty kuutio valmista CLT:tä sitoo itseensä 676 kiloa hiilidioksidia. Koko elinkaarta katsoen CLT-rakennuksissa voidaan päästä jopa negatiiviseen hiilijalanjälkeen.

Valtion tavoitteena puurakentamisen voimakas lisääminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi keskeinen syy, jonka takia valtio on asettanut suuret tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle. Se pyrkii edistämään julkista puurakentamista laajalla puuohjelmallaan. CLT:n nähdään antavan tähän paljon mahdollisuuksia.

Tavoitteeksi on asetettu, että jo vuonna 2025 peräti 45 prosenttia kaikista julkisista rakennuskohteista olisi puusta. Opetusrakennusten osalta tavoitteena on päästä jopa 65 prosenttiin, hoiva-alan rakennuksissa 35:een ja asuinkerrostaloissa 46:een.

– Massiivipuuelementtien valmistajana on ollut ilahduttavaa huomata, että valtion tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle ovat yhteneväisiä niin yksityisten rakentajien kuin myös julkisten rakennusten käyttäjien toiveiden kanssa, Yli-Sikkilä sanoo.

– Ihmiset haluavat turvallista ja terveellistä asumista ja työ- ja elinympäristöjä, joten massiivipuurakenteiset koulumme ja päiväkotimme ovat saaneet valtavan positiivista palautetta käyttäjiltä. Myös yksityisten omakotirakentajien määrä on ollut viime vuosina HOISKO CLT:n asiakaskunnassa selkeässä nousussa. Edellä mainittujen lisäksi olemme saaneet toimittaa massiivipuuelementtejä monien yksityisten yritysten rakennuskohteisiin, muun muassa CLT-rakenteisiin toimitiloihin.

Kaikki HOISKO CLT:n käyttämä raaka-aine tulee PEFC-sertifioiduista suomalaisista metsistä, mikä takaa materiaalin laadun ja tasalaatuisuuden: onhan kotimainen puu aina hyvin ja vastuullisesti hoidettua.

The post Massiivipuu on tätä päivää ja tulevaisuutta – Puun hinnan paluu normaaliin edistää CLT-rakentamista appeared first on Hoisko CLT.

Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energyn tontilla Alajärven Louhukankaalla tulijan yllättää metsän keskelle noussut katseenvangitsija. Samaan aikaan tuulimyllyjen kanssa alueelle on rakennettu yhtiön huolto- ja vierailukeskus, jota voi sanoa näytteeksi taidosta, kekseliäisyydestä ja puun kauneudesta.

Rakennus toimii ennen kaikkea oman huoltohenkilöstön tukikohtana, mutta myös kokous- ja vierailukohteena.

Talo on verhoiltu ulkoa siperianlehtikuusella. Se pitää sisällään kaksi osaa. Vinokattoisen sisäänkäynnin alta kuljetaan kaksikerroksisiin vierailu- ja edustustiloihin. Niiden runkona on massiivipuinen CLT-elementti, joka on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin.

Toisella puolella rakennus jatkuu halli- ja huoltotiloina. Tämän osan runkona on perinteinen rankarakenne.

Sisäänkäynnin erikoisuus on maahan asti loivasti laskeutuva viherkatto, jota pitkin ympäröivä sammal kiipeää kauniisti ylös. Sammaleinen viherkatto haluttiin muistuttamaan alueen vanhasta turvetuotannosta.

Ovesta astutaan korkeaan, valoisaan infotilaan. Portaat johtavat ylös edustus- ja saunatiloihin, jossa varustukseen kuuluu 1500-kiloinen, varaava takka ja parvekkeen palju. Yläkerran parvelta – kuten myös alakerran infotilan suuresta ikkunasta – avautuu ihmeteltäväksi ikkunanäkymä suoraan lähimmälle tuulimyllylle.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, ja kokonaisurakasta on vastannut Rakennusliike M. Ranta Oy.

Rakennuksesta haluttiin ympäristöystävällinen hiilinielu

Ilmattaren periaatteisiin kuuluu etsiä hankkeisiinsa paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista. Alueen tarjontaan tutustuminen paljasti, että Alajärveltä löytyy puuelementtivalmistuksen modernia osaamista, HOISKO CLT.

Sen kauempaa ei tarvinnut valintaa miettiä, vaikka CLT oli yhtiölle entuudestaan vieras. Massiivipuinen materiaali sopii Ilmattaren arvoihin: onhan se ekologinen, vähäpäästöinen, kotimainen rakennusmateriaali ja ennen kaikkea hiilinielu, mitä Ilmatar piti tärkeänä.

– Meille oli selvää, että kohde rakennetaan puusta. Halusimme palauttaa sitä tontille takaisin rakennusmateriaalin muodossa, koska puita jouduttiin rakentaessa kaatamaan. Ihan samoja puita ei sentään tainnut elementteihin kuitenkaan tulla, naurahtaa Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Petri Ainonen.

CLT:n valinnalla maksimoitiin tavoiteltu vaikutus: vahvassa massiivipuuelementissähän hiiltä sitovaa puuta on mitä suurimmassa määrin.

”Erittäin tyytyväisiä ollaan CLT:hen ja urakoitsijaan”

Rakennuksen loppukatsastuksessa elokuussa Ainonen sai kulkea hymy huulilla.

– Olemme erittäin tyytyväisiä rakennukseen, urakoitsijaan ja materiaaliin. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lopputulos on todella onnistunut, hän sanoo.

CLT:n kaunis pinta miellyttää.

– Isoin ero CLT-rakentamisessa oli suunnittelun etupainotteisuus. Koska kaikki johdotukset haluttiin piiloon, niille tarvittavat poraukset tehtiin elementtien valmistusvaiheessa tehtaalla.

”CLT-rakentaminen on yksinkertaista rakentamista”

KVR-urakoitsija Mikko Ranta sanoo kohteen rakentamisen olleen CLT:n osalta hyvin yksinkertaista, vaikka siinä onkin erikoisia ratkaisuja kuten lattianrajasta lähteviä ikkunoita ja piilotettuja ikkunankarmeja. CLT-välipohja jatkuu katkeamatta parvekkeen lattiaksi. Sen etu on, että ulkoseinän ja parvekelaatan väliin ei tule minkäänlaista rakoa.

Sen verran sujuvaa rakentaminen on ollut, että työt etenivät aikataulussa.

– CLT:stä ajatellaan, että se on jotenkin korkeampaa tekniikkaa, mutta asentamisessa ei ole mitään erikoista. Se on tosi yksinkertaista: vähän kuin selkeää palapeliä kokoaisi, hän sanoo.

Betonirakentamiseen nähden CLT-elementtien asentaminen on helpompaa.

– Siinä, missä betonirakennuksessa valetaan ja hitsataan, CLT-kohteessa ruuvataan, poistetaan suojukset, laitetaan tiivisteet ja kiristetään kiinnikkeet. Asennuksen jälkeen CLT-seinä on sellaisenaan pintakäsittelyä vaille valmis sisäpinta, eikä kuivatusta ja valamista tarvita. Tietenkin CLT:n päälle voi tulla levytyskin, mutta kuka sellaisen puupinnan haluaisi peittää, Ranta listaa.

”CLT on järkevä, hengittävä ja painumaton rakenne”

Rannalle itselleen CLT on jo arkipäiväinen materiaali. Kokemusta CLT-rakentamisesta ja -asentamisesta hänelle on kertynyt niin kouluista, hoiva-asumisesta, liikuntahallista kuin omakotitaloistakin. Yritys vastasi myös suuren ja erikoisen kohteen, Vaasan Innovaatiokeskuksen, CLT-elementtiasennuksesta.

– Se opetti, että CLT:stä voi tehdä ihan mitä vain, Ranta sanoo.

Kaikissa kohteissa elementit ovat tulleet HOISKO CLT:ltä, jonka laadusta kertovia sertifikaatteja hän arvostaa.

Ranta odottaa CLT:n voimakasta läpimurtoa. Omalla kokemuksellaan hän voi suositella CLT-rakentamista kaikenlaisiin kohteisiin.

– Se on järkevä, hengittävä, helppo ja painumaton rakenne, jota ei voi runkorakenteeseen verrata.

Alajärven tuulivoimapuisto on Ilmattaren näyteikkuna

Vaikka Ilmattaren huoltokeskus komeileekin jo valmiina, rakentamisessa riittää työsarkaa vuoden 2023 lopulle saakka. Alajärven tuulivoimapuistoon tulee kaikkiaan 36 tuulimyllyä kahdelle eri alueelle. Alajärven yksikkö on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista, ja sen tuotanto tulee vastaamaan noin 300 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta ja lähes yhtä prosenttia Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta.

– Alajärven kohde on meille erityisen tärkeä, sillä se on hanke, jonka olemme vieneet läpi täysin itse alkaen hankekehityksestä ja luvituksesta, ja jonka tulemme omistamaan koko 35 vuoden elinkaaren ajan. Alajärvi on yhtiömme näyteikkuna, sanoo Ainonen.

The post Tuulivoimayhtiö Ilmatar valitsi ekologisen CLT:n appeared first on Hoisko CLT.

Lapset muuttivat päiväkotiin 10. tammikuuta. Koronaohjeistukset estävät toistaiseksi vanhempia tutustumasta sisätiloihin, mutta onneksi on suuret ikkunat. Niistä äidit ja isät ovat uteliaina kurkistelleet, miltä upean rakennuksen sisällä näyttää.

”Kurkistelijoita” tulee tulevaisuudessakin riittämään, sillä päiväkoti on myös Porvoon uusi matkailuvaltti. Ihan perinteisiä turisteja sinne ei toki odotella, vaan päiväkotirakennusta tullaan markkinoimaan koulutusmatkailukohteena, jossa esitellään suomalaista osaamista koulutus- ja asiantuntijavieraille. Tätä vie eteenpäin kehitysyhtiö Posintra ja sen EDUTECH-tuotteista elinvoimaa matkailuun -hanke.

– Tätä kautta Porvooseen odotetaan sekä kansainvälisiä että kotimaisia vierailijoita, kertoo Porvoon kaupungin suunnittelupäällikkö Annica Matilainen.

Porvoossa luotetaan massiivipuuhun

Kun päiväkotia ryhdyttiin suunnittelemaan, oli CLT selkeä valinta.

– Halusimme ilmastoystävällisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakennuksen. Se on meidän linjauksemme, sanoo kaupunginarkkitehti Markku Partanen.

Porvoolaiset päiväkodit ovat pääasiallisesti puurunkoisia. Vaikka CLT on vielä melko uusi tuttavuus, päättäjät ottivat uudenlaisen puumateriaalin hyvin vastaan.

– Koettiin, että täyspuinen rakennus on hyvä. Meillä Porvoossa on vahva hirsirakentamisen perinne ja meillä luotetaan massiivipuuhun. CLT:hän on moderni sovellus hirrestä, Partanen sanoo.

Hän myöntää, että ihan Suomen ensimmäistä isompaa julkista kohdetta ei olisi ehkä uskallettu ryhtyä rakentamaan uudesta materiaalista.

– Suomessa on CLT:stä hyviä kokemuksia ja että pääsuunnittelijalla, arkkitehtitoimisto Perkolla on kokemusta materiaalista. Se oli meille tärkeää.

Hankkeen pääurakoitsijaksi tuli Rakennusliike Suntio.

Modulaarisuudesta monta hyötyä

Porvoossa on linjattu, että päiväkotirakentamisessa minimikoko on kuuden ryhmän yksikkö. Metsätähden 2700 neliön sisään mahtuu kaikkiaan kymmenen päiväkotiryhmää.

Kaksikerroksisen rakennuksen lähtökohtana olivat modulaarisuus, suoralinjaisuus ja isojen lasipintojen käyttäminen. Rakennus on U:n mallinen. Sen keskiössä on suojaisa atriumpiha.

– Ryhmätilat on rakennettu soluperiaatteella siten, että kaksi ryhmätilaa muodostavat yhtenäisen solun. Soluja on kaikkiaan viisi. Rakennuksen keskiosassa on yhteisiä tiloja kuten ruokala ja liikuntasali, kuvaa Matilainen.

Modulaarisuudesta on monta hyötyä. Rakennusvaiheessa samanlaiset moduulit merkitsevät kustannustehokkuutta ja nopeuttavat rakentamista. Käytössä ne ovat toimivia.

Oleellista päiväkodissa oli myös saada talotekniikka piiloon. Se toimii CLT-rakentamisessa hyvin, sillä johdotusten aukot voidaan upottaa elementtien sisään. Tämä tehdään jo tehtaalla.

Tyytyväisiä laatuun ja hintaan

Lopputuloksena on Partasen mukaan korkeatasoinen rakennus, jota kelpaa kaupunkikuvassa esitellä. Se on ”porvoolainen, lämminhenkinen ja mittakaavaltaan hyvä”.

Hanke pysyi kustannusarviossa, eivätkä päättäjät joutuneet käsittelemään lisämäärärahoja. Partanen ei usko materiaalivalinnalla olleen suurta vaikutusta kokonaishintaan.

–Iso merkitys loppukustannuksiin on aina sillä, miten urakoitsija onnistuu. Meillä urakoitsija onnistui oikein hyvin. Kiitosta täytyy antaa sekä rakentajille että suunnittelulle.

Merkittävänä hän pitää materiaalin laadullisia hyötyjä. Yksi niistä on yksiaineisuus. Se on turvallinen ratkaisu, joka pienentää riskiä rakennusvirheisiin ja niistä poikiviin pahempiin ongelmiin. Ulkonäköäkään ei ole moittiminen.

– Aika hemmetin hienohan siitä tuli.

“CLT:n kauneus ja kodikkuus ihan huippuluokkaa”

Tyytyväisyys paistaa myös käyttäjissä. Rakennus saa henkilökunnalta määritelmiä lämmin, aito, skandinaavinen, kotoisa, utuinen.

– Kyllä me olemme täällä kuin seitsemännessä taivaassa. Tämän rakennuksen valoisuus, kauneus ja esteettisyys ovat ihan huippuluokkaa. Lapset ottivat paikan heti omakseen. Puun käyttö on yksi niistä syistä, että päiväkotimme on niin ihana. Puu ja vaaleus tuovat niin raikkaan tunnelman. Täällä tulee heti viihtyisä, kotoisa olo, sanoo päiväkodin johtaja Sinikka Vähäkangas.

Uutta päiväkotia edelsivät monenlaiset välivaiheet. Nyt taloon muuttanut yksikkö toimi vuosia väliaikaisparakeissa. Odotus palkittiin paremmin kuin osattiin edes toivoa.

– Vielä päiväkodin rakennusvaiheessa henkilökuntamme ihmetteli, että onko totta, että me pääsemme noin ihanaan rakennukseen. Sain vakuutella, että kyllä on.

Tilojen suunnittelu saa kiitosta

Erityisen kiitoksen Vähäkangas antaa siitä, että vaikka kyseessä on iso yksikkö, rakennus ei ole yhtään laitosmainen.

– Solurakenne toimii hyvin. Kaikilla on lyhyt matka joka paikkaan. Saimme myös paljon sellaista, mitä meillä ei ennen ole ollut. Näitä ovat liikuntatila, verstashuone ja terapiahuoneet, joiden ansiosta monenlaiset tapaamiset voidaan järjestää päiväkotipäivän aikana.

Tiloissa on useita kiipeilyseiniä ja joka ryhmällä puolapuut. Taloon on tuotu myös digitaalisuutta.

Päiväkotiryhmät ovat saaneet nimensä marjoista, joista puolestaan jokainen ryhmätila on saanut tekstiileihinsä ja sisustukseensa sopivat sävyt. Suuret pinnat ovat CLT:tä ja vaaleita.

CLT-päiväkodissa hiljaisempi äänimaailma

Henkilökunta on huomannut välittömästi suuren eron äänimaailmassa.

– Täällä on paljon vähemmän ääntä kuin aiemmissa tiloissamme, eikä kaikua tippaakaan, Vähäkangas sanoo.

Kaikumattomuuden takaavat massiivipuiset CLT-seinät, kokolattiamatot ja katto, joka on osin CLT:tä, osin äänieristelevyä.

Hyvä sisäilma on myös pantu merkille.

Entä mitä sanovat pienet käyttäjät?

– He sanovat, että parasta on hyppiminen, kiipeileminen ja kotileikit.

HOISKO CLT toivottaa Metsätähteen iloisia leikkihetkiä!

Lue myös artikkelimme rakennusliike Suntion kokemuksista hankkeen toteuttamisessa.

The post Metsätähden CLT-päiväkoti on käyttäjiensä toiveiden täyttymys ja samalla Porvoon kaupungin uusi matkailuvaltti appeared first on Hoisko CLT.