Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Tiina ja Petri Tikkisen uuden kodin ideana on helppo asuminen ilman jatkuvia rakennuksen ja pihan huoltotöitä ja turhia neliöitä. Kuulostaa osakkeelta taloyhtiössä, vai mitä?

Tikkisten koti on kuitenkin upealla paikalla mäen päällä seisova, uniikki CLT-talo. Arkkitehti on istuttanut sen 88 neliöön kaikki asukkaiden toiveet. CLT antaa kodille kauniit, ekologiset raamit, puun lämpimän ja rauhoittavan tunnelman ja niin hyvän sisäilman, että talossa nukutaan kuin tukit.

– Vieraatkin kiinnittävät aina huomiota massiivipuun tuomaan todella hyvään sisäilmaan, sanoo Tiina.

Tilan tuntua on haettu huonekorkeudesta, joka on enimmillään, oleskelutiloissa, liki kuusi metriä. Se tuo valtavasti valoa ja avaruutta.

– CLT on tosi ihana materiaali. Olemme äärimmäisen tyytyväisiä valintaamme, Tikkiset sanovat.

Toista kertaa rakentamassa

Suotta eivät Tikkiset kutsu kotiaan nimellä Cltsnadi. Neliöitä on vain vajaa kolmannes aiempaan kotiin verrattuna. Hyppy entisestä, 15 vuotta sitten rakennetusta kodista uuteen oli suuri, mutta tarkkaan yhdessä harkittu.

– Ensimmäistä taloa rakentaessamme aloittelimme lapsiperhe-elämää. Talo oli ihana, ja sanoin monta kertaa, etten koskaan tule muuttamaan sieltä pois. Oli kaiken maailman tiloja ja huoneita, Tiina sanoo.

Kääntöpuoli oli se, että Tikkiset huomasivat asuvansa työleirillä, josta tuli taukoa vain talveksi.

– Oli tullut tehtyä materiaalivalintoja, jotka tarkoittivat jatkuvaa huoltoa. Isot terassit ja rimakaiteet oli sudittava uudestaan joka kesä. Ulkomaalauskin ehdittiin uusia jo kahdesti.

CLT:n ominaisuudet ja ulkonäkö ihastuttivat

Tiina oli kiinnostunut CLT:stä lukiessaan sen ominaisuuksista. Materiaalin pinnan näkeminen vahvisti ajatusta siitä, että ollaan oikealla tiellä. Yhteistyö HOISKOn kanssa alkoi ennen kuin toimittajaa oli edes valittu.

– Muihinkin toimittajiin olimme yhteydessä, mutta HOISKOn kanssa syntyi paras keskusteluyhteys. Petri ja HOISKOn Tero Yli-Sikkilä kävivät monia tärkeitä keskusteluja. Saimme Terolta valtavasti tietoa, ja hän nosti esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Huomasimme, että kaikessa ajateltiin meidän ja myös kukkaromme parasta. Se oli iso plussa, Tiina sanoo.

Talotoimitus ostettiin HOISKOn yhteistyökumppanilta, Finnlogilta.

Arkkitehti sai neliöt toimimaan

Yhtä tyytyväisiä Tikkiset ovat arkkitehtiinsa Tapani Takkuseen.

– Arkkitehdin käyttö oli meille uutta. Ensimmäisen kodin kohdalla se ei tullut edes mieleen. Nyt ymmärsimme, että suunnitteluun panostaminen on se tapa, jolla kodista saadaan näillä neliömäärillä toimiva. Tapani on suunnitellut paljon CLT:stä, etenkin juuri pieniä omakotitaloja kaupunkiin.

Mahdollisimman vähän huoltotyötä. Se oli tärkein toive arkkitehdille. Ulkopintojen puuosat ovatkin lehtikuusta, joka saa harmaantua rauhassa. Toinen tärkeä toive oli, että kaikille löytyy vetäytymispaikkoja. Tällaisia ovat parvelle tehdyt makuutilat, oleskelutilojen siirtoseinällä suljettava monitoimitila ja kattoterassi.

Myös jotain tavallisesta poikkeavaa toivottiin.

– Onkohan liian hullu idea, jos tiilikate jatkuisi katolta alas julkisivulle, arkkitehti kysyi.

Se kuulosti Tikkisten mielestä vain juuri sopivan hullulta.

Nuoren unelmahuone kahdessa kerroksessa

Talon L-muoto takaa sen, että terassi jää joka suunnasta täysin suojaan. Kirjaimen lyhyempi sakara on talon varsinainen yllätys, monitoimitila. Tavallisena arkipäivänä se näyttää tavalliselta, nätiltä työhuoneelta, mutta sen kymmenkunta neliötä muuntuvat tarvittaessa myös vierashuoneeksi, ruokailutilaksi ja jumppatilaksi.

Muunneltavuuden avain on kalusteissa. Salpaa kääntämällä seinästä saa laskettua alas mukavan sängyn yövieraille. Vastakkaisella seinällä oleva kaunis peili on myös suuren ruokapöydän kansi, joka nostetaan alas, kun kaverit kutsutaan syömään.

Perheen nuoren kaksikerroksinen huone ei taatusti jätä kylmäksi. Sen alakerrassa on työtila, yläkerrassa nukkumasoppi ikkunanäkymällä kodin alakertaan. Parven kruunaa seinien väliin pingotettu oleskeluverkko.

Kodin seinät valmistuivat silmien edessä tehdasvierailulla

Arkkitehdin kautta taloa kysyttiin mukaan MTV3:n Grand Designs Suomi -ohjelmaan. Osin siihen liittyen suunniteltiin vierailu HOISKO CLT:n tehtaalle Alajärvellä päivänä, jona siellä valmistuivat CLTsnadin elementit.

– Olihan se huikeaa nähdä, miten puutavara ajettiin halliin sisään ja kuinka se kulki läpi koko prosessin, Tiina sanoo.

Heidän silmiensä edessä sahatavara muuttui kokonaiseksi, kaunispintaiseksi elementiksi, johon CNC-kone leikkasi ikkunat ja porasi sähköjohtojen aukot.

– Voi vitsit, tuossahan on nyt meidän olohuoneen seinä, saivat Tikkiset huomata.

Sillä reissulla sovittiin, että elementtien mukana lähtee tontille myös ikkunoiden ja oviaukkojen aukkopaloja, joista Tiina voi rakentaa kotiin huonekaluja.

Omin käsin tehdyt kalusteet

Yksi taloprojektin hedelmistä onkin se, että se sysäsi Tiinan toteuttamaan pitkään mielessä kyteneen ajatuksen käsillä tekemisestä ja puusepän taitojen opiskelusta. Hän on suunnitellut ja valmistanut kotiin 15 upeaa huonekalua ja esinettä. Vaikka päätyö onkin ihan muuta, käsillä tekeminen tulee jatkumaan piharakennuksen verstaassa.

Siellä hääräämiseen on nyt aikaa.

Talon kuulumisia voi seurata Instagramista.

– Sain itse valtavasti apua ja ideoita projektiimme toisten somessa jakamista kokemuksista. Siksi jaan vuorostani omia kokemuksia ja ideoita mielelläni muille rakentajille somessa, Tiina sanoo.

Katso myös Grand Designs Suomi -sarjan jakso Cltsnadin rakennusprojektista.

The post Cltsnadi – Kekseliäs ja kaunis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

Närpiön kunnan keskustassa kohoaa mäki, jonka päältä kylää katselee uusi ja komea maamerkki, yläkoulu. Mustalla puulaudoituksella verhotun rakennuksen ulkonäkö on veistoksellinen ja ylväs. Kolmikerroksiselle rakennukselle antavat ilmettä symmetriset ikkunarivit, jotka kahmivat sisään luonnonvaloa.

Sisällä tulijan ympäröivät avaruus, vaaleus ja valoisuus.

– Wautsi. Niin sanovat koulusta sekä oppilaat että opettajat. Kaikilla on täällä hyvä fiilis, sanoo rehtori Johan Gulin.

Rakennuksen seinät ovat massiivipuista CLT:tä. Gulin sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten rauhoittava vaikutus puulla on. Sen levollinen tunnelma viehättää ja luo viihtyisyyttä.

– On tärkeää, että puun oma sävy on säilytetty. Maalia en haluaisi missään tapauksessa nähdä kauniin puupinnan päällä, hän sanoo.

Noin 300 oppilaan koulu on suunniteltu tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuus näyttääkin yhtä valoisalta kuin itse rakennus, sillä oppilasmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Tätä selittää ennen kaikkea Närpiön vahva kasvihuonetuotanto, joka vetää ulkomaista työvoimaa. Eri kansallisuuksia Närpiöstä löytyy parin vuoden takaisen tilaston mukaan liki 40.

Ensivaikutelma pääovelta sykähdyttää

Rehtori sanoo haluavansa johdattaa tulijat aina sisälle keskimmäisen osan pääovesta. Siitä tullaan suureen ja korkeaan aulatilaan, jonka katto kohoaa aina 14 metriin saakka.

– Se ensivaikutelma on niin upea. En tiedä, mikä sana sitä voisi edes kuvata. Iso, valoisa, juhlallisen kaunis tila tekee vaikutuksen.

Aula on koulun sydän, jossa voidaan tarvittaessa järjestää vaikka lyhyitä, kaikki oppilaat kokoavia juhlatilaisuuksia. AV-välineistö mahdollistaa myös erilaiset esitykset ja oppitunnit.

Tavallisessa arjessa aula on kuitenkin tila, jossa saa oleskella. Tilaa ja avaruutta on ajatusten lentää. Hauskoja yksityiskohtia ovat neljä hauskaa telttasoppea, joihin voi vetäytyä vaikkapa tekemään läksyjä.

Tilat palvelevat opetuksen monia menetelmiä

Luokkia on kaikissa kolmessa kerroksessa ja ne on suunniteltu palvelemaan modernia opetusta. Luokkien kalusteet ovat helposti siirrettävissä sellaiseen muotoon kuin kukin opettaja haluaa.

– Jokainen voi tehdä luokasta oman näköisensä. Nykypäivänä ajatuksena ei enää ole se, että opettaja seisoo luokan edessä ja pitää monologia.

Erikoisluokat ovat ajan hermolla. Pienryhmätyöskentelylle on tarjolla lasiseinäisiä, rauhallisia soppeja. Tilojen sisustusta ei ole vielä viety loppuun, sillä rakennus valmistui juuri syyslukukauden alkaessa.

– Sisustuksen suhteen ei pidetä kiirettä. Tässä vaiheessa halutaan vain nauttia kauniista pinnoista ja täydentää sisustusta hiljalleen. Tauluja ja julisteita ei nyt heti kauniille seinille haluta.

Koulu, jossa ei kaiku kiusaa

Yksi positiivisista yllätyksistä uudessa rakennuksessa on Gulinin mukaan CLT-koulun äänimaailma.

– CLT-seinien sisällä ei kuulu kaiku. Se on valtava parannus aiempaan verrattuna. Äänitaso on täällä paljon alhaisempi. Kun vanhassa koulussa joku huusi, ääni kantautui korkeana kaikuna ympäriinsä. Täällä ylimääräinen meteli on saatu puun ansiosta pois.

Sillä on suuri merkitys viihtyvyyden ja ihan jaksamisenkin kannalta.

– Vanhaan rakennukseen jäivät myös sisäilmaongelmat. CLT-rakennuksessa sisäilma on todella hyvä, ja uuden rakennuksen ilmanvaihto toimii.

Hyvin päätetty!

Ennen perustusten kaivamista Närpiössä käytiin läpi myös se vaihtoehto, että uuden rakentamisen sijaan remontoitaisiin vanhaa, 70-luvulla rakennettua betonikoulua. Se on Gulinille tuttu jo omista kouluajoistaan. Uuden rakentamiseen vaikuttivat sekä kustannukset että vihreät arvot.

– On meidän koulun käyttäjien etu, että päädyttiin rakentamaan uusi koulu. Siitä kiitos kuuluu päättäjillemme. Vanha koulu oli hyvä, kun se rakennettiin ja 20 vuotta sen jälkeen. Nykyajan vaatimuksia se ei enää täyttänyt niin toiminnallisesti kuin tilojen laadunkaan suhteen. Uusi koulu on niin kaukana vanhasta, ettei niitä pysty edes vertaamaan, hän sanoo.

Lue myös aiemmat artikkelimme aiheesta:

Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion – Hoisko CLT

Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita – Hoisko CLT

The post Närpiössä nautitaan avarasta ja valoisasta hyvän fiiliksen CLT-koulusta appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskylän Halssilan historiallisen ja suositun asuinalueen rakentamista sääntelee tiukka kaava. Alue on niin erityinen, että kun kaupunki huutokauppasi sieltä tonttia, ei tilaisuutta voinut jättää väliin. Anniina ja Samuli Salmela saivat tontin. Pohdinnan paikka oli kuitenkin siinä, että Samulin haaveilemaa hirsitaloa ei tontille saanut rakentaa. Hänelle oli ehdottoman tärkeää, että rakennusmateriaalina olisi puu ja että rakennus olisi eristevillaton.

– Olen asunut ikäni hirsitalossa, ja tiedän, miten hyvä ilmanlaatu massiivipuisessa rakennuksessa on. Emme myöskään halunneet ottaa riskiä mahdollisesti kastuvista eristevilloista ja sen seurauksista tai halunneet talosta muoviloukkua. Massiivipuutalo on ekologinen ja terve, Samuli sanoo.

Samulin isä vinkkasi heitä tutustumaan CLT:hen. Se oli suunnilleen ensimmäinen kerta, kun pariskunta törmäsi materiaaliin ja kuuli, että elementtiä valmistetaan Suomessa – ja vieläpä heidän synnyinseudullaan Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä.

Alueen tiukkaan kaavaan CLT-rakennus sopi. Ulkopinnaksi kaava vaati ulkoverhouslaudoituksen, joka muutenkin CLT-kohteisiin usein tehdään.

Vierailu HOISKOn tehtaalle oli kiva kokemus

Yhteydenotto johti vierailulle HOISKOn tehtaalle. Se oli Salmeloista mukava ja tärkeä kokemus.

– Se, että pääsimme näkemään elementtien valmistuksen, teki koko prosessista läpinäkyvän. Vierailulta jäi kuva ammattimaisuudesta, laadukkaasta tuotannosta ja siitä, että kaikki toimi hyvin, sanoo Anniina.

Anniina, joka ei ollut ollut ehdoton materiaalivalinnassa, ihastui CLT:n kauniiseen ja rauhoittavaan ulkonäköön ja ekologisuuteen.

– Kliinisen valkoista emme kotiin halunneet. Puu tuo lämpöä ja kotoisuutta, ja CLT:n pinta on hyvin kaunis, hän sanoo.

Kestävyys kuului myös CLT:n puolesta puhuneiden ominaisuuksien listalle.

Ekologiset valinnat laajenivat

Ratkaisu materiaalipohdintoihin löytyi siis omalta kotiseudulta – eikä vain runkomateriaalin osalta.

– Niin siinä sitten kävi, että vaikka olemme itse muuttaneet Keski-Suomeen, raahasimme koko talon Jyväskylään synnyinseudultamme, nauraa Samuli.

CLT-elementtejä täydensivät Vimpelissä valmistetut Ruukin kattopellit ja Perhosta tulevat Oksapuun portaat ja Jet-Puulta hankittu ulkoverhouslauta. Katto- ja läpivientiluukut tulivat puolestaan Samulin omalta vimpeliläisfirmalta, Plastec Finlandilta.

Ekologiset valinnat eivät lopulta jääneet CLT-elementteihin, vaan ajatus laajeni kaikkiin mahdollisiin valintoihin. Lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö, väliseinien eristeeksi ekovilla ja keittiöksi Puustellin ekologinen Miinus-keittiö.

CLT:llä voitettiin neliöitä

Muiden CLT-kotien asukkaiden Instagram-tilit olivat alkuvaiheessa mielenkiintoinen tieto- ja idealähde. Suunnittelijaksi löytyi arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen.

– Hän teki aluksi kaksi pohjaluonnosta, joista valitsimme hyvältä tuntuvan. Lopullista suunnitelmaa lähdettiin työstämään siitä. Myös valaistussuunnitelma teetettiin samalla arkkitehdillä.

Varsinaisessa asuinrakennuksessa on 140 neliötä. Sen lisäksi pihassa on 30 neliön ulkorakennus. Se pitää sisällään autotallin ja myöhemmin valmistuvan pihasaunan ja -tuvan. Kaikkiaan neliöitä on 170 eli juuri se maksimimäärä, mitä tontille sai rakentaa.

Salmelat pohtivat, että osaava arkkitehti osoittautui kullanarvoiseksi.

– Hän osasi esittää oikeat, yksityiskohtaiset kysymykset. Lopputuloksena on talo, jossa on hyvin tilaa ja se on juuri siellä, missä me sitä tarvitsemme, Anniina sanoo.

Se oli erityisen tärkeää, koska neliömäärä oli rajallinen.

– Yksi massiivipuuelementin etu on se, että sen ansiosta saimme käyttöömme monta neliötä enemmän kuin mitä olisi jäänyt monikerroksisessa rakenteessa: villoitettu rakennehan olisi ollut paljon paksumpi, Samuli sanoo.

Massiivipuu eristää liikenteen melun

Salmelat halusivat kotiinsa värejä, jotka ovat harmoniassa näkyvän puupinnan kanssa. Sen myötä kevytrakenteisiin väliseiniin valikoitui maanläheisiä, murrettuja sävyjä. Ulkoseinien CLT-sisäpinnasta halutaan puolestaan nauttia sellaisenaan. CLT-seinät on käsitelty himpun verran pellavaan vivahtavalla Helo-hirsivahalla.

Alakerran lattia on betonia, joka toimii kauniisti CLT:n kaverina.

Koska talon vieressä on vilkasliikenteinen tie, oli melunsuoja keskeinen kysymys. CLT itsessään toimii äänien vaimentajana erittäin hyvin. Sen lisäksi elementtirungon ja ulkoverhouslaudoituksen väliin laitettiin varalta tuulensuojalevy.

– Niin hyvin rakenne sulkee äänet talon ulkopuolelle, että rakennustarkastaja ei desibelien tarkastuksessa mittareita tarvinnut. Ei ollut, mitä mitata, kun talossa oli niin hiljaista, Samuli sanoo.

Ääneneristävyysvaatimukset huomioitiin myös ovien ja ikkunoiden valinnoissa. Esimerkiksi terassin ovi painaa noin sata kiloa ja siinä on neljä saranaa.

CLT-talo nousi hämmästyttävän nopeasti

Kotinsa elementit Salmelat saivat nähdä ensimmäisen kerran HOISKOn tehtaalta lähetetystä kuvasta siinä vaiheessa, kun elementtejä tehtiin.

– Se, miten nopeasti elementit sitten asennettiin, oli mahtavaa. Molemmat rakennukset olivat pystyssä muutamassa päivässä, Samuli sanoo.

Kiitosta heiltä saavat hyvät timpurit ja perustuksista vastannut Perustava, joka tunsi CLT-asennuksen salat. Kaiken lähtökohta asennukselle on tasainen ja mittatarkka perustus.

Joidenkin muiden materiaalien kanssa odotteluaikaa tuli tavallista enemmän, sillä kulunut vuosihan osoittautui rakennusmateriaalien saatavuuden suhteen haastavaksi.

– Emme kuitenkaan halunneet tehdä kompromisseja materiaaleista vaan odotimme mieluummin niin kauan, että saimme juuri sitä, mitä oli ajateltukin, Anniina sanoo.

– HOISKOlle kiitokset siitä, että kaikki hoitui hyvin ja juuri niin kuin oli sovittu, vaikka aika oli varmasti elementtivalmistajallekin haastava, he sanovat.

CLT-kodissa unenlaatu parani

Salmelat pääsivät muuttamaan taloon huhtikuussa. Yksi uusista kalusteista on pinnasänky, jonka omistaja on joulukuussa syntynyt esikoinen, pikkuinen Emilia.

– Tosi onnellinen tässä on ollut joka päivä, kiteyttää Samuli perheen tunnelmat uudessa kodissa.

Molemmat toteavat nukkuvansa talossa erittäin hyvin. Unenlaatu on eri luokkaa kuin aiemmassa kerrostalokodissa.

– Ja hyvin täällä nukkuu myös vauva. Ilma on niin puhdas ja hyvä.

Varmemmaksi vakuudeksi Emilia tuhisee unessa tyytyväisenä koko haastattelun ajan pitkäksi venyneillä päiväunilla.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Oman kokemuksensa perusteella Salmelat voivat suositella CLT-kotia ja HOISKO CLT:tä muillekin. Sen he saivat rakennusaikana huomata, että materiaali kiinnostaa ihmisiä todella paljon.

– Töissä asiakkaat kyselivät aina tavatessamme talosta, ja moni heistä kävi seuraamassa työmaatakin, kertoo jalkaterapeuttiyrittäjä Anniina.

Kiinnostus näkyi myös tontilla, jossa väkeä pysähtyi tämän tästä. Salmelat keksivätkin mainion idean tuleville rakentajille.

– Perinteisen työmaakyltin lisäksi kannattaa laittaa tontille iso kyltti, jossa lukee ”Tähän nousee CLT-talo”. Sitten ei tarvitse timpureiden niin usein vastata samaan kysymykseen, Salmelat nauravat.

The post Salmelat eivät halunneet tinkiä ekologisuudesta ja sisäilman laadusta appeared first on Hoisko CLT.

Suunnittelija etsii toimivat ratkaisut

Suunnittelijan työtä ja ammattitaitoa on osata pukea asiakkaiden toiveet toteutettaviksi suunnitelmiksi. Hirvaskoski-Leinonen näkee, että kaava, tiukkakin, on arkkitehdille vain yksi lähtötieto kuten esimerkiksi tontin ilmansuunnat ja korkeuserotkin.
– Suunnittelijan on oltava niin kekseliäs ja kunnianhimoinen, että löytää asiakkaan toiveiden mukaiset ratkaisut. Kompromisseista pitää pyrkiä luopumaan, kun on kyse perheen elämän suurimmasta hankinnasta.
Yksi Hirvaskoski-Leinosen suunnittelema “tiukan kaavan talo” on Salmelan perheen koti Jyväskylän Halssilassa.

Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin

Hirvaskoski-Leinonen näkee, että suunnittelun ei saa olla asiakkaalle rakennushankkeen lisäkustannus vaan sen pitää maksaa itsensä takaisin. Kun arkkitehti miettii neliöt oikeisiin paikkoihin ja karsii turhat pois, hän säästää merkittävän lohkareen kokonaiskustannuksista. Jo muutaman hukkaneliön karsiminen maksaa suunnittelun hinnan.
Kaunis, tehokas, toimiva, taloudellisesti ja järkevästi toteutettavissa: se on hänestä pätevä lähtökohta omakotitalon suunnittelussa. Oikeisiin ratkaisuihin pääseminen vaatii asiakkaan tarkkaa kuuntelua ja keskustelua. Suunnittelijan on uskallettava myös sanoa asiat suoraan.
Kun asiakkaalla on kädessään talonsa arkkitehtikuvat, hän ei osaa edes arvata kaikkea sitä, mitä arkkitehti on kuvia suunnitellessaan jo miettinyt. Hän on ajatellut esimerkiksi sitä, että asukas voi aikanaan sijoittaa ruokapöydän pitkittäin tai poikittain: ja tästä huolimatta valaistus palvelee häntä mahdollisimman hyvin. Tai, että sisäpintojen materiaalivaihdokset onnistuvat ja rytmittyvät tilojen mukaan.
Toki erillisellä valaistus- ja sisustussuunnitelmalla tällaisiin asioihin pureudutaan vielä paljon tarkemmin.

Arkkitehdin sydän sykkii massiivipuulle

Hirvaskoski-Leinosen sydän sykkii vanhoille massiivipuurakennuksille, mutta yhtä vakuuttunut hän on tehdasvalmisteisista massiivipuumateriaaleista, CLT:stä ja lamellihirrestä. Vanhat hirsitalot kestävät sukupolvelta toiselle. Saman kestävyyden ja ekologisuuden hän näkee toteutuvan massiivipuun moderneissa muodoissakin.
– CLT on helppo, vaivaton ja mukautuva materiaali, joka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia eikä aiheuta ylimääräistä päänvaivaa ja ”harmaita hiuksia” suunnittelussa. Painumattomana rakenteena CLT mahdollistaa erilaiset kulmat ja muodot ja vapauttaa perinteisestä massiivipuurakentamisen tasakerta-ajattelusta, hän listaa.
Jos taloon halutaan vaikkapa moderni, pitkä pulpettikatto, tehdään seinäelementti yhtenäisenä pääty- tai sivukolmio mukaan lukien. Yhtä helppoa on toteuttaa seinäelementit harjakattoiseen taloon.

CLT-elementin vaivattomuus miellyttää suunnittelijaa

Asennuksen vaivattomuus ja nopeus ovat hänestä myös CLT:n ehdottomia etuja.
– Isot elementtikappaleet nousevat nopeasti, ja niissä on kaikki valmiina ikkuna-aukkoja ja johdotusten aukkoja myöten. Tämä tarkoittaa toki sitä, että nämä asiat on mietittävä valmiiksi ja “lukittava” ennen elementtien valmistusta.
Toisaalta: mitä enemmän asioita päätetään etupainotteisesti suunnitteluvaiheessa, sitä helpommalla rakentajaperhe pääsee rakennusvaiheessa. Kaikkien toisiinsa vaikuttavien ratkaisujen pohtiminen jo hyvissä ajoin varmistaa, että toiveet toteutuvat kaikilta osin ja kokonaisuudesta on alusta asti selkeä kuva.

Kuka?

• Arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen suunnittelee omakotitaloja sivutyönään. Hän tekee myös sisustus- ja valaistussuunnitelmia.
• Päävirkanaan hän vetää Jyväskylän kaupungin merkittävintä aluekehityshanketta vanhalla Kankaan paperitehtaan alueella, josta muokkautuu pitkässä projektissa yli 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan yhteisö. Hän opettaa lisäksi tulevia rakennusinsinöörejä ammattikorkeakoulussa.
• Taustallaan hänellä on niin suunnittelu- kuin viranomaistyötä rakennuslupien parissa, mikä antaa laajan perspektiivin ja ymmärryksen suunnittelutyöhön.
• Oma rakas projekti on vanhan kyläkoulun kunnostus.
• Kaisan saat kiinni numerosta 040-5254779 tai sähköpostilla hhirvask@hotmail.com

Lue lisää

CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali – Hoisko CLT

The post “CLT:stä on helppo suunnitella ja rakentaa” appeared first on Hoisko CLT.

Kunnat houkuttelevat asukkaita vetovoimatekijöillään: harrastukset, kyläkoulut, luonto… Yhtä todellista vetovoimatekijää ei ole kuitenkaan huomattu nostaa esiin. Se on koulujen, päiväkotien ja julkisten työpaikkojen terveellisyys ja hyvä sisäilma.

Sille moni antaa tänä päivänä suuren arvon, sillä julkisten kiinteistöjen home- ja sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia ympäri Suomen. Työpaikalla tai koulussa esiintyvä sisäilmaongelma saa kokonaisia perheitä vaihtamaan kotikuntaa.

Sisäilman laadulla on ihmisten hyvinvoinnille suuri merkitys. Sisäilmayhdistyksen mukaan vietämme sisätiloissa keskimäärin 90–95 prosenttia ajastamme, ja hengitämme päivässä jopa 40 kuutiometriä ilmaa, josta valtaosa sisäilmaa.

Terveet rakennukset ja hyvä sisäilmasto onkin syytä nähdä vetovoimatekijöinä, joista kunnan kannattaa pitää ääntä.

Moni kunta painottaa hyvää sisäilmaa valitessaan CLT:n

HOISKO CLT:llä on nähty, että CLT-rakennuksen koettu hyvä sisäilma ja yksiaineisuus ovat usein painavia tekijöitä, kun kunnat päätyvät valitsemaan koulun tai päiväkodin materiaaliksi CLT:n. Sama koskee toki myös yksityisiä omakotitalorakentajia.

HOISKO CLT -elementillä on lisäksi vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus, joka kertoo rakennusmateriaalin täyttävän tiukat sisäilmastovaatimukset.

Yksiaineisena materiaalina CLT vähentää myös rakennusvirheiden mahdollisuuksia.

Sisäilmasta kysytään meiltä usein – ja hyvä niin, sillä varsinkin uutta rakennettaessa on tärkeä ymmärtää, mikä merkitys valinnoilla on kokonaisuudelle.

Hyvä sisäilma on monen tekijän summa

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo, että kuntien ahdingon taustalla on paljolti 70–80-luvun rakennuskanta. Tuolloin oli vallalla tehdä hyvin matalia perustuksia. Sen lisäksi laajennuksia on tehty eri aikoina ja eri materiaaleista, eikä korjauksia ole aina pystytty tekemään tarpeeksi kattavasti.

– Nykyisin korjataan paremmin ja uutta rakennettaessa osataan kiinnittää huomiota siihen, ettei rakennus pääse kastumaan. Rakentaminen on kehittynyt paljon, kosteuskäyttäytyminen ymmärretään ja kuivaketjusta huolehditaan. Toki näissäkin asioissa osaaminen karttuu hieman eri tahtiin, hän sanoo.

Ahola muistuttaa, että sisäilma on monen tekijän summa. Uusissa rakennuksissa se muodostuu huolellisesta suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Näiden takana on monia vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi materiaalien päästöt sekä rakentamisen aikainen kosteuden- ja puhtaudenhallinta.

– Lopulta kaikki on kiinni osaamisesta ja asenteesta.

Sisäilmastoluokitus on parantanut julkisten rakennusten sisäilman laatua

Keskeinen työkalu julkisessa rakentamisessa on sisäilmastoluokitus, joka on nykyään laajasti käytössä. Se antaa ohjeet ja eväät suunnitteluun, rakentamiseen ja materiaalivalintoihin. Tavoitteena on rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia.

Sisäilmastoluokituksen kehitti vuonna 1996 Sisäilmayhdistys, joka on myös koordinoinut sen päivittämistä. Viimeisin päivitys julkistettiin vuonna 2018. Luokitus on saatavana RT-korttina tai Sisäilmayhdistyksen omana julkaisuna.

Sisäilmastoluokituksen avulla voidaan asettaa Suomen määräystasoa kovemmat vaatimukset sisäilmastolle.

– Luokitus on parantanut merkittävästi julkisten rakennusten sisäilman laatua, sanoo Ahola.

M1-tunnus on vähäpäästöisen materiaalin merkki

Osa sisäilmastoluokitusta on M1-materiaaliluokitus. Tällaisen tunnuksen saava rakennusmateriaali on tutkitusti vähäpäästöinen.

– Tunnus on merkki kokonaisvaltaisesti vähäpäästöisestä rakennusmateriaalista. M1-testaukseen kuuluu myös hajun hyväksyttävyyden testaus.

M1-tunnuksen saaneiden materiaalien käyttäminen on Aholan mukaan entistä tärkeämpää siksi, että kun kauppa on vapautunut, markkinoilta voi saada mitä vaan ja mistä tahansa tuotuja materiaaleja.

– EU:ssa CE-merkintä ei ole tullut vielä kaikkiin tuotteisiin, ja siksi M1 on tae siitä, että materiaali itse on vähäpäästöinen, hän sanoo.

– Tosin pelkkä rakennusmateriaalin vähäpäästöisyys ei riitä. Kokonaisuuden on oltava kunnossa. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi kalusteiden ja sisustusmateriaalien TVOC-päästöihin ja yksittäisiin työvaiheisiin, jotta esimerkiksi betonia ei pinnoiteta liian märkänä, Ahola lisää.

Sisäilman laatu lähtee tilaajasta – kuntien on tärkeä vaatia laatua

Ahola painottaa, että kuntien on rakennushankkeiden tilaajana tärkeä huolehtia siitä, että tärkeät laatuvaatimukset kirjataan kilpailutuspyyntöihin tarkasti.

– Kuntien on vaadittava tarpeeksi hyvää laatua. Sisäilman laatu lähtee tilaajasta, hän sanoo.

– Tilaajan tulee aikaisessa vaiheessa hankesuunnittelussa määrittää, millaista sisäilmaston tasoa vaaditaan, ja sen toteutumista tulee seurata tarkkaan kaikissa vaiheissa. Urakka-asiakirjat ovat tärkeitä asiakirjoja, joten niiden tekemisessä tulee olla tarkkana. Sanonta ”Sitä saa, mitä tilaa” sopii tähän. Toki täytyy myös vahtia, että todella saa sen, mitä on tilattu. On myös hyvä huomioida, että rakennushankkeiden aikataulut ovat realistisia ja niiden puitteissa on mahdollista toimia, myös mahdollisten yllätysten sattuessa, Ahola sanoo.

Mitä ovat sisäilma ja sisäilmasto?

Sisäilmayhdistyksen määritelmän mukaan sisäilma tarkoittaa sisätiloissa hengitettävää ilmaa, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia.

Sisäilmasto muodostuu puolestaan sisäilmasta ja siihen vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä, joita ovat sisäilman kaasumaiset yhdisteet, sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet, lämpötila, kosteus, ilman liike, säteily, valaistus ja melu.

Hyvä sisäilmasto

Hyvään sisäilmastoon vaikuttavat sekä rakennusaikaiset tekijät että myöhempi rakennuksen käyttö.

Hyvän sisäilmaston avaimet:

• terveelliset rakennusmateriaalit (M1)
• kosteuden hallinta (erityisesti rakennusaikainen kuivaketju)
• puhtaus (mm. rakennustyömaan pölyt)
• rakennusfysikaalisesti moitteettomasti toimivat rakenteet
• puhdas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä
• huoltosuunnitelma
• kalusteet ja tekstiilit.

Hyviä työkaluja ja tukea kunnille löytyy Terveet tilat 2028-toimenpideohjelman sivuilta. Tutustu aiheeseen. 

Lähteet: Sisäilmayhdistys, Sisäilmauutiset

The post Hyvä sisäilma on vetovoimatekijä, jota kuntien kannattaa rummuttaa appeared first on Hoisko CLT.