Tervetuloa tutustumaan luonnollisiin ja terveisiin massiivipuutaloihin tehtaallemme, Sahapolku 49, 62940 Hoisko

Lisäksi pääset tutustumaan rakenteilla olevaan HOISKO 100 malliin, Levijoentie 44, 62940 Hoisko

Jos suunnittelet loma-asuntoa, omakotitaloa tai muuta rakentamista ota suunnitelmat mukaasi, paikan päällä voit keskustella asiantuntijoidemme kanssa ja saada vinkkejä toteutukseen.

Tilaisuudessa on esillä myös rakentamiseen liittyviä tuote-esittelyitä, ja tarjolla on tietenkin makkaraa ja kahvia!

Paikalla olevat tuote-esittelijät:

Kiilto – Teollisuuden liimat ja massat CLT- ja massiivipuurakenteissa, kosteuseristys märkätiloissa

Alavus Ikkunat – Ikkunat ja ovet

Würth – Rakentamisen ruuvit ja kiinnikkeet

Ruukki – Vesikatteet ja muut tuotteet

Jäspi – VILP-lämmitysjärjestelmät (UUTTA lattialämmitys massiivipuurakenteisiin)

Tikkurila – CLT:n ulko- ja sisäpuolen käsittelyaineet

Alajärven kaupunki – Tonttitarjonta alueella

The post HOISKO CLT -Tehdaspäivät 8.11 appeared first on Hoisko CLT.

Samalta reissulta voi mukaan tarttua sisustusideoitakin. Kohteen vuokraaja on nimittäin Sisustan-yritystä luotsaava sisustussuunnittelija Riikka Välimäki, joka on erikoistunut juuri CLT-kotien sisustuksiin. Hän on rakennuttanut talon yhdessä yrittäjäpuolisonsa Valtteri Välimäen kanssa.

– Toivon, että tämä CLT-talo antaa pikkuisen tavallisuudesta poikkeavan kokemuksen vieraillemme. CLT tuo persoonallisuutta, ja puitteet on luotu sellaisiksi, että tulija voi vain rentoutua ja nauttia, Riikka sanoo.

Se on hänestä tietenkin hienoa, jos talossa vierailu auttaa omasta CLT-kodista haaveilevia edistämään omia unelmiaan ja saamaan sieltä inspiraatiota.

CLT-rakentamisen helppous ja puun tunnelma

Perheellä on itsellään neljän vuoden kokemus CLT-kodissa asumisesta. Kotinsa ratkaisuja ja sisustusta Riikka esittelee Instagram-tilillään Linna_vuori. HOISKO CLT on ollut elementtien toimittajana kummassakin kohteessa.

– Oman kohteen rakentamisesta jäi päälle into toteuttaa CLT-kohteita myös muiden käyttöön. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa olla enemmänkin tekemässä tällaisia projekteja, sanoo Riikka.

CLT-rakentamisen helppous ja mahdollisuudet viehättävät heitä.

– CLT on materiaalina lyömätön. Se mahdollistaa niin paljon esimerkiksi hienoja ja viimeistelyjä yksityiskohtia. Tykkäämme siitä ihan omanlaisestaan fiiliksestä, minkä CLT-seinät tuovat.

Sisustussuunnittelijana Riikka arvostaa sitä, että massiivipuuelementti luo rauhalliset, mutta persoonalliset puitteet sisustamiselle.

”Vaikka puussa on oksakohtia, se on silti taustana hirveän rauhoittava. Puu antaa upeat puitteet sisustamiselle.”

Uutuuttaan hohkaavassa omakotitalossa on 114 neliötä ja kolme makuuhuonetta. Hyvin varustellun asunnon herkkuihin kuuluu ulkoporeamme.

Välimäet suunnittelivat kohteen itse, ja Valtteri vastasi osin myös rakentamisesta.

Asuntoa vuokrataan tällä hetkellä pääasiassa lyhytaikaiseen käyttöön, mutta myös pidempiaikaiset vuokrasuhteet ovat toivottuja. Varauskirja on ollut asunnon valmistumisen jälkeen liki tupaten täynnä.

– Kyllä kohde on kovasti kiinnostanut ihmisiä. Siitä, erityisesti kauneudesta, tulee hyvää palautetta. Sauna tuntuu jäävän vuokralaisten mieleen. Siellä seinät on jätetty CLT-pinnalle, ja lauteetkin on tehty CLT:stä, Riikka kertoo.

CLT-rakentamiseen jää nälkä

Välimäet uskovat, että CLT tulee kulkemaan heidän tekemisessään mukana jatkossakin.

– CLT on sellainen materiaali, että siihen jää nälkä. Joskus haluan päästä kokeilemaan esimerkiksi ikkunan upottamista elementin sisään niin, että näkyviin jää pelkkä lasi.

Itselleen Välimäet eivät toki uutta taloa tarvitse, sillä omasta Linnavuorestaan he eivät hevin luovu.

– Ainut mahdollisuus kokeilujen tekemiseen lienee siis rakentaa jatkossakin CLT-taloja vuokralle tai myyntiin. Onneksi myös omien sisustussuunnitteluasiakkaiden kautta pääsee suunnittelemaan CLT-taloja, ja ne ovatkin erityisen mieluisia suunniteltavia, tuumaa Riikka.

Tämän Airbnb-kohteen löydät Airbnb– ja Booking-palveluista (New Villa):

Kurkista myös aiempaan artikkeliimme Riikka Välimäen omasta kodista sekä Riikan sisustusvinkkeihin.

The post Tässä kauniissa kodissa pääset tutustumaan CLT-talon tunnelmaan appeared first on Hoisko CLT.

Matti Yli-Sissala on tehnyt koko työuransa massiivipuun parissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä.

– Massiivipuu on aina ollut sydäntäni lähellä, eikä siihen kyllästy, hän sanoo.

HOISKO CLT:n ajatuksena on ollut alusta asti koota saman katon alle monipuolinen massiivipuurakentamisen osaaminen. CLT-elementtien suunnittelu on omassa talossa, mikä on poikkeuksellista.

– Tuotannon läheisyys ja sen tunteminen ovat iso etu elementtisuunnittelussa. Se mahdollistaa prosessin sujuvuuden ja tekee helpoksi asiakkaan toiveiden huomioon ottamisen, Yli-Sissala kuvaa.

Tavoitteena rakentamisen helppous

HOISKOn CLT-suunnittelija pyrkii aina löytämään asiakkaan kannalta optimaaliset ratkaisut. Hän ottaa huomioon työmaan ja asentamisen helppouden ja sujuvuuden, mikä tarkoittaa myös kustannustehokkuutta.

– CLT on yhtenäistä massaa. Se tekee suunnittelusta lähtökohtaisesti helppoa. Mitkä tahansa arkkitehtikuvat taipuvat CLT-elementeistä toteutettaviksi. Sekä kokemusta että asiakaspalvelua on kuitenkin tuoda asiakkaalle aina esiin se, millaiset vaikutukset ratkaisuilla on kustannuksiin.

Myös ulkonäköasiat ovat keskeisiä. Esimerkiksi saumat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan väliseinien kohdille, jotta ne eivät riko yhtenäistä seinäpintaa. Kun kohteeseen tulee isoja ikkuna-aukkoja, suunnittelija pohtii, milloin ne on järkevä tehdä samaan elementtiin aukkona, milloin jakaa seinä useampaan elementtiin.

Yli-Sissala kannustaa avoimuuteen materiaalien yhdistämisessä. Esimerkiksi CLT-seinät toimivat hyvin myös betonirunkoisessa talossa, eivätkä elementtien liitokset ole vaikeita.

CLT mahdollistaa yksinkertaiset detaljit

Ihannetilanteessa HOISKO CLT pääsee mahdollisimman varhaisessa tuomaan näkökulmia myös rakennesuunnitteluun. Sillä on suuri merkitys etenkin isoissa, julkisissa kohteissa.

– Monesti rakennekuvissa törmää turhan monimutkaisiin detaljeihin. Liitoksista suunnitellaan aivan liian järeitä, vaikka simppelit liitokset riittäisivät. Varsinkin julkisessa rakentamisessa rakennesuunnittelussa käytetään paljon rautaa ja tehdään turhia kustannuksia. Yksi selitys tähän voi olla se, että rakennesuunnittelijan käyttämät detaljit eivät ole juuri kohteen mukaiset vaan esimerkiksi isomman rakennuksen, Yli-Sissala listaa.

CLT-mahdollistaa kiinnitykset yksinkertaisilla liitoksilla.

– Turhaa työtä ja kuluja välttää, kun rakennesuunnittelun tekee CLT:n tunteva ammattilainen ja kun elementtivalmistajaan ollaan yhteydessä hyvissä ajoin.

CNC-koneet ohjelmoidaan tekemään valmiit seinäelementit elementtisuunnittelussa syntyvän 3D-mallinnuksen pohjalta. Elementtiin suunnitellaan ja työstetään myös erilaiset läpiviennit ja mahdollinen julkisivun uritus.

– Elementteihin tehdään jo tehtaalla aukot ilmastoinnille ja sähkövedoille. Oleellista onkin, että asiakas toimittaa sähkö- ja lvi-suunnitelmat meille hyvissä ajoin.

Varhainen yhteydenotto HOISKOon kannattaa

Yli-Sissala painottaa, että yhteyttä on hyvä ottaa luonnosvaiheessa tai viimeistään rakennesuunnitteluvaiheen alkupuolella, jolloin ratkaisuihin päästään ottamaan kantaa.

Kokonaisvaltaisemmin mukaan pystytään tulemaan tietenkin siinä vaiheessa, kun asiakkaan kanssa on tehty sopimus elementtien toimittamisesta.

– Omakotitaloissa ja pienemmissä julkisissa kohteissa ja liikuntahalleissa teemme mielellämme myös rakennesuunnittelun. Isoimmissa kohteissa elementtisuunnittelukin voi tulla muualta, mutta olemme mielellämme mukana opastamassa varhaisesta vaiheesta lähtien.

Kun asiakas ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, voidaan miettiä myös sitä, miten suunnittelu kohteessa kannattaisi toteuttaa. HOISKOn kumppaniverkostosta löytyy CLT-osaajia sekä arkkitehti- että rakennesuunnitteluun.

Matti Yli-Sissala

• Aloitti työuransa massiivipuun parissa kesätöissä samalla tontilla, jossa HOISKO CLT nykyään toimii. Silloin paikalla toimi lamellihirsitekniikan kehittänyt hirsitalovalmistaja Finwood. Suunnittelijaksi hän tuli suoraan koulun penkistä 90-luvun alkuvuosina.
• HOISKO CLT:llä Yli-Sissalan vetovastuulla on suunnittelutiimi. Nykyään konkreettiseen suunnittelutyöhön jää vähemmän aikaa, mutta sitäkin hän tekee jonkun verran.

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Matti Yli-Sissala appeared first on Hoisko CLT.

Kokkolaan valmistui elokuussa 2023 erityisesti opiskelijoille suunnattu vuokratalokohde, jonka asuntoihin jonotettiin kuumeisesti. Kahdesta luhtitalosta muodostuvan As Oy Pilotin rakentamisen lähtökohtana ovat olleet ekologisuus ja korkea laatu. Ne lähtevät ulkoseinämateriaalista, CLT-massiivipuusta.

– CLT mahdollisti kokonaan muovittoman rakennuksen ja hengittävän seinärakenteen, sanoo kohteen rakennuttajan, Findea Oy:n, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Tokola.

Kaikki 26 asuntoa ovat yksiöitä. Kauneus ja laatu jatkuvat sisällä asunnoissa niin massiivipuisissa ulkoseinissä kuin muissakin materiaaliratkaisuissa.

Yläkerran asunnoissa luksusta ovat yli neljän metrin huonekorkeus ja sen mahdollistamat parvet. Luonnonvalon maksimoivat liki lattiaan ulottuvat ikkunat. Kiintokalusteita on enemmän kuin yksiöissä tyypillisesti.

CLT-vuokrataloja kampuksen kylkeen

Liki 20 vuotta toiminut Findea on merkittävimpiä vuokra-asuntojen tarjoajia Kokkolassa kaupungin jälkeen.

Yrityksen toiminta-ajatuksena on rakentaa ja vuokrata laadukkaita pientaloja rivitaloista paritaloihin. Uusia asuntoja se rakentaa 20–50 vuodessa.

Ensisijaisesti opiskelijoille suunnatut luhtitalot ovat uusi aluevaltaus.

– Kun kohdetta lähdettiin suunnittelemaan ammattikorkeakoulun kampuksen lähelle, päätimme kokeilla, miten tällaiset asunnot kiinnostavat opiskelijoita. Vaikka asuntojen hintataso on hieman korkeampi, niin kiinnostus onkin ollut todella kovaa. Nykypäivän opiskelijat haluavat laatua ja yksilöllistä asumista, Tokola sanoo.

Hakemuksia tuli moninkertaisesti enemmän kuin asuntoja oli tarjolla. Ne onnekkaat, jotka asunnon saivat, pääsivät muuttamaan elo-syyskuussa. 90 prosenttia asukkaista on opiskelijoita.

Asunnot ovat saaneet asukkailta paljon hyvää palautetta.

– CLT pääsee oikeuksiinsa, kun sen näkee paikan päällä. Puupinnan kauneus koskettaa asuntoon astuessa, kuvaa Tokola palautetta.

Vuokra-asuntotarjonnassa iso aukko

Tokola näkee, että vuokra-asuntomarkkinoilla on koko Suomessa valtava vajaus uudemmista, hyvälaatuisista vuokra-asunnoista, nimenomaan pientaloista. Juuri tätä aukkoa Findea kursii kiinni asuntotuotannollaan omalla alueellaan.

– Korjausvelka kasvaa vanhoissa asunnoissa koko ajan, ja uusien vuokra-asuntojen suhteellinen määrä on vähentynyt. Ja kun rakennustavasta puhutaan, niin vuokra-asuntomarkkinoilta on puuttunut kokonaan energiatehokas rakentaminen: massiivipuu, puurakentaminen ja maalämpö. Lähtökohtaisesti on tehty betonista, hän sanoo.

– Maailma on kuitenkin muuttunut ja muuttuu koko ajan. Vuokra-asunnoilta vaaditaan yhtä lailla laatua ja ympäristöystävällisyyttä.

“Me arvostamme tätä ekologista materiaalia. Rakentamisen nopeus ja materiaalin kauneus sekä laatu ajavat kaiken muun edelle.”

Ekologisuuden vaatimus ei tule hänen mukaansa pelkästään asunnonhakijoilta.

– Vuokra-asuntorahastoilla on tiukat ympäristökriteerit. Massiivipuinen asuntoyhtiö on paljon helpompi myydä rahastolle kuin joku muu.

Tämä on yksi keskeinen syy, miksi Findea valitsi materiaaliksi CLT-massiivipuun, sillä yritys myy kohteitaan myös rahastoille.

As Oy Pilotti

• Sisältää kaikkiaan 26 yksiötä kahdessa luhtitalossa.
• Rakennusten ulkoseinät ovat CLT-elementtejä. Kantavat rakenteet ovat betonia.
• CLT-elementtien puupinta on jätetty näkyviin sisällä ja ulkona. Ulkopinnassa on vaakauritus.
• Ulkopintaan on tehty tehtaalla maalin tarttumista parantava plaanaus. Julkisivun pintakäsittelynä on läpikuultava petsaus. Sisäseinät on käsitelty läpikuultavalla vahalla.

The post Laadukkaita vuokra-asuntoja CLT-massiivipuusta appeared first on Hoisko CLT.

Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.

Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.

Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.

CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito

Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.

Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.

Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.

Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy

The post Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä appeared first on Hoisko CLT.

Koululla on harvinainen OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka on saanut vain kaksi alakoulua Suomessa. Yksi keskeinen kriteeri on toimitilojen ympäristöystävällisyys.

Ekologisuus lähtee rakennusmateriaalista ja ulottuu aurinkopaneeleista käytännön toimintaan. Arkisen touhun lomassa koulu valmentaa elämänmatkalle kestävän kehityksen ajatukset laajasti omaksuneita, luontoa arvostavia ja suvaitsevaisia lapsia.

– Mikäs tässä miljöössä on näitä asioita opettaa. Kaunis massiivipuurakennus ja ympäröivä kaunis luonto metsineen ja lintutorneineen tukevat ekologisten asioiden ja käsittelyä ja omaksumista. Meillä on ekologista sekä seinät että sisältö. Sen huomaa, että oppilaatkin arvostavat puuta materiaalina ja suhtautuvat siihen kunnioittavasti, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Paula Saranen.

– Sen on myös laittanut merkille, että oppilaamme ovat hyvin aktiivisia ja omatoimisia, pohtii apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen.

“Paljon nätimpi kuin joku kivinen koulu”

Kuudes lukuvuosi on juuri käynnistynyt ekokoulun CLT-seinien suojissa. Syyskuun alkuun tultaessa oppilaskunta on ehtinyt kokoustaa jo muutaman kerran. Taloudellisia päätöksiäkin on tehty: oppilaskunnan varoilla hankittiin yhteiseksi iloksi legoja – ekokoulun hengen mukaisesti tietenkin käytettyinä.

Kuudesluokkalainen Sylvia Lyyra, viidesluokkalainen Onni Hänninen ja neljäsluokkalaiset Lennart Hämäläinen ja Niko Pesonen ovat kaikki saaneet aloittaa koulunkäynnin nykyisessä CLT-koulussa. Se on kaikkien mielestä mainio koulu.

– Paljon nätimpi kuin joku kivinen rakennus. Ja parempi kuin se, jossa olin päiväkodissa. Siellä oli huono ilma, ja tuli joskus hirveä päänsärky ja höpsö olo. Täällä ei tule, sanoo Onni.

Kouluun tulo toki jännitti, kun ei etukäteen ketään tuntenut. Mutta hyvä on ollut Satavuossa olla.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki, sanoo Sylvia.

Se on hänestä ihan parasta koulussa.

Poikien mielestä ihan ykkösjuttu on mahtava, avara liikuntasali.

Ekokoulusta arvokasta pääomaa

Tältä porukalta on turha kysyä, onko ympäristöstä huolehtiminen tärkeää.

– No tietenkin on.

Ekokoulussa lapset omaksuvat luonnostaan kierrättämisen ja kestävän kehityksen periaatteita.

– Pieninkin kysyy, että mihin roskikseen tämä kuuluu, kertoo oppilaskunnan ohjaava opettaja Anna-Kaisa Santanen.

Joka vuosi luokissa on nimetyt kestävän kehityksen keke-agentit. Heidän tehtävänsä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa omissa luokissaan.

– Esimerkiksi hävikkiviikolla agentit punnitsevat, paljonko ruokailussa jää ruokaa lautasille, oppilaskuntalaiset kertovat.

Koulun erikoisuuksiin kuuluu telttasauna, jossa otetaan perinteisesti yhdessä muun muassa joululöylyt. Koululta löytyy maastopyöriä kokonaiselle luokalle, ja niillä tehdään retkiä. Oppitunteja pidetään välillä ulkona. Välillä järjestetään Talent-kisa. Kaikkein odotetuin on kuitenkin syksyinen Halloween, jolloin koulu puetaan hurrrjan pelottavaksi.

“Tosi hyvän koulun teitte”

Millaiset terveiset oppilaskunta sitten haluaisi kertoa HOISKOlle, josta koulun massiivipuuseinät ovat peräisin?

– Tosi hyvän koulun teitte. Hienon ja hyvän, sanovat Sylvia, Onni, Lennart ja Niko.

– Meillä on viihtyisä, mukava, puhdas ilma. Oppilaat eivät ole kipeinä huonon sisäilman takia. Täällä on hyvä olla, ja se on tärkeintä, sanoo Santanen.

Lisää Laukaan CLT-ekokoulusta: 

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

Artikkelin pääkuvassa Lennart Hämäläinen, Niko Pesonen, Onni Hänninen, opettaja Anna-Kaisa Santanen ja Sylvia Lyyra.

The post Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö appeared first on Hoisko CLT.

Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.

Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.

Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.

– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.

Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.

Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet

Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.

– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.

Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.

– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.

Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.

Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle

HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.

– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.

”Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun ”.

HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.

– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.

HOISKO CLT kehittää ja tutkii

Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.

– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana… Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.

Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.

– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.

CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee

Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.

– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.

Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.

– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.

Jukka Peltokangas

• Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.
• Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.
• Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
• Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä. 

Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas appeared first on Hoisko CLT.

Tällaiset asiat mietityttivät Satavuon koulun siistijä Kirsi Tammela-Korisevaa, kun uusi CLT-koulurakennus valmistui vuonna 2018. Materiaali oli hänelle uusi.

Nyt hän on vaalinut massiivipuukoulun siisteyttä viisi vuotta ja voi todeta, että vahapinnoitteella käsitelty CLT-seinä on siistijälle vaivaton ja mukava materiaali. Puupinnat on käsitelty Osmocolorin lähikuultavalla vahalla.

– CLT on siivouksellisesti tosi helppo materiaali. Mitään ongelmia ei ole ollut. Ajattelin, että huokoisena materiaalina puu imaisee esimerkiksi värin sisäänsä, mutta niin ei ole käynyt.

CLT-seinässä naarmut eivät näy

Oppilaita on perusopetuksessa tänä vuonna 141, ja koulu on iltaisin aktiivisessa harrastuskäytössä. Vuodet ovat tuoneet Tammela-Korisevan mukaan luonnollisesti jo elämisen jälkiä.

– CLT-seinissä niitä ei kuitenkaan näy toisin kuin betoni- ja kipsilevyseinissä. CLT antaa pienet kolhut ja kosketukset anteeksi ihan eri tavalla kuin muut seinämateriaalit. Pienet naarmut eivät massiivipuussa näy. Roiskeita tulee lähinnä roskisten tuntumaan muun muassa vesiväreistä. Ne lähtevät helposti kostealla pyyhkien pois, hän kuvaa.

– Myöskään pyyhkiminen ei ole kuluttanut jälkeä puupintaan kuten muiden pintojen kanssa. Värikynää ei kukaan ole onneksi seiniin kokeillut. Pienet lyijykynän jäljet taas katoavat puupintaan niin, ettei niitä huomaa. Isommat lyijykynän jäljet lähtevät pyyhekumilla.

Ekokoulussa siivousaineet on tarkkaan valittu ja karsittu. Käytössä on vain yksi yleispesuaine ja saniteettitilojen pesuaine. Joskus rasvaisiin tahroihin otetaan lisäksi avuksi astianpesuaine.

– Ne ovat riittäneet hyvin. Järeämpiä aineita ei ole tarvittu, Tammela-Koriseva sanoo.

Lisää Laukaan ekokoulusta:

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

The post CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali appeared first on Hoisko CLT.

Kaikki kohteet on rakennettu HOISKO CLT:n elementeistä, ja paikalla on tehtaamme asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Näihin tapahtumiin kannattaa lähteä kauempaakin.

Kahden CLT-kodin miniasuntomessut Siuntion Pickalassa

Siuntiossa avaavat lauantaina 16.9. ovensa juuri valmistuneisiin tyylikkäisiin ja ekologisiin CLT-koteihinsa tv-kokki ja tuottaja Harri Syrjänen sekä sisällöntuottaja Satu Lappalainen. Koteja on rakennettu rinnatusten Pickalan kaupunginosaan, luonnonkauniiseen miljööseen.

Satu Lappalaisen koti ja sisustusvinkit ovat monelle tuttuja Instagram-tililtä satumainen_hirsitalo_goes_CLT. Talo on 125-neliöinen, tanskalaistyylinen, eleetön ja harmonisesti sisustettu CLT-koti.

Harri Syrjäsen talo on puolestaan 200-neliöinen, moderni ja yksikerroksinen massiivipuutalo, jonka keittiöstä Soppamies heittelee muun muassa herkullisia reseptejä Instagram-tililleen.

Talojen omistajat ovat itse paikan päällä kertomassa rakentamisensa ratkaisuista ja sisustusvalinnoistaan.

Miniasuntomessuille on ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta.

Huomaa, että paikkoja on rajoitetusti.

Kohteet löytyvät osoitteista Rantakuja 7 ja Rantakuja 9, Siuntio. Pysäköinti on Störsvikin uimarannan parkkipaikalla. Kohteiden ovet ovat auki 16.9. klo 10–14.

CLT-talon asennusnäytös Keravalla

Tiistaina 19.9. on Keravalla mahdollisuus päästä näkemään, miten CLT-koti pystytetään. Massiivipuuelementtien asennuksesta vastaa HOISKO CLT.

Keravan keskustaan rakennettava omakotitalo on arkkitehdin suunnittelema kaksikerroksinen perhekoon koti. Talon runko on CLT-massiivipuuelementeistä. Ulkopuolelle tulee lisäeristys ja ulkovuoraus. Talon sisäpuolella CLT jää näkyviin.

Kohde on esimerkki HOISKO CLT:n laajemmasta toimituksesta, jossa HOISKO CLT:ltä tulee CLT-elementtitoimitusta laajempi toimitussisältö, tässä tapauksessa muun muassa kaikki talon kantavat rakenteet, vesikattomateriaalit ja ulkovuoraus asennuksineen. Paikan päällä on hyvä tilaisuus keskustella asiantuntijoidemme kanssa. HOISKO CLT:n tehtaalta asennusnäytökseen osallistuvat Tero Yli-Sikkilä ja Tuomas Koukkari sekä kohteen pystytyksestä vastaava Jaakko Sukari.

Asennuspäivänä 19.9. tontilla voi vierailla klo 12–18. Kohteen osoite on Sariolantie 12, Kerava.

HOISKO CLT:n asiantuntijat syyskuun tapahtumissa

• Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, 050 325 4635, tero.yli-sikkila@hoisko.fi
• Tuomas Koukkari, myynti, 050 555 1874, tuomas.koukkari@hoisko.fi
• Jaakko Sukari, myynti, 050 590 8221, jaakko.sukari@hoisko.fi

The post Miniasuntomessut ja asennusnäytös asiakkaidemme CLT-kohteissa appeared first on Hoisko CLT.