Samalta reissulta voi mukaan tarttua sisustusideoitakin. Kohteen vuokraaja on nimittäin Sisustan-yritystä luotsaava sisustussuunnittelija Riikka Välimäki, joka on erikoistunut juuri CLT-kotien sisustuksiin. Hän on rakennuttanut talon yhdessä yrittäjäpuolisonsa Valtteri Välimäen kanssa.

– Toivon, että tämä CLT-talo antaa pikkuisen tavallisuudesta poikkeavan kokemuksen vieraillemme. CLT tuo persoonallisuutta, ja puitteet on luotu sellaisiksi, että tulija voi vain rentoutua ja nauttia, Riikka sanoo.

Se on hänestä tietenkin hienoa, jos talossa vierailu auttaa omasta CLT-kodista haaveilevia edistämään omia unelmiaan ja saamaan sieltä inspiraatiota.

CLT-rakentamisen helppous ja puun tunnelma

Perheellä on itsellään neljän vuoden kokemus CLT-kodissa asumisesta. Kotinsa ratkaisuja ja sisustusta Riikka esittelee Instagram-tilillään Linna_vuori. HOISKO CLT on ollut elementtien toimittajana kummassakin kohteessa.

– Oman kohteen rakentamisesta jäi päälle into toteuttaa CLT-kohteita myös muiden käyttöön. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa olla enemmänkin tekemässä tällaisia projekteja, sanoo Riikka.

CLT-rakentamisen helppous ja mahdollisuudet viehättävät heitä.

– CLT on materiaalina lyömätön. Se mahdollistaa niin paljon esimerkiksi hienoja ja viimeistelyjä yksityiskohtia. Tykkäämme siitä ihan omanlaisestaan fiiliksestä, minkä CLT-seinät tuovat.

Sisustussuunnittelijana Riikka arvostaa sitä, että massiivipuuelementti luo rauhalliset, mutta persoonalliset puitteet sisustamiselle.

”Vaikka puussa on oksakohtia, se on silti taustana hirveän rauhoittava. Puu antaa upeat puitteet sisustamiselle.”

Uutuuttaan hohkaavassa omakotitalossa on 114 neliötä ja kolme makuuhuonetta. Hyvin varustellun asunnon herkkuihin kuuluu ulkoporeamme.

Välimäet suunnittelivat kohteen itse, ja Valtteri vastasi osin myös rakentamisesta.

Asuntoa vuokrataan tällä hetkellä pääasiassa lyhytaikaiseen käyttöön, mutta myös pidempiaikaiset vuokrasuhteet ovat toivottuja. Varauskirja on ollut asunnon valmistumisen jälkeen liki tupaten täynnä.

– Kyllä kohde on kovasti kiinnostanut ihmisiä. Siitä, erityisesti kauneudesta, tulee hyvää palautetta. Sauna tuntuu jäävän vuokralaisten mieleen. Siellä seinät on jätetty CLT-pinnalle, ja lauteetkin on tehty CLT:stä, Riikka kertoo.

CLT-rakentamiseen jää nälkä

Välimäet uskovat, että CLT tulee kulkemaan heidän tekemisessään mukana jatkossakin.

– CLT on sellainen materiaali, että siihen jää nälkä. Joskus haluan päästä kokeilemaan esimerkiksi ikkunan upottamista elementin sisään niin, että näkyviin jää pelkkä lasi.

Itselleen Välimäet eivät toki uutta taloa tarvitse, sillä omasta Linnavuorestaan he eivät hevin luovu.

– Ainut mahdollisuus kokeilujen tekemiseen lienee siis rakentaa jatkossakin CLT-taloja vuokralle tai myyntiin. Onneksi myös omien sisustussuunnitteluasiakkaiden kautta pääsee suunnittelemaan CLT-taloja, ja ne ovatkin erityisen mieluisia suunniteltavia, tuumaa Riikka.

Tämän Airbnb-kohteen löydät Airbnb– ja Booking-palveluista (New Villa):

Kurkista myös aiempaan artikkeliimme Riikka Välimäen omasta kodista sekä Riikan sisustusvinkkeihin.

The post Tässä kauniissa kodissa pääset tutustumaan CLT-talon tunnelmaan appeared first on Hoisko CLT.

Tällaiset asiat mietityttivät Satavuon koulun siistijä Kirsi Tammela-Korisevaa, kun uusi CLT-koulurakennus valmistui vuonna 2018. Materiaali oli hänelle uusi.

Nyt hän on vaalinut massiivipuukoulun siisteyttä viisi vuotta ja voi todeta, että vahapinnoitteella käsitelty CLT-seinä on siistijälle vaivaton ja mukava materiaali. Puupinnat on käsitelty Osmocolorin lähikuultavalla vahalla.

– CLT on siivouksellisesti tosi helppo materiaali. Mitään ongelmia ei ole ollut. Ajattelin, että huokoisena materiaalina puu imaisee esimerkiksi värin sisäänsä, mutta niin ei ole käynyt.

CLT-seinässä naarmut eivät näy

Oppilaita on perusopetuksessa tänä vuonna 141, ja koulu on iltaisin aktiivisessa harrastuskäytössä. Vuodet ovat tuoneet Tammela-Korisevan mukaan luonnollisesti jo elämisen jälkiä.

– CLT-seinissä niitä ei kuitenkaan näy toisin kuin betoni- ja kipsilevyseinissä. CLT antaa pienet kolhut ja kosketukset anteeksi ihan eri tavalla kuin muut seinämateriaalit. Pienet naarmut eivät massiivipuussa näy. Roiskeita tulee lähinnä roskisten tuntumaan muun muassa vesiväreistä. Ne lähtevät helposti kostealla pyyhkien pois, hän kuvaa.

– Myöskään pyyhkiminen ei ole kuluttanut jälkeä puupintaan kuten muiden pintojen kanssa. Värikynää ei kukaan ole onneksi seiniin kokeillut. Pienet lyijykynän jäljet taas katoavat puupintaan niin, ettei niitä huomaa. Isommat lyijykynän jäljet lähtevät pyyhekumilla.

Ekokoulussa siivousaineet on tarkkaan valittu ja karsittu. Käytössä on vain yksi yleispesuaine ja saniteettitilojen pesuaine. Joskus rasvaisiin tahroihin otetaan lisäksi avuksi astianpesuaine.

– Ne ovat riittäneet hyvin. Järeämpiä aineita ei ole tarvittu, Tammela-Koriseva sanoo.

Lisää Laukaan ekokoulusta:

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

The post CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali appeared first on Hoisko CLT.

Kaikki kohteet on rakennettu HOISKO CLT:n elementeistä, ja paikalla on tehtaamme asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Näihin tapahtumiin kannattaa lähteä kauempaakin.

Kahden CLT-kodin miniasuntomessut Siuntion Pickalassa

Siuntiossa avaavat lauantaina 16.9. ovensa juuri valmistuneisiin tyylikkäisiin ja ekologisiin CLT-koteihinsa tv-kokki ja tuottaja Harri Syrjänen sekä sisällöntuottaja Satu Lappalainen. Koteja on rakennettu rinnatusten Pickalan kaupunginosaan, luonnonkauniiseen miljööseen.

Satu Lappalaisen koti ja sisustusvinkit ovat monelle tuttuja Instagram-tililtä satumainen_hirsitalo_goes_CLT. Talo on 125-neliöinen, tanskalaistyylinen, eleetön ja harmonisesti sisustettu CLT-koti.

Harri Syrjäsen talo on puolestaan 200-neliöinen, moderni ja yksikerroksinen massiivipuutalo, jonka keittiöstä Soppamies heittelee muun muassa herkullisia reseptejä Instagram-tililleen.

Talojen omistajat ovat itse paikan päällä kertomassa rakentamisensa ratkaisuista ja sisustusvalinnoistaan.

Miniasuntomessuille on ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta.

Huomaa, että paikkoja on rajoitetusti.

Kohteet löytyvät osoitteista Rantakuja 7 ja Rantakuja 9, Siuntio. Pysäköinti on Störsvikin uimarannan parkkipaikalla. Kohteiden ovet ovat auki 16.9. klo 10–14.

CLT-talon asennusnäytös Keravalla

Tiistaina 19.9. on Keravalla mahdollisuus päästä näkemään, miten CLT-koti pystytetään. Massiivipuuelementtien asennuksesta vastaa HOISKO CLT.

Keravan keskustaan rakennettava omakotitalo on arkkitehdin suunnittelema kaksikerroksinen perhekoon koti. Talon runko on CLT-massiivipuuelementeistä. Ulkopuolelle tulee lisäeristys ja ulkovuoraus. Talon sisäpuolella CLT jää näkyviin.

Kohde on esimerkki HOISKO CLT:n laajemmasta toimituksesta, jossa HOISKO CLT:ltä tulee CLT-elementtitoimitusta laajempi toimitussisältö, tässä tapauksessa muun muassa kaikki talon kantavat rakenteet, vesikattomateriaalit ja ulkovuoraus asennuksineen. Paikan päällä on hyvä tilaisuus keskustella asiantuntijoidemme kanssa. HOISKO CLT:n tehtaalta asennusnäytökseen osallistuvat Tero Yli-Sikkilä ja Tuomas Koukkari sekä kohteen pystytyksestä vastaava Jaakko Sukari.

Asennuspäivänä 19.9. tontilla voi vierailla klo 12–18. Kohteen osoite on Sariolantie 12, Kerava.

HOISKO CLT:n asiantuntijat syyskuun tapahtumissa

• Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, 050 325 4635, tero.yli-sikkila@hoisko.fi
• Tuomas Koukkari, myynti, 050 555 1874, tuomas.koukkari@hoisko.fi
• Jaakko Sukari, myynti, 050 590 8221, jaakko.sukari@hoisko.fi

The post Miniasuntomessut ja asennusnäytös asiakkaidemme CLT-kohteissa appeared first on Hoisko CLT.

Luonnonmateriaaleja ja Lappia rakastava sisustussuunnittelija Inka Pentikäinen kertoo Vieraskynä-artikkelissamme Helsingin Laajasaloon nousseen kompaktin ja idyllisen CLT-kodin suunnitteluista ja valinnoista. Poimi talteen ideat.

Unelmaprojektini puhuttelevan, massiivipuisen CLT-materiaalin parissa alkoi keväällä 2020, kun tuttavani Essi Seppälä otti minuun yhteyttä ja kertoi heidän etsivän sisustusarkkitehtia ateljeeasuntokohteeseensa. Rakennuksen oli tarkoitus toimia sekä ateljee- ja tapahtumakäytössä että Essin osittain Lapissa asuvan Resi-siskon Etelä-Suomen kotina.

Sain nähtäväksi talon piirustukset ja mallinnoksen. Ihastuin veistokselliseen arkkitehtuuriin, korkeaan huonetilaan, avaruuteen ja valon kulkuun. Rakennus oli juuri sellainen, jossa olisin nähnyt itsenikin asumassa. Tilaa ajatuksille ja luovuudelle, puhutteleva materiaali. Jotain sellaista sanatonta selkeyttä, laatua ja kauneutta, jota sakraaleissa tiloissa on. Kuin Lapin erämaakirkko tai Sveitsin Alppien tunturimaja. Tuntui, että tästä saamme jotain poikkeuksellista ja puhuttelevaa aikaan Resin kanssa. Hän ymmärsi myös Lapin mystiikan, rauhan ja selkeyden.

Arkkitehtisuunnittelija oli melkoinen konkari, ARRAK-arkkitehtien Matti Rautiola. Arkkitehtien ammattiliiton (SAFAn) puheenjohtajanakin toiminut herrasmies oli toiminut myös tilasuunnittelun osaston professorina Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa itsekin sittemmin opiskelin.

Yhteinen ote projektiin oli meidän suunnittelijoiden ja tilaajien välillä ennakkoluuloton, luova ja toisia tukeva.

CLT-kohteen sähköt suunnitellaan ajoissa

Olin itse toiminut vuotta aiemmin CLT:stä rakennetun Suomalais-venäläisen koulun väri- ja materiaalisuunnittelijana ja sisustustöiden yhteyshenkilönä. Hanke voitti Vuoden puurakennus 2021 -yleisöäänestyksen. Oli kiehtovaa hypätä jättimäisen, 800 henkilön julkisen tilan sisustuksesta yhden henkilön kotiin ja noin kymmenen hengen elämyksellisen tapahtumatilan tuottamiseen.

Vierailimme Hoiskon tehtaalla tutustumassa CLT-elementtien valmistukseen. Käynti avarsi tietämystä materiaalista. Kotiin palattuamme alkoi kaiken saadun tiedon hyödyntäminen suunnittelutyössä.

Monta vaihetta piti ennakoida ja nähdä etukäteen, koska tämä veistoksellinen palapeli kasattaisiin sitten hetkessä kokoon paikan päällä. Esimerkiksi tilan sähköt ja valaistukset suunniteltiin etukäteen, sillä niiden reitit porattiin CLT-elementtien sisälle jo tehtaalla.

Rema-levyllä kalusteisiin CLT-pinnan näköä

Halusin keittiön ja muiden tilojen kiintokaapistojen olevan visuaalisesti samankaltaista pintaa kuin CLT. Siksi päädyimme rema-levyyn. Kiintokalusteiden selkeys ja puhdaslinjaisuus suunniteltiin kunnioittamaan veistoksellista päätilaa.

CLT-pintojen käsittelyä mietittiin pitkään. Vaihtoehtoina pohdimme luonnollista, kuusimateriaalille ajan saatossa syntyvää puupatinaa ja kevyttä, myrkytöntä ja luonnonmukaista käsittelyä. Päädyin suosittelemaan Chips&Bricks:n Jussin minulle esittelemää Rubio Monocoatin kuultokäsittelyä, joka pitää puupinnan vaaleana.

Keittiön sisustuksessa päädyttiin kauniisiin, metallisiin, kotimaisiin Stalan rosteritasoihin. Vaalean kuusiseinän ja rosteritasojen liitto oli meidän mielestämme onnistunut yhdistelmä. Lämpimän puun ja kylmän metallin kontrasti nostaa molempien materiaalien ominaisuudet esiin.

Lattiassa päädyimme betonia jäljitteleviin, pintatekstuuriltaan eläviin jättilaattoihin.

Kylpyhuoneeseen haluttiin hämyinen, metsäinen tunnelma kontrastina vaalealle avaralle päätilalle. Valitsimme metsänvihreän, eläväpintaisen kaakelin.

Perusvalaistusta täydentää Lapin mystiikka

Perusvalaistuksessa haettiin huomaamatonta ja eleetöntä linjaa. Kattoon upotetut spottivalaisimet ja liian tekniset led-tekniikat hylkäsimme: niistä puuttui pehmeyttä ja runollisuutta.

Tilaa tultaisiin käyttämään muun muassa jooga- ja äänimaljahoidoissa, joissa katse olisi selällään maatessa kohti kattoa. Sainkin idean tuikkivasta tähtitaivaasta, jossa valot olisi ripoteltu vapaasti kattoon eri korkeuksille, ja niiden sävyä, väriä ja voimakkuutta, sattumanvaraisuutta ohjailtaisiin Philipsin HUE -systeemillä. Näin voitaisiin luoda erilaisia valaistuksia, tunnelmia ja sävymaisemia tapahtuman luonteesta riippuen. Lapissa on ihan oma satumainen valomaisemansa, jota halusimme rekonstruoida myös Luovillaan.

CLT:n pinta on kuin luonnon oma tapetti

Talon kasaaminen syksyllä 2020 oli jännittävää. Isot elementit aseteltiin jättinosturein paikoilleen sokkelin päälle ja ruuvattiin yhteen paikallaan. Sisustustyöt etenivät pikkuhiljaa syksyn, talven ja kevään aikaan.

Lopputulos on käytännöllinen, puhutteleva ja harmoninen kokonaisuus. Resin ja Essin Luovilla on sielukas ja tunnelmallinen koti ja paikka elämyksille. CLT – kuusipuun luonnollisine kuvioineen – on upea, esteettinen pinta, kuin luonnon oma tapetti. Valo kulkee Luovillan tilassa kauniisti läpi vuorokauden ja nostaa tekstuurin esiin.

CLT antaa tilaan omanlaisensa, raikkaan sisäilman. Siinä on puhdas tuoksu, ja puun pehmeä pinta toimii hyvin tilan akustiikkana.

Mieleeni on jäänyt kytemään unelma omasta CLT-talosta, jossa olisi vastaavaa visuaalista ja materiaalista laadukkuutta. CLT on skandinaavinen pioneeri arkkitehtuurin ja rakentamisen materiaalipaletissa. Se on tulevaisuuden rakentamista, sekä esteettisesti, rakenteellisesti että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tätä materiaalia ei unohda koskaan sen koettuaan.

Inka Pentikäinen

• kokenut ja palkittu sisustusarkkitehti ja muotoilualan näkemyksellinen ammattilainen
• työskennellyt sekä kotimaisissa että kansainvälisissä korkean profiilin hankkeissa sisustusarkkitehtina, projektipäällikkönä, tuottajana ja myyntipäällikkönä
• tuorein projekti Messukeskuksen Habitarematerials-vientinäyttelyn tuottaminen ja rakentamisen johtaminen Milanon Design Week -tapahtumassa Italiassa huhtikuussa 2023 yhteistyössä NEMO arkkitehtien ja Habitare-tapahtuman tiimin kanssa.

Lue myös Luovilla-talon asukkaan haastattelu ja arkkitehdin ajatuksia:

Lapintytön CLT-citykoti on rauhan ja retriittien tyyssija – Hoisko CLT

Professori, arkkitehti Matti Rautiola: CLT on vastaus moneen kaupunkitontin haasteeseen – Hoisko CLT

The post Vieraskynä: Sisustusarkkitehdin silmin appeared first on Hoisko CLT.

– Puussa on oma, ainutlaatuinen tunne ja tunnelmansa. Se on moniaistillinen materiaali: akustoiva, hyvältä tuoksuva ja ulkonäöltään kaunis ja yksilöllinen. Puu oksansyineen on aina uniikki. Sitä paitsi, kun Suomessa ollaan, niin täyspuurunkoinen rakenne on kaikkein luontevin valinta, hän sanoo.

Hyvin suunniteltu on onnistuneesti tehty

Hautala painottaa, että sisustussuunnittelu on tärkeä laittaa käyntiin siinä vaiheessa, kun taloakin suunnitellaan.

– Ihannetilanteessa kaikki ratkaisut on mietitty ennen kuin kuokka maahan kapsahtaa. Se, että kaikki on valmiiksi sovittu ja ratkottu, antaa varmuutta ja turvaa niin asiakkaalle kuin tekijöillekin.

CLT-elementin valmistustapa mahdollistaa sen, että kaikki johtojen ja läpivetojen tarvitsemat aukot voidaan piilottaa elementtien sisään tehtaalla, jolloin työmaalla ei tarvitse rikkoa ja työstää seiniä. Tehtaalla voidaan tehdä elementtiin myös pysty- tai vaakasuuntainen uritus.

– Yksi CLT:n hienous sisustuksellisesta näkökulmasta on mahdollisuus tehdä ikkunat ja oviaukot listattomasti. Ikkuna- ja oviaukoista jääviä aukkopaloja voidaan taas hyödyntää pienemmissä sisustuselementeissä. Tätä hauskaa mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi.

Isojen pintojen käsittely ohjaa muita valintoja

Massiivipuukohteessa isot puupinnat ovat isossa roolissa, ja niiden käsittely vaikuttaa muihin valintoihin. Tämän muistaminen ja kokonaisuuden hahmottaminen ovat sisustussuunnittelun onnistumisen avaimia.

– Perustavanlaatuinen kysymys on, millaisia tunnelmia tilaan halutaan luoda. Tunnelman kautta aletaan pohtia sävytystä, Hautala sanoo.

– Massiivipuutaloissa suositaan perinteisesti skandinaavista vaaleutta eli puun pinta jätetään luonnollisen sävyiseksi tai käsitellään hennon vaalealla pigmentillä. Kannustaisin kuitenkin hyödyntämään väripalettia rohkeasti: vähintään niin, että jossakin huoneessa värillä uskalletaan leikkiä enemmän. Isoissa kohteissa vahvojen ja tummienkin sävyjen käyttöön on tietenkin vielä enemmän pelivaraa, hän sanoo.

– Suomessa ajatellaan perinteisesti, että tummia värejä ei saa käyttää pimeässä maassa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon myös tila, arkkitehtuuri ja valaistus.

Hautala evästää, että tummilla sävyillä voidaan luoda erilaisia tunnelmia ja intensiivisiä, pesämäisiä tiloja. Tummat seinät antavat myös mahdollisuuden korostaa ja tuoda näkyviin sisustuksen yksityiskohtia valaistuksella.

– Lähtökohtaisesti kannattaa muistaa, että on muitakin sävyjä kuin luonnollinen puu. Väreillä leikkimällä saadaan tosi makeita kokonaisuuksia niin ulos kuin sisällekin. Oleellista on hallita värisuunnittelu.

Vaaleaa pigmenttiä käytettäessä on mietittävä, saako se kellastua ajan kuluessa vai suojataanko se nopeasti UV-suojalla. Entä halutaanko kiiltävää vai mattaa?

Mitä kuultavampi, sen kestävämpi pinnoite

CLT:lle sopivat Hautalan mukaan samat käsittelyt kuin muullekin massiivipuulle. Jos tuote sopii hirrelle, se sopii siis myös CLT:lle. Osa pinnoitteista vaatii pohjustuksen, osa ei. Hän suosittelee käyttämään CLT:lle aina kuultavia pinnoitteita, jotka jättävät puun elävän pinnan näkyviin. Puun syitä ei ole syytä peittää. Kuultavilla pinnoitteilla on toinenkin pointti.

– Pinnoitekerros on niissä ohut ja samalla hyvin kestävä. Se ei myöskään estä puun luontaista hengittämistä kuten perinteinen maali.

Hautala painottaa, että isojen pintojen käsittelyssä tärkeää on tarkkuus ja välineiden oikea käyttö.

– Pensselillä ja telalla saa äkkiä aikaan huolimattomuusvirheitä. Jos vetää jostakin kohtaa kaksi kertaa, silloin pigmentti tulee siihen kohtaan tumma raja. Isot, tasaiset pinnat on siis käsiteltävä huolellisesti, kerralla ja tuplavetoja välttäen.

Puulajeja voi yhdistää, kunhan tietää, mitä tekee

Erilaisia puulajeja on sisustussuunnittelijan mukaan mahdollista yhdistää CLT:hen, kunhan se tehdään taidolla ja ajatuksella.

– Oleellista on se, että puu saisi olla omana luonnollisena itsenään. Jos pigmentillä yritetään saada eri puulajeja samanlaisiksi, niin siinä ne virheet tulevat. Mieluummin niin, että vaaleampaa puun sävyä haetaan luonnostaan vaaleammasta puusta ja tummempaa puun sävyä tummemmasta. Sekin on hyvä muistaa, että eri puulajit imevät pigmenttiä eri tavoin. Sama sävy toistuu siten niissä erilaisena. Tämä voi yllättää, jos rinnatusten on eri puulajeja, jotka käsitellään samalla pinnoitteella.

Maru Hautala

• sisustussuunnittelija ja Suunnitteluhuone NIONIO Oy:n yrittäjä
• suunnittelee sisustuksia koteihin, myymälöihin, messuille, toimitiloihin ympäri Suomen
• kirjoittanut opaskirjan massiivipuun pintakäsittelystä
• julkaisee Marulla-blogia
• toiminut sisustussuunnittelun opettajana
• harrastaa painonnostoa

Maru Hautalan kuva: Emmi Virtanen

The post Sisustussuunnittelija Maru Hautalan käsittely- ja värivinkit CLT:lle appeared first on Hoisko CLT.

Markkasen koti onkin samalla tila, jossa järjestetään erilaisia hyvän olon ja voimaantumisen palveluita, muun muassa makrameekursseja, sointurentoutusta, miniretriittejä ja voimakivikursseja.

Koti ja työtila

Talo on rakennettu samalle tontille, jossa seisoo Markkasen lapsuudenkoti. Joitakin vuosia sitten tehtiin vahdinvaihto ja sisar muutti taloon perheineen: Markkasen tarpeisiin kun se oli suurenlainen. Samaan saumaan Markkanen toteutti lapinhullun unelman: muutti vuodeksi Lappiin ja opiskeli eräoppaaksi. Lapin vuosia on nyt kertynyt viisi.

Tarve kodille ja työtilalle myös Helsingissä sai kuitenkin Markkasen sisaren keksimään loistavan idean: miksipä Lapin-sisko ei rakentaisi kotia samalle tontille. Tontilla kun oli sopivasti rakennusoikeutta jäljellä. Näin talo voisi toimia myös molempien työtilana ja sillä olisi käyttöä myös Markkasen ollessa poissa.

Idea oli Markkasesta hyvä. Sisar puolisoineen otti päävastuun projektin organisoinnista.

CLT:n maanläheisyys, kauneus ja harmonia valloittivat

Sen jälkeen palaset ovat loksahdelleet kohdilleen kuin CLT-elementit. Liikkeelle lähdettiin omiin ajatuksiin sopivan arkkitehdin etsimisestä. ARRAK Arkkitehdit Oy:n professori, arkkitehti-SAFA Matti Rautiolan kanssa ajatusmaailmat kohtasivat. Rautiola oli sitä mieltä, että pitäähän Lapin-tytölle talo saada.

– Meidän toiveenamme oli ekologinen rakennus. Arkkitehti kysyi, tunsimmeko CLT:n. Ei tunnettu, mutta kun Rautiola oli kertonut, millaisesta materiaalista oli kyse, ei mitään muuta vaihtoehtoa edes harkittu.

Talostahan haluttiin maanläheinen rauhan tyyssija. Kaunis ja harmoninen luonnonmateriaali oli siihen juuri oikea ratkaisu.

Alusta asti heitä miellytti myös rakentamisen helppous: että seinät tulevat tontille valmiina elementteinä. CLT:n taipuisuutta kaikenlaisiin ratkaisuihin on myös hyödynnetty. Talossa on tasan yksi 90 asteen kulma. Kaikki muut ovat jotain muuta.

CLT-koti oli pystyssä yhdessä hujauksessa

Suunnittelu lähti sallitusta neliömäärästä ja tontin ehdoista. Rakennus on malliltaan kapea ja pitkulainen.

Markkanen ja sisar vierailivat jo suunnitteluvaiheessa HOISKOn tehtaalla.

–Tuntui mukavalta päästä omin silmin näkemään, mistä koti tulee ja miten sen seinät valmistuvat.

Varsinainen elementtien asennus oli ”yksi hujaus”. Niin nopeasti talo oli pystyssä. Sisätöiden kanssa olikin malttamista, sillä niissä oli kuitenkin monta vaihetta, eikä timpuri ollut rakennuksella täyspäiväisesti.

– Siinä vaiheessa, kun vasta seinät olivat paikalla, oli vaikea hahmottaa rakennusta samaksi kuin piirustuksissa. Mutta kun katto oli asennettu, se oli siinä. Juuri sellainen talo kuin sen pitikin olla ja joka tuntui kodikkaalta ihan heti, Markkanen kuvaa.

Joogamattojen mittojen mukainen olohuone

Kooltaan talo ei ole suuri, mutta se tarjoaa juuri sopivasti tilaa sekä asumiseen että erilaisten ryhmien vetämiseen. Olohuone toimii myös ryhmätilana. Kalusteita on siksi vähän.

– Ajatuksena on, että lattialle on helppo levittää vaikka ryhmän joogamatot. Myös liikuntarajoitteisten helppo liikkuminen on otettu huomioon kautta linjan.

Päätyseinällä on keittiökaapit ja niiden kaverina liikuteltava saareke. Makuutila on yläkerrassa. Kaikki mahdollinen tila, esimerkiksi portaiden alusta, on hyödynnetty säilytystilana.

Jumalaisen kaunis koti

Rakennus on ulkoa musta, räystäätön, pelkistetty. Sisällä massiivipuuelementin kauniit puupinnat ovat näkyvissä.

– Jumalaisen kaunis sisältä ja ulkoa, Markkanen kuvaa uutta kotiaan nyt, kun se on valmis.

– Kun ovesta astuu sisään ja henkäisee, tuntee ihanan puun tuoksun. Sen lämmin tunnelma ja tilan korkeus pysäyttävät, hän kuvaa.

Vau-efekti on tavallinen myös vierailta. Sitä vahvistaa se, että talon sisäkorkeus on yleensä ovesta astujalle yllätys. Ulos ei arvaisi, miten korkeat huonetilat ovat.

Seinien käsittelyssä syytä luottaa ammattilaisiin

CLT:n pariksi istuvat kauniisti rema-levystä tehdyt kalusteet ja katto. Kaikki pinnat on käsitelty Rubio Monocoatilla.

– Seinien käsittelyn hoitivat ammattilaiset. Se on mielestäni hyvä jättää niille, jotka asian osaavat, Markkanen sanoo.

Sisustussuunnittelija Inka Pentikäinen oli isossa roolissa auttamassa sähkösuunnittelussa.

Helmi tarvitsi helmiä

Sisustuksen yksityiskohtiin kuuluvat muun muassa käsin tehdyt kaappien ovet ja sisäovien piilosaranat.

Tärkeä rooli kodissa on Markkasen upeilla makrameetöillä, joiden pauloihin hän on Lapin-vuosinaan kietoutunut.

– CLT:n pinta on silkin pehmeä ja lämmin. Siihen sopivat täydellisesti luonnonmateriaalit.

Yllättäviä kustannuksia tuli loppumetreillä, mutta ei suinkaan CLT:stä.

– Olin ajatellut hakea mahdollisimman halvat kodinkoneet, mutta se suunnitelma muuttui, kun katselin valmista tilaa. Mikä helmi meillä onkaan käsissä ja miten upealta materiaali näytti. En sitten hennonutkaan hakea siihen halppiskoneita, hän nauraa.

Varaudu ottamaan ajoissa aikaa sähkörasioiden suunnitteluun

CLT-rakentamista suunnitteleville Markkasen ykkösohje on, että on tärkeä sisäistää sähkösuunnittelun aikataulu. Se tehdään jo siinä vaiheessa, kun itse pohjaakin suunnitellaan. Sähköjohtojen aukot porataan elementteihin tehtaalla piiloon, ja on mietittävä tarkkaan, missä oikeasti tarvitsee sähköpistokkeita.

– Harkitse, harkitse ja harkitse, että voit säilyttää kauniin CLT-pinnan etkä joudu rikkomaan sitä porauksilla. Sen voi välttää pelkästään sillä, että malttaa olla suunnittelussa ja tarpeiden miettimisessä huolellinen.

The post Lapintytön CLT-citykoti on rauhan ja retriittien tyyssija appeared first on Hoisko CLT.

–Valtteri on työssään nähnyt monenlaisia rakennuksia ja halusi selvittää, millaista rakentaminen CLT:stä on ja miten paljon valmiiksi työstetyistä elementeistä rakentaminen todella nopeuttaa rakennusprosessia, kertoo Riikka Välimäki.

Riikalle rakennusprojekti sopi oikein hyvin, ja kiinnostus massiivipuuhun rakennusmateriaalina on vain lisääntynyt uuden kodin myötä.

–CLT rakennusmateriaalina mahdollistaa paljon, hän sanoo.

Talon valmistumisen jälkeen Riikka on kouluttautunut sisustussuunnittelijaksi ja toimii nyt yrittäjänä omassa Sisustan-yrityksessään. Työnsä kautta hän on jo päässyt suunnittelemaan muitakin CLT-koteja.

– Siinä vaiheessa, kun kotiamme alettiin suunnitella, ei CLT-omakotitaloja ainakaan julkisuudessa ollut vielä paljon näkynyt, hän kertoo.

Puu ottaa syliinsä CLT-kodissa

Hämeenlinnassa, upealla, korkealla tontilla seisoo nyt Linnavuori. Unelmien koti, jota monet sisustuksesta kiinnostuneet seuraavat myös Instagramissa.

– Tilin piti olla vain minun rakennuspäiväkirjani, mutta seuraajamäärä on paisunut. Ihmiset ovat kiinnostuneita CLT:stä, hän naurahtaa.

– Tämä on kolmesta rakentamastamme talosta se, josta tykkäämme ehdottomasti eniten. CLT tekee todella rauhoittavan tunnelman. Juuri se on asia, johon hyvin monet vieraammekin kiinnittävät ensimmäisenä huomiota: rauhoittavaan, ihanaan tunnelmaan. Puu ottaa syliinsä.

Arkkitehdin valinnasta se lähti

Kodin suunnittelu lähti arkkitehdin valinnasta. Tärkeää Välimäille oli löytää suunnittelija, joka tuntee CLT:n.

– Jos haluaa vähänkin arkkitehtonisempia ratkaisuja, niin etenkin CLT:stä rakennettaessa arkkitehdin käyttäminen on ehdottoman kannattavaa. Hän tuntee detaljit ja tietää, miten asiat kannattaa tehdä, Välimäki vinkkaa.

Sopivaksi kumppaniksi osoittautui oululainen arkkitehti Tapani Takkunen.

– Hänen kanssaan kaikki sujui äärimmäisen hyvin. Samoin yhteistyö HOISKOn kanssa oli kerrassaan loistavaa.

Arkkitehtia Välimäki ajattelee lämmöllä seuratessaan esimerkiksi sitä, miten kauniisti valo tulee ikkunasta sisään eri vuorokaudenaikoina.

CLT saa näkyä kaikkialla

Talossa on neliöitä 174 yhdessä tasossa. Kodin keskus on iso keittiö–olohuone, josta aukeaa kaunis maisema metsätontille. Tässä tilassa huoneen harjakorkeus on 4,5 metriä.

CLT-seinät on jätetty kaikkialla näkyviin. Kauniin elementtipinnan peittäminen olisikin sisustussuunnittelijan mielestä suorastaan hullunkurista.

Myös sisäkatto on CLT:stä. Elementit on käsitelty lipeällä ja hieman valkoista kuultoväriä sisältävällä vahalla, jotta puu ei vuosien saatossakaan kellastuisi. Näin käsitelty pinta on osoittautunut lapsiperheessä helpoksi pitää puhtaana, koska jäljet saa pois kevyesti pyyhkimällä.

Arjen toimivuus suunnittelun lähtökohta

Toimivuuteen on satsattu paljon. Perheessä on kahdeksan lasta, joten käytännöllisyys ja arjen toimivuus ovat tärkeitä.

Makuuhuoneita on kaikkiaan viisi. Yksityisyyttä on saatu lapsille kekseliäillä ratkaisuilla, kuten kerrossängyillä, jotka jakavat tilaa ja toimivat samalla väliseininä. Toinen sänky avautuu huoneen toiselle puolelle, toinen toiselle.

Arjen sujuvuutta lisää kodinhoitohuone, jonka yhteydessä on iso vaatehuone. Sen kauemmaksi ei siis tarvitse puhtaita pyykkejä kuskata.

Keittiön luksusta on noin kahden neliön ruokakomero. Se on säilytyspaikka niin keittiön koneille, kierrätysastioille, kuiva-aineille kuin kaikelle sille, joka muuten ajelehtisi keittiön tasoilla.

Saunaa ei haluttu päärakennukseen, vaan se on tehty erilliseen piharakennukseen. Ideana on, että saunominen on aina kuin pieni retki. Myös saunarakennuksen materiaalina on CLT.

Puolapuut ja kiipeilyseinän saa CLT-talossa mihin vain

Yksi idea, johon Välimäki on erittäin tyytyväinen, on iso leikkiaula, jossa on tilaa puuhata ja leikkiä. Aulan seinille on kiinnitetty niin puolapuut kuin kiipeilyseinä ja huoneen keskellä roikkuu isot voimistelurenkaat.

– CLT-talon yksi hienoista puolista on myös se, että tällaisetkin välineet saa mihin tahansa kiinni tukevasti, turvallisesti ja vaivattomasti.

Iso leikkitila mahdollistaa sen, että varsinaisten makuuhuoneiden ei tarvitse olla niin isoja.

Aito materiaali kaipaa rinnalleen aitoa

CLT:n ulkonäön lisäksi Välimäki rakastaa materiaalissa muun muassa sitä, että lattia- ja ikkunalistoja ei tarvita. Talossa on betonilattia, joka sopii rouheutensa puolesta mainiosti lämpimän puun kaveriksi.

Rouheutta tuovat myös vanhoista punatiilistä rakennetut väliseinät. Punatiiltä löytyy keittiön työtason takaa; toiselta puolelta sama tiili loihtii tunnelmaa makuuhuoneeseen. Toinen tiiliseinä on eteisessä ja luo tunnelmaa myös ruokakomeroon ja pieneen vessaan.

Sisustuksessa Välimäki arvostaa luonnollisuutta ja luonnonmateriaaleja: esimerkiksi pellavaa, villaa, puuvillaa, murrettuja sävyjä.

– Aito vaatii kaverikseen aitoa. Vinyylilattiaa en CLT:n kanssa yhdistäisi.

CLT-koti tekeillä vuokrattavaksi

Massiivipuuelementistä syntyi perheen unelmakoti. Kaikkein mieluisin paikka siellä Riikalle itselleen on olohuoneen rottinkinen riipputuoli, jossa istuessa silmä lepää, katsoi sitten ulos tai sisälle.

Molemmille CLT-koti antaa paljon eväitä myös ammatillisessa mielessä, sillä materiaalin tuntemisesta on hyötyä sen yleistyessä. Valtteri sai oman kodin rakentamisesta varmistuksen sille, että CLT on tosiaan kätevä ja nopea materiaali rakentaa. Riikka taas on erityisen iloinen siitä, että on saanut olla suunnittelemassa sisustuksia jo kolmeen CLT-kohteeseen.

Parhaillaan pariskunnalla on rakenteilla Hämeenlinnan keskustaan CLT-omakotitalo vuokrattavaksi tai airbnb-kohteeksi. Siihenkin taloon puuelementit tulevat Hoiskolta.

Sisustussuunnittelijan kodin tärpit

• ruokakomero: ovella suljettava tila pienkodinkoneille, kuiva-aineille, kierrättämiselle ja kaikelle, joka olisi muuten laskettu siihen keittiön työtasolle
• vaatesäilytys kodinhoitohuoneessa: minimoi matkan pyykkihuollosta vaatekaappiin
• leikkiaula: antaa tilaa yhteisille leikeille, jolloin myöskään omien nukkumahuoneiden ei tarvitse olla isoja
• ulkosauna: saunan voi sijoittaa kokonaan ulos, jolloin saunassa käynti on aina kuin pieni retki

The post Linnavuori on sisustajan ja rakentajan oma unelmakoti CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Sisustus lähtee seinistä

Kun valitset materiaaliksi CLT:n, valitset kauniin, lämpimän pinnan. Sitä ei lähtökohtaisesti kannata peittää, vaan ainoastaan suojata ja mahdollisesti sävyttää.

Koko sisustuksen lähtökohta onkin se, miten haluat käsitellä seinät. Se antaa pohjan kaikille muille ratkaisuille.

CLT-seinän käsittelyvaihtoehdot

Hyviä vaihtoehtoja CLT:n käsittelyyn ovat lipeäkäsittely (esim. Tremax), jonka päälle esimerkiksi sävytetty vaha tai öljy seiniä suojaamaan. Markkinoilla on myös valmiita, UV-suojattuja käsittelyaineita.

– Lipeäkäsittely on varma valinta, kun haluat suojata puupintaa kellastumiselta. Sen tehoksi luvataan jopa useita vuosikymmeniä. Lipeäkäsittelyn jälkeen puupinta käsitellään halutun sävyisellä vahalla tai öljyllä. Myös jonkin aikaa markkinoilla olleet UV-vahat ja -öljyt suojaavat kellastumiselta, tosin niistä ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia. Valmiita UV-tuotteita voidaan myös sävyttää useaan eri sävyyn, Välimäki sanoo.

CLT:lle sopivat samat käsittelyaineet kuin hirrelle. Ole tarkka, että valitset tuotteen, joka ei estä puun luonnollista hengittämistä.

Mikä sopii CLT-kodin sisustukseen?

CLT-elementti on luonnonmateriaali, jonka kaveriksi sisustuksessa sopivat muut luonnonmateriaalit, esimerkiksi pellava, puuvilla, villa, kivi ja betoni. Laminaatti- tai vinyylilattiaa Riikka ei lähtökohtaisesti yhdistäisi puuelementin kanssa.

– Lämpimälle puulle antaa hyvää kontrastia pieni rouheus jossakin muussa materiaalissa. Tällaista saa vaikkapa laatoista, kivestä tai tiilestä. Myös ripaus mustaa esimerkiksi ikkunanpuitteissa tuo kivasti särmää sisustukseen.

Miten onnistun sisustamisessa?

Ota sisustussuunnittelija mukaan kotisi suunnitteluun. Se maksaa itsensä takaisin, koska vältytään hutihankinnoilta ja jopa turhilta neliöiltä. Sisustussuunnittelijan käyttö ei tarkoita välttämättä laajaa, koko talon sisustuksen kattavaa suunnitelmaa. Monilta sisustussuunnittelijoilta saa lyhyitä konsultaatioita, joista saa jo muutamalla sadalla eurolla monia hyviä vinkkejä sisustuksen pulmiin.

Sisustussuunnittelijaan kannattaa ottaa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun talon rakentamista aletaan suunnittelemaan. Hän osaa pohtia tilan tarvetta, jolloin voidaan saada neliöt tehokkaammin käyttöön.

– Etenkin CLT-kodissa on pohdittava aikaisessa vaiheessa muun muassa valaistusta, koska elementteihin voidaan tehdä valaisimille aukot valmiiksi jo tehtaalla ja niiden paikat on syytä miettiä tarkkaan jo suunnitteluvaiheessa. Monet sisustussuunnittelijat tekevät myös valaistussuunnitelmia, Välimäki neuvoo.

Punainen lanka

Pidä sisustuksessa punainen lanka, joka toistuu koko kodissa. Vältä sekoittamasta liikaa erilaisia materiaaleja. Tämä ei silti tarkoita, että sisustus olisi tylsä tai väritön, vaan hyvin pienillä asioilla saa helposti muutettua kodin ilmettä, kuten vaihtamalla sisustustyynynpäällisen tai maalaamalla vaikka jonkin kalusteen uudella värillä.

Varo erilaisten puumateriaalien käyttöä eli esimerkiksi kuusen, tammen ja muiden lajien sekoittamista. Niiden käytössä on hyvä kysyä apua ammattilaiselta.

Seuraa Riikka Välimäen omaa CLT-kotia, Linnavuorta, Instagramissa.

The post Sisustussuunnittelijan vinkkejä CLT-kotiin appeared first on Hoisko CLT.