Lem-Kem-areena on Euroopan laadukkaimpia telinevoimisteluhalleja

Lem-Kem-areena on ollut käytössä nyt reilun vuoden ja se on pyhitetty telinevoimistelulle. Halli on suunniteltu yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa ja se on varustukseltaan yksi Euroopan monipuolisimpia ja laadukkaimpia. Kuortane on Suomen telinevoimistelun valmennuskeskus.
Kuortaneella ollaan Jussi Töyrylän mukaan erittäin tyytyväisiä CLT-halliin.
– Kokemukset ovat oikein hyviä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta sekä materiaalista että varustuksesta. CLT on käyttäjäystävällinen materiaali, josta tulee ihan erilainen fiilis kuin halleissa yleensä. CLT-hallissa on paljon parempi akustiikka ja se on kaikin puolin viihtyisämpi. Myös sisäilmaltaan se on käyttäjille miellyttävämpi. Aivan erilainen ja tyylikkäämpi kuin teräsrunkohalli, Töyrylä sanoo.
Myös puun antibakteerinen vaikutus on tällaisessa rakennuksessa etu.

Upea halli vetää treenaajia maailmalta

Töyrylä sanoo, että urheilijat osaavat arvostaa laadukkaita harjoitteluolosuhteita. Lem-Kem-areena on lisännyt Kuortaneella leireilevien telinevoimistelijoiden määrää.
Vaikka halli valmistui korona-aikaan, sen käyttöä pandemia ei ole kovasti kurittanut lajin yksilöllisestä luonteesta johtuen. Siksi se on tullut tutuksi jo monen maan kärkivoimistelijoille.
– Halli myy itseään. Esimerkiksi kesällä meillä oli kansainvälinen leiri, jolle osallistunut israelilainen valmentaja sanoi haluavansa tuoda maajoukkueen Kuortaneelle. He ovat täällä juuri parhaillaan.
Maailmalta on tullut paljon palautetta hallista, ja onpa sitä kuvattu muun muassa Itävallan televisioon.

Tavoitteena hiilineutraalisuus

Kuortaneen urheiluopiston tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Todellisuudessa hiilineutraalisuus on kuitenkin vuosia lähempänä. Sitä varten opisto on satsannut liki neljä miljoonaa euroa noin seitsemän vuoden aikana.
Viime kesänä tehtiin investoinneista mittavin, kun alueelle asennettiin 130 maalämpökaivoa, joista otetaan lämpö koko 47 000 neliön rakennuskannalle. Aiempi lämmitysmuoto oli turve.
Energiauudistuksessa Kuortaneen kumppanina on toiminut Lem-Kem Oy.
Opiston oma, 2800 paneelin aurinkovoimala tuottaa nyt 15 prosenttia koko vuoden sähköstä. Kokonaisratkaisuun kuuluvat yli 6000 led-valoa ja liiketunnistimilla toimiva valaistus. Myös kiinteistöautomatisaatiota on lisätty.

Ympäristöystävälliset investoinnit maksavat itsensä takaisin

Töyrylä sanoo, että tällaisiin suuriin investointeihin on kaksi hyvää syytä. Se ensimmäinen on maapallon tila ja kestävä kehitys, jonka eteen on hänen mielestään välttämätöntä toimia. Toinen syy on raha.
– Nykyään tällaiset investoinnit ovat kannattavia. Ne maksavat itsensä takaisin ja niistä saadaan taloudellista säästöä. Olisi tyhmää, jos näitä ei tehtäisi.
Samaan aikaan asiakkaat tekevät koko ajan enemmän valintoja ekologisuuden mukaan.

Ensimmäisen vuoden ylläpitokulut vain kolmannes arvioidusta

Mitä itse Lem-Kem-areenaan tulee, se yllätti energiakuluissaan ja kokonaiskäyttökustannuksissaan erittäin positiivisesti. Ensimmäisen vuoden ylläpitokulut jäivät vain kolmannekseen siitä, mitä oli arvioitu.
Töyrylä laskee rakennuksen olevan käytännössä energiankulutukseltaan omavarainen: sen lämpö tulee maasta ja sähkö auringosta.
– Areena on vienyt vähemmän energiaa kuin investointivaiheessa arvioitiin. Siinä on päästy yllättävänkin pieniin lämmityskustannuksiin. Toki varmasti tähän vaikuttaa sekin, että arvio oli tehty varovasti, jotta negatiivisilta yllätyksiltä vältyttiin. Tulevalta vuodelta voidaan odottaa vieläkin pienempiä kuluja, sillä rakennuksemme ovat lämmenneet maalämmöllä syyskuusta lähtien.
Koko opiston energiankulutuksesta tehdään vuoden 2022 aikana hiilijalanjäljen auditointi. Sitten saadaan faktalukuja hiilineutraalitavoitteen saavuttamisesta.

Puurakentaminen myös Kuortaneen uusissa suunnitelmissa

Varmaa on se, että Kuortaneen urheiluopisto on Suomen – ja luultavasti koko maailman – ekologisin urheiluopisto. Katse on muutenkin eteenpäin, ja strategia on kasvuhakuinen.
– Meillä on uusi kaava, johon tulevat rakennukset rakennetaan. Siihen on merkitty materiaaliksi puu, eli puurakentaminen siis jatkuu.
Jos kaikki menee hyvin, jo keväällä alkaa alueelle nousta seuraava CLT-halli, joka on kokoluokaltaan Lem-Kem-areenan kokoinen. Se on monitoimi-mailapelihalli.
Kolmen vuoden suunnitelmissa on myös uintikeskus.

Suomalaisen telinevoimistelun juhlaa

Palataanpa vielä telinevoimisteluun. Kulunut vuosi on ollut lajille juhlaa. Uusien, hulppeiden harjoitusolosuhteiden lisäksi suomalainen telinevoimistelu on saanut nauttia arvokisamenestyksestä. Suomen miesjoukkueen Emil Soravuo nousi lokakuussa MM-pronssille permantofinaalissa Japanissa. Suomen edellisestä telinevoimistelun MM-mitalista on aikaa noin 24 vuotta.
– Tämä kertoo siitä, että kun urheilija on sitoutunut, ja takana on hyvä lajiliitto ja olosuhteet, niin menestystä voi tulla näinkin vaikeassa lajissa. On hienoa, että meidän kumppanilajiemme urheilija saavuttaa tällaista menestystä ja että voimme tarjota harjoitteluun maailmanluokan olosuhteet, summaa Töyrylä.

Katso kohteen tarkemmat tiedot ja lisää kuvia HOISKO CLT:n sivuilta.

Lue lisää Kuortaneen urheiluopiston toimenpiteistä kohti hiilineutraalisuutta.

KUVAT: Kuortaneen urheiluopisto

The post Ekologisin arvoin kasvava Kuortaneen urheiluopisto on tyytyväinen CLT-halliinsa appeared first on Hoisko CLT.

Aiempi, nyt kumottu asetus edellytti, että kyseisissä rakennuksissa vähintään 80 prosenttia sisäpinnoista on suojaverhottava tai vaihtoehtoisesti paloluokkaa nostettava.

– Usein tämä on ratkaistu niin, että katto on jätetty näkyviin ja seiniä levytetty kipsilevyllä. Nyt päästään siihen, ettei massiivipuuta tarvitse lainkaan peittää. Se on iso parannus, sillä ulkonäkö on usein yksi keskeinen syy valita materiaaliksi puu, sanoo konsultti ja massiivipuurakentamisen asiantuntija, rakennusinsinööri Toni Kekki.

Jatkossa suojaverhouksen tarve riippuu rakenteen kuutiopainosta.

– Käytännössä tehdään selkeä ero puurunkoisen ja massiivipuisen rakenteen välille. Suojaverhouksesta voidaan luopua kokonaan materiaaleissa, joiden paino on vähintään 350 kg/m3. Käytännössä tämä tarkoittaa siis juuri CLT- ja hirsirakenteita, selventää Kekki.

Kolmi- ja useampikerroksisissa rakennuksissa 80 prosentin vaatimus pysyy ennallaan.

Kaunista CLT-pintaa ei tarvitse peittää levyllä, ja samalla säästyy rahaa ja työtä

Asetusmuutos antaa paljon mahdollisuuksia ulkonäöllisesti. Samalla säästetään rakennuskustannuksissa ja työajassa.

80-prosenttisesti puupintaisiin sisäratkaisuihinhan on tähän saakka voinut päästä vain paloluokkaa nostamalla. Se on kuitenkin tarkoittanut paksumpia materiaaleja niin rungossa kuin ovissa, mikä on puolestaan nostanut kustannuksia.

Koulu- ja päiväkotipuolella omia rajoituksiaan asettaa toki edelleen äänieristys, joka vaatii usein massiivipuurakenteessa esimerkiksi luokkien välisiin seiniin lisäeristystä yhdelle tai molemmille puolille. Niissäkin uudistus kuitenkin lisää huomattavasti mahdollisuuksia.

Uudistus mahdollistaa massiivipuisten pilareiden ja palkkien jättämisen näkyviin myös kaksikerroksisten luhtitalojen käytävissä.

Odotettu asetusmuutos ottaa huomioon sen, miten paloturvallinen materiaali CLT on

Asetuksen päivittämisen tavoitteena on ympäristöministeriön mukaan selkeyttää määräysten tulkintaa, edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta ja pienentää rakentamiskustannuksia. Asetusmuutosta on odotettu massiivipuu- ja hirsirakennusalalla, sillä materiaalit on tiedetty paloturvallisuudeltaan paremmiksi kuin perinteinen puurunko. Nyt muutetussa asetuksessa ero näkyy toivotulla tavalla.

Toinen CLT-rakentamista koskeva muutos on se, että P0-paloluokassa poistuu kategorinen vaatimus palomuurin rakentamiseen.

– Rakennuksen paloturvallisuutta katsotaan kokonaisuutena, jolloin palomuurin tarpeellisuus voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Palomuuri voi jossain tapauksessa osoittautua ylimitoitetuksi ratkaisuksi, ja silloin paloturvallisuuskriteerit voidaan täyttää lievemmillä ratkaisuilla, kuvaa Kekki.

Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana CLT-rakentamisen helppoudesta

Toni Kekki on yksi Suomen johtavia vaativien puurakenteiden suunnitteluun pätevöityneitä asiantuntijoita (FISE). Yrityksen toimenkuvaan kuuluu muun muassa kuntien konsultointi rakennushankkeissa.

Hän toivoisi kuntien näkevän massiivipuun potentiaalisena vaihtoehtona hankkeissaan. Runkomateriaalia ei hänen mukaansa tulisi lyödä lukkoon heti, selvittämättä puuvaihtoehtoa sellaisen asiantuntijan kanssa, joka tietää, mitä puusta rakentaminen kohteessa oikeasti tarkoittaisi.

– Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana siitä, mitä teollisesti valmistetuista elementeistä rakentaminen on. CLT:stä rakennettaessa ei tarvitse miettiä pakkaspäiviä ja valamiselle sopivia olosuhteita. Isot elementit tulevat työmaalle valmiina, ja runko on nopeasti pystyssä.

– Lähtökohtaisesti ajatellaan vielä usein, että puu on materiaalina kalliimpi ja hankalampi. Julkisissa kohteissa on käytännössä nähty, että puu on lopulta edullisin vaihtoehto. Itse materiaali on vähän kalliimpi, mutta kun lasketaan oikein työn nopeus, laatu ja jälkitöiden määrä, päästään edullisimpaan lopputulokseen. Näin esimerkiksi moni kouluhanke on päätynyt puuhun, yhtenä tuoreena esimerkkinä CLT:stä valmistunut Suomalais-venäläinen koulu Helsingissä, Kekki sanoo.

Mikä tekee CLT:stä paloturvallisen?

Luutuneista käsityksistä Kekki toivoisi päästävän myös paloturvallisuutta pohdittaessa. Puun ajatellaan olevan terästä ja betonia huonompi vaihtoehto, koska puu palaa.

CLT-elementti on kuitenkin itsessään hyvin paloturvallinen. Massiivipuinen elementti palaa hiiltymällä, mutta kantavuuttaan äkillisesti menettämättä. Se antaa palotilanteessa aikaa muita materiaaleja enemmän. Teräksen lujuuteen taas lämmönnousu vaikuttaa nopeasti. Betonin heikkous palotilanteessa on, että vaikka se itse on palamaton materiaali, se rapautuu palossa kideveden hävitessä.

Puun käyttäytyminen on myös helposti ennakoitavissa ja laskettavissa. Kun puuosien käyttäytymistä palossa on tutkittu, niin niiden heikoimmaksi lenkiksi ovat osoittautuneet teräsliitokset, jotka heikkenevät kuumuudessa ensimmäisenä.

Sprinklerijärjestelmä pelastaa henkiä

– Puurakennuksissa automaattiset sammutusjärjestelmät ovat pakollisia. Se on henkilöturvallisuuden kannalta tae numero yksi. Tulipaloissahan kuolemaan johtavat yleensä savukaasut, ei varsinainen palo tai romahtaminen. Sprinklerijärjestelmä pelastaa ihmishenkiä, sillä se sammuttaa alkavan palon nopeasti tai antaa aikaa reagoida. Puutaloissa henkilöturvallisuus tulee siis kaupan päälle, Kekki summaa.

Sitäkään ei tarvitse massiivipuisessa rakennuksessa pelätä, että palon sammuttamiseen tarvittava vesi aiheuttaisi mittavat vesivahingot. Massiivipuurakenteiden liitokset ovat niin tiiviitä, ettei vesi pääse niiden läpi, jolloin huoneistoon suihkutettu vesi on sammutuksen jälkeen imuroitavissa pois ilman laajaa vesivahinkoa. Yleensä selvitään pintamateriaalien vaihdolla, joka jouduttaisiin tekemään myös muilla runkomateriaaleilla.

Lähteet: Toni Kekin haastattelu, YM

The post Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia appeared first on Hoisko CLT.

Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella sijaitsee valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus Kuortane Olympic Training Center. Valmennuskeskus tekee yhteistyötä useiden Suomen lajiliittojen kanssa tarjoten kansainvälisen tason tietotaitoa, maan parhaat kouluttajat, nykyaikaiset olosuhteet sekä edelläkävijän laitteet ja tekniikan. Tällaista palvelulupausta ei täytetä tyhjin käsin – se vaatii konkreettisia tekoja ja investointeja. Yksi tällainen on uusi telinevoimisteluhalli.

– Telinevoimistelu on kasvanut volyymissa suurimmaksi lajiksemme, ja lajin käytössä ollut vanha halli alkoi käydä ahtaaksi. Ryhdyimme suunnittelemaan uuden hallin rakentamista jo joitakin vuosia sitten. Lopulta pääsimme aloittamaan projektia vuoden 2019 toukokuussa maanrakennustöillä. Rakennus pystytettiin heinä-elokuussa ja loppuvuosi tehtiin sisätöitä. Halli otettiin käyttöön helmikuussa 2020, kertoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

Miksi CLT valittiin rakennusaineeksi?

Projektin suunnitteluvaiheessa mietittiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja aloitettiin kilpailutuksia.

– Päätimme, että puurakentaminen on otettava yhtenä vaihtoehtona mukaan prosessiin. Totesimme hyvin pian sen olevan varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Etenkin liikuntarakentamisessa puu on raikas ja terveellinen vaihtoehto. Myös kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta päädyimme valitsemaan puun. Päätös oli lopulta melko helppo. Akustiikka on todella hyvä. Lisäksi CLT materiaalina on fiksun ja laadukkaan näköinen. Puumateriaalin bakteerinhylkivyys on etenkin liikuntatiloissa tärkeää, Töyrylä perustelee.

Miksi juuri HOISKO CLT?

Projektissa kartoitettiin ja kilpailutettiin CLT-toimittajia.

– Huomasimme, että HOISKO on selvästi pisimmällä Suomessa CLT-elementtien valmistuksessa. Hallin koko, 70 m x 35 m, oli kaikeksi onneksi sellainen, että sen vielä pystyi CLT-rakentamisella toteuttamaan, kun kantavia väliseiniä ei ole. Olemme tyytyväisiä HOISKOn suunnittelutyöhön. Meillä oli pääpiirrustukset, joissa oli tietyt kriteerit ja HOISKO suunnitteli rakennuksen sen pohjalta valmiiksi. Yhteistyö sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja sovituissa asioissa pysyttiin.

HOISKO CLT on ainoa kotimainen massiivipuurakennustuote, jolle on myönnetty vähäpäästöisen rakennustuotteen M1-tunnus. Pystytys on tehokas prosessi: voimisteluhallinkin tapauksessa elementit lähtivät Alajärven tehtaalta järjestyksessä työmaalle asennusporukalle, joka pystytti rakennuksen suoraan kuormasta. Seinien pystytys vei kaikkiaan noin parisen viikkoa työaikaa. Myös kattorakenteet ja -elementit toimitettiin HOISKOsta.

Hallissa ehdittiin harjoitella noin kuukausi ennen koronapandemian aiheuttamia rajoitteita. Kuortaneella ollaan odottavaisin mielin, että treenejä päästään pian jatkamaan upeassa hallissa.

– Käyttö lähti hyvin liikkeelle heti, ja näkymät ovat hyvät. Kyllä tämä meidän hallimme on Euroopankin mittapuulla moderneimmasta päästä ja erittäin korkeatasoinen. Meillä on nyt voimistelun huippu-urheilijoille tarjolla uudemmat, laadukkaammat ja toimivammat tilat. Laji on kasvava ja näemme siinä suuren potentiaalin, Töyrylä lisää.

Katso videolta, mitä mieltä urheilijat ovat hallista.

The post Voimisteluhalli CLT:stä oli nappivalinta appeared first on Hoisko CLT.

Listasimme kuusi tärkeintä syytä, miksi HOISKOn massiivipuinen reunaliimattu CLT-elementti on hyvä valinta niin julkiseen kuin yksityiseen rakennuttamiseen ja pientaloihin.

1. Terveellisyys

Puurakennuksessa on hyvä, terveellinen sisäilma. Puumateriaali edistää tutkitusti myös terveyttä laskemalla stressitasoa ja parantamalla immuunipuolustusta sekä mielialaa. Lisäksi puulla on antibakteerisia ominaisuuksia.

2. Turvallisuus

Ristikkäisen rakenteen vuoksi CLT-elementin kantavuus on teräksen luokkaa. Meillä käytetään kaikissa kerroksissa C24-lujuusluokiteltua materiaalia, mikä takaa paremman kantavuuden myös aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, osalta. Palonkesto on hyvä (hiiltyy, mutta säilyttää kantavuuden). HOISKO CLT:llä on CE-merkki, eli VTT on tutkinut ja hyväksynyt tuotteen. Meidän CLT:lle on myös myönnetty M1-tunnus, eikä rakennusmateriaalista tule sisäilmaan hajuja tai kemikaaleja. Kun rakennetaan yhdestä materiaalista, on rakennusvirheiden mahdollisuus pienempi.

3. Kustannustehokkuus

CLT-elementit on helppo asentaa ja rakennusaika on nopea. Huoltokustannukset ovat painumattomuuden ansiosta pienet. CLT-rakennuksella on pitkä käyttöikä ja elinkaari. CLT-elementti on valmis, eristeetön ja parhaimmillaan ainoastaan pintakäsittelyä vaille valmis seinä, lattia tai katto. Lisäeristeettömänä ja reunaliimattuna massiivipuurakenteena CLT-talossa hyödynnetään siis myös tavallisesti eristeiden viemät lattianeliöt. Kun työ on tehty tehtaalla ja osat nostetaan työmaalla elementti kerrallaan paikoilleen, säästytään ylimääräiseltä työmaa-ajalta, odotteluajalta sekä materiaalien pitkäaikaiselta suojaustarpeelta.

4. Uusiutuvuus ja ympäristöystävällisyys

Puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja toimii hiilivarastona, millä on tuntuva merkitys kasvihuoneilmiön hillitsemisessä. Puu on maailman ympäristöystävällisin rakennusmateriaali, jota myös pystytään kierrättämään ja uudelleenkäyttämään. Meillä hyödynnetään 100 % raaka-aineesta.

5. Viihtyisyys

Puu on elävä, hengittävä ja lämmin materiaali, joka tutkimusten mukaan lisää ihmisten viihtyvyyttä ja parantaa elpymistä. Puu tasaa kosteutta ja pitää huoneilman miellyttävänä kaikkina vuodenaikoina. Puurakennuksen akustiikka on erityisen miellyttävä.

6. Kotimaisuus

Käytämme CLT-elementtien valmistukseen suomalaista, kestävästi hoidetusta metsistä tuotettua PEFC sertifioitua raaka-ainetta.  

The post Kuusi syytä – miksi massiivipuu ja HOISKO CLT ? appeared first on Hoisko CLT.

CLT Finland Oy lanseeraa massiivipuurakentamiseen uuden tuotteen. Asiakkaalla on nyt mahdollisuus valita kodin materiaaliksi HOISKO CLT:n lisäksi HOISKO HIRSI.

Uusi HOISKO HIRSI ei tunne korkeudellaan rajoja – ”Kodin korkuisesta hirressä” asiakas saa valita hirren korkeuden tulevan kotinsa seinäkorkeuden mukaan. Seinä voi olla jopa 12 metriä korkea, jolloin kyseessä on vertikaali- eli pystyhirsi.

Tarve tuotteelle tulee suoraan asiakkailta, jotka haluavat massiivipuutalon mutta päätöksentekoa vaikeuttaa se, että CLT:n uutuusarvon vuoksi useat viranomaistahot ovat vielä jokseenkin epätietoisia tuotteen ominaisuuksista. Yrityksen mukaan puurakentamisen edistäminen on valtakunnallisesti hyvällä teoreettisella tasolla, mutta haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan vielä konkreettisia tekoja ja päätöksiä, kuten palomääräysten yhdenmukaistaminen. Puurakentamisen ja suomalaisen puunkäytön ilmastovaikutukset sekä hiilivarastona toimiminen on tutkittua faktatietoa. Vielä liian usein rakentajien halu vaikuttaa ympäristöasioihin asumisellaan sekä mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen asumiseen kaadetaan määräyksiin tai ohjeistuksen epäselvyyksiin nojaten. CLT:stä puhuttaessa rakentamismääräykset kaipaavat vielä selkeyttämistä, vaikka molemmat, CLT ja hirsi ovat terveellistä ja turvallista massiivipuuta.

”Nyt meillä HOISKO:ssa on tarjota myös hirsivaihtoehto, joten asiakkaan valintapäätökset helpottuvat monilta osin” iloitsee CLT Finland Oy:n Jukka Peltokangas. Pintamateriaalina voidaan käyttää kotimaista kuusta tai mäntyä korkeimmalla M1-emissioluokituksella varustettuna.

Rakenne on tietenkin painumaton ja valmistetaan samalla tekniikalla kuin CLT-massiivipuulevy.

Rakentajille sekä suunnittelijoille CLT:n ja hirren toisistaan erkanevat määräykset saattavat yllättää ja siten tiedon puute suunnittelussa kasvattaa turhaan rakentamisen kustannuksia. Näin ollen uusi tuote tulee selkeyttämään myös kuntien ja kaupunkien hankintoja sekä kilpailutusta, kun materiaalin ominaisuudet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Tutustu: HOISKO HIRSI

Lisätietoja:

JUKKA PELTOKANGAS

Tutkimus- ja kehitysjohtaja
p. 044 351 8641
jukka.peltokangas@hoisko.fi

The post CLT Finland Oy tuo markkinoille uuden massiivipuutuotteen – HOISKO CLT:n rinnalle HOISKO HIRSI appeared first on Hoisko CLT.

Kuortaneen Urheiluopisto rakennuttaa uutta telinevoimisteluhallia, joka on valmistumassa syyskuun loppuun mennessä. Halli on ensimmäinen massiivi-CLT-rakenteinen liikuntahalli Suomessa ja täysin kotimaiset seinäelementit ovat tulleet naapurikunnasta, alajärveläiseltä HOISKOn tehtaalta. Halli on 70 metriä pitkä ja 35 metriä leveä, harjoittelutilaa on yhteensä 2400 m². Käyttövalmiina halli on marraskuussa.

Erityisen Kuortaneen hallista tekee se, että viisikerroksiset puurakenteiset hiotut seinäelementit jäävät molemmin puolin näkyviin, ulkoa siniharmaaksi maalattuna ja sisältä kuultovalkealla käsiteltynä. Seinäelementtien valmistus tehtaan sisätiloissa säästää sekä työmaa-aikaa että suojaa rakennetta rakennusaikaiselta kostumiselta. Lisäksi ristiinliimattu seinäelementtirakenne ei ajan saatossa elä tai painu. Hengitysilma on massiivipuurakennuksessa hyvä ja äänimaailma hiljainen.

Urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä kertoo Ilkka-lehdelle materiaalivalinnan saaneen paljon kiitosta. Valinta tehtiin sekä kustannustehokkuuden että ekologisuuden näkökulmista. Töyrylä kuvailee CLT:tä erittäin kilpailukykyiseksi materiaaliksi ja puun tuovan halliin luonnollisen mukavan tunnelman sekä riittävän lämmön. Ekologisuutta lisää katolle asennettavat aurinkopaneelit. Sisällä on myös puurakenteinen yleisöparvi ja niin ikään CLT:stä valmistetut portaat.

Parhaillaan käynnissä ovat sisäsähkötyöt. Hankkeen kustannusarvio on 2,8 milj. euroa.

Lähde: Ilkka-lehti / Karoliina Syrjä 11.9.2019

The post Suomen suurin massiivipuinen liikuntahalli valmistuu Kuortaneella appeared first on Hoisko CLT.

”Rakentajatkaan eivät välttämättä ymmärrä vielä sitä, että clt:tä voi olla monenlaista, eikä lujuusluokituksia tarkisteta. Markkinoille tulee kovan kysynnän takia varmaankin tuotteita ilman mitään standardointeja.” — ”Elleivät sertifikaatit ole kaikilta osin kunnossa, voidaan päätyä rakennusvirheisiin.” Etenkin julkiselle puolelle Peltokangas toivoo puun alkuperän sekä koko tuotantoprosessin oikeanlaisen standardoinnin selvittämistä.

”Liimaustekniikan hallinta on kaiken a ja o, se erottaa jyvät akanoista myös clt-teollisuudessa.” — ”Se on kehitelty siihen pisteeseen, että rakenne hengittää.” HOISKOssa käytetään lamellien välisen liimauksen lisäksi reunaliimausta lautojen väleissä, jolloin rakoilu niiltä osin estyy ja pinta kestää myös visuaalisen tarkastelun.

Massiivipuurakenteen kanssa on turvallista elää, ilmavuodoista ja kosteuden tiivistymisestä ei tarvitse huolehtia. Yksiaineiseen puuseinään ei voi tehdä rakennevirhettä eikä sitä saa homehtumaan. Clt-seinä ei tarvitse höyrynsulkuja eikä aina edes eristeitä.

HOISKO käyttää raaka-aineenaan C24-lujuusluokiteltua puuta, joka jo lähtökohtaisesti on lujempaa kuin useimmat eurooppalaiset materiaalit. Lisäksi HOISKO CLT on CE-hyväksytty. Myös sekä liima että koko lopputuote ovat saaneet parhaan M1-päästöluokituksen, joka takaa, ettei sisäilmaan haihdu epäterveellisiä yhdisteitä.

Kuva ja alkuperäinen teksti Pentti Höri

Lue koko juttu (s. 36-37) täältä

The post Rakentaja, tarkista materiaalin sertifikaatit! appeared first on Hoisko CLT.

Alajärven kauniisiin rantamaisemiin nousi uusi HOISKO CLT-runkoinen rakennus viime vuoden loppupuolella. Kehitysvammaisten asumispalvelua tarjoava yksikkö odottaa jo asukkaitaan, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen päiväaikaan. Ryhmämuotoinen yksikkö on mitoitettu 10-12 henkilölle.

Asumisyksikkö valmistuu kesän aikana. CLT-elementit toimitettiin paikalle syksyllä ja niiden asennus työmaalla tapahtui muutamassa päivässä. Kerrosalaa rakennuksella on yli 600 m² sisältäen kahdeksan yksiötä ja kaksi kaksiota. Kokonaisuuden hinta on n. 1,5 miljoonaa euroa.

Lähde: Torstai-lehti 19.2.2019. Alkuperäiseen juttuun pääset tästä.

The post Alajärven uusi palveluasumisen yksikkö avautuu asukkaille jo loppukesästä appeared first on Hoisko CLT.

Vaasan Pukinkulmaan on parhaillaan rakentumassa uusi innovaatiokeskus Wasa Innovation Center.

HOISKO toimitti ja asensi ulkomuodoltaan vaativaan rakennukseen CLT-elementit. CLT-rakentamisen ansiosta on saatu aikaan perinteisestä rakentamisesta hyvinkin poikkeavia ratkaisuja.

Innovaatiokeskuksen on tarkoitus tulevaisuudessa yhdistää useiden eri alojen osaamista saman katon alle. Rakennuksen seinien sisältä tulee löytymään osaamista niin talouden, tekniikan, juridiikan kuin kulttuurin osalta. Idean isä on Sture Udd. Udd on Pukinkulmassa jo pitkään toimineiden UPC Printin ja UPC UpCoden toimitusjohtaja.

– Toteutimme tämän projektin HOISKOn kanssa. Projekti koostui siitä, että me jotka emme osaa rakentaa, halusimme tehdä uniikin uuden kokonaisuuden, Udd kertoo.

Ylivoimainen ongelmanratkaisija

Ennen rakentamisen aloittamista käytiin läpi Uddin mukaan kaikki Euroopan CLT-tuotantolaitokset. HOISKO tuli työryhmälle tutuksi tämän kartoituksen yhteydessä.

– Voin sanoa, että yksi henkilö HOISKOlta oli ongelmanratkaisijana ihan ylivoimainen. Hänen kanssaan käydyn keskustelun pohjalta päädyimme sitten valitsemaan HOISKOn, Udd muistelee.

Fiksuilla ratkaisuilla poikkeava lopputulos

HOISKO toimitti ja asensi rakennuksen CLT-elementit. Innovaatiokeskus on ulkomuodoltaan ja erilaisilta ratkaisuiltaan rakenteellisesti vaativa. Uddin omien sanojen mukaan kyseessä ei ole mikään yksinkertainen laatikko.

– CLT:n ansiosta voidaan saada aikaan fiksuja ratkaisuja. Vaikka ne eivät ole monimutkaisia, niin lopputulos on silti hyvin poikkeava suhteessa perinteiseen rakentamiseen. Ratkaisut ovat perinteiseen rakentamiseen verrattuna jopa ylivoimaisia, Udd painottaa.

– Tämä on aidosti positiivinen toteutus. Toivon, että kaikki alan ihmiset tajuaisivat, että tästä voisi tulla ihan uusi rakentamisen tarina koko Eurooppaan, Udd päättää.

Katso Udd:in haastattelu Youtubessa

The post CLT-rakentaminen mahdollisti fiksut ratkaisut ja poikkeavan lopputuloksen appeared first on Hoisko CLT.

Laukaan Vuonteelle on juuri valmistunut ekokoulunakin tunnettu Satavuon koulu sekä päiväkoti.

HOISKO on toimittanut kouluun kaikki puuelementit. Kotimaisesta tiukkasyisestä kuusesta tehdyt CLT-levyt ovat jo itsessään ekologinen valinta. Ne täyttävät myös koulun sisäilmalle ja huollettavuudelle asetetut tavoitteet.

Satavuon koulun rakentaminen sai alkunsa, kun Laukaan kolmen kylän – Savion, Tarvaalan ja Vuonteen – kyläkoulut päätettiin lakkauttaa. Alueella oli kuitenkin edelleen paljon lapsia ja siten selkeä tarve koululle. Kolmen kyläkoulun tilalle päätettiinkin rakentaa yksi aluekyläkoulu. Koulu aloitti toimintansa elokuussa 2018.

– Ekokouluhanke esiteltiin meille ikään kuin kansalaisaloitteena. Se oli siinä määrin mielenkiintoinen ja vaikuttava, että päätimme lähteä siihen mukaan. Idea massiivipuurakentamisesta syntyi juuri tämän ekokouluidean kautta, muistelee Laukaan kunnassa ja Satavuon koulun rakennushankkeessa rakennuttaja toimiva Pekka Mikkonen.

– Kyläläiset ja lapset osallistettiin suunnittelemaan yhdessä unelmien kyläkoulua. Nyt kun katselee tätä upeaa koulua, niin aika moni niistä haaveista on totta, iloitsee Satavuon koulun tuleva koulunjohtaja Tuula Leppäkari.

Koulu sadalle oppilaalle sadaksi vuodeksi

Koulun rakentamisen mottona on ollut rakentaa “koulu sadalle oppilaalle sadaksi vuodeksi.” Ekologisuus näkyy useissa eri valinnoissa. Tulevaisuuden tavoitteena on lämmittää koulua lähialueella tuotetulla biokaasulla sekä tuottaa noin puolet tarvittavasta sähköstä aurinkopaneelien avulla. Omassa keittiössä on tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon lähialueen tuottajien raaka-aineita. Ekologisuus on luonnollisesti otettu huomioon myös rakennusmateriaaleissa.

– Puu itsessään on jo varsin ekologinen valinta. Hankintoja pohdittaessa meillä oli loppumetreillä kaksi vaihtoehtoa: painumaton hirsi ja CLT-puulevy. Päädyimme saumattomaan massiivipuurakenteeseen lopulta varsin yksimielisesti. Sen avulla vältyimme sekarakenteelta, Mikkonen kertoo.

– HOISKO elementtien toimittajana on aika lähellä ja heidän käyttämänsä materiaali on kotimaista. Se on ollut meille tärkeä asia, Leppäkari painottaa.

– Tavoitteenamme on, että tämä rakennus opettaa meille kestävää kehitystä ja sen periaatteita. Tulevaisuus näyttää, mihin asti pääsemme, Leppäkari sanoo.

”Lopputulos on aivan häkellyttävän kutsuva”

CLT-elementit ovat käytännössä ristiinliimattua puuta. Elementit täyttävät koululle asetetut sisäilmaan sekä huollettavuuteen liittyvät tavoitteet ja niissä käytetty liima on tutkitusti täysin terveellistä. Elementit ostettiin Hoiskolta suoraan valmiiksi asennettuna.

– Asennus toimi hienosti. Vesien kanssa ei ollut ongelmia, koska sääsuojaus oli hyvä. Aikataulut pitivät juuri niin kuin oli suunniteltukin, Mikkonen summaa.

– Lopputulos on aivan häkellyttävän kutsuva ja suorastaan houkutteleva, Leppäkari ihastelee.

– Uskomme vahvasti, että olemme saaneet terveen ja turvallisen koulun, Mikkonen kiteyttää.

Artikkeli ja video: Suomen asiakaskokemukset
Edit: HOISKO

Katso Leppäkarin ja Mikkosen haastattelu tästä  (video sivun alareunassa)

The post ”Uskomme vahvasti, että olemme saaneet terveen ja turvallisen koulun” -kokemuksia HOISKO CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.