Koululla on harvinainen OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka on saanut vain kaksi alakoulua Suomessa. Yksi keskeinen kriteeri on toimitilojen ympäristöystävällisyys.

Ekologisuus lähtee rakennusmateriaalista ja ulottuu aurinkopaneeleista käytännön toimintaan. Arkisen touhun lomassa koulu valmentaa elämänmatkalle kestävän kehityksen ajatukset laajasti omaksuneita, luontoa arvostavia ja suvaitsevaisia lapsia.

– Mikäs tässä miljöössä on näitä asioita opettaa. Kaunis massiivipuurakennus ja ympäröivä kaunis luonto metsineen ja lintutorneineen tukevat ekologisten asioiden ja käsittelyä ja omaksumista. Meillä on ekologista sekä seinät että sisältö. Sen huomaa, että oppilaatkin arvostavat puuta materiaalina ja suhtautuvat siihen kunnioittavasti, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Paula Saranen.

– Sen on myös laittanut merkille, että oppilaamme ovat hyvin aktiivisia ja omatoimisia, pohtii apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen.

“Paljon nätimpi kuin joku kivinen koulu”

Kuudes lukuvuosi on juuri käynnistynyt ekokoulun CLT-seinien suojissa. Syyskuun alkuun tultaessa oppilaskunta on ehtinyt kokoustaa jo muutaman kerran. Taloudellisia päätöksiäkin on tehty: oppilaskunnan varoilla hankittiin yhteiseksi iloksi legoja – ekokoulun hengen mukaisesti tietenkin käytettyinä.

Kuudesluokkalainen Sylvia Lyyra, viidesluokkalainen Onni Hänninen ja neljäsluokkalaiset Lennart Hämäläinen ja Niko Pesonen ovat kaikki saaneet aloittaa koulunkäynnin nykyisessä CLT-koulussa. Se on kaikkien mielestä mainio koulu.

– Paljon nätimpi kuin joku kivinen rakennus. Ja parempi kuin se, jossa olin päiväkodissa. Siellä oli huono ilma, ja tuli joskus hirveä päänsärky ja höpsö olo. Täällä ei tule, sanoo Onni.

Kouluun tulo toki jännitti, kun ei etukäteen ketään tuntenut. Mutta hyvä on ollut Satavuossa olla.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki, sanoo Sylvia.

Se on hänestä ihan parasta koulussa.

Poikien mielestä ihan ykkösjuttu on mahtava, avara liikuntasali.

Ekokoulusta arvokasta pääomaa

Tältä porukalta on turha kysyä, onko ympäristöstä huolehtiminen tärkeää.

– No tietenkin on.

Ekokoulussa lapset omaksuvat luonnostaan kierrättämisen ja kestävän kehityksen periaatteita.

– Pieninkin kysyy, että mihin roskikseen tämä kuuluu, kertoo oppilaskunnan ohjaava opettaja Anna-Kaisa Santanen.

Joka vuosi luokissa on nimetyt kestävän kehityksen keke-agentit. Heidän tehtävänsä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa omissa luokissaan.

– Esimerkiksi hävikkiviikolla agentit punnitsevat, paljonko ruokailussa jää ruokaa lautasille, oppilaskuntalaiset kertovat.

Koulun erikoisuuksiin kuuluu telttasauna, jossa otetaan perinteisesti yhdessä muun muassa joululöylyt. Koululta löytyy maastopyöriä kokonaiselle luokalle, ja niillä tehdään retkiä. Oppitunteja pidetään välillä ulkona. Välillä järjestetään Talent-kisa. Kaikkein odotetuin on kuitenkin syksyinen Halloween, jolloin koulu puetaan hurrrjan pelottavaksi.

“Tosi hyvän koulun teitte”

Millaiset terveiset oppilaskunta sitten haluaisi kertoa HOISKOlle, josta koulun massiivipuuseinät ovat peräisin?

– Tosi hyvän koulun teitte. Hienon ja hyvän, sanovat Sylvia, Onni, Lennart ja Niko.

– Meillä on viihtyisä, mukava, puhdas ilma. Oppilaat eivät ole kipeinä huonon sisäilman takia. Täällä on hyvä olla, ja se on tärkeintä, sanoo Santanen.

Lisää Laukaan CLT-ekokoulusta: 

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

Artikkelin pääkuvassa Lennart Hämäläinen, Niko Pesonen, Onni Hänninen, opettaja Anna-Kaisa Santanen ja Sylvia Lyyra.

The post Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö appeared first on Hoisko CLT.

Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

Tällaiset asiat mietityttivät Satavuon koulun siistijä Kirsi Tammela-Korisevaa, kun uusi CLT-koulurakennus valmistui vuonna 2018. Materiaali oli hänelle uusi.

Nyt hän on vaalinut massiivipuukoulun siisteyttä viisi vuotta ja voi todeta, että vahapinnoitteella käsitelty CLT-seinä on siistijälle vaivaton ja mukava materiaali. Puupinnat on käsitelty Osmocolorin lähikuultavalla vahalla.

– CLT on siivouksellisesti tosi helppo materiaali. Mitään ongelmia ei ole ollut. Ajattelin, että huokoisena materiaalina puu imaisee esimerkiksi värin sisäänsä, mutta niin ei ole käynyt.

CLT-seinässä naarmut eivät näy

Oppilaita on perusopetuksessa tänä vuonna 141, ja koulu on iltaisin aktiivisessa harrastuskäytössä. Vuodet ovat tuoneet Tammela-Korisevan mukaan luonnollisesti jo elämisen jälkiä.

– CLT-seinissä niitä ei kuitenkaan näy toisin kuin betoni- ja kipsilevyseinissä. CLT antaa pienet kolhut ja kosketukset anteeksi ihan eri tavalla kuin muut seinämateriaalit. Pienet naarmut eivät massiivipuussa näy. Roiskeita tulee lähinnä roskisten tuntumaan muun muassa vesiväreistä. Ne lähtevät helposti kostealla pyyhkien pois, hän kuvaa.

– Myöskään pyyhkiminen ei ole kuluttanut jälkeä puupintaan kuten muiden pintojen kanssa. Värikynää ei kukaan ole onneksi seiniin kokeillut. Pienet lyijykynän jäljet taas katoavat puupintaan niin, ettei niitä huomaa. Isommat lyijykynän jäljet lähtevät pyyhekumilla.

Ekokoulussa siivousaineet on tarkkaan valittu ja karsittu. Käytössä on vain yksi yleispesuaine ja saniteettitilojen pesuaine. Joskus rasvaisiin tahroihin otetaan lisäksi avuksi astianpesuaine.

– Ne ovat riittäneet hyvin. Järeämpiä aineita ei ole tarvittu, Tammela-Koriseva sanoo.

Lisää Laukaan ekokoulusta:

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

The post CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali appeared first on Hoisko CLT.

Närpiön kunnan keskustassa kohoaa mäki, jonka päältä kylää katselee uusi ja komea maamerkki, yläkoulu. Mustalla puulaudoituksella verhotun rakennuksen ulkonäkö on veistoksellinen ja ylväs. Kolmikerroksiselle rakennukselle antavat ilmettä symmetriset ikkunarivit, jotka kahmivat sisään luonnonvaloa.

Sisällä tulijan ympäröivät avaruus, vaaleus ja valoisuus.

– Wautsi. Niin sanovat koulusta sekä oppilaat että opettajat. Kaikilla on täällä hyvä fiilis, sanoo rehtori Johan Gulin.

Rakennuksen seinät ovat massiivipuista CLT:tä. Gulin sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten rauhoittava vaikutus puulla on. Sen levollinen tunnelma viehättää ja luo viihtyisyyttä.

– On tärkeää, että puun oma sävy on säilytetty. Maalia en haluaisi missään tapauksessa nähdä kauniin puupinnan päällä, hän sanoo.

Noin 300 oppilaan koulu on suunniteltu tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuus näyttääkin yhtä valoisalta kuin itse rakennus, sillä oppilasmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Tätä selittää ennen kaikkea Närpiön vahva kasvihuonetuotanto, joka vetää ulkomaista työvoimaa. Eri kansallisuuksia Närpiöstä löytyy parin vuoden takaisen tilaston mukaan liki 40.

Ensivaikutelma pääovelta sykähdyttää

Rehtori sanoo haluavansa johdattaa tulijat aina sisälle keskimmäisen osan pääovesta. Siitä tullaan suureen ja korkeaan aulatilaan, jonka katto kohoaa aina 14 metriin saakka.

– Se ensivaikutelma on niin upea. En tiedä, mikä sana sitä voisi edes kuvata. Iso, valoisa, juhlallisen kaunis tila tekee vaikutuksen.

Aula on koulun sydän, jossa voidaan tarvittaessa järjestää vaikka lyhyitä, kaikki oppilaat kokoavia juhlatilaisuuksia. AV-välineistö mahdollistaa myös erilaiset esitykset ja oppitunnit.

Tavallisessa arjessa aula on kuitenkin tila, jossa saa oleskella. Tilaa ja avaruutta on ajatusten lentää. Hauskoja yksityiskohtia ovat neljä hauskaa telttasoppea, joihin voi vetäytyä vaikkapa tekemään läksyjä.

Tilat palvelevat opetuksen monia menetelmiä

Luokkia on kaikissa kolmessa kerroksessa ja ne on suunniteltu palvelemaan modernia opetusta. Luokkien kalusteet ovat helposti siirrettävissä sellaiseen muotoon kuin kukin opettaja haluaa.

– Jokainen voi tehdä luokasta oman näköisensä. Nykypäivänä ajatuksena ei enää ole se, että opettaja seisoo luokan edessä ja pitää monologia.

Erikoisluokat ovat ajan hermolla. Pienryhmätyöskentelylle on tarjolla lasiseinäisiä, rauhallisia soppeja. Tilojen sisustusta ei ole vielä viety loppuun, sillä rakennus valmistui juuri syyslukukauden alkaessa.

– Sisustuksen suhteen ei pidetä kiirettä. Tässä vaiheessa halutaan vain nauttia kauniista pinnoista ja täydentää sisustusta hiljalleen. Tauluja ja julisteita ei nyt heti kauniille seinille haluta.

Koulu, jossa ei kaiku kiusaa

Yksi positiivisista yllätyksistä uudessa rakennuksessa on Gulinin mukaan CLT-koulun äänimaailma.

– CLT-seinien sisällä ei kuulu kaiku. Se on valtava parannus aiempaan verrattuna. Äänitaso on täällä paljon alhaisempi. Kun vanhassa koulussa joku huusi, ääni kantautui korkeana kaikuna ympäriinsä. Täällä ylimääräinen meteli on saatu puun ansiosta pois.

Sillä on suuri merkitys viihtyvyyden ja ihan jaksamisenkin kannalta.

– Vanhaan rakennukseen jäivät myös sisäilmaongelmat. CLT-rakennuksessa sisäilma on todella hyvä, ja uuden rakennuksen ilmanvaihto toimii.

Hyvin päätetty!

Ennen perustusten kaivamista Närpiössä käytiin läpi myös se vaihtoehto, että uuden rakentamisen sijaan remontoitaisiin vanhaa, 70-luvulla rakennettua betonikoulua. Se on Gulinille tuttu jo omista kouluajoistaan. Uuden rakentamiseen vaikuttivat sekä kustannukset että vihreät arvot.

– On meidän koulun käyttäjien etu, että päädyttiin rakentamaan uusi koulu. Siitä kiitos kuuluu päättäjillemme. Vanha koulu oli hyvä, kun se rakennettiin ja 20 vuotta sen jälkeen. Nykyajan vaatimuksia se ei enää täyttänyt niin toiminnallisesti kuin tilojen laadunkaan suhteen. Uusi koulu on niin kaukana vanhasta, ettei niitä pysty edes vertaamaan, hän sanoo.

Lue myös aiemmat artikkelimme aiheesta:

Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion – Hoisko CLT

Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita – Hoisko CLT

The post Närpiössä nautitaan avarasta ja valoisasta hyvän fiiliksen CLT-koulusta appeared first on Hoisko CLT.

Nurmeksen kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen rakennuttama kohde nousi keskeiselle paikalle, niin sanotulle vanhan sairaalan tontille. Talo tarjoaa asukkailleen ympäristö- ja ilmastoystävällistä, muovitonta asumista.

Kohteen elementit ovat valmistuneet HOISKO CLT:llä. Pääurakoitsija on Rakennusliike Mustonen Oy, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy / Samuli Sallinen ja rakennesuunnittelija Timber Bros Oy / Antti Matikainen.

Massiivipuukortteli palautti elämän kuuluisalle tontille

Vanhan sairaalan tontti Nurmeksen kaupungin keskustassa ehti olla tyhjillään liki 40 vuotta sen jälkeen, kun sairaalarakennus purettiin mystisesti yhden yön aikana. Rakennukselle oli juuri tulossa suojelupäätös.

Nyt suuri, korttelin kokoinen tontti on taas täynnä elämää ja massiivipuuta. Viiden vuoden aikana sille on valmistunut hirsinen päiväkoti ja kaksi kolmikerroksista CLT-kerrostaloa: parinkymmenen vuokra-asunnon Yhteisöpiha 1:n kodeissa on asuttu nyt pari vuotta. Opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2, täydentää kokonaisuuden.

– Massiivipuun käyttöön on kaksi syytä: Nurmeksen kaupunki kuuluu HINKU-kuntiin, joiden tavoitteena on hiilineutraalius. Toinen syy on viereinen, vanha, suojeltu Puu-Nurmeksen puutaloalue, jonka miljööseen uudisrakennusten piti sopia, kertoo Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Hurskainen.

Rakennuksessa päästäänkin hänen mukaansa hyvin pitkälle hiilineutraaliustavoitteeseen paitsi itse rakentamisen, myös käytön osalta: kiitos massiivipuun ja laajan aurinkosähköjärjestelmän.

Rakennushanke pysyi aikataulussa ja budjetissa

Hurskainen ja yhtiön toimitusjohtaja Niko Mahlavuori kuvaavat juuri maaliin saatua Yhteisöpiha 2:n rakennushanketta erittäin onnistuneeksi.

– Työmaa on ollut erittäin sujuva työteknisesti ja aikataulullisesti. Viivästyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on mennyt aivan aikataulussa, sanoo Mahlavuori.

– Harvinainen kunnallinen kohde: aikataulussa ja budjetissa. Siihen on kaksi päätekijää: pääurakoitsijan ja suunnittelijan osaaminen ja aiempi kokemus sekä HOISKO CLT:n elementtitoimitusten laatu ja täsmällisyys, Hurskainen sanoo.

Vanhan sairaalan tontin nousu uuteen kukoistukseen on saanut paljon positiivista palautetta.

– Ainahan uuden rakentaminen antaa paikkakunnalle positiivista virettä, elävöittää ja tuo uskoa tulevaisuuteen, sanoo Mahlavuori.

Nurmekseen on saatu hyvää palautetta myös siitä, että se lähti maakuntakeskus Joensuun jälkeen ensimmäisenä maakunnassa modernin puukerrostalorakentamisen tielle.

Kokemus hyödyksi

Lopputulokseen on tyytyväinen myös Rakennusliike Mustosen yrittäjä Pekka Mustonen. Hän myöntää, että kun taustalla on pitkä betonirakentamisen kokemus, massiivipuuelementti vaati uusien asioiden opettelua. Yhteisöpiha 1:stä oli kuitenkin saatu jo hyvää kokemusta CLT-rakentamisesta.

– Yksi eri tavalla huomioon otettava asia on elementtien mittatarkkuus, joka vaatii myös asentajalta tarkkuutta ja huolellisuutta.

Yhteisöpiha 1 ja Yhteisöpiha 2 ovat toistensa peilikuvia ja ulkoisesti hyvin saman näköisiä, L-muotoisia luhtikerrostaloja. Talojen erona on se, että ykkösessä käytettiin lämpöeristettyä CLT-rakennetta, jossa käytettiin ohutta, satamillistä CLT-levyä. Yhteisöpiha 2:n runko on puolestaan paksua, 200-millistä massiivipuuelementtiä ilman lisälämmöneristettä. Ensimmäisen kohteen ohuempiin elementteihin verrattuna paksua CLT-elementtiä oli hänestä helpompi käsitellä.

Lopputulos on Mustosen mielestä komea ja lunastaa paikkansa kuuluisalla tontilla.

CLT-elementtien asennus oli sujuvaa ja nopeaa

Työmaata johtanut Esa Kinnunen sanoo elementtien asentamisen olleen sujuvaa ja nopeaa.

– HOISKOn elementit olivat hyvät ja mittatarkat, ja ne tulivat tehtaalta sovitussa järjestyksessä ja ajallaan, hän kiittää.

Kohde tehtiin sääsuojassa teltan alla. Asennus eteni kerroksittain, yhden kerroksen asennus kesti muutaman päivän.

CLT-hankkeita tehdään jatkossakin

Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokrataloille uusien kohteiden rakentaminen on päänavaus rakennuskannan uudistamiseen. Viime vuosikymmeninä uuden rakentamisen sijaan on remontoitu vanhaa rakennuskantaa ”enemmänkin kuin tarpeeksi”. Se lienee tuttu tilanne monessa kunnassa.

– Meillä on pyrkimyksenä päästä nyt investointirytmiin. Kohteet ikääntyvät, eikä ole taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista tehdä massiivisia peruskorjauksia kaikkiin käytössä oleviin kohteisiin. Ajatuksena on poistaa vanhoja rakennuksia hiljalleen käytöstä ja rakentaa tarpeen mukaan uusia, Mahlavuori sanoo.

Selvää on, että CLT:tä aiotaan käyttää jatkossakin.

Entä mitä rakennuttaja voisi sanoa muille CLT-rakentamista pohtiville?

– Pelko pois. Kannattaa hyödyntää erityisesti CLT-suunnittelukokemusta. Kokenut suunnittelija samoin kuin rakentajakin säästävät aikaa ja rahaa, kiteyttää Hurskainen.

Kuvat: Veli-Matti Hurskainen ja Esa Kinnunen

Lue myös kohteen arkkitehdin haastattelu.

The post Opiskelijat pääsevät asumaan moderniin ja ekologiseen CLT-kerrostaloon Nurmeksessa appeared first on Hoisko CLT.

Rakennuksen rakennuttaa ja omistaa yhteiskuntakiinteistöjen omistamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy. Pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy ja pääsuunnittelijana rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Kun rakennus valmistuu, kaupunki ehtii olla vuokralaisena hetken. Sen jälkeen vuokralaiseksi vaihtuu hyvinvointialue.

Terveellisyys ja hiilijalanjälki painoivat

Lauritsalan paloasemasta tulee tiettävästi Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä rakennettu paloasema.

– Ei sellaista ainakaan missään ole vastaan tullut, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Siitä, että sellainen nyt nousee Lauritsalaan, on kiittäminen Lappeenrannan kaupungin puurakentamista painottavaa linjaa ja paikallista arkkitehtia Juho Ojalaa.

– Lähtökohtana olivat rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus sekä ekologisuus. Hiilijalanjälki on noussut rakennushankkeissa tärkeäksi kriteeriksi. CLT vastasi näihin tarpeisiin ja siitä on alueella jo kokemusta, sillä Lappeenrannan Joutsenosta löytyy saman toimiston suunnittelema CLT-koulu, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen kertoo tulevien tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden olevan asioita, joita osataan arvostaa.

– Ja onhan massiivipuinen rakennus ihan mahdottoman komea.

CLT on itsessään tehosteseinä

Asemalla on kerrosneliöitä noin 4000 kahdessa kerroksessa. Alakertaan on sijoitettu muun muassa kaluston huolto ja korjaus sekä henkilökunnan tilat. Yläkertaan tulevat toimistot. CLT-elementti jätetään näkyviin koko pitkällä takaseinällä huoltotiloista erilaisiin kokoontumistiloihin ja toimistoihin.

– Alun perin huoneisiin ajateltiin tehdä tehosteseiniä, mutta niistä luovuttiin, sillä komea CLT-seinähän toimii tehosteseinänä sellaisenaan, Pylkkänen sanoo.

Terveellisyyden lisäksi luvassa on entistä enemmän tilaa. Pylkkänen on erityisen tyytyväinen kalustonhuoltotiloihin ja hienoihin luokkatiloihin, jotka antavat mahtavat puitteet palolaitoksen tekemälle valistustyölle.

– Pelastuslaitoksen ääni on otettu suunnittelussa hyvin huomioon, hän sanoo.

Palonsuojauksessa monta vaihtoehtoa

Kohteen käyttäjät ovat palomääräysten asiantuntijoita. Siksi Pylkkäseltä ei voi olla kysymättä, miten CLT-rakentaminen istuu palomääräyksiin tällaista kohdetta rakennettaessa.

– Paloasema kuuluu paloluokitukseltaan P2-luokkaan, jossa palonsuoja on oltava perustasoa kovempi. Kohteen kantavuuden pitää säilyä palossa 30 minuuttia. CLT-rakennuksessa tähän paloluokkaan pääseminen ei ole ongelma. Tämäntyyppiseen, suurempaan julkiseen kohteeseen vaadittavan pintamateriaalin palonsuojauksen (B-s1,d0) voi toteuttaa kolmella tavalla: sprinklereillä, palonsuojauskäsittelyllä tai suojalevyillä, hän kuvaa.

Tässä tapauksessa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu oli palonsuojakäsittely. Sen saa halutessaan sävytettynä.

– Suojaverhous on perusteltu perinteisessä puurakennuksessa, mutta ei silloin, kun rakennetaan massiivipuusta. Levytyshän piilottaisi kauniin puun eli vesittäisi koko idean. Sprinklerijärjestelmien asennus olisi puolestaan tullut tällaisessa kohteessa paljon kalliimmaksi.

Rakennuksen kahdet kasvot

Juho Ojala kertoo rakennuksen suunnittelun lähteneen tontista ja ympäristöstä, jotka otettiin huomioon paloaseman hyvin erilaisten toimintojen sijoittelussa tontilla. Kalustohalli suurine ovineen aukeaa toiminnalliselle piha-alueelle ja sitä kautta vieressä kulkevalle sisääntuloväylälle, Lauritsalantielle, jolle paloautot pääasiassa suuntaavat hälytyksen tullessa.

Tontin toisella puolella on asuntoalue. Sinne rakennus näyttäytyy pienimittakaavaisena. Paloaseman toiminta ei pientaloalueelle näy. Sen sijaan sinne näkyy kaunis, punertavan tervanruskea rakennus, jonka ulkovuorena on pystylaudoitus. Sille antavat ilmettä lautojen leveyden vaihtelu ja ikkunoita reunustava paloautonpunainen tehosteväri.

Puhdas paloasema -periaate ohjasi suunnittelua

Erilaisten tilojen sijoittelussa on noudatettu puhdas paloasema -periaatetta. Mallia toteuttaa muun muassa Kuopion pelastusopisto.

– Ajatuksena on, että tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin ja puhtaisiin tiloihin. Likainen ja puhdas tila eivät koskaan ole suorassa yhteydessä toisiinsa, vaan niiden välissä on aina välitila. Likaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi pyykkihuolto. Tässä lähtökohtana on oleskelutilan ilman suojaaminen palopaikoilla vaatteisiin tarttuvilta hajuilta ja muilta epäpuhtauksilta.

Lakimuutokset edistävät CLT:n käyttöä

Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy on kahden sukupolven arkkitehtien perheyritys, joka on toiminut Lappeenrannassa liki 50 vuotta ja suunnitellut kohteita niin kotimaahan kuin ulkomaille. Viime aikoina toimisto on painottunut erityisesti koulusuunnitteluun.

Lauritsalan paloasema on Juho Ojalalle jo kolmas suuri julkinen rakennus CLT-elementeistä. Joutsenoon vuosi sitten valmistunut 9900-neliöinen yhtenäiskoulu on lisännyt alueella tietoisuutta ja kiinnostusta ristiinlaminoitua massiivipuuelementtiä kohtaan. Aiemmin Ojala on suunnittelut CLT-koulun Loviisaan.

Hän sanoo, että CLT-elementin käyttöä on edistänyt parikin viimeaikaista lakiuudistusta.

– Palomääräykset ovat muuttuneet sille suosiollisemmiksi, kun on herätty ajattelemaan massiivipuun paloteknisiä ominaisuuksia. Toinen lainsäädäntöön liittyvä parannus on massiivipuun ottaminen huomioon energialaskelmissa siten, että se mahdollistaa massiivipuun entistä laajamittaisemman käytön. Yksiaineisesta seinästä ei tarvitse tehdä enää niin paksua kuin aiemmin: energialaskelmissa annetaan massiivipuulle hyvitystä, ja sille hyväksytään pienempi lämmöneristysarvo.

Pykälien lisäksi CLT:n tietä siivittävät arkkitehdin mukaan positiiviset mielikuvat ja etenkin kokemus massiivipuurakennuksen hyvästä sisäilmasta.

– Eikä koskaan voi ohittaa sitä, että puu on ekologinen materiaali ja erityisesti massiivipuulla on pieni hiilijalanjälki.

Jutun havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy.

Lisätietoa HOISKO CLT:n sertifioidusta, ekologisesta palonsuojakäsittelystä isoille kohteille saat artikkeleistamme:

HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon – Hoisko CLT

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

The post Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Lapset muuttivat päiväkotiin 10. tammikuuta. Koronaohjeistukset estävät toistaiseksi vanhempia tutustumasta sisätiloihin, mutta onneksi on suuret ikkunat. Niistä äidit ja isät ovat uteliaina kurkistelleet, miltä upean rakennuksen sisällä näyttää.

”Kurkistelijoita” tulee tulevaisuudessakin riittämään, sillä päiväkoti on myös Porvoon uusi matkailuvaltti. Ihan perinteisiä turisteja sinne ei toki odotella, vaan päiväkotirakennusta tullaan markkinoimaan koulutusmatkailukohteena, jossa esitellään suomalaista osaamista koulutus- ja asiantuntijavieraille. Tätä vie eteenpäin kehitysyhtiö Posintra ja sen EDUTECH-tuotteista elinvoimaa matkailuun -hanke.

– Tätä kautta Porvooseen odotetaan sekä kansainvälisiä että kotimaisia vierailijoita, kertoo Porvoon kaupungin suunnittelupäällikkö Annica Matilainen.

Porvoossa luotetaan massiivipuuhun

Kun päiväkotia ryhdyttiin suunnittelemaan, oli CLT selkeä valinta.

– Halusimme ilmastoystävällisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakennuksen. Se on meidän linjauksemme, sanoo kaupunginarkkitehti Markku Partanen.

Porvoolaiset päiväkodit ovat pääasiallisesti puurunkoisia. Vaikka CLT on vielä melko uusi tuttavuus, päättäjät ottivat uudenlaisen puumateriaalin hyvin vastaan.

– Koettiin, että täyspuinen rakennus on hyvä. Meillä Porvoossa on vahva hirsirakentamisen perinne ja meillä luotetaan massiivipuuhun. CLT:hän on moderni sovellus hirrestä, Partanen sanoo.

Hän myöntää, että ihan Suomen ensimmäistä isompaa julkista kohdetta ei olisi ehkä uskallettu ryhtyä rakentamaan uudesta materiaalista.

– Suomessa on CLT:stä hyviä kokemuksia ja että pääsuunnittelijalla, arkkitehtitoimisto Perkolla on kokemusta materiaalista. Se oli meille tärkeää.

Hankkeen pääurakoitsijaksi tuli Rakennusliike Suntio.

Modulaarisuudesta monta hyötyä

Porvoossa on linjattu, että päiväkotirakentamisessa minimikoko on kuuden ryhmän yksikkö. Metsätähden 2700 neliön sisään mahtuu kaikkiaan kymmenen päiväkotiryhmää.

Kaksikerroksisen rakennuksen lähtökohtana olivat modulaarisuus, suoralinjaisuus ja isojen lasipintojen käyttäminen. Rakennus on U:n mallinen. Sen keskiössä on suojaisa atriumpiha.

– Ryhmätilat on rakennettu soluperiaatteella siten, että kaksi ryhmätilaa muodostavat yhtenäisen solun. Soluja on kaikkiaan viisi. Rakennuksen keskiosassa on yhteisiä tiloja kuten ruokala ja liikuntasali, kuvaa Matilainen.

Modulaarisuudesta on monta hyötyä. Rakennusvaiheessa samanlaiset moduulit merkitsevät kustannustehokkuutta ja nopeuttavat rakentamista. Käytössä ne ovat toimivia.

Oleellista päiväkodissa oli myös saada talotekniikka piiloon. Se toimii CLT-rakentamisessa hyvin, sillä johdotusten aukot voidaan upottaa elementtien sisään. Tämä tehdään jo tehtaalla.

Tyytyväisiä laatuun ja hintaan

Lopputuloksena on Partasen mukaan korkeatasoinen rakennus, jota kelpaa kaupunkikuvassa esitellä. Se on ”porvoolainen, lämminhenkinen ja mittakaavaltaan hyvä”.

Hanke pysyi kustannusarviossa, eivätkä päättäjät joutuneet käsittelemään lisämäärärahoja. Partanen ei usko materiaalivalinnalla olleen suurta vaikutusta kokonaishintaan.

–Iso merkitys loppukustannuksiin on aina sillä, miten urakoitsija onnistuu. Meillä urakoitsija onnistui oikein hyvin. Kiitosta täytyy antaa sekä rakentajille että suunnittelulle.

Merkittävänä hän pitää materiaalin laadullisia hyötyjä. Yksi niistä on yksiaineisuus. Se on turvallinen ratkaisu, joka pienentää riskiä rakennusvirheisiin ja niistä poikiviin pahempiin ongelmiin. Ulkonäköäkään ei ole moittiminen.

– Aika hemmetin hienohan siitä tuli.

“CLT:n kauneus ja kodikkuus ihan huippuluokkaa”

Tyytyväisyys paistaa myös käyttäjissä. Rakennus saa henkilökunnalta määritelmiä lämmin, aito, skandinaavinen, kotoisa, utuinen.

– Kyllä me olemme täällä kuin seitsemännessä taivaassa. Tämän rakennuksen valoisuus, kauneus ja esteettisyys ovat ihan huippuluokkaa. Lapset ottivat paikan heti omakseen. Puun käyttö on yksi niistä syistä, että päiväkotimme on niin ihana. Puu ja vaaleus tuovat niin raikkaan tunnelman. Täällä tulee heti viihtyisä, kotoisa olo, sanoo päiväkodin johtaja Sinikka Vähäkangas.

Uutta päiväkotia edelsivät monenlaiset välivaiheet. Nyt taloon muuttanut yksikkö toimi vuosia väliaikaisparakeissa. Odotus palkittiin paremmin kuin osattiin edes toivoa.

– Vielä päiväkodin rakennusvaiheessa henkilökuntamme ihmetteli, että onko totta, että me pääsemme noin ihanaan rakennukseen. Sain vakuutella, että kyllä on.

Tilojen suunnittelu saa kiitosta

Erityisen kiitoksen Vähäkangas antaa siitä, että vaikka kyseessä on iso yksikkö, rakennus ei ole yhtään laitosmainen.

– Solurakenne toimii hyvin. Kaikilla on lyhyt matka joka paikkaan. Saimme myös paljon sellaista, mitä meillä ei ennen ole ollut. Näitä ovat liikuntatila, verstashuone ja terapiahuoneet, joiden ansiosta monenlaiset tapaamiset voidaan järjestää päiväkotipäivän aikana.

Tiloissa on useita kiipeilyseiniä ja joka ryhmällä puolapuut. Taloon on tuotu myös digitaalisuutta.

Päiväkotiryhmät ovat saaneet nimensä marjoista, joista puolestaan jokainen ryhmätila on saanut tekstiileihinsä ja sisustukseensa sopivat sävyt. Suuret pinnat ovat CLT:tä ja vaaleita.

CLT-päiväkodissa hiljaisempi äänimaailma

Henkilökunta on huomannut välittömästi suuren eron äänimaailmassa.

– Täällä on paljon vähemmän ääntä kuin aiemmissa tiloissamme, eikä kaikua tippaakaan, Vähäkangas sanoo.

Kaikumattomuuden takaavat massiivipuiset CLT-seinät, kokolattiamatot ja katto, joka on osin CLT:tä, osin äänieristelevyä.

Hyvä sisäilma on myös pantu merkille.

Entä mitä sanovat pienet käyttäjät?

– He sanovat, että parasta on hyppiminen, kiipeileminen ja kotileikit.

HOISKO CLT toivottaa Metsätähteen iloisia leikkihetkiä!

Lue myös artikkelimme rakennusliike Suntion kokemuksista hankkeen toteuttamisessa.

The post Metsätähden CLT-päiväkoti on käyttäjiensä toiveiden täyttymys ja samalla Porvoon kaupungin uusi matkailuvaltti appeared first on Hoisko CLT.

Koska kyseessä on iso kohde, ainoana järkevänä ratkaisuna pidettiin alusta saakka massiivipuuelementti CLT:tä.

Uuden rakennuksen sai vanhan remontoinnin hinnalla

Ennen rakennuspäätöstä oli laskettu myös toinen vaihtoehto, vanhan koulun remontointi.

– Sen korjaaminen olisi tullut yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen, eikä 70-luvun betonirakennus vastaa nykypäivän tarpeita. Mataliin tiloihin olisi ollut vaikea saada esimerkiksi tämän päivän ilmanvaihtolaitteita, kuvaa tekninen johtaja Edd Grahn.

Rakennuksen käyttöikä oli hänen mukaansa viety loppuun, ja sieltä oli löytynyt myös mikrobivaurioita.

Hän muistuttaa, että remonttivaihtoehdossa on aina otettava huomioon väliaikaistilojen tarve.

– Väistötilat 300 oppilaalle 1,5 vuodeksi maksavat hunajaa.

Hyvät puitteet nuorille

Grahn tietää, että kouluasiat menevät usein tunteisiin. Hän ei näe draamaa siinä, että 50 vuotta vanhoja, huonokuntoisia betonirakennuksia puretaan. Vanha on työnsä tehnyt, ja aika on ajanut sen ohi.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat tietenkin eri juttu.

Samalle alueelle on nousemassa myös uusi alakoulu. Vieressä on lisäksi uimahalli, päiväkoti ja lukio. Lapsille ja nuorille halutaan tarjota hyvät puitteet kasvavassa kaupungissa.

HOISKOlta löytyi toivottu, reunaliimattu massiivipuuelementti

Hankkeen suunnitteluvaiheessa Närpiön kaupunki kävi tutustumassa CLT-kouluun, vieraili CLT-tehtaissa ja keräsi kokemusta ja tietoa CLT:stä.

Suunnittelukilpailutuksen voitti helsinkiläinen Luovaus Arkkitehtitoimisto. Pääurakoitsijaksi tuli Arkta Kultti Oy.

Massiivipuuelementtien toimittajaksi valittiin alajärveläinen HOISKO CLT, joka pystyi toimittamaan reunaliimattua CLT-elementtiä. Juuri tällainen elementti Närpiössä haluttiin.

Elementtien asennuksen aliurakoitsijaksi tuli CLT-rakentaja Ab Blockhus Tb.

Tontti ratkaisi kerrosluvun

Rakennushankkeelle asetti haasteensa se, että tontti on mäen päällä ja melko ahdas.

Siksi yksikerroksista rakennusta ei voitu lähteä suunnittelemaan. Kerroksia tulikin kolme.

Tässä tapauksessa päädyttiin hybridiratkaisuun, jossa puuta käytetään mahdollisimman paljon, mutta pilarit ja välipohja ovat betonia, palkit terästä.

Grahn näkee, että tällä päästiin tässä hankkeessa parhaaseen pohjaratkaisuun, ja samalla se oli tapa ratkaista muun muassa palo- ja äänieristysteknisiä kysymyksiä.

Korkea aula, modernit luokat

Koulurakennus on veistoksellisen kaunis. 5300-neliöinen rakennus muodostuu kolmesta kuutiosta, joista reunimmaiset ovat julkisivultaan identtiset. Keskiosasta avautuvat joka kerroksessa suuret panoraamaikkunat kaupungin suuntaan. Keskiosaan jää koko kolmen kerroksen korkuinen avoin aulatila.

Puupinta on jätetty sisällä näkyviin tuomaan lämpöä ja tunnelmaa. Ulkopuolelle tulee suojaava laudoitus.

– Sen musta väri on herättänyt keskustelua, mutta se on moderni ja ympäristöön sopiva väri, Grahn kertoo.

Ikkunakarmeihin on sen sijaan luvassa väriä.

Modernit luokat ovat suuria, ja vanhanaikaisia pitkiä käytäviä on vältetty.

– Liikuntasalia rakennukseen ei tule, sillä sellainen on samalla alueella jo olemassa.

Koulu valmistumassa alle kustannusarvion

Vaikka kohde on ollut haastava, myös kustannukset ovat yllättäneet positiivisesti. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että niissä ollaan jäämässä budjetoidun 12,5 miljoonan alle.

– Kun vertaa joidenkin muiden kuntien rakennushankkeisiin, niin todella edulliseksi tämä hanke on tulossa.

Grahn suosittelee CLT-rakentamista muillekin kunnille.

– Se on uutta tekniikkaa ja vaikuttaa aika hyvältä. Ehdottomasti kannattaa kokeilla CLT-rakentamista. Jos tuntuu, että uudesta materiaalista ei heti uskalla lähteä toteuttamaan näin isoa kohdetta, niin sitä kannattaa testata ensin pienemmässä hankkeessa.

–CLT-rakentamista on turha pelätä, vaikka rakennuspaikassakin olisi haasteita. Kun vaan etsii määrätietoisesti ratkaisuja, niin homma onnistuu, sanoo Grahn.

Lue myös artikkelimme Närpiön yläkoulun CLT-elementtien asentajan kokemuksista.

The post Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion appeared first on Hoisko CLT.

Koulun nimi tulee Kuortaneella syntyneeltä arkkitehti Alvar Aallolta. Mitäpä mahtaisi Aalto sanoa CLT-rakentamisesta?

– Luulen, että hän tykkäisi CLT:stä ja etenkin sen yksiaineisuudesta. Yksiaineisia rakennuksia hän suunnitteli itsekin, esimerkkinä naapurikuntamme Alajärven kaupungintalo ja seurakuntatalo. Niiden materiaali on harkkotiili, pohtii Kuortaneen tekninen johtaja Martti Ranta.

Homekoulun tilalle nousee yksiaineinen CLT-koulu

Yksiaineisuus nähdään Kuortaneen kunnassakin suurena etuna. Onhan uuden koulun rakentamisen taustalla vanhan koulun joutuminen käyttökieltoon kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman takia. Se näkyi niin oppilaiden kuin henkilökunnankin oireiluna. Uusi koulu haluttiin rakentaa materiaalista, joka ei toisi samaa ongelmaa vastaan.

– Halusimme varmistaa, ettei uuden koulun rakenteisiin tule missään olosuhteissa kastepisteitä, jotka voivat lähteä aiheuttamaan kosteusongelmia. Yksiaineinen, kosteutta tasaava massiivipuu on turvallinen ratkaisu, sanoo Ranta.

Koulujen sisäilmaongelman kanssa Kuortane ei ole ollut yksin. Sisäilma- tai kosteus- ja homeongelmia on raportoitu useammassa sadassa suomalaiskoulussa.

Massiivipuisen koulun lempeämpi äänimaailma vakuutti

Kun uuden koulun suunnittelu alkoi, vierailtiin useissa erilaisissa kouluissa. Massiivipuu erottui edukseen.

Vaikutuksen tekivät erityisesti Pudasjärven massiivipuinen koulu ja sen tyytyväiset käyttäjät, joiden mukaan ääni ja häly eivät tunnu massiivipuisessa koulussa samalta kuin levytetyssä rakennuksessa. Äänimaailma on paljon pehmeämpi ja mukavampi.

Samaa palautetta on saatu monista HOISKOn CLT-kohteista, esimerkiksi Hukanhaudan päiväkodista Joensuussa. Siellä käyttäjien kokemuksia selvitti Karelia-ammattikorkeakoulu.

Ranta on havainnut itsekin saman vaikutuksen.

– Massiivinen puu tavallaan imee ääniä ja tasapainottaa niitä samalla tavalla kuin se tasapainottaa kosteuttakin.

CLT sopii kunnan ilmastotavoitteisiin

Alvarin koulun rakennusmateriaalia ei kuitenkaan haluttu rajata vielä alkuvaiheessa. Sen sinetöi CLT:ksi arkkitehdin suositus. Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy.

Hyvänä kannustimena on myös läheinen Kuortaneen urheiluopisto, johon rakennettiin muutama vuosi sitten liikuntahalli CLT:stä.

– CLT sopii hyvin Kuortaneen kunnan tavoitteisiin. Kuortane on mukana neljän kunnan KESTÄVÄT-hankkeessa, jonka myötä se on sitoutunut ilmastostrategian tavoitteisiin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Kotimainen, ekologinen puurakentaminen istuu tähän ajatukseen hyvin, Ranta sanoo.

Kuortaneen lisäksi hankkeessa ovat mukana Alavus, Kurikka ja Lapua, jotka tekevät yhteistyötä kestävän kehityksen ja ilmaston hyväksi. Energiaa ja ympäristöä säästävät toimet ulotetaan kunnissa mahdollisimman laajalle, ja niiden toteutumista valvoo kunnan oma energiansäästötiimi.

Käytännön toimia Kuortaneella ovat olleet muun muassa lämpöpumppuinvestoinnit, ilmanvaihtolaitteiden uusimiset, katuvalaistuksen vaihtuminen ledeihin ja käyttöveden säästösuuttimet. Materiaalitehokkuutta on etsitty myös ideakilpailulla.

Uuden ajan materiaali ja uuden ajan pedagogiikkaa

Alvarin koulu on uuden ajan koulu myös pedagogisesti. Se ei pidä sisällään perinteisiä luokkia pitkän käytävän varrella, vaan koostuu kahdesta suuresta tilasta, jotka on jaettu 0.—2.-luokille ja 3.—6.-luokille. Näissä opiskellaan viihtyisissä puitteissa ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tilat voi jakaa pienemmiksi liukuseinillä.

Näiden tilojen lisäksi rakennuksessa on ruokala, iso liikuntasali, taito- ja taideaineiden tilat, näyttämö ja joitain muuta tiloja. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan tulee muun muassa opettajien taukotila.

Periaatteisiin kuuluu, että koulu on kengätön.

Kuortane voi suositella CLT-kouluja muillekin

Kuortane ei ole ainut kunta, joka on viime vuosina valinnut koulun tai päiväkodin rakennusmateriaaliksi CLT:n. CLT on investointi tulevaisuuteen: sekä oppilaiden ja henkilökunnan terveyteen että pitkäikäiseen, kestävään rakennukseen.

Entä Rannan terveiset muihin kuntiin, joissa suunnitellaan uusia kouluhankkeita?

– Minulla on vain hyvää sanottavaa CLT:stä. Onhan tällaisen koulun rakentaminen ekoteko. Käytön kannalta iso asia on massiivipuun tasapainottava vaikutus niin äänimaailmaan kuin kosteuteen. Budjettivaiheessa tiedettiin, että hintaa voi tulla CLT:lle vähän enemmän. Toisaalta myöhemmissä kustannuksissa säästetään paljon, kun CLT:ssä on ulko- ja sisäpinta valmiina.

The post Kuortaneella haluttiin välttää sisäilmaongelmat – siksi Alvarin alakoulu rakennetaan CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.