Kunnat houkuttelevat asukkaita vetovoimatekijöillään: harrastukset, kyläkoulut, luonto… Yhtä todellista vetovoimatekijää ei ole kuitenkaan huomattu nostaa esiin. Se on koulujen, päiväkotien ja julkisten työpaikkojen terveellisyys ja hyvä sisäilma.

Sille moni antaa tänä päivänä suuren arvon, sillä julkisten kiinteistöjen home- ja sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia ympäri Suomen. Työpaikalla tai koulussa esiintyvä sisäilmaongelma saa kokonaisia perheitä vaihtamaan kotikuntaa.

Sisäilman laadulla on ihmisten hyvinvoinnille suuri merkitys. Sisäilmayhdistyksen mukaan vietämme sisätiloissa keskimäärin 90–95 prosenttia ajastamme, ja hengitämme päivässä jopa 40 kuutiometriä ilmaa, josta valtaosa sisäilmaa.

Terveet rakennukset ja hyvä sisäilmasto onkin syytä nähdä vetovoimatekijöinä, joista kunnan kannattaa pitää ääntä.

Moni kunta painottaa hyvää sisäilmaa valitessaan CLT:n

HOISKO CLT:llä on nähty, että CLT-rakennuksen koettu hyvä sisäilma ja yksiaineisuus ovat usein painavia tekijöitä, kun kunnat päätyvät valitsemaan koulun tai päiväkodin materiaaliksi CLT:n. Sama koskee toki myös yksityisiä omakotitalorakentajia.

HOISKO CLT -elementillä on lisäksi vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus, joka kertoo rakennusmateriaalin täyttävän tiukat sisäilmastovaatimukset.

Yksiaineisena materiaalina CLT vähentää myös rakennusvirheiden mahdollisuuksia.

Sisäilmasta kysytään meiltä usein – ja hyvä niin, sillä varsinkin uutta rakennettaessa on tärkeä ymmärtää, mikä merkitys valinnoilla on kokonaisuudelle.

Hyvä sisäilma on monen tekijän summa

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo, että kuntien ahdingon taustalla on paljolti 70–80-luvun rakennuskanta. Tuolloin oli vallalla tehdä hyvin matalia perustuksia. Sen lisäksi laajennuksia on tehty eri aikoina ja eri materiaaleista, eikä korjauksia ole aina pystytty tekemään tarpeeksi kattavasti.

– Nykyisin korjataan paremmin ja uutta rakennettaessa osataan kiinnittää huomiota siihen, ettei rakennus pääse kastumaan. Rakentaminen on kehittynyt paljon, kosteuskäyttäytyminen ymmärretään ja kuivaketjusta huolehditaan. Toki näissäkin asioissa osaaminen karttuu hieman eri tahtiin, hän sanoo.

Ahola muistuttaa, että sisäilma on monen tekijän summa. Uusissa rakennuksissa se muodostuu huolellisesta suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Näiden takana on monia vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi materiaalien päästöt sekä rakentamisen aikainen kosteuden- ja puhtaudenhallinta.

– Lopulta kaikki on kiinni osaamisesta ja asenteesta.

Sisäilmastoluokitus on parantanut julkisten rakennusten sisäilman laatua

Keskeinen työkalu julkisessa rakentamisessa on sisäilmastoluokitus, joka on nykyään laajasti käytössä. Se antaa ohjeet ja eväät suunnitteluun, rakentamiseen ja materiaalivalintoihin. Tavoitteena on rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia.

Sisäilmastoluokituksen kehitti vuonna 1996 Sisäilmayhdistys, joka on myös koordinoinut sen päivittämistä. Viimeisin päivitys julkistettiin vuonna 2018. Luokitus on saatavana RT-korttina tai Sisäilmayhdistyksen omana julkaisuna.

Sisäilmastoluokituksen avulla voidaan asettaa Suomen määräystasoa kovemmat vaatimukset sisäilmastolle.

– Luokitus on parantanut merkittävästi julkisten rakennusten sisäilman laatua, sanoo Ahola.

M1-tunnus on vähäpäästöisen materiaalin merkki

Osa sisäilmastoluokitusta on M1-materiaaliluokitus. Tällaisen tunnuksen saava rakennusmateriaali on tutkitusti vähäpäästöinen.

– Tunnus on merkki kokonaisvaltaisesti vähäpäästöisestä rakennusmateriaalista. M1-testaukseen kuuluu myös hajun hyväksyttävyyden testaus.

M1-tunnuksen saaneiden materiaalien käyttäminen on Aholan mukaan entistä tärkeämpää siksi, että kun kauppa on vapautunut, markkinoilta voi saada mitä vaan ja mistä tahansa tuotuja materiaaleja.

– EU:ssa CE-merkintä ei ole tullut vielä kaikkiin tuotteisiin, ja siksi M1 on tae siitä, että materiaali itse on vähäpäästöinen, hän sanoo.

– Tosin pelkkä rakennusmateriaalin vähäpäästöisyys ei riitä. Kokonaisuuden on oltava kunnossa. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi kalusteiden ja sisustusmateriaalien TVOC-päästöihin ja yksittäisiin työvaiheisiin, jotta esimerkiksi betonia ei pinnoiteta liian märkänä, Ahola lisää.

Sisäilman laatu lähtee tilaajasta – kuntien on tärkeä vaatia laatua

Ahola painottaa, että kuntien on rakennushankkeiden tilaajana tärkeä huolehtia siitä, että tärkeät laatuvaatimukset kirjataan kilpailutuspyyntöihin tarkasti.

– Kuntien on vaadittava tarpeeksi hyvää laatua. Sisäilman laatu lähtee tilaajasta, hän sanoo.

– Tilaajan tulee aikaisessa vaiheessa hankesuunnittelussa määrittää, millaista sisäilmaston tasoa vaaditaan, ja sen toteutumista tulee seurata tarkkaan kaikissa vaiheissa. Urakka-asiakirjat ovat tärkeitä asiakirjoja, joten niiden tekemisessä tulee olla tarkkana. Sanonta ”Sitä saa, mitä tilaa” sopii tähän. Toki täytyy myös vahtia, että todella saa sen, mitä on tilattu. On myös hyvä huomioida, että rakennushankkeiden aikataulut ovat realistisia ja niiden puitteissa on mahdollista toimia, myös mahdollisten yllätysten sattuessa, Ahola sanoo.

Mitä ovat sisäilma ja sisäilmasto?

Sisäilmayhdistyksen määritelmän mukaan sisäilma tarkoittaa sisätiloissa hengitettävää ilmaa, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia.

Sisäilmasto muodostuu puolestaan sisäilmasta ja siihen vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä, joita ovat sisäilman kaasumaiset yhdisteet, sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet, lämpötila, kosteus, ilman liike, säteily, valaistus ja melu.

Hyvä sisäilmasto

Hyvään sisäilmastoon vaikuttavat sekä rakennusaikaiset tekijät että myöhempi rakennuksen käyttö.

Hyvän sisäilmaston avaimet:

• terveelliset rakennusmateriaalit (M1)
• kosteuden hallinta (erityisesti rakennusaikainen kuivaketju)
• puhtaus (mm. rakennustyömaan pölyt)
• rakennusfysikaalisesti moitteettomasti toimivat rakenteet
• puhdas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä
• huoltosuunnitelma
• kalusteet ja tekstiilit.

Hyviä työkaluja ja tukea kunnille löytyy Terveet tilat 2028-toimenpideohjelman sivuilta. Tutustu aiheeseen. 

Lähteet: Sisäilmayhdistys, Sisäilmauutiset

The post Hyvä sisäilma on vetovoimatekijä, jota kuntien kannattaa rummuttaa appeared first on Hoisko CLT.

Yhtenäisen, kiinteän rakenteensa vuoksi liimaus parantaa myös massiivipuurakenteiden ilmatiiveyttä ja lämpöarvoa.

HOISKO CLT -elementtien liimaus perustuu laatuun, tietoon ja pitkään kokemukseen

Liimausprosessin hallinta on HOISKO CLT:n ydinosaamista, joka juontaa juurensa niin pitkälle kuin puuta on Suomessa teollisesti liimattu.

Yrityksen perustajat ovat olleet tekemisissä puurakenteiden liimaamisen kanssa jo pitkään ennen CLT:n valmistuksen aloittamista, jopa 80-luvulta saakka, jolloin he olivat ensimmäisinä kehittämässä lamellihirren valmistusta Suomessa.

HOISKO CLT -elementin kaikissa, myös sisemmissä, kerroksissa käytetään korkean C24-lujuusluokan puuta, jolloin liimauslaatu on paras mahdollinen samoin kuin elementin kantavuus.

CLT-elementin salaisuus on tarkassa liimausprosessissa

CLT-elementin liimausprosessi on jokaista yksityiskohtaa myöten kontrolloitu tapahtuma.

Sekä ilman että liimattavan puun kosteus ja lämpötila ovat tarkkoja. Niitä mitataan tarkasti prosessin aikana. Esimerkiksi liian kuiva tai kylmä puu heikentäisi liimauksen lopputulosta.

Liimausprosessissa liima vaahtoutuu, ja puristimen kovassa paineessa se pureutuu puun soluväleihin harsomaisesti levittäytyen muodostamatta pintaan tiivistä kalvoa. Tämä takaa hengittävyyden, joka tarkoittaa kosteuden vapaata tasaantumista materiaalin ja ympäröivän ilman välillä.

– Liimalla ei siis ole vaikutusta puun hygroskooppiseen toimintaan eli luonnolliseen kosteudentasaamisominaisuuteen, joka takaa puurakennuksen terveellisen sisäilman, sanoo Jukka Peltokangas HOISKO CLT:ltä.

Kun liima imeytyy pintaa syvemmälle, myös liimauspinta syvenee ja liitoksesta tulee vahva. Liiman imeytymistä tehostetaan HOISKO CLT:llä tietynlaisella pinnan höyläämisellä ennen liiman levitystä.

Liiman määrä mitataan gramman tarkkuudella. Liiman levittämisen jälkeen CLT-elementti siirretään välittömästi puristimeen, jossa osat painetaan tiiviisti yhteen. Pintojen yhteen liittäminen tehdään tiukoissa aikarajoissa. Puristamisen jälkeen CLT-elementti on saanut painumattoman rakenteensa eikä se sisällä liimasta haihtuvia aineita.

Laadunvarmistus on jatkuvaa HOISKO CLT -elementin valmistuksessa

Koko liimausprosessi on tarkkaan valvottua ja standardin vaatimusten mukaista toimintaa. Valmiista tuotteesta otetaan koepaloja, joista ominaisuudet mitataan. Paineprässi testaa liimasauman lujuuden. Testitulokset dokumentoidaan huolella, sillä CLT-elementtien liimasaumojen kestävyys on keskeinen osa HOISKOn laadunvarmistusprosessia.

–Teemme jatkuvasti vertailutestejä, minkä lisäksi VTT tarkkailee säännöllisesti laatua, kertoo Peltokangas.

Reunaliimaus tekee HOISKO CLT -elementistä tiiviin ilman höyrynsulkumuovia

Elementtien kerrosten lisäksi CLT:ssä voidaan liimata myös lautojen reunat eli syrjät. Tällöin puhutaan reunaliimauksesta tai syrjäliimauksesta. CLT-elementtiä voidaan valmistaa reunaliimattuna ja reunaliimaamattomana. HOISKO CLT pystyy valmistamaan molempia, mutta reunaliimattu elementti on sen suosittelema vaihtoehto. Reunaliimatussa CLT-elementissä lautojen väliin ei jää rakoja. Näin saadaan ilmatiivis rakenne, joka ei tarvitse höyrynsulkumuovia.

Tuleeko reunaliimattuun elementtiin sitten halkeamia ajan kuluessa?

Halkeamia tulee, sillä se on puun normaali ominaisuus, puun elämistä. Liimasaumoihin ja elementin tiiveyteen tämä ei kuitenkaan vaikuta.

On tärkeä ymmärtää halkeaman ja raon ero. Reunaliimaamattomassa elementissä jokaisen laudan välissä on rako. Reunaliimatussa rakoja ei ole. Puun normaalia halkeamista voi tapahtua molemmissa.

HOISKO CLT:n käyttämä liima on tutkitusti turvallinen

HOISKO CLT -elementeissä käytettävä liima on Henkelin valmistama patentoitu, allergiavapaa ja tuoksuton Loctite Purbond -polyuretaaniliima. Se on laajasti hirsiteollisuudessa käytettävä liima, jonka kestävyydestä on pitkä kokemus.

Purbond kehitti polyuretaaniteknologian 1980-luvulla Sveitsissä liimapalkeille, ja sen jälkeen liima on yleistynyt kantavien puurakenteiden valmistuksessa. Liiman kestoa ja koostumusta on tutkittu lukuisien standardien mukaisien testien mukaisesti erilaisissa rasituksissa (mm. EN 15425, EN 302 -sarja, DIN 68141, EN 15416 -sarja ja EN 14080, prEN16351, EAD 130005-00-0304).

Sekä liimalla että valmiilla HOISKO CLT -elementillä vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus

Loctite Purbond -liimalla on vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus. HOISKO CLT on testauttanut erikseen myös varsinaisen lopputuotteen, joten HOISKO CLT -elementillä on M1-tunnus ainoana Suomessa. Tämä kertoo paitsi materiaalin, myös liimausprosessin laadusta.

Avainsanoja HOISKO CLT -elementeissä käytetyssä Purbond-liimassa ovat formaldehydittömyys ja yksikomponenttisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että liima ei sisällä kovetinainetta, vaan liima aktivoituu reagoimalla ilmassa ja puussa luontaisesti olevan kosteuden kanssa, eikä reaktiosta synny haihtuvia aineita.

Liiman turvallisuus ja ympäristöystävällisyys

CLT:n liimaamisessa käytettävä Purbond-liima on kemianteollisuuden valmiste, joka johdetaan maaöljystä ja -kaasusta. Liimanvalmistaja Henkelin kehitystyöllä uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä on saatu pienennettyä huomattavasti perinteisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.

Liima ei sisällä VOC-yhdisteitä (Volatile organic solvents) eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai vesiliukoisia aineita, jotka saastuttaisivat ympäristöä tai aiheuttaisivat vaaraa ympäristölle tai ihmisille.

Liimaa on vuosien varrella kehitetty niin, että mukaan on tullut parannettu palonkestävyys. Liiman palonkesto täyttää standardin, jonka mukaan ensimmäisen lamellin takaisen liimasauman pitää kestää 90 asteen kuumuutta. Tämä lisää entisestään CLT:n paloturvallisuutta.

Liiman tärkein ympäristöetu on valmistajan mukaan se, että se auttaa edistämään ja lisäämään yhden kaikista ympäristöystävällisimmän rakennusmateriaalin eli puun käyttöä tuoden puun hyödyntämisen mahdolliseksi yhä useammissa, vaativissa käyttökohteissa.

Lähteet: Henkel, HOISKO CLT

The post Liima tekee CLT:stä vahvan, kauniin ja tiiviin rakenteen appeared first on Hoisko CLT.

”Rakentajatkaan eivät välttämättä ymmärrä vielä sitä, että clt:tä voi olla monenlaista, eikä lujuusluokituksia tarkisteta. Markkinoille tulee kovan kysynnän takia varmaankin tuotteita ilman mitään standardointeja.” — ”Elleivät sertifikaatit ole kaikilta osin kunnossa, voidaan päätyä rakennusvirheisiin.” Etenkin julkiselle puolelle Peltokangas toivoo puun alkuperän sekä koko tuotantoprosessin oikeanlaisen standardoinnin selvittämistä.

”Liimaustekniikan hallinta on kaiken a ja o, se erottaa jyvät akanoista myös clt-teollisuudessa.” — ”Se on kehitelty siihen pisteeseen, että rakenne hengittää.” HOISKOssa käytetään lamellien välisen liimauksen lisäksi reunaliimausta lautojen väleissä, jolloin rakoilu niiltä osin estyy ja pinta kestää myös visuaalisen tarkastelun.

Massiivipuurakenteen kanssa on turvallista elää, ilmavuodoista ja kosteuden tiivistymisestä ei tarvitse huolehtia. Yksiaineiseen puuseinään ei voi tehdä rakennevirhettä eikä sitä saa homehtumaan. Clt-seinä ei tarvitse höyrynsulkuja eikä aina edes eristeitä.

HOISKO käyttää raaka-aineenaan C24-lujuusluokiteltua puuta, joka jo lähtökohtaisesti on lujempaa kuin useimmat eurooppalaiset materiaalit. Lisäksi HOISKO CLT on CE-hyväksytty. Myös sekä liima että koko lopputuote ovat saaneet parhaan M1-päästöluokituksen, joka takaa, ettei sisäilmaan haihdu epäterveellisiä yhdisteitä.

Kuva ja alkuperäinen teksti Pentti Höri

Lue koko juttu (s. 36-37) täältä

The post Rakentaja, tarkista materiaalin sertifikaatit! appeared first on Hoisko CLT.

Rakennustietosäätio on myöntänyt HOISKO CLT:lle rakennusmateriaalien päästöluokan M1-tunnuksen ainoana kotimaisena CLT- ja massiivipuurakennustuotevalmistajana. M1-tunnus kertoo vähäpäästöisestä rakennusmateriaalista, joka on asuin- ja työtiloissa puhdasta sisäilman osalta. M1-luokitus on tarkoitettu edistämään vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittämistä ja käyttöä sekä parantamaan rakentamisen laatua. Luokitusta vaaditaan materiaaleilta jo useissa julkisissa rakennuskohteissa.

”HOISKOssa asukkaiden ja käyttäjien turvallisuus ja terveellisyys ovat ensimmäisinä yrityksen arvoissa.   M1-tunnus osoittaa yrityksemme tahtotilan edistää hyvinvointia ja terveellistä asumista sekä todistaa laadun ja osaamisemme tuotteen valmistuksessa ” kertoo toimitusjohtaja Markku Herrala.

M1-luokkaan päästäkseen HOISKOn CLT-tuotteelle tehtiin Työterveyslaitoksen testauslaboratoriossa mittaukset, joissa testattiin kaikki tuotteesta haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

The post HOISKO CLT:lle vähäpäästöisen materiaalin M1-tunnus appeared first on Hoisko CLT.