Raaka-aineen ja siten puutuotteiden hinnassa koettiin vuoden 2021 aikana dramaattinen hinnannousu, jolloin sahatavaran hinta tuplaantui maailmantilanteen ja markkinoiden myllerryksessä. Tämä koetteli kovassa nosteessa olevaa massiivipuurakentamista.

– Nyt voidaan sanoa, että sahatavaran ja puutuotteiden osalta hintamurheet ovat ainakin toistaiseksi ohi, vaikka yleisesti puhutaan hintojen noususta, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Puurakenteiden hintakehitys on päinvastainen kuin betoni- ja teräsrakenteiden. Tilastokeskuksen tuorein rakennuskustannusvertailu osoittaa, että syyskuussa 2022 puurakenteiden hinnat olivat edellisvuoteen verrattuna liki kymmenen prosenttia alempana. Samaan aikaan teräsrakenteiden hinta oli liki 18 prosenttia ja betonielementtien hinta 14 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2021 syyskuussa.

Nyt on otollinen aika rakentaa

Yli-Sikkilä haluaakin valaa uskoa rakentamista suunnitteleviin, vaikka maailman myllerrykset ymmärrettävästi askarruttavat.

– On selvää, että vuoden 2021 dramaattinen hintapiikki sekä saatavuusongelmat aiheuttivat niin rakentajille kuin kaikille alan toimijoille haasteita. Nyt uhkakuvia luovat epävarmuus maailmantilanteessa sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä aiheutuneet haasteet muun muassa energian hinnoissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa on turvallinen toimintaympäristö, eikä meillä ole näköpiirissä mitään syitä, miksi suunniteltua rakennuskohdetta kannattaisi siirtää odottamaan, hän sanoo.

– Puurakentamisen näkökulmasta nyt on juuri oikea aika toimia, sillä myös raaka-aineen hinta on asiakkaalle todella suotuisa.

Puurakentamisen tarve ei lopu

Yli-Sikkilä näkee, että puurakentamiselle on selkeä tarve, ja siinä on ainutlaatuista vetovoimaa, jota mitkään maailman myllerrykset eivät tule pitkällä tähtäimellä vähentämään.

– CLT-rakentaminen on tätä päivää ja tulevaisuutta. Massiivipuu kasvattaa markkinaosuuttaan ja kehittyy jatkuvasti. Meiltä Suomesta löytyy myös massiivipuurakentamisen huippuosaaminen. Odotukset ovatkin hyvin positiiviset.

HOISKO CLT:llä näkyy, kuinka puurakentamisen ja kotimaisuuden arvostus ovat nousseet muun muassa kunnissa. Massiivipuurakentaminen on lyönyt itsensä voimakkaasti läpi etenkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Massiivipuurakentaminen on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen valinta. Puurakentamisella ja erityisesti massiivipuulla on erittäin keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Massiivipuinen CLT-rakennus on hiilinielu, sillä jokainen rakennuksessa käytetty kuutio valmista CLT:tä sitoo itseensä 676 kiloa hiilidioksidia. Koko elinkaarta katsoen CLT-rakennuksissa voidaan päästä jopa negatiiviseen hiilijalanjälkeen.

Valtion tavoitteena puurakentamisen voimakas lisääminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi keskeinen syy, jonka takia valtio on asettanut suuret tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle. Se pyrkii edistämään julkista puurakentamista laajalla puuohjelmallaan. CLT:n nähdään antavan tähän paljon mahdollisuuksia.

Tavoitteeksi on asetettu, että jo vuonna 2025 peräti 45 prosenttia kaikista julkisista rakennuskohteista olisi puusta. Opetusrakennusten osalta tavoitteena on päästä jopa 65 prosenttiin, hoiva-alan rakennuksissa 35:een ja asuinkerrostaloissa 46:een.

– Massiivipuuelementtien valmistajana on ollut ilahduttavaa huomata, että valtion tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle ovat yhteneväisiä niin yksityisten rakentajien kuin myös julkisten rakennusten käyttäjien toiveiden kanssa, Yli-Sikkilä sanoo.

– Ihmiset haluavat turvallista ja terveellistä asumista ja työ- ja elinympäristöjä, joten massiivipuurakenteiset koulumme ja päiväkotimme ovat saaneet valtavan positiivista palautetta käyttäjiltä. Myös yksityisten omakotirakentajien määrä on ollut viime vuosina HOISKO CLT:n asiakaskunnassa selkeässä nousussa. Edellä mainittujen lisäksi olemme saaneet toimittaa massiivipuuelementtejä monien yksityisten yritysten rakennuskohteisiin, muun muassa CLT-rakenteisiin toimitiloihin.

Kaikki HOISKO CLT:n käyttämä raaka-aine tulee PEFC-sertifioiduista suomalaisista metsistä, mikä takaa materiaalin laadun ja tasalaatuisuuden: onhan kotimainen puu aina hyvin ja vastuullisesti hoidettua.

The post Massiivipuu on tätä päivää ja tulevaisuutta – Puun hinnan paluu normaaliin edistää CLT-rakentamista appeared first on Hoisko CLT.

– CLT on kiinnostanut minua kovasti jo vuosia, ja olen työssäni seurannut puutalokohteita, hän kertoo.

Savisalolla on pitkä kokemus asuntoarkkitehtuurista ja toimisto- sekä julkisesta rakentamisesta. Jo opiskeluaikana nykyisessä Aallossa hän oli hyvin kiinnostunut puurakentamisesta, ja kiinnostus vei hänet muun muassa vaihto-opiskelijaksi puurakentamisen ”mallimaahan” Sveitsiin.

Nykyään hän työskentelee rakennuttajana. Oman talon rakentaminen onkin hänelle samalla kiinnostava mahdollisuus tutustua CLT:hen ja käytännön oppikurssi rakentamisesta.

– Onhan se eri asia suunnitella kuin itse raudoittaa, hän kuvaa.

Savisalo tekee työmaalla mahdollisimman paljon itse, ja myös perheen nuoriso kantaa kortensa kekoon. Tärkeä tukipilari on vastaavana mestarina toimiva oma isä, jolla on rakennusalalta 55 vuoden kokemus.

– Apuna on ollut myös mahtavasti talkooporukkaa, hän kiittää.

Kompakti ja muunneltava CLT-koti

Kuusivilla-talo on suunniteltu äidin ja kahden teinin kodiksi. Suunnittelussa on otettu huomioon tilojen helppo muunneltavuus erilaisille perheille. Tavoitteena oli kompakti, reilun sadan neliön koti, jossa on iso keittiö—olohuone yhteistä oleskelua varten sekä nuorten omat huoneet ja äidin makuuhuone omassa rauhassaan. Neliöitä tuli lopulta 112.

Esteettömyys on yksi lähtökohta suunnittelussa. Terassia on paljon. Aurinkoinen, lämmin tontti takaa sille käyttöä.

CLT jää näkyviin sisällä talossa. Savisalo oli ehdoton siinä, että myös sisäkatto tulee samasta, kauniista massiivipuusta. CLT on hänestä kodikas materiaali, ja samalla puupinta toimii tyylikkäänä, selkeänä visuaalisena taustana kodin arjelle ja elämälle.

– En ole mikään tiukka minimalismin kannattaja, mutta ajattelen, että yksiaineisuus ja simppeliys sisustuksessa tuo tilaa asumisen monimuotoisuudelle ja elämiselle. Tavarat saavat näkyä.

Myös CLT:n tekniset ominaisuudet, rakenteelliset mahdollisuudet ja hiilijalanjälki ovat hänelle tärkeitä.

– Lattia on betonia. Se on hyvä kontrasti, kun seinät ja katto ovat puuta. Muutenkin olen sitä mieltä, että mitään materiaaleja ei ole järkeä kuorruttaa. Betoni saa olla betonia ja puu puuta.

HOISKO CLT:ltä hyvä palvelu ja parhaat kontaktit

Elementtien toimittajaksi löytyi HOISKO CLT, jonka neuvoihin ja palvelualttiuteen Savisalo on erittäin tyytyväinen.

– Sain aina vastauksen heti, kun kysyttävää oli, ja kaikki eteni tosi sujuvasti. Juuri kokemus siitä, miten asiakasta palveltiin, oli hintaakin ratkaisevampi kriteeri elementtitoimittajan valinnassa. Tuli sellainen olo, että vaikka minulla on rakenteilla vain pientalo, tätä tehdään kanssani yhdessä.

Kiitollinen hän on myös siitä, että HOISKOn antamasta vinkistä löytyi osaava ja hyvällä asenteella työskentelevä asennustiimi, Teuvarakenteen Jaakko Sukari ja Aarno Rintala.

– Minulla oli ensin epäonnea asennusporukan etsimisessä, ja useampi oharikin minulle tehtiin. Siinä alkoi olla neuvoton olo. Rakennusalalla on valitettava ongelma, että aina ei voi luottaa luvattuihin aikatauluihin.

Teuvarakenteen asennustiimi oli sen sijaan luottamuksen arvoinen ja lisäksi alan rautainen ammattilainen.

– Kaikki meni sujuvasti. Kaverit tiesivät, mitä tekivät. Myös nosturissa oli ammattilainen, Turun Nostopalvelu. Nosturifirman ja asentajien yhteispeli toimi hyvin. Se on myös todella tärkeä asia.

CLT-elementtien asennus oli hieno näytös

Runkoa ja sisäkattoa asennettiin kaksi päivää. Ne olivat Savisalolle itselleen taukoa rakentamisesta.

– Otin lomapäivän voidakseni seurata asennusta. Istuin vain ja ihailin seinien nousemista ja ammattilaisten tekemistä. Sitä oli tosi hienoa ja jännittävää katsoa. On aina mahtava seurata, kun porukka tekee hommaa ilolla. Se näkyy.

Kun elementit olivat pystyssä, tunne oli Savisalon mukaan uskomaton. Vaikka hän arkkitehtinä oli osannut hahmottaa mielessään sen, miltä tilassa tulisi näyttämään, seinistä katonharjaan ulottuvan puun kauneus pääsi kuitenkin yllättämään.

Ennen elementtien asennusta jännitti se, ovatko perustukset tarpeeksi tarkat. Pientä viilausta tarvittiin, mutta kaikki meni hyvin.

– Mittatarkassa CLT-kohteessa toleranssi on tosi pieni: sentin tai parin heitto mitoissa on jo merkittävä. Se on erilaista, mihin perustusten tekijät ovat meillä tottuneet. Mittatarkkuudessa onkin monella tekijällä vielä opittavaa ja omaksuttavaa, eikä sitä voi perustuksia tehdessä koskaan painottaa liikaa.

Maalämpöä uudella tavalla

Oma talohanke tarjoaa rakentamisen ammattilaiselle mahdollisuuden moniin kiinnostaviin kokeiluihin. Yksi tällainen on maalämpökeräimien yhdistäminen talon kantaviin, 18 metrin syvyyteen meneviin paaluihin.

Jotta energian kulutus saadaan mahdollisimman pieneksi, on apuna ollut energiakonsultti. Energiaoptimoinnin teki kohteeseen NollaE. Hankintavaiheessa lisäkustannuksia poikivat u-arvoltaan tavallista paremmat ikkunat. Energiakriisin keskellä on helppo olla tähän satsaukseen tyytyväinen.

Yksi kokeilu on luvassa julkisivulaudoitukseen.

– Olen ajatellut kokeilla rautavitrillikäsittelyä, joka edistää puun harmaantumista. Tai ehkä jätän ulkoverhouslaudoituksen kokonaan käsittelemättä.

Savisalon CLT-kodin rakentamista voit seurata Instagramissa tilillä Kuusivilla.

The post Oman CLT-kodin elementtien asennuspäivä oli arkkitehdille hieno näytös appeared first on Hoisko CLT.

Koska kyseessä on iso kohde, ainoana järkevänä ratkaisuna pidettiin alusta saakka massiivipuuelementti CLT:tä.

Uuden rakennuksen sai vanhan remontoinnin hinnalla

Ennen rakennuspäätöstä oli laskettu myös toinen vaihtoehto, vanhan koulun remontointi.

– Sen korjaaminen olisi tullut yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen, eikä 70-luvun betonirakennus vastaa nykypäivän tarpeita. Mataliin tiloihin olisi ollut vaikea saada esimerkiksi tämän päivän ilmanvaihtolaitteita, kuvaa tekninen johtaja Edd Grahn.

Rakennuksen käyttöikä oli hänen mukaansa viety loppuun, ja sieltä oli löytynyt myös mikrobivaurioita.

Hän muistuttaa, että remonttivaihtoehdossa on aina otettava huomioon väliaikaistilojen tarve.

– Väistötilat 300 oppilaalle 1,5 vuodeksi maksavat hunajaa.

Hyvät puitteet nuorille

Grahn tietää, että kouluasiat menevät usein tunteisiin. Hän ei näe draamaa siinä, että 50 vuotta vanhoja, huonokuntoisia betonirakennuksia puretaan. Vanha on työnsä tehnyt, ja aika on ajanut sen ohi.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat tietenkin eri juttu.

Samalle alueelle on nousemassa myös uusi alakoulu. Vieressä on lisäksi uimahalli, päiväkoti ja lukio. Lapsille ja nuorille halutaan tarjota hyvät puitteet kasvavassa kaupungissa.

HOISKOlta löytyi toivottu, reunaliimattu massiivipuuelementti

Hankkeen suunnitteluvaiheessa Närpiön kaupunki kävi tutustumassa CLT-kouluun, vieraili CLT-tehtaissa ja keräsi kokemusta ja tietoa CLT:stä.

Suunnittelukilpailutuksen voitti helsinkiläinen Luovaus Arkkitehtitoimisto. Pääurakoitsijaksi tuli Arkta Kultti Oy.

Massiivipuuelementtien toimittajaksi valittiin alajärveläinen HOISKO CLT, joka pystyi toimittamaan reunaliimattua CLT-elementtiä. Juuri tällainen elementti Närpiössä haluttiin.

Elementtien asennuksen aliurakoitsijaksi tuli CLT-rakentaja Ab Blockhus Tb.

Tontti ratkaisi kerrosluvun

Rakennushankkeelle asetti haasteensa se, että tontti on mäen päällä ja melko ahdas.

Siksi yksikerroksista rakennusta ei voitu lähteä suunnittelemaan. Kerroksia tulikin kolme.

Tässä tapauksessa päädyttiin hybridiratkaisuun, jossa puuta käytetään mahdollisimman paljon, mutta pilarit ja välipohja ovat betonia, palkit terästä.

Grahn näkee, että tällä päästiin tässä hankkeessa parhaaseen pohjaratkaisuun, ja samalla se oli tapa ratkaista muun muassa palo- ja äänieristysteknisiä kysymyksiä.

Korkea aula, modernit luokat

Koulurakennus on veistoksellisen kaunis. 5300-neliöinen rakennus muodostuu kolmesta kuutiosta, joista reunimmaiset ovat julkisivultaan identtiset. Keskiosasta avautuvat joka kerroksessa suuret panoraamaikkunat kaupungin suuntaan. Keskiosaan jää koko kolmen kerroksen korkuinen avoin aulatila.

Puupinta on jätetty sisällä näkyviin tuomaan lämpöä ja tunnelmaa. Ulkopuolelle tulee suojaava laudoitus.

– Sen musta väri on herättänyt keskustelua, mutta se on moderni ja ympäristöön sopiva väri, Grahn kertoo.

Ikkunakarmeihin on sen sijaan luvassa väriä.

Modernit luokat ovat suuria, ja vanhanaikaisia pitkiä käytäviä on vältetty.

– Liikuntasalia rakennukseen ei tule, sillä sellainen on samalla alueella jo olemassa.

Koulu valmistumassa alle kustannusarvion

Vaikka kohde on ollut haastava, myös kustannukset ovat yllättäneet positiivisesti. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että niissä ollaan jäämässä budjetoidun 12,5 miljoonan alle.

– Kun vertaa joidenkin muiden kuntien rakennushankkeisiin, niin todella edulliseksi tämä hanke on tulossa.

Grahn suosittelee CLT-rakentamista muillekin kunnille.

– Se on uutta tekniikkaa ja vaikuttaa aika hyvältä. Ehdottomasti kannattaa kokeilla CLT-rakentamista. Jos tuntuu, että uudesta materiaalista ei heti uskalla lähteä toteuttamaan näin isoa kohdetta, niin sitä kannattaa testata ensin pienemmässä hankkeessa.

–CLT-rakentamista on turha pelätä, vaikka rakennuspaikassakin olisi haasteita. Kun vaan etsii määrätietoisesti ratkaisuja, niin homma onnistuu, sanoo Grahn.

Lue myös artikkelimme Närpiön yläkoulun CLT-elementtien asentajan kokemuksista.

The post Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion appeared first on Hoisko CLT.