Etätyön arkipäiväistyminen on vapauttanut ihmiset muuttamaan sinne, missä on oma unelmien paikka asua. Mutta kuinka toteuttaa omia toiveita ja arvoja vastaava koti? Kuinka pitää käsissä koko laaja rakennusprojekti? Mistä löytää hyvät suunnittelijat, tekijät ja materiaalitoimittajat? Kuinka hallita monivaiheisen hankkeen kustannuksia?

Näihin kysymyksiin tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun HOISKO CLT:n yhteistyökumppani Asumma Group Oy. Se on tuonut markkinoille uudenlaisen omakotirakentamisen konseptin. Asumman modernit, näyttävät CLT-kodit saavat muotonsa arkkitehdin suunnittelemista komponenteista kuin legopalikoista. Nopean ja kustannustehokkaan komponenttirakentamisen mahdollistavat CLT-elementit sekä Asumman vahva teknologia- ja arkkitehtuuriosaaminen.

Asumma on itse suunnittelun ja projektinjohdon ammattilainen, joka huolehtii rakennushankkeesta alusta loppuun. Rakennusmateriaalit tulevat hankkeisiin yhtiön ympäristöarvot ja laatukriteerit täyttävästä verkostosta.

– Tavoitteenamme on, että yhä useammalla olisi mahdollisuus rakentaa korkealaatuinen, omiin tarpeisiin suunniteltu koti ympäristöystävällisistä ja kestävistä rakennusmateriaaleista, kohtuullisin kustannuksin ja suoraviivaisen helpolla osto- ja rakennusprosessilla, kiteyttää Asumman toimitusjohtaja Martti Mela.

”Meidän asiakkaamme ovat oman alansa, mutta eivät välttämättä rakentamisen ammattilaisia. He arvostavat rakentamisen laatua ja helppoutta – sitä, että koko prosessin saa samasta osoitteesta.”

Pandemian keskellä syntynyt oivallus

Asumma sai alkunsa koronapandemian vyöryessä ympäri maailmaa. Martti Mela seurasi lock downin etenemistä silloisessa kotikaupungissaan Berliinissä. Työpaikat siirtyivät tunneissa etätyöhön. Perhe teki nopean päätöksen ja lähti Suomeen, pieneen kylään Melan kotiseudulle Raaheen. Siellä elämä oli normaalia ja mukavaa samaan aikaan kun Eurooppa oli kiinni.

– Tajusin, että on varmasti paljon muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Kun työ ei enää sido ihmisiä kaupunkien kalliisiin vuokra-asuntoihin, he äänestävät jaloillaan.

Mela ja yhtiökumppani Vitali Balajevs – kaksi teknologia-alan rautaista ammattilaista – näkivät, että luovan luokan muuttoliike oli synnyttämässä nopeasti ison kysynnän rakentaa uusia taloja. Vanhan talon hankinta riskeineen ja remontteineen ei houkuttele. He selvittivät, mitä tämä porukka talolta ja rakennushankkeelta haluaa.

– Se oli kiteytettävissä kolmeen asiaan: korkea laatu, suuri ympäristöystävällisyys sekä selkeä ja helppo prosessi, jossa koko hankkeen voi saada samasta osoitteesta.

”Näimme, etteivät ihmiset halua enää pakettitaloa, johon mahduttaa perheensä ja elämänsä, vaan yksilöllisen, tarpeitaan vastaavan kodin sopivalla budjetilla.”

Asumman johtavaksi arkkitehdiksi ja samalla kolmanneksi perustajaosakkaaksi tuli arkkitehti SAFA Pekka Airaxin. Kokenut arkkitehti on muun muassa 2021 Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaneen Kirkkonummen kirjaston suunnittelutiimin jäsen, jonka kädenjälkeä löytyy monelta mantereelta.

Tehdasvalmisteinen CLT-elementti on laadukas

CLT valittiin rakennusmateriaaliksi sen ekologisuuden, sisäilmaa parantavien ominaisuuksien, arkkitehtuuristen mahdollisuuksien ja rakentamisnopeuden takia. Yhteistyö HOISKO CLT:n kanssa alkoi nopeasti. Nyt yhteisiä projekteja on käynnissä jo viisi.

– HOISKO CLT:n nimi tuli esiin nopeasti CLT:stä puhuttaessa, ja sillä oli hyvä maine korkealaatuisena CLT-elementtitehtaana. HOISKOn laatu onkin osoittautunut erinomaiseksi. Koko tiimi on kovia tekijöitä, jotka myös jakavat kokemustaan ja tietoaan aktiivisesti, kiittää Mela.

Asummassa arvostetaan rakennusmateriaalin pitkälle vietyä tehdasvalmistusta.

– Siinä elementin tekee osaava, koulutettu porukka ja laadunvalvonta pelaa. Tietokone tekee elementit mittatarkasti suunnitelmien mukaan ja tehtaan kuivissa olosuhteissa. Elementtien asentaminen tontilla on supernopeaa.

”On hienoa päästä seuraamaan elementtien valmistusta HOISKOn tehtaalla. Kokonaisen talon elementit ovat muutamassa päivässä valmiina. Siinä näkee käytännössä tehtaan suuren potentiaalin.”

Elementtien esivalmistus automatisoidussa tehtaassa on hänestä keskeinen avain myös rakentamiskustannusten hallintaan.

CLT-komponentit kodin suunnittelun pohjana

Samasta syystä Asummalla nähtiin tarpeelliseksi automatisoida myös talojen arkkitehtisuunnittelu teknologisten ratkaisujen avulla. Tämä on Melan omaa pelikenttää. Hänellä on pitkä tausta teknologia-alustojen ja asumisen digitalisointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä.

Syntyi ajatus kasvavasta komponenttikirjastosta, joka sisältää erilaisia rakenne- ja arkkitehtiratkaisuja.

– Komponentit ovat yhdistettävissä toisiinsa parametrisen suunnittelujärjestelmän avulla. Näistä palikoista asiakkaalle suunnitellaan juuri hänen toiveitaan vastaava ja tontilleen sopiva talo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat mallitalot, mutta jokainen kohde toteutetaan yksilöllisesti. Uusia komponentteja suunnitellaan sitä mukaa kuin tarvitaan.

Asumman verkostosta löytyy laajaa asiantuntemusta myös ympäristöystävällisiin ja käytössä edullisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on rakennusten mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki.

Rakennusalan digiloikkaa tekemässä

Yritys on saanut EU-rahoituksen rakennusprosessin ja hankintaketjujen hallintaa tukevan digitaalisen järjestelmän rakentamiseen.

– Digitaalisen alustan ajatuksena on koota koko rakennusprojektin hallinta asiakirjoineen yhteen paikkaan ja tehdä hankkeen seuranta asiakkaalle helpoksi. Samalla alustalla asiakas pääsee myös esimerkiksi tarkastelemaan kotia todentuntuisessa ympäristössä ja kokeilemaan erilaisten muutosten vaikutusta.

Asumman toiminta keskittyy tässä vaiheessa Suomeen. Sen tavoitteena on kuitenkin viedä massakustomoitavat, korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset puukodit koko eurooppalaisen keskiluokan ulottuville ja kasvaa Euroopan suurimmaksi pientalojen tuottajaksi. Siihen teknologia antaa Melan mukaan mahdollisuudet.

Asummassa tehdään työtä isolla palolla. Etätyö on mahdollistanut kovien osaajien keräämisen tiimiin monesta eri maasta.

– Tekemisen mielekkyys on siinä, että näemme mahdollisuuden vaikuttaa niin monen ihmisen asumisen mahdollisuuksiin ja samalla ympäristön hyvinvointiin. Aina, kun voimme toteuttaa jollekin superhienon ja hyvälaatuisen kodin, se on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus.

Miten rakennushanke Asumman kanssa etenee?

• Asumma tarjoaa asiakkailleen rakennushankkeen kokonaissuunnittelun, projektinjohdon ja hankintaketjun hallinnan. Tästä tehdään kiinteähintainen sopimus.
• Suunnittelu lähtee Asumman arkkitehdin suunnittelemista talomalleista, joista arkkitehti räätälöi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisen kodin.
• Asumma tekee asiakkaalle ehdotuksia laatukriteerit täyttävistä eri materiaalien toimittajista hänen budjettinsa huomioon ottaen ja pyytää tarjouksia hänen puolestaan. Kun asiakas hyväksyy tarjouksen, hän tekee sopimuksen suoraan toimittajan kanssa.
• Asumma on hankkeessa mukana loppuun asti, kunnes asiakkaalle voidaan luovuttaa avaimet muuttovalmiiseen kotiin.

Lue tarkemmin Asumman rakennusprosessista.

The post Asumman konseptilla syntyy moderni, yksilöllinen ja muuttovalmis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

Tiina ja Petri Tikkisen uuden kodin ideana on helppo asuminen ilman jatkuvia rakennuksen ja pihan huoltotöitä ja turhia neliöitä. Kuulostaa osakkeelta taloyhtiössä, vai mitä?

Tikkisten koti on kuitenkin upealla paikalla mäen päällä seisova, uniikki CLT-talo. Arkkitehti on istuttanut sen 88 neliöön kaikki asukkaiden toiveet. CLT antaa kodille kauniit, ekologiset raamit, puun lämpimän ja rauhoittavan tunnelman ja niin hyvän sisäilman, että talossa nukutaan kuin tukit.

– Vieraatkin kiinnittävät aina huomiota massiivipuun tuomaan todella hyvään sisäilmaan, sanoo Tiina.

Tilan tuntua on haettu huonekorkeudesta, joka on enimmillään, oleskelutiloissa, liki kuusi metriä. Se tuo valtavasti valoa ja avaruutta.

– CLT on tosi ihana materiaali. Olemme äärimmäisen tyytyväisiä valintaamme, Tikkiset sanovat.

Toista kertaa rakentamassa

Suotta eivät Tikkiset kutsu kotiaan nimellä Cltsnadi. Neliöitä on vain vajaa kolmannes aiempaan kotiin verrattuna. Hyppy entisestä, 15 vuotta sitten rakennetusta kodista uuteen oli suuri, mutta tarkkaan yhdessä harkittu.

– Ensimmäistä taloa rakentaessamme aloittelimme lapsiperhe-elämää. Talo oli ihana, ja sanoin monta kertaa, etten koskaan tule muuttamaan sieltä pois. Oli kaiken maailman tiloja ja huoneita, Tiina sanoo.

Kääntöpuoli oli se, että Tikkiset huomasivat asuvansa työleirillä, josta tuli taukoa vain talveksi.

– Oli tullut tehtyä materiaalivalintoja, jotka tarkoittivat jatkuvaa huoltoa. Isot terassit ja rimakaiteet oli sudittava uudestaan joka kesä. Ulkomaalauskin ehdittiin uusia jo kahdesti.

CLT:n ominaisuudet ja ulkonäkö ihastuttivat

Tiina oli kiinnostunut CLT:stä lukiessaan sen ominaisuuksista. Materiaalin pinnan näkeminen vahvisti ajatusta siitä, että ollaan oikealla tiellä. Yhteistyö HOISKOn kanssa alkoi ennen kuin toimittajaa oli edes valittu.

– Muihinkin toimittajiin olimme yhteydessä, mutta HOISKOn kanssa syntyi paras keskusteluyhteys. Petri ja HOISKOn Tero Yli-Sikkilä kävivät monia tärkeitä keskusteluja. Saimme Terolta valtavasti tietoa, ja hän nosti esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Huomasimme, että kaikessa ajateltiin meidän ja myös kukkaromme parasta. Se oli iso plussa, Tiina sanoo.

Talotoimitus ostettiin HOISKOn yhteistyökumppanilta, Finnlogilta.

Arkkitehti sai neliöt toimimaan

Yhtä tyytyväisiä Tikkiset ovat arkkitehtiinsa Tapani Takkuseen.

– Arkkitehdin käyttö oli meille uutta. Ensimmäisen kodin kohdalla se ei tullut edes mieleen. Nyt ymmärsimme, että suunnitteluun panostaminen on se tapa, jolla kodista saadaan näillä neliömäärillä toimiva. Tapani on suunnitellut paljon CLT:stä, etenkin juuri pieniä omakotitaloja kaupunkiin.

Mahdollisimman vähän huoltotyötä. Se oli tärkein toive arkkitehdille. Ulkopintojen puuosat ovatkin lehtikuusta, joka saa harmaantua rauhassa. Toinen tärkeä toive oli, että kaikille löytyy vetäytymispaikkoja. Tällaisia ovat parvelle tehdyt makuutilat, oleskelutilojen siirtoseinällä suljettava monitoimitila ja kattoterassi.

Myös jotain tavallisesta poikkeavaa toivottiin.

– Onkohan liian hullu idea, jos tiilikate jatkuisi katolta alas julkisivulle, arkkitehti kysyi.

Se kuulosti Tikkisten mielestä vain juuri sopivan hullulta.

Nuoren unelmahuone kahdessa kerroksessa

Talon L-muoto takaa sen, että terassi jää joka suunnasta täysin suojaan. Kirjaimen lyhyempi sakara on talon varsinainen yllätys, monitoimitila. Tavallisena arkipäivänä se näyttää tavalliselta, nätiltä työhuoneelta, mutta sen kymmenkunta neliötä muuntuvat tarvittaessa myös vierashuoneeksi, ruokailutilaksi ja jumppatilaksi.

Muunneltavuuden avain on kalusteissa. Salpaa kääntämällä seinästä saa laskettua alas mukavan sängyn yövieraille. Vastakkaisella seinällä oleva kaunis peili on myös suuren ruokapöydän kansi, joka nostetaan alas, kun kaverit kutsutaan syömään.

Perheen nuoren kaksikerroksinen huone ei taatusti jätä kylmäksi. Sen alakerrassa on työtila, yläkerrassa nukkumasoppi ikkunanäkymällä kodin alakertaan. Parven kruunaa seinien väliin pingotettu oleskeluverkko.

Kodin seinät valmistuivat silmien edessä tehdasvierailulla

Arkkitehdin kautta taloa kysyttiin mukaan MTV3:n Grand Designs Suomi -ohjelmaan. Osin siihen liittyen suunniteltiin vierailu HOISKO CLT:n tehtaalle Alajärvellä päivänä, jona siellä valmistuivat CLTsnadin elementit.

– Olihan se huikeaa nähdä, miten puutavara ajettiin halliin sisään ja kuinka se kulki läpi koko prosessin, Tiina sanoo.

Heidän silmiensä edessä sahatavara muuttui kokonaiseksi, kaunispintaiseksi elementiksi, johon CNC-kone leikkasi ikkunat ja porasi sähköjohtojen aukot.

– Voi vitsit, tuossahan on nyt meidän olohuoneen seinä, saivat Tikkiset huomata.

Sillä reissulla sovittiin, että elementtien mukana lähtee tontille myös ikkunoiden ja oviaukkojen aukkopaloja, joista Tiina voi rakentaa kotiin huonekaluja.

Omin käsin tehdyt kalusteet

Yksi taloprojektin hedelmistä onkin se, että se sysäsi Tiinan toteuttamaan pitkään mielessä kyteneen ajatuksen käsillä tekemisestä ja puusepän taitojen opiskelusta. Hän on suunnitellut ja valmistanut kotiin 15 upeaa huonekalua ja esinettä. Vaikka päätyö onkin ihan muuta, käsillä tekeminen tulee jatkumaan piharakennuksen verstaassa.

Siellä hääräämiseen on nyt aikaa.

Talon kuulumisia voi seurata Instagramista.

– Sain itse valtavasti apua ja ideoita projektiimme toisten somessa jakamista kokemuksista. Siksi jaan vuorostani omia kokemuksia ja ideoita mielelläni muille rakentajille somessa, Tiina sanoo.

Katso myös Grand Designs Suomi -sarjan jakso Cltsnadin rakennusprojektista.

The post Cltsnadi – Kekseliäs ja kaunis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.