Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.

Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.

Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.

CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito

Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.

Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.

Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.

Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy

The post Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä appeared first on Hoisko CLT.

Koululla on harvinainen OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka on saanut vain kaksi alakoulua Suomessa. Yksi keskeinen kriteeri on toimitilojen ympäristöystävällisyys.

Ekologisuus lähtee rakennusmateriaalista ja ulottuu aurinkopaneeleista käytännön toimintaan. Arkisen touhun lomassa koulu valmentaa elämänmatkalle kestävän kehityksen ajatukset laajasti omaksuneita, luontoa arvostavia ja suvaitsevaisia lapsia.

– Mikäs tässä miljöössä on näitä asioita opettaa. Kaunis massiivipuurakennus ja ympäröivä kaunis luonto metsineen ja lintutorneineen tukevat ekologisten asioiden ja käsittelyä ja omaksumista. Meillä on ekologista sekä seinät että sisältö. Sen huomaa, että oppilaatkin arvostavat puuta materiaalina ja suhtautuvat siihen kunnioittavasti, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Paula Saranen.

– Sen on myös laittanut merkille, että oppilaamme ovat hyvin aktiivisia ja omatoimisia, pohtii apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen.

“Paljon nätimpi kuin joku kivinen koulu”

Kuudes lukuvuosi on juuri käynnistynyt ekokoulun CLT-seinien suojissa. Syyskuun alkuun tultaessa oppilaskunta on ehtinyt kokoustaa jo muutaman kerran. Taloudellisia päätöksiäkin on tehty: oppilaskunnan varoilla hankittiin yhteiseksi iloksi legoja – ekokoulun hengen mukaisesti tietenkin käytettyinä.

Kuudesluokkalainen Sylvia Lyyra, viidesluokkalainen Onni Hänninen ja neljäsluokkalaiset Lennart Hämäläinen ja Niko Pesonen ovat kaikki saaneet aloittaa koulunkäynnin nykyisessä CLT-koulussa. Se on kaikkien mielestä mainio koulu.

– Paljon nätimpi kuin joku kivinen rakennus. Ja parempi kuin se, jossa olin päiväkodissa. Siellä oli huono ilma, ja tuli joskus hirveä päänsärky ja höpsö olo. Täällä ei tule, sanoo Onni.

Kouluun tulo toki jännitti, kun ei etukäteen ketään tuntenut. Mutta hyvä on ollut Satavuossa olla.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki, sanoo Sylvia.

Se on hänestä ihan parasta koulussa.

Poikien mielestä ihan ykkösjuttu on mahtava, avara liikuntasali.

Ekokoulusta arvokasta pääomaa

Tältä porukalta on turha kysyä, onko ympäristöstä huolehtiminen tärkeää.

– No tietenkin on.

Ekokoulussa lapset omaksuvat luonnostaan kierrättämisen ja kestävän kehityksen periaatteita.

– Pieninkin kysyy, että mihin roskikseen tämä kuuluu, kertoo oppilaskunnan ohjaava opettaja Anna-Kaisa Santanen.

Joka vuosi luokissa on nimetyt kestävän kehityksen keke-agentit. Heidän tehtävänsä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa omissa luokissaan.

– Esimerkiksi hävikkiviikolla agentit punnitsevat, paljonko ruokailussa jää ruokaa lautasille, oppilaskuntalaiset kertovat.

Koulun erikoisuuksiin kuuluu telttasauna, jossa otetaan perinteisesti yhdessä muun muassa joululöylyt. Koululta löytyy maastopyöriä kokonaiselle luokalle, ja niillä tehdään retkiä. Oppitunteja pidetään välillä ulkona. Välillä järjestetään Talent-kisa. Kaikkein odotetuin on kuitenkin syksyinen Halloween, jolloin koulu puetaan hurrrjan pelottavaksi.

“Tosi hyvän koulun teitte”

Millaiset terveiset oppilaskunta sitten haluaisi kertoa HOISKOlle, josta koulun massiivipuuseinät ovat peräisin?

– Tosi hyvän koulun teitte. Hienon ja hyvän, sanovat Sylvia, Onni, Lennart ja Niko.

– Meillä on viihtyisä, mukava, puhdas ilma. Oppilaat eivät ole kipeinä huonon sisäilman takia. Täällä on hyvä olla, ja se on tärkeintä, sanoo Santanen.

Lisää Laukaan CLT-ekokoulusta: 

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

Artikkelin pääkuvassa Lennart Hämäläinen, Niko Pesonen, Onni Hänninen, opettaja Anna-Kaisa Santanen ja Sylvia Lyyra.

The post Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö appeared first on Hoisko CLT.

Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma vastaa huutoon. Se on juuri julkaissut kunnille suunnatun hankintaoppaan, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin teollisen puurakentamisen erityispiirteistä hankinnan valmistelusta toteutukseen.

Ohjelma jalkautuu ensi vuonna myös kuntakiertueelle. Nyt kunnilla onkin ainutlaatuinen tilaisuus kutsua puuohjelman asiantuntija keskustelemaan, tuomaan tietoa ja vastaamaan puurakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Ole nopea, niin ehdit mukaan!

Hankinta lähtee kilpailutuksesta – opas antaa eväitä

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas on ladattavissa veloituksetta netissä.

Opas käsittelee yksityiskohtaisesti teollisen puurakentamisen rakennushanketta hankinnan valmistelusta tilaamiseen ja toteutustapoihin. Se nostaa esille keskeisiä puurakennushankkeen eroavaisuuksia sekä markkinaan ja teknisiin toteutuksiin liittyviä seikkoja, joita tilaajaorganisaation kannattaa ottaa huomioon hankintaa suunnitellessaan ja toteutusmalleja valitessaan.

Opas antaa myös eväitä siihen, miten hiilijalanjälki ja -kädenjälki voidaan laskea mukaan vertailuperusteeksi kilpailutuksessa. Oppaasta löytyy eri materiaalisten runkojen vertailua.

– Hiilineutraalien rakennustapojen kehittäminen, kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan. Hiilineutraali kaupunki luodaan hankinnoilla, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen.

Kutsu asiantuntija kuntasi vieraaksi

Ensi vuoden aikana starttaa kuntakiertue Puurakentamisen ohjelma tien päällä. Sen aikana Sini Koskinen vierailee 50 kunnassa ja kaupungissa. Tavoitteena on tavata matalalla kynnyksellä kuntien päättäjiä ja virkamiehiä pienimuotoisissa tilaisuuksissa, joissa Koskisella on sekä tiedon jakajan, kysymyksiin vastaajan että kuntien kuuntelijan rooli.

Tämä on ainutlaatuisen hyvä mahdollisuus saada täsmätietoa puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä hiilineutraalius- tai puurakentamisen tavoitteiden kirjaamisesta kuntastrategiaan.

Koskinen korostaa, ettei vierailukunnalla tarvitse olla rakennushankkeita suunnitelmissa. Tarjolla on nyt apuja ja neuvoja pitkän tähtäimen suunnitteluun kohti ympäristöystävällistä rakentamista.

Kiertueen voit kutsua kuntaasi täältä.

Kilpailuttamisessa tarvitaan uusia eväitä

Puuohjelma tähtää puurakentamisen lisäämiseen Suomessa. Siihen on monia tärkeitä syitä.

Jotta eri materiaalivaihtoehtojen vertailussa aidosti onnistutaan, on Koskisen mukaan keskeistä ymmärtää, että nykymuodossaan, vielä vakioimatonta puurakentamista ei voi kilpailuttaa kuten tähän asti rakennushankkeita on totuttu kilpailuttamaan.

–Teollinen puurakentaminen sisältää useita eri järjestelmiä, erilaisia toteutusmalleja sekä näiden yhdistelmiä, joiden erilaiset vaikutukset hankkeen kulkuun tilaajan on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon, hän painottaa.

Yksi hankintaopashankkeen aikana keskeiseksi noussut teema on tarve ja toive markkinavuoropuhelulle jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa käydään etupainotteisesti, saadaan ymmärrys hankkeen raja-arvoista, kapasiteettien tai teknisten ratkaisujen mahdollisista rajoitteista sekä sellaisista innovaatiomahdollisuuksista, joita tilaaja ei ehkä osaisi muuten vaatia. Avoin kommunikointi ja markkinavuoropuhelu edesauttavat tervettä kilpailua ja mahdollistaa kilpailukykyisten tarjousten saamisen, Koskinen summaa.

Puurakentamisen ohjelma on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Tällä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös aiempi artikkelimme puurakentamisen ohjelmasta:

Julkisessa rakentamisessa edessä puuloikka – kuntia tuetaan (hoisko.fi)

Linkki oppaaseen: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa : Hankintaopas – Valto (valtioneuvosto.fi)

The post Ympäristöministeriön puuohjelman hankintaopas on tietopaketti puurakentamisesta kiinnostuneille kunnille appeared first on Hoisko CLT.

Närpiön kunnan keskustassa kohoaa mäki, jonka päältä kylää katselee uusi ja komea maamerkki, yläkoulu. Mustalla puulaudoituksella verhotun rakennuksen ulkonäkö on veistoksellinen ja ylväs. Kolmikerroksiselle rakennukselle antavat ilmettä symmetriset ikkunarivit, jotka kahmivat sisään luonnonvaloa.

Sisällä tulijan ympäröivät avaruus, vaaleus ja valoisuus.

– Wautsi. Niin sanovat koulusta sekä oppilaat että opettajat. Kaikilla on täällä hyvä fiilis, sanoo rehtori Johan Gulin.

Rakennuksen seinät ovat massiivipuista CLT:tä. Gulin sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten rauhoittava vaikutus puulla on. Sen levollinen tunnelma viehättää ja luo viihtyisyyttä.

– On tärkeää, että puun oma sävy on säilytetty. Maalia en haluaisi missään tapauksessa nähdä kauniin puupinnan päällä, hän sanoo.

Noin 300 oppilaan koulu on suunniteltu tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuus näyttääkin yhtä valoisalta kuin itse rakennus, sillä oppilasmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Tätä selittää ennen kaikkea Närpiön vahva kasvihuonetuotanto, joka vetää ulkomaista työvoimaa. Eri kansallisuuksia Närpiöstä löytyy parin vuoden takaisen tilaston mukaan liki 40.

Ensivaikutelma pääovelta sykähdyttää

Rehtori sanoo haluavansa johdattaa tulijat aina sisälle keskimmäisen osan pääovesta. Siitä tullaan suureen ja korkeaan aulatilaan, jonka katto kohoaa aina 14 metriin saakka.

– Se ensivaikutelma on niin upea. En tiedä, mikä sana sitä voisi edes kuvata. Iso, valoisa, juhlallisen kaunis tila tekee vaikutuksen.

Aula on koulun sydän, jossa voidaan tarvittaessa järjestää vaikka lyhyitä, kaikki oppilaat kokoavia juhlatilaisuuksia. AV-välineistö mahdollistaa myös erilaiset esitykset ja oppitunnit.

Tavallisessa arjessa aula on kuitenkin tila, jossa saa oleskella. Tilaa ja avaruutta on ajatusten lentää. Hauskoja yksityiskohtia ovat neljä hauskaa telttasoppea, joihin voi vetäytyä vaikkapa tekemään läksyjä.

Tilat palvelevat opetuksen monia menetelmiä

Luokkia on kaikissa kolmessa kerroksessa ja ne on suunniteltu palvelemaan modernia opetusta. Luokkien kalusteet ovat helposti siirrettävissä sellaiseen muotoon kuin kukin opettaja haluaa.

– Jokainen voi tehdä luokasta oman näköisensä. Nykypäivänä ajatuksena ei enää ole se, että opettaja seisoo luokan edessä ja pitää monologia.

Erikoisluokat ovat ajan hermolla. Pienryhmätyöskentelylle on tarjolla lasiseinäisiä, rauhallisia soppeja. Tilojen sisustusta ei ole vielä viety loppuun, sillä rakennus valmistui juuri syyslukukauden alkaessa.

– Sisustuksen suhteen ei pidetä kiirettä. Tässä vaiheessa halutaan vain nauttia kauniista pinnoista ja täydentää sisustusta hiljalleen. Tauluja ja julisteita ei nyt heti kauniille seinille haluta.

Koulu, jossa ei kaiku kiusaa

Yksi positiivisista yllätyksistä uudessa rakennuksessa on Gulinin mukaan CLT-koulun äänimaailma.

– CLT-seinien sisällä ei kuulu kaiku. Se on valtava parannus aiempaan verrattuna. Äänitaso on täällä paljon alhaisempi. Kun vanhassa koulussa joku huusi, ääni kantautui korkeana kaikuna ympäriinsä. Täällä ylimääräinen meteli on saatu puun ansiosta pois.

Sillä on suuri merkitys viihtyvyyden ja ihan jaksamisenkin kannalta.

– Vanhaan rakennukseen jäivät myös sisäilmaongelmat. CLT-rakennuksessa sisäilma on todella hyvä, ja uuden rakennuksen ilmanvaihto toimii.

Hyvin päätetty!

Ennen perustusten kaivamista Närpiössä käytiin läpi myös se vaihtoehto, että uuden rakentamisen sijaan remontoitaisiin vanhaa, 70-luvulla rakennettua betonikoulua. Se on Gulinille tuttu jo omista kouluajoistaan. Uuden rakentamiseen vaikuttivat sekä kustannukset että vihreät arvot.

– On meidän koulun käyttäjien etu, että päädyttiin rakentamaan uusi koulu. Siitä kiitos kuuluu päättäjillemme. Vanha koulu oli hyvä, kun se rakennettiin ja 20 vuotta sen jälkeen. Nykyajan vaatimuksia se ei enää täyttänyt niin toiminnallisesti kuin tilojen laadunkaan suhteen. Uusi koulu on niin kaukana vanhasta, ettei niitä pysty edes vertaamaan, hän sanoo.

Lue myös aiemmat artikkelimme aiheesta:

Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion – Hoisko CLT

Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita – Hoisko CLT

The post Närpiössä nautitaan avarasta ja valoisasta hyvän fiiliksen CLT-koulusta appeared first on Hoisko CLT.

Koska kyseessä on iso kohde, ainoana järkevänä ratkaisuna pidettiin alusta saakka massiivipuuelementti CLT:tä.

Uuden rakennuksen sai vanhan remontoinnin hinnalla

Ennen rakennuspäätöstä oli laskettu myös toinen vaihtoehto, vanhan koulun remontointi.

– Sen korjaaminen olisi tullut yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen, eikä 70-luvun betonirakennus vastaa nykypäivän tarpeita. Mataliin tiloihin olisi ollut vaikea saada esimerkiksi tämän päivän ilmanvaihtolaitteita, kuvaa tekninen johtaja Edd Grahn.

Rakennuksen käyttöikä oli hänen mukaansa viety loppuun, ja sieltä oli löytynyt myös mikrobivaurioita.

Hän muistuttaa, että remonttivaihtoehdossa on aina otettava huomioon väliaikaistilojen tarve.

– Väistötilat 300 oppilaalle 1,5 vuodeksi maksavat hunajaa.

Hyvät puitteet nuorille

Grahn tietää, että kouluasiat menevät usein tunteisiin. Hän ei näe draamaa siinä, että 50 vuotta vanhoja, huonokuntoisia betonirakennuksia puretaan. Vanha on työnsä tehnyt, ja aika on ajanut sen ohi.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat tietenkin eri juttu.

Samalle alueelle on nousemassa myös uusi alakoulu. Vieressä on lisäksi uimahalli, päiväkoti ja lukio. Lapsille ja nuorille halutaan tarjota hyvät puitteet kasvavassa kaupungissa.

HOISKOlta löytyi toivottu, reunaliimattu massiivipuuelementti

Hankkeen suunnitteluvaiheessa Närpiön kaupunki kävi tutustumassa CLT-kouluun, vieraili CLT-tehtaissa ja keräsi kokemusta ja tietoa CLT:stä.

Suunnittelukilpailutuksen voitti helsinkiläinen Luovaus Arkkitehtitoimisto. Pääurakoitsijaksi tuli Arkta Kultti Oy.

Massiivipuuelementtien toimittajaksi valittiin alajärveläinen HOISKO CLT, joka pystyi toimittamaan reunaliimattua CLT-elementtiä. Juuri tällainen elementti Närpiössä haluttiin.

Elementtien asennuksen aliurakoitsijaksi tuli CLT-rakentaja Ab Blockhus Tb.

Tontti ratkaisi kerrosluvun

Rakennushankkeelle asetti haasteensa se, että tontti on mäen päällä ja melko ahdas.

Siksi yksikerroksista rakennusta ei voitu lähteä suunnittelemaan. Kerroksia tulikin kolme.

Tässä tapauksessa päädyttiin hybridiratkaisuun, jossa puuta käytetään mahdollisimman paljon, mutta pilarit ja välipohja ovat betonia, palkit terästä.

Grahn näkee, että tällä päästiin tässä hankkeessa parhaaseen pohjaratkaisuun, ja samalla se oli tapa ratkaista muun muassa palo- ja äänieristysteknisiä kysymyksiä.

Korkea aula, modernit luokat

Koulurakennus on veistoksellisen kaunis. 5300-neliöinen rakennus muodostuu kolmesta kuutiosta, joista reunimmaiset ovat julkisivultaan identtiset. Keskiosasta avautuvat joka kerroksessa suuret panoraamaikkunat kaupungin suuntaan. Keskiosaan jää koko kolmen kerroksen korkuinen avoin aulatila.

Puupinta on jätetty sisällä näkyviin tuomaan lämpöä ja tunnelmaa. Ulkopuolelle tulee suojaava laudoitus.

– Sen musta väri on herättänyt keskustelua, mutta se on moderni ja ympäristöön sopiva väri, Grahn kertoo.

Ikkunakarmeihin on sen sijaan luvassa väriä.

Modernit luokat ovat suuria, ja vanhanaikaisia pitkiä käytäviä on vältetty.

– Liikuntasalia rakennukseen ei tule, sillä sellainen on samalla alueella jo olemassa.

Koulu valmistumassa alle kustannusarvion

Vaikka kohde on ollut haastava, myös kustannukset ovat yllättäneet positiivisesti. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että niissä ollaan jäämässä budjetoidun 12,5 miljoonan alle.

– Kun vertaa joidenkin muiden kuntien rakennushankkeisiin, niin todella edulliseksi tämä hanke on tulossa.

Grahn suosittelee CLT-rakentamista muillekin kunnille.

– Se on uutta tekniikkaa ja vaikuttaa aika hyvältä. Ehdottomasti kannattaa kokeilla CLT-rakentamista. Jos tuntuu, että uudesta materiaalista ei heti uskalla lähteä toteuttamaan näin isoa kohdetta, niin sitä kannattaa testata ensin pienemmässä hankkeessa.

–CLT-rakentamista on turha pelätä, vaikka rakennuspaikassakin olisi haasteita. Kun vaan etsii määrätietoisesti ratkaisuja, niin homma onnistuu, sanoo Grahn.

Lue myös artikkelimme Närpiön yläkoulun CLT-elementtien asentajan kokemuksista.

The post Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion appeared first on Hoisko CLT.

– Koulu tulee mäelle, ja sen ympärillä on muita rakennuksia. Siksi rakennusta ei voitu levittää niin laajalle, että siitä olisi voitu tehdä yksikerroksinen, mikä olisi tietenkin ollut rakentamisen ja asentamisen kannalta ihanteellisinta, sanoo tekninen johtaja Edd Grahn.

Rakennuspaikan ahtaus on haastanut muutenkin elementtien asennusta. Siitä huolimatta se on sujunut jopa huomattavasti aikataulutettua nopeammin.

Asennuksesta on vastannut kokenut CLT-rakentaja Ab Blockhus Tb.

Hybridiratkaisu

Koulurakennus muodostuu kolmesta kuutiosta. Ulkonäöltään rakennus on kaunis. Symmetriaa tuovat samankaltaiset päätykuutiot. Niitä leimaavat runsaat ikkunat.

Keskelle tuleva osa varustetaan kaikissa kerroksissa suurilla panoraamaikkunoilla. Keskiosan aula on avointa tilaa koko kolmen kerroksen korkeudelta.

Ulkopuolelle tulee vuorilauta, joka on väriltään musta.

Koulu on hybridirakennus, jonka rakenteissa on myös muita materiaaleja. Pilarit ja välipohja ovat betonia, palkit terästä, ulkoseinät ja osa väliseinistä CLT:tä. Hybridiratkaisu nähtiin parhaaksi muun muassa palo- ja äänieristyssyistä.

– Katsoimme, että sillä pääsimme riittävän suuriin jänneväleihin ja siten tässä kohteessa parhaisiin pohjaratkaisuihin, Grahn kertoo.

Puupintaa on haluttu sisällä näkyviin mahdollisimman paljon.

Näinkin iso kohde on mahdollista toteuttaa myös kokonaan CLT:stä ilman muita kantavia tukirakenteita.

Väliseinien asennus vesikaton jälkeen toi haasteita

Ulkoseinäelementtien asennus sujui Blockhusin Thomas Byggmästarin mukaan erittäin helposti.

Isot elementit sopivat paikoilleen hyvin ja asentaminen oli helppoa.

Väliaikaisen suojateltan käyttäminen kohteessa olisi ollut hankalaa. Siksi rakennus tehtiin vesikattoon heti ulkoseinäelementtien asentamisen jälkeen.

– Se teki tietenkin väliseinäelementtien asentamisesta haastavampaa. Paljon helpompaa on asentaa väliseinät silloin, kun ne voidaan laittaa paikalleen ylhäältä päin, kerros kerrokselta. Nyt parasta mahdollista ratkaisua piti miettiä ja kokeilla, sanoo Byggmästar.

Mininosturi osoittautui parhaaksi keinoksi väliseinien asentamisessa

Väliseinäelementit nostettiin ensin oikeaan kerrokseen. Tätä varten muutama ulkoseinäelementti jätettiin alkuvaiheessa asentamatta.

Elementtien siirto ja asennus ahtaassa tilassa kuuluivat niihin hankalimpiin haasteisiin, etenkin, kun kerroksissa oli tässä vaiheessa ymmärrettävästi myös muuta rakennustarviketta.

– Rakennuksen A-osassa kaikki elementit nostettiin ensin sisälle. C:hen edetessä oli todettu, että on helpompaa asentaa aina jokainen elementti kerralla heti oikealle paikalle. Näin elementit veivät kerrallaan vähemmän tilaa.

Väliseinäelementtien asentamisessa ahtaassa tilassa parhaaksi välineeksi osoittautui mininosturi.

Vinkkinä Byggmästar sanoo, että sisäelementit kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan hieman huonekorkeutta matalammiksi. Kun ne eivät ulotu kattoon asti, on asentaminen helpompaa ja myös työstöjä johdotuksille tarvitaan mahdollisesti vähemmän, kun elementin toista puolta voidaan käyttää niissä hyväksi.

Puhtain käsin, varovasti ja oikeilla työkaluilla

CLT-rakentamisen sujuvuudesta kertoo se, että vaikka elementtien asennus päästiin aloittamaan liki kuukautta suunniteltua myöhemmin, asennusaikataulu kirittiin kesän aikana lähes alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

– Olennaista asennuksen kannalta on, että kaikki läpiviennit ja liitokset ovat elementeissä oikeissa paikoissa. Nämä tehdään jo tehtaalla, Byggmästar sanoo.

Avainasiat massiivipuuelementtien asentamisessa ovat hänen mukaansa puhtaat kädet, sopivat työkalut ja huolellinen, varovainen asennus.

– Puhtaus ja varovaisuus ovat tärkeitä, koska elementti jätetään usein sellaisenaan sisätiloissa näkyviin. Kun korkea elementti on paikallaan, ei ole mukava yllätys nähdä peukalon kuvaa kolmessa metrissä. Hiomalla siitä selviää, mutta viisaampaa on huolehtia siitä, ettei jälkiä tule.

CLT on saanut paljon hyvää palautetta

Kaikkiaan Byggmästar pitää Närpiön hanketta mielenkiintoisena projektina, joka antoi tärkeää kokemusta vastaavanlaisten projektien toteuttamiseen.

Asentajana hän sanoo eri työmaakohteiden opettaneen, että jo suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa mukaan CLT-asentaja, jos se on mahdollista. Asentajan näkökulma antaa rahanarvoista hyötyä.

Närpiön työmaalla moni on törmännyt massiivipuusta valmistettuun elementtiin ensimmäisen kerran. Työntekijöiltä se on saanut Byggmästarin mukaan paljon hyvää palautetta, samoin sivullisilta.

Hän on huomannut saman ilmiön kuin omakotitaloasiakkaita palvellessaan. CLT on elementti, jota halutaan koskea ja tunnustella.

Joillekin moderniin massiivipuuelementtiin tutustuminen on käynyt kohtalokkaaksi.

– On tässä tullut jo yksi uusi tilaus yksityisestä loma-asunnosta.

CLT sopii yksin isoonkin kohteeseen

HOISKO CLT:llä näkyy kuntien kasvava kiinnostus ekologiseen puurakentamiseen ja erityisesti puukoulujen rakentamiseen. Massiivipuuelementin edut korostuvat isossa kohteessa, sillä se säästää rakennustyömaalla paljon aikaa ja antaa suunnitteluun lähes rajattomat mahdollisuudet.

Jukka Peltokangas HOISKO CLT:ltä kertoo, että isoja kohteita voidaan toteuttaa myös kokonaan CLT:stä.

Painumaton, jäykkä massiivipuuelementti sopii kantavaksi rakenteeksi isoihin ja korkeisiinkin kohteisiin: kokorajoja ei ole.

– Meihin kannattaa ottaa yhteyttä jo suunnitteluvaiheessa. Sillä tavalla voidaan pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja löytää juuri parhaat ja kustannustehokkaat ratkaisut kohteen suunnittelun tueksi.

Lue lisää Närpiön kouluhankkeesta.

Artikkelin kuvat: Thomas Byggmästar

The post Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita appeared first on Hoisko CLT.

Koulun nimi tulee Kuortaneella syntyneeltä arkkitehti Alvar Aallolta. Mitäpä mahtaisi Aalto sanoa CLT-rakentamisesta?

– Luulen, että hän tykkäisi CLT:stä ja etenkin sen yksiaineisuudesta. Yksiaineisia rakennuksia hän suunnitteli itsekin, esimerkkinä naapurikuntamme Alajärven kaupungintalo ja seurakuntatalo. Niiden materiaali on harkkotiili, pohtii Kuortaneen tekninen johtaja Martti Ranta.

Homekoulun tilalle nousee yksiaineinen CLT-koulu

Yksiaineisuus nähdään Kuortaneen kunnassakin suurena etuna. Onhan uuden koulun rakentamisen taustalla vanhan koulun joutuminen käyttökieltoon kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman takia. Se näkyi niin oppilaiden kuin henkilökunnankin oireiluna. Uusi koulu haluttiin rakentaa materiaalista, joka ei toisi samaa ongelmaa vastaan.

– Halusimme varmistaa, ettei uuden koulun rakenteisiin tule missään olosuhteissa kastepisteitä, jotka voivat lähteä aiheuttamaan kosteusongelmia. Yksiaineinen, kosteutta tasaava massiivipuu on turvallinen ratkaisu, sanoo Ranta.

Koulujen sisäilmaongelman kanssa Kuortane ei ole ollut yksin. Sisäilma- tai kosteus- ja homeongelmia on raportoitu useammassa sadassa suomalaiskoulussa.

Massiivipuisen koulun lempeämpi äänimaailma vakuutti

Kun uuden koulun suunnittelu alkoi, vierailtiin useissa erilaisissa kouluissa. Massiivipuu erottui edukseen.

Vaikutuksen tekivät erityisesti Pudasjärven massiivipuinen koulu ja sen tyytyväiset käyttäjät, joiden mukaan ääni ja häly eivät tunnu massiivipuisessa koulussa samalta kuin levytetyssä rakennuksessa. Äänimaailma on paljon pehmeämpi ja mukavampi.

Samaa palautetta on saatu monista HOISKOn CLT-kohteista, esimerkiksi Hukanhaudan päiväkodista Joensuussa. Siellä käyttäjien kokemuksia selvitti Karelia-ammattikorkeakoulu.

Ranta on havainnut itsekin saman vaikutuksen.

– Massiivinen puu tavallaan imee ääniä ja tasapainottaa niitä samalla tavalla kuin se tasapainottaa kosteuttakin.

CLT sopii kunnan ilmastotavoitteisiin

Alvarin koulun rakennusmateriaalia ei kuitenkaan haluttu rajata vielä alkuvaiheessa. Sen sinetöi CLT:ksi arkkitehdin suositus. Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy.

Hyvänä kannustimena on myös läheinen Kuortaneen urheiluopisto, johon rakennettiin muutama vuosi sitten liikuntahalli CLT:stä.

– CLT sopii hyvin Kuortaneen kunnan tavoitteisiin. Kuortane on mukana neljän kunnan KESTÄVÄT-hankkeessa, jonka myötä se on sitoutunut ilmastostrategian tavoitteisiin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Kotimainen, ekologinen puurakentaminen istuu tähän ajatukseen hyvin, Ranta sanoo.

Kuortaneen lisäksi hankkeessa ovat mukana Alavus, Kurikka ja Lapua, jotka tekevät yhteistyötä kestävän kehityksen ja ilmaston hyväksi. Energiaa ja ympäristöä säästävät toimet ulotetaan kunnissa mahdollisimman laajalle, ja niiden toteutumista valvoo kunnan oma energiansäästötiimi.

Käytännön toimia Kuortaneella ovat olleet muun muassa lämpöpumppuinvestoinnit, ilmanvaihtolaitteiden uusimiset, katuvalaistuksen vaihtuminen ledeihin ja käyttöveden säästösuuttimet. Materiaalitehokkuutta on etsitty myös ideakilpailulla.

Uuden ajan materiaali ja uuden ajan pedagogiikkaa

Alvarin koulu on uuden ajan koulu myös pedagogisesti. Se ei pidä sisällään perinteisiä luokkia pitkän käytävän varrella, vaan koostuu kahdesta suuresta tilasta, jotka on jaettu 0.—2.-luokille ja 3.—6.-luokille. Näissä opiskellaan viihtyisissä puitteissa ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tilat voi jakaa pienemmiksi liukuseinillä.

Näiden tilojen lisäksi rakennuksessa on ruokala, iso liikuntasali, taito- ja taideaineiden tilat, näyttämö ja joitain muuta tiloja. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan tulee muun muassa opettajien taukotila.

Periaatteisiin kuuluu, että koulu on kengätön.

Kuortane voi suositella CLT-kouluja muillekin

Kuortane ei ole ainut kunta, joka on viime vuosina valinnut koulun tai päiväkodin rakennusmateriaaliksi CLT:n. CLT on investointi tulevaisuuteen: sekä oppilaiden ja henkilökunnan terveyteen että pitkäikäiseen, kestävään rakennukseen.

Entä Rannan terveiset muihin kuntiin, joissa suunnitellaan uusia kouluhankkeita?

– Minulla on vain hyvää sanottavaa CLT:stä. Onhan tällaisen koulun rakentaminen ekoteko. Käytön kannalta iso asia on massiivipuun tasapainottava vaikutus niin äänimaailmaan kuin kosteuteen. Budjettivaiheessa tiedettiin, että hintaa voi tulla CLT:lle vähän enemmän. Toisaalta myöhemmissä kustannuksissa säästetään paljon, kun CLT:ssä on ulko- ja sisäpinta valmiina.

The post Kuortaneella haluttiin välttää sisäilmaongelmat – siksi Alvarin alakoulu rakennetaan CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Alvarin koulun uudisrakennuksen taustalla ovat entisen koulun sisäilmaongelmat, jotka johtivat käyttäjien oireiluun ja rakennuksen käyttökieltoon.

Vastaavien ongelmien välttäminen painoikin kunnan vaakakupissa uutta rakennusta suunniteltaessa. Massiivipuisen rakennuksen keskeisenä etuna pidetään myös sen äänimaailmaa, joka on todettu huomattavasti lempeämmäksi kuin perinteisissä levytetyissä luokkahuoneissa.

Pääurakoitsijan ensimmäinen CLT-asennus

Alvarin koulu on pääurakoitsija Peab Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Matti Luodolle ja työmaainsinööri Lauri Mäenpäälle ensimmäinen CLT-kohde.

He myöntävät, että pieniä ennakkoluuloja oli aluksi siitä, miten homma käytännössä sujuu ja kuinka tällaiset elementit ja niiden liitokset loksahtavat paikoilleen.

Ennakkoepäilyt ymmärtää, sillä ihan pieni palapeli ei ole kyseessä. Alvarin koulu on korkea, kaksikerroksinen rakennus, joka pitää sisällään monia muotoja, kulmia ja ratkaisuja. Rakennuksessa on yli 1800 neliötä. Erilaisia CLT-elementtejä siihen tuli noin 300. Suurin elementti on kooltaan 3×9 metriä pienin 2×2 metriä.

Rakennuksen monimuotoisuudesta kertoo, että kahta samanlaista paikkaa ja toistuvuutta ei ole heidän mukaansa missään kohdassa.

Huolellisesti suunnitellut kuormat ja aikataulut takasivat sujuvan asennuksen

Asennuksen jälleen molemmat voivat todeta, että elementit loksahtivat tarkalleen sinne, mihin piti. Kaikki sujui hyvin, vaikka Alvarin koulu ei ole rakennuksena helpoimmasta päästä.

– Elementit olivat mittatarkkoja ja liitokset kohdillaan. Kaikki oli valmiina ja valmiiksi ajateltu tehtaalla. HOISKO CLT:ltä tuli asennusta varten selkeä ohjeistus ja asennusjärjestys.

Asennus tehtiin sääsuojan, teltan, alla. Se kesti noin kuusi viikkoa. Elementit tulivat työmaalle 11 erässä.

– Jokainen kuorma ajoittui oikeaan vaiheeseen ja oli lastattu niin, että elementit saatiin asennukseen oikeassa järjestyksessä. Tällainen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kuormien aikatauluttamista. Se sujui hyvin, sanoo Luoto.

Toki jotain pientä haastetta matkan varrella tuli vastaan. Tämä liittyi rakennuksen monimuotoisuuteen.

– Joissakin väliseinissä CLT-elementti yhdistyy teräspalkkiin tai betonirakenteisiin. Sellaiset liitokset olivat hieman haastavampia, sanoo Mäenpää.

Valmis seinä säästää työvaiheita

CLT on Luodon ja Mäenpään mielestä hyvännäköinen ja hyvä materiaali. Koska elementin sisäpinta on sellaisenaan valmis, lopullinen seinäpinta, säästyy monta työvaihetta.

Samasta syystä on kuitenkin otettava huomioon, että seinäpintaa suojataan työmaalla kolhuilta.

– Me suojasimme seinän muovilla niissä kohdissa, joissa kuljetaan paljon.

Yksi CLT:n etu rakennustyötä ajatellen on heistä se, että kaikki seinä on runkoa. Se helpottaa työstöjen tekemistä.

Paloturvallisuuden maksimoimiseksi kohteen elementit on käsitelty tehtaalla palosuojamaalilla. Yksi käytännön haaste tuli vastaan, kun tehtaalla maalattuun pintaan tuli muutamaan kohtaan uusintakäsittelyä vaativa jälki.

– Koska HOISKO CLT:n palosuojauksella on sertifiointi, palosuojamaalauksen voi tehdä vain sertifioitu käsittelijä. Itse emme voineet tehdä paikkausta, mikä olisi tietenkin ollut käytännössä helpompaa.

Säntillisyys avainsana lattian kuivatuksessa ja elementtien tukemisessa

Rakennuksen ja elementtien korkeuden takia oli mietittävä tarkkaan, miten elementit tuetaan väliaikaisesti asennusvaiheessa. Tukemiseen käytettiin siirrettäviä väliaikaisia tukia. Niiden sijoittaminen ja tiheys oli laskettava hyvin tarkkaan.

Massiivipuukohteissa on aina tärkeää huolehtia lattiavalun kuivatuksessa niin, että ilmankosteus ei pääse laskemaan liian nopeasti matalaksi.

– Se vaatii tasapainottelua. Meillä lattioita kuivatettiin puhaltimilla, joiden käyttöä säädeltiin automaattisesti niin, että puhallin sammui ilmankosteuden laskiessa tiettyyn pisteeseen, Luoto kertoo.

ALVARIN KOULU

• Kuortaneen kirkonkylän koulu, jossa on noin 150 koululaista.
• Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy, pääurakoitsija Peab Oy.
• Rakennuksen ulkoseinät ovat 240-millistä, väliseinät 120-millistä CLT:tä. Elementti on reunaliimattua.
• Kantavat rakenteet ovat kokonaan CLT:tä, samoin välipohja ja osa väliseinistä.
• Ekologiseen kouluun on asennettu maalämpö ja aurinkokennot.

The post Hyvin suunnitellut kuormat tekivät Alvarin koulun CLT-elementtien asentamisesta sujuvaa appeared first on Hoisko CLT.