Kun lähdetään rakentamaan kaupungin keskustan tuntumassa, saattaa vastaan tulla monenlaisia rajoituksia.

– CLT on rakennusmateriaali, jonka valitessaan ei törmää rajoituksiin vaan siihen, että materiaali itsessään ratkaisee monia kaupunkirakentamiseen liittyviä haasteita. Siksi se sopii oikein hyvin jopa Helsingin keskusta-alueelle, sanoo professori, arkkitehti Matti Rautiola ARRAK Arkkitehdit Oy:stä.

Tällainen CLT-citykoti on Rautiolan Resi Markkaselle suunnittelema kaunis pikkutalo Helsingin Laajasalossa.

CLT täytti toiveet ja tontin vaatimukset

Rautiola kuvaa, että kun arkkitehti tapaa asiakkaansa, lähtee yhteistyö liikkeelle haaveiden ja tilanteen kartoituksesta. Resi Markkasen haaveena oli ekologisen kodin rakentaminen pienelle tontille, jolla oli jo yksi talo. Hän oli miettinyt muun muassa hirsitaloa. Rautiola päätyi ehdottamaan talon materiaaliksi CLT:tä. Se täytti toiveet ekologisuudesta ja tarjosi ratkaisun, josta saadaan tiivis, kaunis, hyvän tuoksuinen ja akustiikaltaan miellyttävä talo.

– CLT-valinnalla pystyttiin samalla ratkaisemaan kaikki tonttiin liittyvät haasteet: energiatehokkaan rakentamisen vaatimus, liikenteen aiheuttamat meluhaitat ja ahtaan rakennuspaikan tiukat paloturvallisuusvaatimukset. Materiaali antoi mahdollisuudet myös asiakkaan toivomaan edullisella budjetilla rakentamiseen.

CLT täytti tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset

Rakennuspaikka oli suikaleen mallinen ja sitä rajasivat tontin toinen rakennus ja toisaalla naapuritontin talo. Rakennusoikeutta oli 80 neliötä.

– Tällaisella kaupunkitontilla talo on käytännössä sovitettava kenkälusikalla paikoilleen, Rautiola kuvaa.

Naapurin ja toisen talon sijainti vain parin metrin päässä teki palomääräyksistä tavallista kovemmat (EI30). Niihin vaatimuksiin tiivis ja paloturvallinen CLT istui kuitenkin täydellisesti.

Vahva elementti suojaa liikenteen ääniltä

Koska liikenne aiheuttaa alueella melua, piti myös sen haitat eliminoida.

– Tämä onnistui 240-millisellä CLT-elementillä, joka sulkee äänet kodin ulkopuolelle tehokkaasti.

Rakennuskustannuksiin vaikutti puolestaan simppeli, yksinkertainen rakenne. Rautiolan näkemys onkin, että kun panostetaan perusmateriaaliin ja luodaan sillä mielenkiintoinen, hallittu tilanäkymä, esteettisyys syntyy siitä. Erityisiä kommervenkkejä ja kalliita materiaaleja ei höysteeksi tarvita.

Palolaseilla lisää ikkunapinta-alaa

Markkasen kodissa on monia arkkitehdin ideoita. Listat on upotettu elementin sisään jyrsittyyn roiloon, jonka takana ovat puolestaan sähköjohdotukset. Ikkunoiden suhteen oli sovellettava poikkeavaa ratkaisua: Finnglass Oy:n palolaseja. Tavallista lasielementtiä käytettäessä olisi jouduttu jättämään ikkunat pois tai tyytymään hyvin pieneen lasipinta-alaan. Palolasit upotettiin suoraan runkoon ilman karmeja.

Rakentaminen siirtyy työmaalta työpöydälle

Rautiola on koko 70-luvulta alkaneen uransa suosinut myös puurakentamista ja on sen puolestapuhuja. CLT:n valtteja on hänestä muun muassa yksiaineisuus ja arkkitehtoninen kauneus, joka vastaa vaatimuksiin ympäristöystävällisyydestä ja hiilineutraalisuudesta.

– Se on myös materiaali, jota käytettäessä suuri osa rakentamisesta siirtyy työmaalta arkkitehdin pöydälle, sillä monet detaljit ja rei’itykset on suunniteltava jo siinä vaiheessa, hän sanoo.

Toiveena moni-ilmeisempi rakentaminen

Rautiola toivoo, että urakoitsijat oppisivat käyttämään CLT:tä entistä enemmän ja materiaali löytäisi yhä useammin tiensä erilaisiin kohteisiin.

– Rakentaminen on ollut Suomessa kovin yksi-ilmeistä. Toivoisin moni-ilmeisempää rakentamista ja erilaisten materiaalien käyttöä.

Hänellä itsellään on juuri tulossa työn alle niin kerrostaloa kuin lomarakentamistakin CLT:stä. Jokainen puurakennus lisää on konkariarkkitehdin mukaan hyväksi.

ARRAK Arkkitehdit Oy on kansainvälisesti tunnettu julkisten kohteiden, liikerakennusten ja asuinrakennusten suunnittelija sekä korjausrakentamisen sekä aluesuunnittelun asiantuntija. 70-luvulta alalla toiminut Matti Rautiola toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Suunnittelun raamit, joihin CLT oli valmis ratkaisu:

• energiansäästövaatimus
• liikenteen melun eliminoiminen
• rakennuspaikasta johtuvat, tavallista tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset
• pieni budjetti
• rungon nopea pystytys.

Lue citykodin asukkaan kokemus.

The post Professori, arkkitehti Matti Rautiola: CLT on vastaus moneen kaupunkitontin haasteeseen appeared first on Hoisko CLT.

Markkasen koti onkin samalla tila, jossa järjestetään erilaisia hyvän olon ja voimaantumisen palveluita, muun muassa makrameekursseja, sointurentoutusta, miniretriittejä ja voimakivikursseja.

Koti ja työtila

Talo on rakennettu samalle tontille, jossa seisoo Markkasen lapsuudenkoti. Joitakin vuosia sitten tehtiin vahdinvaihto ja sisar muutti taloon perheineen: Markkasen tarpeisiin kun se oli suurenlainen. Samaan saumaan Markkanen toteutti lapinhullun unelman: muutti vuodeksi Lappiin ja opiskeli eräoppaaksi. Lapin vuosia on nyt kertynyt viisi.

Tarve kodille ja työtilalle myös Helsingissä sai kuitenkin Markkasen sisaren keksimään loistavan idean: miksipä Lapin-sisko ei rakentaisi kotia samalle tontille. Tontilla kun oli sopivasti rakennusoikeutta jäljellä. Näin talo voisi toimia myös molempien työtilana ja sillä olisi käyttöä myös Markkasen ollessa poissa.

Idea oli Markkasesta hyvä. Sisar puolisoineen otti päävastuun projektin organisoinnista.

CLT:n maanläheisyys, kauneus ja harmonia valloittivat

Sen jälkeen palaset ovat loksahdelleet kohdilleen kuin CLT-elementit. Liikkeelle lähdettiin omiin ajatuksiin sopivan arkkitehdin etsimisestä. ARRAK Arkkitehdit Oy:n professori, arkkitehti-SAFA Matti Rautiolan kanssa ajatusmaailmat kohtasivat. Rautiola oli sitä mieltä, että pitäähän Lapin-tytölle talo saada.

– Meidän toiveenamme oli ekologinen rakennus. Arkkitehti kysyi, tunsimmeko CLT:n. Ei tunnettu, mutta kun Rautiola oli kertonut, millaisesta materiaalista oli kyse, ei mitään muuta vaihtoehtoa edes harkittu.

Talostahan haluttiin maanläheinen rauhan tyyssija. Kaunis ja harmoninen luonnonmateriaali oli siihen juuri oikea ratkaisu.

Alusta asti heitä miellytti myös rakentamisen helppous: että seinät tulevat tontille valmiina elementteinä. CLT:n taipuisuutta kaikenlaisiin ratkaisuihin on myös hyödynnetty. Talossa on tasan yksi 90 asteen kulma. Kaikki muut ovat jotain muuta.

CLT-koti oli pystyssä yhdessä hujauksessa

Suunnittelu lähti sallitusta neliömäärästä ja tontin ehdoista. Rakennus on malliltaan kapea ja pitkulainen.

Markkanen ja sisar vierailivat jo suunnitteluvaiheessa HOISKOn tehtaalla.

–Tuntui mukavalta päästä omin silmin näkemään, mistä koti tulee ja miten sen seinät valmistuvat.

Varsinainen elementtien asennus oli ”yksi hujaus”. Niin nopeasti talo oli pystyssä. Sisätöiden kanssa olikin malttamista, sillä niissä oli kuitenkin monta vaihetta, eikä timpuri ollut rakennuksella täyspäiväisesti.

– Siinä vaiheessa, kun vasta seinät olivat paikalla, oli vaikea hahmottaa rakennusta samaksi kuin piirustuksissa. Mutta kun katto oli asennettu, se oli siinä. Juuri sellainen talo kuin sen pitikin olla ja joka tuntui kodikkaalta ihan heti, Markkanen kuvaa.

Joogamattojen mittojen mukainen olohuone

Kooltaan talo ei ole suuri, mutta se tarjoaa juuri sopivasti tilaa sekä asumiseen että erilaisten ryhmien vetämiseen. Olohuone toimii myös ryhmätilana. Kalusteita on siksi vähän.

– Ajatuksena on, että lattialle on helppo levittää vaikka ryhmän joogamatot. Myös liikuntarajoitteisten helppo liikkuminen on otettu huomioon kautta linjan.

Päätyseinällä on keittiökaapit ja niiden kaverina liikuteltava saareke. Makuutila on yläkerrassa. Kaikki mahdollinen tila, esimerkiksi portaiden alusta, on hyödynnetty säilytystilana.

Jumalaisen kaunis koti

Rakennus on ulkoa musta, räystäätön, pelkistetty. Sisällä massiivipuuelementin kauniit puupinnat ovat näkyvissä.

– Jumalaisen kaunis sisältä ja ulkoa, Markkanen kuvaa uutta kotiaan nyt, kun se on valmis.

– Kun ovesta astuu sisään ja henkäisee, tuntee ihanan puun tuoksun. Sen lämmin tunnelma ja tilan korkeus pysäyttävät, hän kuvaa.

Vau-efekti on tavallinen myös vierailta. Sitä vahvistaa se, että talon sisäkorkeus on yleensä ovesta astujalle yllätys. Ulos ei arvaisi, miten korkeat huonetilat ovat.

Seinien käsittelyssä syytä luottaa ammattilaisiin

CLT:n pariksi istuvat kauniisti rema-levystä tehdyt kalusteet ja katto. Kaikki pinnat on käsitelty Rubio Monocoatilla.

– Seinien käsittelyn hoitivat ammattilaiset. Se on mielestäni hyvä jättää niille, jotka asian osaavat, Markkanen sanoo.

Sisustussuunnittelija Inka Pentikäinen oli isossa roolissa auttamassa sähkösuunnittelussa.

Helmi tarvitsi helmiä

Sisustuksen yksityiskohtiin kuuluvat muun muassa käsin tehdyt kaappien ovet ja sisäovien piilosaranat.

Tärkeä rooli kodissa on Markkasen upeilla makrameetöillä, joiden pauloihin hän on Lapin-vuosinaan kietoutunut.

– CLT:n pinta on silkin pehmeä ja lämmin. Siihen sopivat täydellisesti luonnonmateriaalit.

Yllättäviä kustannuksia tuli loppumetreillä, mutta ei suinkaan CLT:stä.

– Olin ajatellut hakea mahdollisimman halvat kodinkoneet, mutta se suunnitelma muuttui, kun katselin valmista tilaa. Mikä helmi meillä onkaan käsissä ja miten upealta materiaali näytti. En sitten hennonutkaan hakea siihen halppiskoneita, hän nauraa.

Varaudu ottamaan ajoissa aikaa sähkörasioiden suunnitteluun

CLT-rakentamista suunnitteleville Markkasen ykkösohje on, että on tärkeä sisäistää sähkösuunnittelun aikataulu. Se tehdään jo siinä vaiheessa, kun itse pohjaakin suunnitellaan. Sähköjohtojen aukot porataan elementteihin tehtaalla piiloon, ja on mietittävä tarkkaan, missä oikeasti tarvitsee sähköpistokkeita.

– Harkitse, harkitse ja harkitse, että voit säilyttää kauniin CLT-pinnan etkä joudu rikkomaan sitä porauksilla. Sen voi välttää pelkästään sillä, että malttaa olla suunnittelussa ja tarpeiden miettimisessä huolellinen.

The post Lapintytön CLT-citykoti on rauhan ja retriittien tyyssija appeared first on Hoisko CLT.