Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Koulun nimi tulee Kuortaneella syntyneeltä arkkitehti Alvar Aallolta. Mitäpä mahtaisi Aalto sanoa CLT-rakentamisesta?

– Luulen, että hän tykkäisi CLT:stä ja etenkin sen yksiaineisuudesta. Yksiaineisia rakennuksia hän suunnitteli itsekin, esimerkkinä naapurikuntamme Alajärven kaupungintalo ja seurakuntatalo. Niiden materiaali on harkkotiili, pohtii Kuortaneen tekninen johtaja Martti Ranta.

Homekoulun tilalle nousee yksiaineinen CLT-koulu

Yksiaineisuus nähdään Kuortaneen kunnassakin suurena etuna. Onhan uuden koulun rakentamisen taustalla vanhan koulun joutuminen käyttökieltoon kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman takia. Se näkyi niin oppilaiden kuin henkilökunnankin oireiluna. Uusi koulu haluttiin rakentaa materiaalista, joka ei toisi samaa ongelmaa vastaan.

– Halusimme varmistaa, ettei uuden koulun rakenteisiin tule missään olosuhteissa kastepisteitä, jotka voivat lähteä aiheuttamaan kosteusongelmia. Yksiaineinen, kosteutta tasaava massiivipuu on turvallinen ratkaisu, sanoo Ranta.

Koulujen sisäilmaongelman kanssa Kuortane ei ole ollut yksin. Sisäilma- tai kosteus- ja homeongelmia on raportoitu useammassa sadassa suomalaiskoulussa.

Massiivipuisen koulun lempeämpi äänimaailma vakuutti

Kun uuden koulun suunnittelu alkoi, vierailtiin useissa erilaisissa kouluissa. Massiivipuu erottui edukseen.

Vaikutuksen tekivät erityisesti Pudasjärven massiivipuinen koulu ja sen tyytyväiset käyttäjät, joiden mukaan ääni ja häly eivät tunnu massiivipuisessa koulussa samalta kuin levytetyssä rakennuksessa. Äänimaailma on paljon pehmeämpi ja mukavampi.

Samaa palautetta on saatu monista HOISKOn CLT-kohteista, esimerkiksi Hukanhaudan päiväkodista Joensuussa. Siellä käyttäjien kokemuksia selvitti Karelia-ammattikorkeakoulu.

Ranta on havainnut itsekin saman vaikutuksen.

– Massiivinen puu tavallaan imee ääniä ja tasapainottaa niitä samalla tavalla kuin se tasapainottaa kosteuttakin.

CLT sopii kunnan ilmastotavoitteisiin

Alvarin koulun rakennusmateriaalia ei kuitenkaan haluttu rajata vielä alkuvaiheessa. Sen sinetöi CLT:ksi arkkitehdin suositus. Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy.

Hyvänä kannustimena on myös läheinen Kuortaneen urheiluopisto, johon rakennettiin muutama vuosi sitten liikuntahalli CLT:stä.

– CLT sopii hyvin Kuortaneen kunnan tavoitteisiin. Kuortane on mukana neljän kunnan KESTÄVÄT-hankkeessa, jonka myötä se on sitoutunut ilmastostrategian tavoitteisiin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Kotimainen, ekologinen puurakentaminen istuu tähän ajatukseen hyvin, Ranta sanoo.

Kuortaneen lisäksi hankkeessa ovat mukana Alavus, Kurikka ja Lapua, jotka tekevät yhteistyötä kestävän kehityksen ja ilmaston hyväksi. Energiaa ja ympäristöä säästävät toimet ulotetaan kunnissa mahdollisimman laajalle, ja niiden toteutumista valvoo kunnan oma energiansäästötiimi.

Käytännön toimia Kuortaneella ovat olleet muun muassa lämpöpumppuinvestoinnit, ilmanvaihtolaitteiden uusimiset, katuvalaistuksen vaihtuminen ledeihin ja käyttöveden säästösuuttimet. Materiaalitehokkuutta on etsitty myös ideakilpailulla.

Uuden ajan materiaali ja uuden ajan pedagogiikkaa

Alvarin koulu on uuden ajan koulu myös pedagogisesti. Se ei pidä sisällään perinteisiä luokkia pitkän käytävän varrella, vaan koostuu kahdesta suuresta tilasta, jotka on jaettu 0.—2.-luokille ja 3.—6.-luokille. Näissä opiskellaan viihtyisissä puitteissa ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tilat voi jakaa pienemmiksi liukuseinillä.

Näiden tilojen lisäksi rakennuksessa on ruokala, iso liikuntasali, taito- ja taideaineiden tilat, näyttämö ja joitain muuta tiloja. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan tulee muun muassa opettajien taukotila.

Periaatteisiin kuuluu, että koulu on kengätön.

Kuortane voi suositella CLT-kouluja muillekin

Kuortane ei ole ainut kunta, joka on viime vuosina valinnut koulun tai päiväkodin rakennusmateriaaliksi CLT:n. CLT on investointi tulevaisuuteen: sekä oppilaiden ja henkilökunnan terveyteen että pitkäikäiseen, kestävään rakennukseen.

Entä Rannan terveiset muihin kuntiin, joissa suunnitellaan uusia kouluhankkeita?

– Minulla on vain hyvää sanottavaa CLT:stä. Onhan tällaisen koulun rakentaminen ekoteko. Käytön kannalta iso asia on massiivipuun tasapainottava vaikutus niin äänimaailmaan kuin kosteuteen. Budjettivaiheessa tiedettiin, että hintaa voi tulla CLT:lle vähän enemmän. Toisaalta myöhemmissä kustannuksissa säästetään paljon, kun CLT:ssä on ulko- ja sisäpinta valmiina.

The post Kuortaneella haluttiin välttää sisäilmaongelmat – siksi Alvarin alakoulu rakennetaan CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Alajärven kauniisiin rantamaisemiin nousi uusi HOISKO CLT-runkoinen rakennus viime vuoden loppupuolella. Kehitysvammaisten asumispalvelua tarjoava yksikkö odottaa jo asukkaitaan, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen päiväaikaan. Ryhmämuotoinen yksikkö on mitoitettu 10-12 henkilölle.

Asumisyksikkö valmistuu kesän aikana. CLT-elementit toimitettiin paikalle syksyllä ja niiden asennus työmaalla tapahtui muutamassa päivässä. Kerrosalaa rakennuksella on yli 600 m² sisältäen kahdeksan yksiötä ja kaksi kaksiota. Kokonaisuuden hinta on n. 1,5 miljoonaa euroa.

Lähde: Torstai-lehti 19.2.2019. Alkuperäiseen juttuun pääset tästä.

The post Alajärven uusi palveluasumisen yksikkö avautuu asukkaille jo loppukesästä appeared first on Hoisko CLT.

Vaasan Pukinkulmaan on parhaillaan rakentumassa uusi innovaatiokeskus Wasa Innovation Center.

HOISKO toimitti ja asensi ulkomuodoltaan vaativaan rakennukseen CLT-elementit. CLT-rakentamisen ansiosta on saatu aikaan perinteisestä rakentamisesta hyvinkin poikkeavia ratkaisuja.

Innovaatiokeskuksen on tarkoitus tulevaisuudessa yhdistää useiden eri alojen osaamista saman katon alle. Rakennuksen seinien sisältä tulee löytymään osaamista niin talouden, tekniikan, juridiikan kuin kulttuurin osalta. Idean isä on Sture Udd. Udd on Pukinkulmassa jo pitkään toimineiden UPC Printin ja UPC UpCoden toimitusjohtaja.

– Toteutimme tämän projektin HOISKOn kanssa. Projekti koostui siitä, että me jotka emme osaa rakentaa, halusimme tehdä uniikin uuden kokonaisuuden, Udd kertoo.

Ylivoimainen ongelmanratkaisija

Ennen rakentamisen aloittamista käytiin läpi Uddin mukaan kaikki Euroopan CLT-tuotantolaitokset. HOISKO tuli työryhmälle tutuksi tämän kartoituksen yhteydessä.

– Voin sanoa, että yksi henkilö HOISKOlta oli ongelmanratkaisijana ihan ylivoimainen. Hänen kanssaan käydyn keskustelun pohjalta päädyimme sitten valitsemaan HOISKOn, Udd muistelee.

Fiksuilla ratkaisuilla poikkeava lopputulos

HOISKO toimitti ja asensi rakennuksen CLT-elementit. Innovaatiokeskus on ulkomuodoltaan ja erilaisilta ratkaisuiltaan rakenteellisesti vaativa. Uddin omien sanojen mukaan kyseessä ei ole mikään yksinkertainen laatikko.

– CLT:n ansiosta voidaan saada aikaan fiksuja ratkaisuja. Vaikka ne eivät ole monimutkaisia, niin lopputulos on silti hyvin poikkeava suhteessa perinteiseen rakentamiseen. Ratkaisut ovat perinteiseen rakentamiseen verrattuna jopa ylivoimaisia, Udd painottaa.

– Tämä on aidosti positiivinen toteutus. Toivon, että kaikki alan ihmiset tajuaisivat, että tästä voisi tulla ihan uusi rakentamisen tarina koko Eurooppaan, Udd päättää.

Katso Udd:in haastattelu Youtubessa

The post CLT-rakentaminen mahdollisti fiksut ratkaisut ja poikkeavan lopputuloksen appeared first on Hoisko CLT.

Rakennustietosäätio on myöntänyt HOISKO CLT:lle rakennusmateriaalien päästöluokan M1-tunnuksen ainoana kotimaisena CLT- ja massiivipuurakennustuotevalmistajana. M1-tunnus kertoo vähäpäästöisestä rakennusmateriaalista, joka on asuin- ja työtiloissa puhdasta sisäilman osalta. M1-luokitus on tarkoitettu edistämään vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittämistä ja käyttöä sekä parantamaan rakentamisen laatua. Luokitusta vaaditaan materiaaleilta jo useissa julkisissa rakennuskohteissa.

”HOISKOssa asukkaiden ja käyttäjien turvallisuus ja terveellisyys ovat ensimmäisinä yrityksen arvoissa.   M1-tunnus osoittaa yrityksemme tahtotilan edistää hyvinvointia ja terveellistä asumista sekä todistaa laadun ja osaamisemme tuotteen valmistuksessa ” kertoo toimitusjohtaja Markku Herrala.

M1-luokkaan päästäkseen HOISKOn CLT-tuotteelle tehtiin Työterveyslaitoksen testauslaboratoriossa mittaukset, joissa testattiin kaikki tuotteesta haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

The post HOISKO CLT:lle vähäpäästöisen materiaalin M1-tunnus appeared first on Hoisko CLT.