Nurmeksen kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen rakennuttama kohde nousi keskeiselle paikalle, niin sanotulle vanhan sairaalan tontille. Talo tarjoaa asukkailleen ympäristö- ja ilmastoystävällistä, muovitonta asumista.

Kohteen elementit ovat valmistuneet HOISKO CLT:llä. Pääurakoitsija on Rakennusliike Mustonen Oy, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy / Samuli Sallinen ja rakennesuunnittelija Timber Bros Oy / Antti Matikainen.

Massiivipuukortteli palautti elämän kuuluisalle tontille

Vanhan sairaalan tontti Nurmeksen kaupungin keskustassa ehti olla tyhjillään liki 40 vuotta sen jälkeen, kun sairaalarakennus purettiin mystisesti yhden yön aikana. Rakennukselle oli juuri tulossa suojelupäätös.

Nyt suuri, korttelin kokoinen tontti on taas täynnä elämää ja massiivipuuta. Viiden vuoden aikana sille on valmistunut hirsinen päiväkoti ja kaksi kolmikerroksista CLT-kerrostaloa: parinkymmenen vuokra-asunnon Yhteisöpiha 1:n kodeissa on asuttu nyt pari vuotta. Opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2, täydentää kokonaisuuden.

– Massiivipuun käyttöön on kaksi syytä: Nurmeksen kaupunki kuuluu HINKU-kuntiin, joiden tavoitteena on hiilineutraalius. Toinen syy on viereinen, vanha, suojeltu Puu-Nurmeksen puutaloalue, jonka miljööseen uudisrakennusten piti sopia, kertoo Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Hurskainen.

Rakennuksessa päästäänkin hänen mukaansa hyvin pitkälle hiilineutraaliustavoitteeseen paitsi itse rakentamisen, myös käytön osalta: kiitos massiivipuun ja laajan aurinkosähköjärjestelmän.

Rakennushanke pysyi aikataulussa ja budjetissa

Hurskainen ja yhtiön toimitusjohtaja Niko Mahlavuori kuvaavat juuri maaliin saatua Yhteisöpiha 2:n rakennushanketta erittäin onnistuneeksi.

– Työmaa on ollut erittäin sujuva työteknisesti ja aikataulullisesti. Viivästyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on mennyt aivan aikataulussa, sanoo Mahlavuori.

– Harvinainen kunnallinen kohde: aikataulussa ja budjetissa. Siihen on kaksi päätekijää: pääurakoitsijan ja suunnittelijan osaaminen ja aiempi kokemus sekä HOISKO CLT:n elementtitoimitusten laatu ja täsmällisyys, Hurskainen sanoo.

Vanhan sairaalan tontin nousu uuteen kukoistukseen on saanut paljon positiivista palautetta.

– Ainahan uuden rakentaminen antaa paikkakunnalle positiivista virettä, elävöittää ja tuo uskoa tulevaisuuteen, sanoo Mahlavuori.

Nurmekseen on saatu hyvää palautetta myös siitä, että se lähti maakuntakeskus Joensuun jälkeen ensimmäisenä maakunnassa modernin puukerrostalorakentamisen tielle.

Kokemus hyödyksi

Lopputulokseen on tyytyväinen myös Rakennusliike Mustosen yrittäjä Pekka Mustonen. Hän myöntää, että kun taustalla on pitkä betonirakentamisen kokemus, massiivipuuelementti vaati uusien asioiden opettelua. Yhteisöpiha 1:stä oli kuitenkin saatu jo hyvää kokemusta CLT-rakentamisesta.

– Yksi eri tavalla huomioon otettava asia on elementtien mittatarkkuus, joka vaatii myös asentajalta tarkkuutta ja huolellisuutta.

Yhteisöpiha 1 ja Yhteisöpiha 2 ovat toistensa peilikuvia ja ulkoisesti hyvin saman näköisiä, L-muotoisia luhtikerrostaloja. Talojen erona on se, että ykkösessä käytettiin lämpöeristettyä CLT-rakennetta, jossa käytettiin ohutta, satamillistä CLT-levyä. Yhteisöpiha 2:n runko on puolestaan paksua, 200-millistä massiivipuuelementtiä ilman lisälämmöneristettä. Ensimmäisen kohteen ohuempiin elementteihin verrattuna paksua CLT-elementtiä oli hänestä helpompi käsitellä.

Lopputulos on Mustosen mielestä komea ja lunastaa paikkansa kuuluisalla tontilla.

CLT-elementtien asennus oli sujuvaa ja nopeaa

Työmaata johtanut Esa Kinnunen sanoo elementtien asentamisen olleen sujuvaa ja nopeaa.

– HOISKOn elementit olivat hyvät ja mittatarkat, ja ne tulivat tehtaalta sovitussa järjestyksessä ja ajallaan, hän kiittää.

Kohde tehtiin sääsuojassa teltan alla. Asennus eteni kerroksittain, yhden kerroksen asennus kesti muutaman päivän.

CLT-hankkeita tehdään jatkossakin

Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokrataloille uusien kohteiden rakentaminen on päänavaus rakennuskannan uudistamiseen. Viime vuosikymmeninä uuden rakentamisen sijaan on remontoitu vanhaa rakennuskantaa ”enemmänkin kuin tarpeeksi”. Se lienee tuttu tilanne monessa kunnassa.

– Meillä on pyrkimyksenä päästä nyt investointirytmiin. Kohteet ikääntyvät, eikä ole taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista tehdä massiivisia peruskorjauksia kaikkiin käytössä oleviin kohteisiin. Ajatuksena on poistaa vanhoja rakennuksia hiljalleen käytöstä ja rakentaa tarpeen mukaan uusia, Mahlavuori sanoo.

Selvää on, että CLT:tä aiotaan käyttää jatkossakin.

Entä mitä rakennuttaja voisi sanoa muille CLT-rakentamista pohtiville?

– Pelko pois. Kannattaa hyödyntää erityisesti CLT-suunnittelukokemusta. Kokenut suunnittelija samoin kuin rakentajakin säästävät aikaa ja rahaa, kiteyttää Hurskainen.

Kuvat: Veli-Matti Hurskainen ja Esa Kinnunen

Lue myös kohteen arkkitehdin haastattelu.

The post Opiskelijat pääsevät asumaan moderniin ja ekologiseen CLT-kerrostaloon Nurmeksessa appeared first on Hoisko CLT.

Kun HOISKO CLT:lle tuli joitakin vuosia sitten ensimmäinen palonsuojakäsittelyä vaativa suurkohde, liikuntahalli, ei Suomesta löytynyt vielä palonsuojatuotetta, joka olisi testattu CLT:llä. Sen sijaan löytyi suomalainen yritys, Nordtreat, jolla oli paloturvallisuusmääräyksiin ja HOISKOn arvoihin vastaava, ympäristöystävällinen tuote ja tahtoa ratkaista ongelma. HOISKO ja Nordtreat sopivat yhteistyöstä ja lähtivät yhdessä teettämään laajaa testausta NT Deco -palonsuoja-aineen käytöstä CLT-elementillä.

Nyt HOISKO CLT voi tarjota asiakkailleen sertifioidun, ympäristöystävällisen palonsuojakäsittelyn, joka mahdollistaa elementin näkyviin jättämisen joko kokonaan tai suurelta osin isoissa kohteissa, joissa puun pintamateriaalilta edellytetään vaativaa B-s1, d0-paloluokkaa. Sertifioitu käsittely soveltuu vähintään 90-milliselle CLT-elementille.

– Palonsuojauksen testaaminen ja sertifiointi nähtiin tärkeäksi siksi, että halusimme olla varmoja elementtiemme palonsuojauksen turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta ja tehdä asiat helpoksi asiakkaillemme. Lakiviidakko on niin monimutkainen, ettei se ole viranomaisillekaan aina helppo ymmärtää. Sertifioitu käsittely kertoo yksiselitteisesti sen, että tuote täyttää palomääräysten vaatimukset, sanoo Jukka Matti-Tuuri HOISKO CLT:ltä.

Edullinen palonsuojakäsittely korvaa levytyksen

Pykälien monimutkaisuuden tiedostaa myös Nordtreatin myynti- ja kehitysjohtaja Mikko Jalovaara.

– Siksi kannattaa aina selvittää ajoissa puun pintamateriaalien paloluokkavaatimukset, aineiden ominaisuudet ja niiden sertifioinnit. Sillä pääsee jo pitkälle palonsuojausta suunniteltaessa, on hänen vinkkinsä arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakentajille.

Jukka Matti-Tuuri muistuttaa, että paksu, ristiinliimattu massiivipuu on jo itsessään hyvin paloturvallinen, sillä se syttyy huonosti ja palaa hitaasti, hiiltymällä, jolloin kantavuus säilyy huomattavasti terästä pidempään.

Pintamateriaalin palonsuojakäsittelyä vaaditaan kuitenkin tietyissä isoissa, julkisissa kohteissa. Palonsuojakäsittelyn vaihtoehtoja ovat levytys ja sprinklausjärjestelmät, joihin verrattuna palonsuojakäsittely on edullisin. Tarvittava palonsuojaus voidaan toteuttaa kohteesta riippuen myös sprinklauslaitteita ja palonsuojakäsittelyä yhdistämällä.

Ekologinen, lakaton palonsuoja-aine säilyttää hengittävyyden

NT Deco on vesipohjainen, läpikuultava kuullote, joka on saatavissa kirkkaana tai sävytettynä tuhansissa eri sävyissä. Käsittelystä tekee erinomaisen se, että se ei sulje puun pintaa eli estä tai heikennä sen hengittävyyttä kuten monet muut palonsuojakäsittelyt, jotka vaativat päälleen lakan tai maalin.

– Se ei siis vaikuta puun kykyyn läpäistä ja tasata kosteutta, mikä juuri tekee massiivipuurakennuksen sisäilmasta erityisen hyvän, sanoo Jalovaara.

Nordtreatin innovaatio on poikkeuksellinen siksikin, että puun pintamateriaalien korkeimman paloluokan (B-s1,d0) lisäksi se täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

– Kun tuotetta lähdettiin kehittämään, emme halunneet käyttää maaliteollisuudessa perinteisiä tehoaineita kuten ammoniakkia, fosforia ja bromia. Halusimme lähteä liikkeelle vihreällä teknologialla. Lähtökohtana oli ympäristöystävällinen, luontoa vähän kuormittava M1-luokan tuote, joka olisi myös tehokas palonsuojaominaisuuksiltaan, Jalovaara kuvaa.

Ympäristöystävällisyyden ja terveellisyyden lisäksi haluttiin hakea ratkaisu, joka ei kuluta tuotteen levityslaitteita, kuten oli havaittu muun muassa rautaoksidia sisältävien tuotteiden tekevän.

Innovaatio vastaa uusiin palonsuojausvaatimuksiin ja puurakentamisen kasvuun

Nordtreat perustettiin vuonna 2015, vaikka yhtiön kemiaa oli kehitetty jo kaksi vuotta ennen yrityksen perustamista. Taustalla on henkilöstön pitkä kokemus kemian- ja maaliteollisuudesta.

– Suomessa on päivitetty vuodesta 2011 alkaen merkittävästi vaatimuksia puun palonsuojauksesta, jota ohjaa E1: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Suomessa noudatetaan nykyään pitkälti eurooppalaista standardisointia, joka määrittelee, millaisia paloluokkia puutuotteilla on, miten niitä testataan, luokitellaan ja sertifioidaan. Rakentamisessa käytettävissä puutuotteissa, etenkin julkis- ja kerrostalokohteissa, vaaditaan usein tavallisia maaleja korkeampia pinnan paloluokituksia, useimmiten luokkaa B-s1, d0, kuvaa Jalovaara.

Samaa tahtia, kun lainsäädäntö on kehittynyt, on Nordtreatilla tehty kehitystyötä. Tänä päivänä suomalaisyritys pystyy tarjoamaan puutuotteille aiemmista poikkeavan, patentoidun, ekologisen pinnoitteen, jolla puun paloluokitusta voidaan parantaa merkittävästi.

Nordtreatin kasvu on ollut kovaa. Tuote osuu ajan arvojen ja vaatimusten tarpeisiin. Jalovaara näkeekin, että puurakentaminen ja vihreät arvot ovat kasvavia trendejä, ja sitä myötä vahvoilla ovat HOISKO CLT:n kaltaiset toimijat, jotka tuntevat puun palonsuojauksen vaatimukset ja osaavat tehdä sen hyvin.

Miten HOISKO CLT -elementin NT Deco -palonsuojakäsittely tehdään?

Palonsuojakäsittely tehdään elementille yleensä jo tehtaalla, sillä se vaatii tietyt olosuhteet ja koulutetun käsittelijän. Käsittely on kuitenkin mahdollista tehdä myös työmaalla sopivissa olosuhteissa.

Käsittely tehdään ruiskuttamalla, ja se perustuu vesiliukoisen aineen imeytymiseen puun pinnan läpi. Aineen määrä lasketaan palokuormituksen mukaan, eli tietylle pinta-alalle ruiskutetaan tietty, tarkkaan laskettu määrä palonsuoja-ainetta ohuina kerroksina. Vesi haihtuu, ja varsinainen suojaus jää puun sisälle. Lopulta hengittävä sideainekalvo luo pintaan kestävän suojan ja laadukkaan, sävytetyn pinnan.

Massiivipuulla palonsuojaus voidaan tehdä sertifioinnin ansiosta vain toiselle puolelle. Sisätiloissa käsittelyä ei tarvitse vuosien kuluessa uusia. Silloin, kun palonsuojaus tehdään ulkopintaan, se on uusittava 5–15 vuoden kuluessa, mikä vastaa myös muuta uusintakäsittelyn tarvetta.

Jos suojaukseen tulee kolhuja, kannattaa aina ottaa yhteyttä HOISKOon, jotta tilanne voidaan arvioida ja antaa tarvittavat toimintaohjeet. Esimerkiksi rakennusaikana tulleet mahdolliset vauriot ovat harvoin niin isoja, että ne vaatisivat palonsuojan osalta paikkausta.

Miksi NT Deco -palonsuojakäsittely?

• täyttää vaativan, B-s1, d0- puun pintamateriaalin paloluokan vaatimukset
• sertifioitu, vähän ympäristöä kuormittava ympäristöystävällinen ratkaisu
• nostaa turvallisuustasoa
• voidaan sävyttää juuri halutun sävyiseksi
• ei tee puun pintaan kiinteää kalvoa eikä estä näin puun kykyä tasata ilman kosteutta

Mikä B-s1, d0?

• B-s1, d0-luokitus tarkoittaa, että materiaalin osallistuminen paloon on hyvin rajoitettua, savunmuodostus hyvin vähäistä eikä siinä pääse syntymään palavia pisaroita.

Lisätietoa:

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia (hoisko.fi)

Nordtreatin sivuilla ladattavissa opas massiivipuun palonsuojauksesta

The post HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon appeared first on Hoisko CLT.

Rakennuksen rakennuttaa ja omistaa yhteiskuntakiinteistöjen omistamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy. Pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy ja pääsuunnittelijana rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Kun rakennus valmistuu, kaupunki ehtii olla vuokralaisena hetken. Sen jälkeen vuokralaiseksi vaihtuu hyvinvointialue.

Terveellisyys ja hiilijalanjälki painoivat

Lauritsalan paloasemasta tulee tiettävästi Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä rakennettu paloasema.

– Ei sellaista ainakaan missään ole vastaan tullut, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Siitä, että sellainen nyt nousee Lauritsalaan, on kiittäminen Lappeenrannan kaupungin puurakentamista painottavaa linjaa ja paikallista arkkitehtia Juho Ojalaa.

– Lähtökohtana olivat rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus sekä ekologisuus. Hiilijalanjälki on noussut rakennushankkeissa tärkeäksi kriteeriksi. CLT vastasi näihin tarpeisiin ja siitä on alueella jo kokemusta, sillä Lappeenrannan Joutsenosta löytyy saman toimiston suunnittelema CLT-koulu, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen kertoo tulevien tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden olevan asioita, joita osataan arvostaa.

– Ja onhan massiivipuinen rakennus ihan mahdottoman komea.

CLT on itsessään tehosteseinä

Asemalla on kerrosneliöitä noin 4000 kahdessa kerroksessa. Alakertaan on sijoitettu muun muassa kaluston huolto ja korjaus sekä henkilökunnan tilat. Yläkertaan tulevat toimistot. CLT-elementti jätetään näkyviin koko pitkällä takaseinällä huoltotiloista erilaisiin kokoontumistiloihin ja toimistoihin.

– Alun perin huoneisiin ajateltiin tehdä tehosteseiniä, mutta niistä luovuttiin, sillä komea CLT-seinähän toimii tehosteseinänä sellaisenaan, Pylkkänen sanoo.

Terveellisyyden lisäksi luvassa on entistä enemmän tilaa. Pylkkänen on erityisen tyytyväinen kalustonhuoltotiloihin ja hienoihin luokkatiloihin, jotka antavat mahtavat puitteet palolaitoksen tekemälle valistustyölle.

– Pelastuslaitoksen ääni on otettu suunnittelussa hyvin huomioon, hän sanoo.

Palonsuojauksessa monta vaihtoehtoa

Kohteen käyttäjät ovat palomääräysten asiantuntijoita. Siksi Pylkkäseltä ei voi olla kysymättä, miten CLT-rakentaminen istuu palomääräyksiin tällaista kohdetta rakennettaessa.

– Paloasema kuuluu paloluokitukseltaan P2-luokkaan, jossa palonsuoja on oltava perustasoa kovempi. Kohteen kantavuuden pitää säilyä palossa 30 minuuttia. CLT-rakennuksessa tähän paloluokkaan pääseminen ei ole ongelma. Tämäntyyppiseen, suurempaan julkiseen kohteeseen vaadittavan pintamateriaalin palonsuojauksen (B-s1,d0) voi toteuttaa kolmella tavalla: sprinklereillä, palonsuojauskäsittelyllä tai suojalevyillä, hän kuvaa.

Tässä tapauksessa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu oli palonsuojakäsittely. Sen saa halutessaan sävytettynä.

– Suojaverhous on perusteltu perinteisessä puurakennuksessa, mutta ei silloin, kun rakennetaan massiivipuusta. Levytyshän piilottaisi kauniin puun eli vesittäisi koko idean. Sprinklerijärjestelmien asennus olisi puolestaan tullut tällaisessa kohteessa paljon kalliimmaksi.

Rakennuksen kahdet kasvot

Juho Ojala kertoo rakennuksen suunnittelun lähteneen tontista ja ympäristöstä, jotka otettiin huomioon paloaseman hyvin erilaisten toimintojen sijoittelussa tontilla. Kalustohalli suurine ovineen aukeaa toiminnalliselle piha-alueelle ja sitä kautta vieressä kulkevalle sisääntuloväylälle, Lauritsalantielle, jolle paloautot pääasiassa suuntaavat hälytyksen tullessa.

Tontin toisella puolella on asuntoalue. Sinne rakennus näyttäytyy pienimittakaavaisena. Paloaseman toiminta ei pientaloalueelle näy. Sen sijaan sinne näkyy kaunis, punertavan tervanruskea rakennus, jonka ulkovuorena on pystylaudoitus. Sille antavat ilmettä lautojen leveyden vaihtelu ja ikkunoita reunustava paloautonpunainen tehosteväri.

Puhdas paloasema -periaate ohjasi suunnittelua

Erilaisten tilojen sijoittelussa on noudatettu puhdas paloasema -periaatetta. Mallia toteuttaa muun muassa Kuopion pelastusopisto.

– Ajatuksena on, että tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin ja puhtaisiin tiloihin. Likainen ja puhdas tila eivät koskaan ole suorassa yhteydessä toisiinsa, vaan niiden välissä on aina välitila. Likaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi pyykkihuolto. Tässä lähtökohtana on oleskelutilan ilman suojaaminen palopaikoilla vaatteisiin tarttuvilta hajuilta ja muilta epäpuhtauksilta.

Lakimuutokset edistävät CLT:n käyttöä

Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy on kahden sukupolven arkkitehtien perheyritys, joka on toiminut Lappeenrannassa liki 50 vuotta ja suunnitellut kohteita niin kotimaahan kuin ulkomaille. Viime aikoina toimisto on painottunut erityisesti koulusuunnitteluun.

Lauritsalan paloasema on Juho Ojalalle jo kolmas suuri julkinen rakennus CLT-elementeistä. Joutsenoon vuosi sitten valmistunut 9900-neliöinen yhtenäiskoulu on lisännyt alueella tietoisuutta ja kiinnostusta ristiinlaminoitua massiivipuuelementtiä kohtaan. Aiemmin Ojala on suunnittelut CLT-koulun Loviisaan.

Hän sanoo, että CLT-elementin käyttöä on edistänyt parikin viimeaikaista lakiuudistusta.

– Palomääräykset ovat muuttuneet sille suosiollisemmiksi, kun on herätty ajattelemaan massiivipuun paloteknisiä ominaisuuksia. Toinen lainsäädäntöön liittyvä parannus on massiivipuun ottaminen huomioon energialaskelmissa siten, että se mahdollistaa massiivipuun entistä laajamittaisemman käytön. Yksiaineisesta seinästä ei tarvitse tehdä enää niin paksua kuin aiemmin: energialaskelmissa annetaan massiivipuulle hyvitystä, ja sille hyväksytään pienempi lämmöneristysarvo.

Pykälien lisäksi CLT:n tietä siivittävät arkkitehdin mukaan positiiviset mielikuvat ja etenkin kokemus massiivipuurakennuksen hyvästä sisäilmasta.

– Eikä koskaan voi ohittaa sitä, että puu on ekologinen materiaali ja erityisesti massiivipuulla on pieni hiilijalanjälki.

Jutun havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy.

Lisätietoa HOISKO CLT:n sertifioidusta, ekologisesta palonsuojakäsittelystä isoille kohteille saat artikkeleistamme:

HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon – Hoisko CLT

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

The post Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

– Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisen jäljen jättää toiminnastaan. Vastuullisuutta pitää pyrkiä edistämään kaikin tavoin. Näemme etuoikeudeksi sen, että voimme toiminnallamme ja tuotteellamme olla vastuullisen rakentamisen edelläkävijöitä, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

HOISKO CLT:llä vastuullisuudesta huolehditaan liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Yrityksessä pidetään tärkeänä arvona sitä, että kaikki tärkeät sidosryhmät asiakkaista ja yhteistyökumppaneista työntekijöihin voivat kokea HOISKO CLT:n luotettavana ja sitoutuneena yhteistyökumppanina.

Massiivipuinen rakennus on hiilinielu

Puu on nykyisin käytössä olevista rakennusmateriaaleista ylivoimaisesti ympäristöystävällisin. Puurakentamisen päästöt ovat muita rakennusmateriaaleja pienemmät. Lisäksi puu sitoo itseensä hiilidioksidia. Jokainen kuutiometri puuta varastoi noin 750 kiloa hiilidioksidia.

– Massiivipuu painii vielä aivan omassa sarjassaan. Sen massaan sitoutuu hiilidioksidia huomattavasti enemmän kuin mitkä ovat sen valmistuksen ja rakentamisen päästöt. Silloin ei puhuta enää vain hiilineutraaliudesta vaan hiilinegatiivisuudesta. Massiivipuun valitseminen on ympäristöteko, jolla voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä, sanoo Yli-Sikkilä.

Esimerkiksi massiivipuisen Pudasjärven koulun sisältämän puumassan (973 000 kiloa) on laskettu olevan hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton vuosittaisen ajon (30 000 km) tuottamat hiilidioksidipäästöt.

Mikko Viljakainen ja Tero Lahtela ovat tutkineet rakentamisen hiilijalanjälkeä ja toteavat seuraavaa:

CLT-talon biogeenisen hiilen varasto on niin paljon rakentamisen aiheuttamia päästöjä suurempi, että rakennus on hiilineutraali vielä 12,7 vuoden lämmityksen jälkeen, jos lämmitys perustuu kaukolämpöön, ja 55 vuoden jälkeen, jos lämmitys tehdään uusiutuvilla energiamuodoilla. Tähän asti rakennus on hiilinegatiivinen.

Kiertotalous, turvallisuus ja CLT

HOISKO CLT on suunnitellut materiaalin hyödyntämisen loppuun asti. Lastuakaan ei mene hukkaan. Tuotannon sivuvirrat menevät jatkojalostukseen ja energiakäyttöön, muun muassa pelletin valmistukseen.

Pakkaamisessa hyödynnetään kierrätettäviä materiaaleja.

– Vastuullisuus tarkoittaa HOISKO CLT:lle myös varmuutta siitä, että asiakkaat saavat elää ja toimia turvallisissa ja viihtyisissä rakennuksissa. Terveellinen, hyvä sisäilma on keskeinen kriteeri CLT:n valitseville rakentajille niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, Yli-Sikkilä lisää.

Materiaalin turvallisuus on tutkittu ja todennettu monin tavoin. HOISKO CLT-elementeillä on vähäpäästöisen materiaalin M1-tunnus. Myös sertifioitu palosuojaus täyttää M1-päästöluokan vaatimukset. (Kaikki sertifikaattimme löytyvät sivuiltamme.)

Suomen metsänhoidon lainsäädännöllä pitkät perinteet

Mikä sitten takaa sen, että varsinainen raaka-aineen kasvatus on vastuullista?

Metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen painottaa, että suomalaisen metsätalouden vastuullisuus lähtee vastuullisista metsänomistajista. Se ei ole itsestäänselvyys maailmalla, mutta meillä se sitä on.

– Suomalaista metsänhoitoa ohjataan lainsäädännöllä, jonka perinne on pisimpiä maailmassa. Metsien uudistamisvelvoite on ollut meillä jo sata vuotta. Kaadetun metsän tilalle istutetaan siis aina uutta. Metsien uudistamista ja hoitamista on pidetty meillä aina äärimmäisen tärkeänä, mitä selittää yksityisomistus ja metsien siirtyminen perheessä sukupolvelta toiselle. Ne on haluttu jättää lapsille paremmassa kunnossa kuin mistä niitä on itse lähdetty hoitamaan.

Suomalainen metsä kasvaakin koko ajan nopeammin kuin mitä sitä hakataan. Metsää meillä on niin paljon, että esimerkiksi kuusikerroksisen puutalon rakennuspuiden on laskettu kasvavan Suomen metsissä puolessa minuutissa.

– Metsäpinta-alan kasvattamista entisestään tukee juuri voimaan tullut, väliaikainen puuttomien alueiden metsittämisen tuki, jolla pyritään metsittämään joutomaita, Alanen kertoo.

Tutkimus ja digitaalisuus pitävät tarkasti kartalla

Sertifiointi tuo oman lisänsä lakien päälle. Suomessa kaikki puu on käytännössä PEFC-sertifioiduista metsistä. Sertifikaatti takaa sen, että metsää on hoidettu vastuullisesti, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, metsän uudistuminen ja terveys turvaten.

– Sertifikaatin laaja kriteeristö ulottuu työturvallisuudesta raaka-aineen jäljitettävyyteen ja istutettavien puulajien ja niiden alkuperien soveltuvuuteen, Alanen listaa.

Suomessa metsänhoidon tukena on tarkka tutkimustieto siitä, millaisia metsämme ovat. Tänä päivänä tekniikka ja digitalisaatio mahdollistavat sen, että paikkaan sidottu tieto on jatkuvasti saatavilla esimerkiksi hakkuukoneessa, mikä varmistaa tarkkuuden korjuussa.

Metsissä kasvaa ratkaisu

Alanen muistuttaa metsän ja puun roolista hiilinieluna ja -varastona. Puu sitoo hiilidioksidia niin metsässä kuin rakennusmateriaalinakin. Puurakennuksessa se toimii ”hiilipankkina”, ja samaan aikaan sen tilalle istutettava uusi taimi alkaa sitoa hiilidioksidia ilmasta.

– Metsä on ratkaisu monessa mielessä. Rakentamisessa puulla voidaan korvata fossiilisten aineiden käyttöä. Tänä päivänähän jopa muovituotteet olisivat kokonaan korvattavissa puuperäisillä tuotteilla.

The post CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali appeared first on Hoisko CLT.