Rakennuksen rakennuttaa ja omistaa yhteiskuntakiinteistöjen omistamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy. Pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy ja pääsuunnittelijana rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Kun rakennus valmistuu, kaupunki ehtii olla vuokralaisena hetken. Sen jälkeen vuokralaiseksi vaihtuu hyvinvointialue.

Terveellisyys ja hiilijalanjälki painoivat

Lauritsalan paloasemasta tulee tiettävästi Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä rakennettu paloasema.

– Ei sellaista ainakaan missään ole vastaan tullut, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Siitä, että sellainen nyt nousee Lauritsalaan, on kiittäminen Lappeenrannan kaupungin puurakentamista painottavaa linjaa ja paikallista arkkitehtia Juho Ojalaa.

– Lähtökohtana olivat rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus sekä ekologisuus. Hiilijalanjälki on noussut rakennushankkeissa tärkeäksi kriteeriksi. CLT vastasi näihin tarpeisiin ja siitä on alueella jo kokemusta, sillä Lappeenrannan Joutsenosta löytyy saman toimiston suunnittelema CLT-koulu, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen kertoo tulevien tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden olevan asioita, joita osataan arvostaa.

– Ja onhan massiivipuinen rakennus ihan mahdottoman komea.

CLT on itsessään tehosteseinä

Asemalla on kerrosneliöitä noin 4000 kahdessa kerroksessa. Alakertaan on sijoitettu muun muassa kaluston huolto ja korjaus sekä henkilökunnan tilat. Yläkertaan tulevat toimistot. CLT-elementti jätetään näkyviin koko pitkällä takaseinällä huoltotiloista erilaisiin kokoontumistiloihin ja toimistoihin.

– Alun perin huoneisiin ajateltiin tehdä tehosteseiniä, mutta niistä luovuttiin, sillä komea CLT-seinähän toimii tehosteseinänä sellaisenaan, Pylkkänen sanoo.

Terveellisyyden lisäksi luvassa on entistä enemmän tilaa. Pylkkänen on erityisen tyytyväinen kalustonhuoltotiloihin ja hienoihin luokkatiloihin, jotka antavat mahtavat puitteet palolaitoksen tekemälle valistustyölle.

– Pelastuslaitoksen ääni on otettu suunnittelussa hyvin huomioon, hän sanoo.

Palonsuojauksessa monta vaihtoehtoa

Kohteen käyttäjät ovat palomääräysten asiantuntijoita. Siksi Pylkkäseltä ei voi olla kysymättä, miten CLT-rakentaminen istuu palomääräyksiin tällaista kohdetta rakennettaessa.

– Paloasema kuuluu paloluokitukseltaan P2-luokkaan, jossa palonsuoja on oltava perustasoa kovempi. Kohteen kantavuuden pitää säilyä palossa 30 minuuttia. CLT-rakennuksessa tähän paloluokkaan pääseminen ei ole ongelma. Tämäntyyppiseen, suurempaan julkiseen kohteeseen vaadittavan pintamateriaalin palonsuojauksen (B-s1,d0) voi toteuttaa kolmella tavalla: sprinklereillä, palonsuojauskäsittelyllä tai suojalevyillä, hän kuvaa.

Tässä tapauksessa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu oli palonsuojakäsittely. Sen saa halutessaan sävytettynä.

– Suojaverhous on perusteltu perinteisessä puurakennuksessa, mutta ei silloin, kun rakennetaan massiivipuusta. Levytyshän piilottaisi kauniin puun eli vesittäisi koko idean. Sprinklerijärjestelmien asennus olisi puolestaan tullut tällaisessa kohteessa paljon kalliimmaksi.

Rakennuksen kahdet kasvot

Juho Ojala kertoo rakennuksen suunnittelun lähteneen tontista ja ympäristöstä, jotka otettiin huomioon paloaseman hyvin erilaisten toimintojen sijoittelussa tontilla. Kalustohalli suurine ovineen aukeaa toiminnalliselle piha-alueelle ja sitä kautta vieressä kulkevalle sisääntuloväylälle, Lauritsalantielle, jolle paloautot pääasiassa suuntaavat hälytyksen tullessa.

Tontin toisella puolella on asuntoalue. Sinne rakennus näyttäytyy pienimittakaavaisena. Paloaseman toiminta ei pientaloalueelle näy. Sen sijaan sinne näkyy kaunis, punertavan tervanruskea rakennus, jonka ulkovuorena on pystylaudoitus. Sille antavat ilmettä lautojen leveyden vaihtelu ja ikkunoita reunustava paloautonpunainen tehosteväri.

Puhdas paloasema -periaate ohjasi suunnittelua

Erilaisten tilojen sijoittelussa on noudatettu puhdas paloasema -periaatetta. Mallia toteuttaa muun muassa Kuopion pelastusopisto.

– Ajatuksena on, että tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin ja puhtaisiin tiloihin. Likainen ja puhdas tila eivät koskaan ole suorassa yhteydessä toisiinsa, vaan niiden välissä on aina välitila. Likaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi pyykkihuolto. Tässä lähtökohtana on oleskelutilan ilman suojaaminen palopaikoilla vaatteisiin tarttuvilta hajuilta ja muilta epäpuhtauksilta.

Lakimuutokset edistävät CLT:n käyttöä

Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy on kahden sukupolven arkkitehtien perheyritys, joka on toiminut Lappeenrannassa liki 50 vuotta ja suunnitellut kohteita niin kotimaahan kuin ulkomaille. Viime aikoina toimisto on painottunut erityisesti koulusuunnitteluun.

Lauritsalan paloasema on Juho Ojalalle jo kolmas suuri julkinen rakennus CLT-elementeistä. Joutsenoon vuosi sitten valmistunut 9900-neliöinen yhtenäiskoulu on lisännyt alueella tietoisuutta ja kiinnostusta ristiinlaminoitua massiivipuuelementtiä kohtaan. Aiemmin Ojala on suunnittelut CLT-koulun Loviisaan.

Hän sanoo, että CLT-elementin käyttöä on edistänyt parikin viimeaikaista lakiuudistusta.

– Palomääräykset ovat muuttuneet sille suosiollisemmiksi, kun on herätty ajattelemaan massiivipuun paloteknisiä ominaisuuksia. Toinen lainsäädäntöön liittyvä parannus on massiivipuun ottaminen huomioon energialaskelmissa siten, että se mahdollistaa massiivipuun entistä laajamittaisemman käytön. Yksiaineisesta seinästä ei tarvitse tehdä enää niin paksua kuin aiemmin: energialaskelmissa annetaan massiivipuulle hyvitystä, ja sille hyväksytään pienempi lämmöneristysarvo.

Pykälien lisäksi CLT:n tietä siivittävät arkkitehdin mukaan positiiviset mielikuvat ja etenkin kokemus massiivipuurakennuksen hyvästä sisäilmasta.

– Eikä koskaan voi ohittaa sitä, että puu on ekologinen materiaali ja erityisesti massiivipuulla on pieni hiilijalanjälki.

Jutun havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy.

Lisätietoa HOISKO CLT:n sertifioidusta, ekologisesta palonsuojakäsittelystä isoille kohteille saat artikkeleistamme:

HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon – Hoisko CLT

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

The post Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Aiempi, nyt kumottu asetus edellytti, että kyseisissä rakennuksissa vähintään 80 prosenttia sisäpinnoista on suojaverhottava tai vaihtoehtoisesti paloluokkaa nostettava.

– Usein tämä on ratkaistu niin, että katto on jätetty näkyviin ja seiniä levytetty kipsilevyllä. Nyt päästään siihen, ettei massiivipuuta tarvitse lainkaan peittää. Se on iso parannus, sillä ulkonäkö on usein yksi keskeinen syy valita materiaaliksi puu, sanoo konsultti ja massiivipuurakentamisen asiantuntija, rakennusinsinööri Toni Kekki.

Jatkossa suojaverhouksen tarve riippuu rakenteen kuutiopainosta.

– Käytännössä tehdään selkeä ero puurunkoisen ja massiivipuisen rakenteen välille. Suojaverhouksesta voidaan luopua kokonaan materiaaleissa, joiden paino on vähintään 350 kg/m3. Käytännössä tämä tarkoittaa siis juuri CLT- ja hirsirakenteita, selventää Kekki.

Kolmi- ja useampikerroksisissa rakennuksissa 80 prosentin vaatimus pysyy ennallaan.

Kaunista CLT-pintaa ei tarvitse peittää levyllä, ja samalla säästyy rahaa ja työtä

Asetusmuutos antaa paljon mahdollisuuksia ulkonäöllisesti. Samalla säästetään rakennuskustannuksissa ja työajassa.

80-prosenttisesti puupintaisiin sisäratkaisuihinhan on tähän saakka voinut päästä vain paloluokkaa nostamalla. Se on kuitenkin tarkoittanut paksumpia materiaaleja niin rungossa kuin ovissa, mikä on puolestaan nostanut kustannuksia.

Koulu- ja päiväkotipuolella omia rajoituksiaan asettaa toki edelleen äänieristys, joka vaatii usein massiivipuurakenteessa esimerkiksi luokkien välisiin seiniin lisäeristystä yhdelle tai molemmille puolille. Niissäkin uudistus kuitenkin lisää huomattavasti mahdollisuuksia.

Uudistus mahdollistaa massiivipuisten pilareiden ja palkkien jättämisen näkyviin myös kaksikerroksisten luhtitalojen käytävissä.

Odotettu asetusmuutos ottaa huomioon sen, miten paloturvallinen materiaali CLT on

Asetuksen päivittämisen tavoitteena on ympäristöministeriön mukaan selkeyttää määräysten tulkintaa, edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta ja pienentää rakentamiskustannuksia. Asetusmuutosta on odotettu massiivipuu- ja hirsirakennusalalla, sillä materiaalit on tiedetty paloturvallisuudeltaan paremmiksi kuin perinteinen puurunko. Nyt muutetussa asetuksessa ero näkyy toivotulla tavalla.

Toinen CLT-rakentamista koskeva muutos on se, että P0-paloluokassa poistuu kategorinen vaatimus palomuurin rakentamiseen.

– Rakennuksen paloturvallisuutta katsotaan kokonaisuutena, jolloin palomuurin tarpeellisuus voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Palomuuri voi jossain tapauksessa osoittautua ylimitoitetuksi ratkaisuksi, ja silloin paloturvallisuuskriteerit voidaan täyttää lievemmillä ratkaisuilla, kuvaa Kekki.

Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana CLT-rakentamisen helppoudesta

Toni Kekki on yksi Suomen johtavia vaativien puurakenteiden suunnitteluun pätevöityneitä asiantuntijoita (FISE). Yrityksen toimenkuvaan kuuluu muun muassa kuntien konsultointi rakennushankkeissa.

Hän toivoisi kuntien näkevän massiivipuun potentiaalisena vaihtoehtona hankkeissaan. Runkomateriaalia ei hänen mukaansa tulisi lyödä lukkoon heti, selvittämättä puuvaihtoehtoa sellaisen asiantuntijan kanssa, joka tietää, mitä puusta rakentaminen kohteessa oikeasti tarkoittaisi.

– Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana siitä, mitä teollisesti valmistetuista elementeistä rakentaminen on. CLT:stä rakennettaessa ei tarvitse miettiä pakkaspäiviä ja valamiselle sopivia olosuhteita. Isot elementit tulevat työmaalle valmiina, ja runko on nopeasti pystyssä.

– Lähtökohtaisesti ajatellaan vielä usein, että puu on materiaalina kalliimpi ja hankalampi. Julkisissa kohteissa on käytännössä nähty, että puu on lopulta edullisin vaihtoehto. Itse materiaali on vähän kalliimpi, mutta kun lasketaan oikein työn nopeus, laatu ja jälkitöiden määrä, päästään edullisimpaan lopputulokseen. Näin esimerkiksi moni kouluhanke on päätynyt puuhun, yhtenä tuoreena esimerkkinä CLT:stä valmistunut Suomalais-venäläinen koulu Helsingissä, Kekki sanoo.

Mikä tekee CLT:stä paloturvallisen?

Luutuneista käsityksistä Kekki toivoisi päästävän myös paloturvallisuutta pohdittaessa. Puun ajatellaan olevan terästä ja betonia huonompi vaihtoehto, koska puu palaa.

CLT-elementti on kuitenkin itsessään hyvin paloturvallinen. Massiivipuinen elementti palaa hiiltymällä, mutta kantavuuttaan äkillisesti menettämättä. Se antaa palotilanteessa aikaa muita materiaaleja enemmän. Teräksen lujuuteen taas lämmönnousu vaikuttaa nopeasti. Betonin heikkous palotilanteessa on, että vaikka se itse on palamaton materiaali, se rapautuu palossa kideveden hävitessä.

Puun käyttäytyminen on myös helposti ennakoitavissa ja laskettavissa. Kun puuosien käyttäytymistä palossa on tutkittu, niin niiden heikoimmaksi lenkiksi ovat osoittautuneet teräsliitokset, jotka heikkenevät kuumuudessa ensimmäisenä.

Sprinklerijärjestelmä pelastaa henkiä

– Puurakennuksissa automaattiset sammutusjärjestelmät ovat pakollisia. Se on henkilöturvallisuuden kannalta tae numero yksi. Tulipaloissahan kuolemaan johtavat yleensä savukaasut, ei varsinainen palo tai romahtaminen. Sprinklerijärjestelmä pelastaa ihmishenkiä, sillä se sammuttaa alkavan palon nopeasti tai antaa aikaa reagoida. Puutaloissa henkilöturvallisuus tulee siis kaupan päälle, Kekki summaa.

Sitäkään ei tarvitse massiivipuisessa rakennuksessa pelätä, että palon sammuttamiseen tarvittava vesi aiheuttaisi mittavat vesivahingot. Massiivipuurakenteiden liitokset ovat niin tiiviitä, ettei vesi pääse niiden läpi, jolloin huoneistoon suihkutettu vesi on sammutuksen jälkeen imuroitavissa pois ilman laajaa vesivahinkoa. Yleensä selvitään pintamateriaalien vaihdolla, joka jouduttaisiin tekemään myös muilla runkomateriaaleilla.

Lähteet: Toni Kekin haastattelu, YM

The post Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia appeared first on Hoisko CLT.