Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.