Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma vastaa huutoon. Se on juuri julkaissut kunnille suunnatun hankintaoppaan, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin teollisen puurakentamisen erityispiirteistä hankinnan valmistelusta toteutukseen.

Ohjelma jalkautuu ensi vuonna myös kuntakiertueelle. Nyt kunnilla onkin ainutlaatuinen tilaisuus kutsua puuohjelman asiantuntija keskustelemaan, tuomaan tietoa ja vastaamaan puurakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Ole nopea, niin ehdit mukaan!

Hankinta lähtee kilpailutuksesta – opas antaa eväitä

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas on ladattavissa veloituksetta netissä.

Opas käsittelee yksityiskohtaisesti teollisen puurakentamisen rakennushanketta hankinnan valmistelusta tilaamiseen ja toteutustapoihin. Se nostaa esille keskeisiä puurakennushankkeen eroavaisuuksia sekä markkinaan ja teknisiin toteutuksiin liittyviä seikkoja, joita tilaajaorganisaation kannattaa ottaa huomioon hankintaa suunnitellessaan ja toteutusmalleja valitessaan.

Opas antaa myös eväitä siihen, miten hiilijalanjälki ja -kädenjälki voidaan laskea mukaan vertailuperusteeksi kilpailutuksessa. Oppaasta löytyy eri materiaalisten runkojen vertailua.

– Hiilineutraalien rakennustapojen kehittäminen, kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan. Hiilineutraali kaupunki luodaan hankinnoilla, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen.

Kutsu asiantuntija kuntasi vieraaksi

Ensi vuoden aikana starttaa kuntakiertue Puurakentamisen ohjelma tien päällä. Sen aikana Sini Koskinen vierailee 50 kunnassa ja kaupungissa. Tavoitteena on tavata matalalla kynnyksellä kuntien päättäjiä ja virkamiehiä pienimuotoisissa tilaisuuksissa, joissa Koskisella on sekä tiedon jakajan, kysymyksiin vastaajan että kuntien kuuntelijan rooli.

Tämä on ainutlaatuisen hyvä mahdollisuus saada täsmätietoa puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä hiilineutraalius- tai puurakentamisen tavoitteiden kirjaamisesta kuntastrategiaan.

Koskinen korostaa, ettei vierailukunnalla tarvitse olla rakennushankkeita suunnitelmissa. Tarjolla on nyt apuja ja neuvoja pitkän tähtäimen suunnitteluun kohti ympäristöystävällistä rakentamista.

Kiertueen voit kutsua kuntaasi täältä.

Kilpailuttamisessa tarvitaan uusia eväitä

Puuohjelma tähtää puurakentamisen lisäämiseen Suomessa. Siihen on monia tärkeitä syitä.

Jotta eri materiaalivaihtoehtojen vertailussa aidosti onnistutaan, on Koskisen mukaan keskeistä ymmärtää, että nykymuodossaan, vielä vakioimatonta puurakentamista ei voi kilpailuttaa kuten tähän asti rakennushankkeita on totuttu kilpailuttamaan.

–Teollinen puurakentaminen sisältää useita eri järjestelmiä, erilaisia toteutusmalleja sekä näiden yhdistelmiä, joiden erilaiset vaikutukset hankkeen kulkuun tilaajan on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon, hän painottaa.

Yksi hankintaopashankkeen aikana keskeiseksi noussut teema on tarve ja toive markkinavuoropuhelulle jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa käydään etupainotteisesti, saadaan ymmärrys hankkeen raja-arvoista, kapasiteettien tai teknisten ratkaisujen mahdollisista rajoitteista sekä sellaisista innovaatiomahdollisuuksista, joita tilaaja ei ehkä osaisi muuten vaatia. Avoin kommunikointi ja markkinavuoropuhelu edesauttavat tervettä kilpailua ja mahdollistaa kilpailukykyisten tarjousten saamisen, Koskinen summaa.

Puurakentamisen ohjelma on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Tällä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös aiempi artikkelimme puurakentamisen ohjelmasta:

Julkisessa rakentamisessa edessä puuloikka – kuntia tuetaan (hoisko.fi)

Linkki oppaaseen: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa : Hankintaopas – Valto (valtioneuvosto.fi)

The post Ympäristöministeriön puuohjelman hankintaopas on tietopaketti puurakentamisesta kiinnostuneille kunnille appeared first on Hoisko CLT.