Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.

Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.

Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.

CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito

Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.

Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.

Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.

Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy

The post Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä appeared first on Hoisko CLT.

Lapset muuttivat päiväkotiin 10. tammikuuta. Koronaohjeistukset estävät toistaiseksi vanhempia tutustumasta sisätiloihin, mutta onneksi on suuret ikkunat. Niistä äidit ja isät ovat uteliaina kurkistelleet, miltä upean rakennuksen sisällä näyttää.

”Kurkistelijoita” tulee tulevaisuudessakin riittämään, sillä päiväkoti on myös Porvoon uusi matkailuvaltti. Ihan perinteisiä turisteja sinne ei toki odotella, vaan päiväkotirakennusta tullaan markkinoimaan koulutusmatkailukohteena, jossa esitellään suomalaista osaamista koulutus- ja asiantuntijavieraille. Tätä vie eteenpäin kehitysyhtiö Posintra ja sen EDUTECH-tuotteista elinvoimaa matkailuun -hanke.

– Tätä kautta Porvooseen odotetaan sekä kansainvälisiä että kotimaisia vierailijoita, kertoo Porvoon kaupungin suunnittelupäällikkö Annica Matilainen.

Porvoossa luotetaan massiivipuuhun

Kun päiväkotia ryhdyttiin suunnittelemaan, oli CLT selkeä valinta.

– Halusimme ilmastoystävällisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakennuksen. Se on meidän linjauksemme, sanoo kaupunginarkkitehti Markku Partanen.

Porvoolaiset päiväkodit ovat pääasiallisesti puurunkoisia. Vaikka CLT on vielä melko uusi tuttavuus, päättäjät ottivat uudenlaisen puumateriaalin hyvin vastaan.

– Koettiin, että täyspuinen rakennus on hyvä. Meillä Porvoossa on vahva hirsirakentamisen perinne ja meillä luotetaan massiivipuuhun. CLT:hän on moderni sovellus hirrestä, Partanen sanoo.

Hän myöntää, että ihan Suomen ensimmäistä isompaa julkista kohdetta ei olisi ehkä uskallettu ryhtyä rakentamaan uudesta materiaalista.

– Suomessa on CLT:stä hyviä kokemuksia ja että pääsuunnittelijalla, arkkitehtitoimisto Perkolla on kokemusta materiaalista. Se oli meille tärkeää.

Hankkeen pääurakoitsijaksi tuli Rakennusliike Suntio.

Modulaarisuudesta monta hyötyä

Porvoossa on linjattu, että päiväkotirakentamisessa minimikoko on kuuden ryhmän yksikkö. Metsätähden 2700 neliön sisään mahtuu kaikkiaan kymmenen päiväkotiryhmää.

Kaksikerroksisen rakennuksen lähtökohtana olivat modulaarisuus, suoralinjaisuus ja isojen lasipintojen käyttäminen. Rakennus on U:n mallinen. Sen keskiössä on suojaisa atriumpiha.

– Ryhmätilat on rakennettu soluperiaatteella siten, että kaksi ryhmätilaa muodostavat yhtenäisen solun. Soluja on kaikkiaan viisi. Rakennuksen keskiosassa on yhteisiä tiloja kuten ruokala ja liikuntasali, kuvaa Matilainen.

Modulaarisuudesta on monta hyötyä. Rakennusvaiheessa samanlaiset moduulit merkitsevät kustannustehokkuutta ja nopeuttavat rakentamista. Käytössä ne ovat toimivia.

Oleellista päiväkodissa oli myös saada talotekniikka piiloon. Se toimii CLT-rakentamisessa hyvin, sillä johdotusten aukot voidaan upottaa elementtien sisään. Tämä tehdään jo tehtaalla.

Tyytyväisiä laatuun ja hintaan

Lopputuloksena on Partasen mukaan korkeatasoinen rakennus, jota kelpaa kaupunkikuvassa esitellä. Se on ”porvoolainen, lämminhenkinen ja mittakaavaltaan hyvä”.

Hanke pysyi kustannusarviossa, eivätkä päättäjät joutuneet käsittelemään lisämäärärahoja. Partanen ei usko materiaalivalinnalla olleen suurta vaikutusta kokonaishintaan.

–Iso merkitys loppukustannuksiin on aina sillä, miten urakoitsija onnistuu. Meillä urakoitsija onnistui oikein hyvin. Kiitosta täytyy antaa sekä rakentajille että suunnittelulle.

Merkittävänä hän pitää materiaalin laadullisia hyötyjä. Yksi niistä on yksiaineisuus. Se on turvallinen ratkaisu, joka pienentää riskiä rakennusvirheisiin ja niistä poikiviin pahempiin ongelmiin. Ulkonäköäkään ei ole moittiminen.

– Aika hemmetin hienohan siitä tuli.

“CLT:n kauneus ja kodikkuus ihan huippuluokkaa”

Tyytyväisyys paistaa myös käyttäjissä. Rakennus saa henkilökunnalta määritelmiä lämmin, aito, skandinaavinen, kotoisa, utuinen.

– Kyllä me olemme täällä kuin seitsemännessä taivaassa. Tämän rakennuksen valoisuus, kauneus ja esteettisyys ovat ihan huippuluokkaa. Lapset ottivat paikan heti omakseen. Puun käyttö on yksi niistä syistä, että päiväkotimme on niin ihana. Puu ja vaaleus tuovat niin raikkaan tunnelman. Täällä tulee heti viihtyisä, kotoisa olo, sanoo päiväkodin johtaja Sinikka Vähäkangas.

Uutta päiväkotia edelsivät monenlaiset välivaiheet. Nyt taloon muuttanut yksikkö toimi vuosia väliaikaisparakeissa. Odotus palkittiin paremmin kuin osattiin edes toivoa.

– Vielä päiväkodin rakennusvaiheessa henkilökuntamme ihmetteli, että onko totta, että me pääsemme noin ihanaan rakennukseen. Sain vakuutella, että kyllä on.

Tilojen suunnittelu saa kiitosta

Erityisen kiitoksen Vähäkangas antaa siitä, että vaikka kyseessä on iso yksikkö, rakennus ei ole yhtään laitosmainen.

– Solurakenne toimii hyvin. Kaikilla on lyhyt matka joka paikkaan. Saimme myös paljon sellaista, mitä meillä ei ennen ole ollut. Näitä ovat liikuntatila, verstashuone ja terapiahuoneet, joiden ansiosta monenlaiset tapaamiset voidaan järjestää päiväkotipäivän aikana.

Tiloissa on useita kiipeilyseiniä ja joka ryhmällä puolapuut. Taloon on tuotu myös digitaalisuutta.

Päiväkotiryhmät ovat saaneet nimensä marjoista, joista puolestaan jokainen ryhmätila on saanut tekstiileihinsä ja sisustukseensa sopivat sävyt. Suuret pinnat ovat CLT:tä ja vaaleita.

CLT-päiväkodissa hiljaisempi äänimaailma

Henkilökunta on huomannut välittömästi suuren eron äänimaailmassa.

– Täällä on paljon vähemmän ääntä kuin aiemmissa tiloissamme, eikä kaikua tippaakaan, Vähäkangas sanoo.

Kaikumattomuuden takaavat massiivipuiset CLT-seinät, kokolattiamatot ja katto, joka on osin CLT:tä, osin äänieristelevyä.

Hyvä sisäilma on myös pantu merkille.

Entä mitä sanovat pienet käyttäjät?

– He sanovat, että parasta on hyppiminen, kiipeileminen ja kotileikit.

HOISKO CLT toivottaa Metsätähteen iloisia leikkihetkiä!

Lue myös artikkelimme rakennusliike Suntion kokemuksista hankkeen toteuttamisessa.

The post Metsätähden CLT-päiväkoti on käyttäjiensä toiveiden täyttymys ja samalla Porvoon kaupungin uusi matkailuvaltti appeared first on Hoisko CLT.

Lem-Kem-areena on Euroopan laadukkaimpia telinevoimisteluhalleja

Lem-Kem-areena on ollut käytössä nyt reilun vuoden ja se on pyhitetty telinevoimistelulle. Halli on suunniteltu yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa ja se on varustukseltaan yksi Euroopan monipuolisimpia ja laadukkaimpia. Kuortane on Suomen telinevoimistelun valmennuskeskus.
Kuortaneella ollaan Jussi Töyrylän mukaan erittäin tyytyväisiä CLT-halliin.
– Kokemukset ovat oikein hyviä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta sekä materiaalista että varustuksesta. CLT on käyttäjäystävällinen materiaali, josta tulee ihan erilainen fiilis kuin halleissa yleensä. CLT-hallissa on paljon parempi akustiikka ja se on kaikin puolin viihtyisämpi. Myös sisäilmaltaan se on käyttäjille miellyttävämpi. Aivan erilainen ja tyylikkäämpi kuin teräsrunkohalli, Töyrylä sanoo.
Myös puun antibakteerinen vaikutus on tällaisessa rakennuksessa etu.

Upea halli vetää treenaajia maailmalta

Töyrylä sanoo, että urheilijat osaavat arvostaa laadukkaita harjoitteluolosuhteita. Lem-Kem-areena on lisännyt Kuortaneella leireilevien telinevoimistelijoiden määrää.
Vaikka halli valmistui korona-aikaan, sen käyttöä pandemia ei ole kovasti kurittanut lajin yksilöllisestä luonteesta johtuen. Siksi se on tullut tutuksi jo monen maan kärkivoimistelijoille.
– Halli myy itseään. Esimerkiksi kesällä meillä oli kansainvälinen leiri, jolle osallistunut israelilainen valmentaja sanoi haluavansa tuoda maajoukkueen Kuortaneelle. He ovat täällä juuri parhaillaan.
Maailmalta on tullut paljon palautetta hallista, ja onpa sitä kuvattu muun muassa Itävallan televisioon.

Tavoitteena hiilineutraalisuus

Kuortaneen urheiluopiston tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Todellisuudessa hiilineutraalisuus on kuitenkin vuosia lähempänä. Sitä varten opisto on satsannut liki neljä miljoonaa euroa noin seitsemän vuoden aikana.
Viime kesänä tehtiin investoinneista mittavin, kun alueelle asennettiin 130 maalämpökaivoa, joista otetaan lämpö koko 47 000 neliön rakennuskannalle. Aiempi lämmitysmuoto oli turve.
Energiauudistuksessa Kuortaneen kumppanina on toiminut Lem-Kem Oy.
Opiston oma, 2800 paneelin aurinkovoimala tuottaa nyt 15 prosenttia koko vuoden sähköstä. Kokonaisratkaisuun kuuluvat yli 6000 led-valoa ja liiketunnistimilla toimiva valaistus. Myös kiinteistöautomatisaatiota on lisätty.

Ympäristöystävälliset investoinnit maksavat itsensä takaisin

Töyrylä sanoo, että tällaisiin suuriin investointeihin on kaksi hyvää syytä. Se ensimmäinen on maapallon tila ja kestävä kehitys, jonka eteen on hänen mielestään välttämätöntä toimia. Toinen syy on raha.
– Nykyään tällaiset investoinnit ovat kannattavia. Ne maksavat itsensä takaisin ja niistä saadaan taloudellista säästöä. Olisi tyhmää, jos näitä ei tehtäisi.
Samaan aikaan asiakkaat tekevät koko ajan enemmän valintoja ekologisuuden mukaan.

Ensimmäisen vuoden ylläpitokulut vain kolmannes arvioidusta

Mitä itse Lem-Kem-areenaan tulee, se yllätti energiakuluissaan ja kokonaiskäyttökustannuksissaan erittäin positiivisesti. Ensimmäisen vuoden ylläpitokulut jäivät vain kolmannekseen siitä, mitä oli arvioitu.
Töyrylä laskee rakennuksen olevan käytännössä energiankulutukseltaan omavarainen: sen lämpö tulee maasta ja sähkö auringosta.
– Areena on vienyt vähemmän energiaa kuin investointivaiheessa arvioitiin. Siinä on päästy yllättävänkin pieniin lämmityskustannuksiin. Toki varmasti tähän vaikuttaa sekin, että arvio oli tehty varovasti, jotta negatiivisilta yllätyksiltä vältyttiin. Tulevalta vuodelta voidaan odottaa vieläkin pienempiä kuluja, sillä rakennuksemme ovat lämmenneet maalämmöllä syyskuusta lähtien.
Koko opiston energiankulutuksesta tehdään vuoden 2022 aikana hiilijalanjäljen auditointi. Sitten saadaan faktalukuja hiilineutraalitavoitteen saavuttamisesta.

Puurakentaminen myös Kuortaneen uusissa suunnitelmissa

Varmaa on se, että Kuortaneen urheiluopisto on Suomen – ja luultavasti koko maailman – ekologisin urheiluopisto. Katse on muutenkin eteenpäin, ja strategia on kasvuhakuinen.
– Meillä on uusi kaava, johon tulevat rakennukset rakennetaan. Siihen on merkitty materiaaliksi puu, eli puurakentaminen siis jatkuu.
Jos kaikki menee hyvin, jo keväällä alkaa alueelle nousta seuraava CLT-halli, joka on kokoluokaltaan Lem-Kem-areenan kokoinen. Se on monitoimi-mailapelihalli.
Kolmen vuoden suunnitelmissa on myös uintikeskus.

Suomalaisen telinevoimistelun juhlaa

Palataanpa vielä telinevoimisteluun. Kulunut vuosi on ollut lajille juhlaa. Uusien, hulppeiden harjoitusolosuhteiden lisäksi suomalainen telinevoimistelu on saanut nauttia arvokisamenestyksestä. Suomen miesjoukkueen Emil Soravuo nousi lokakuussa MM-pronssille permantofinaalissa Japanissa. Suomen edellisestä telinevoimistelun MM-mitalista on aikaa noin 24 vuotta.
– Tämä kertoo siitä, että kun urheilija on sitoutunut, ja takana on hyvä lajiliitto ja olosuhteet, niin menestystä voi tulla näinkin vaikeassa lajissa. On hienoa, että meidän kumppanilajiemme urheilija saavuttaa tällaista menestystä ja että voimme tarjota harjoitteluun maailmanluokan olosuhteet, summaa Töyrylä.

Katso kohteen tarkemmat tiedot ja lisää kuvia HOISKO CLT:n sivuilta.

Lue lisää Kuortaneen urheiluopiston toimenpiteistä kohti hiilineutraalisuutta.

KUVAT: Kuortaneen urheiluopisto

The post Ekologisin arvoin kasvava Kuortaneen urheiluopisto on tyytyväinen CLT-halliinsa appeared first on Hoisko CLT.

Tilanne ei ole poikkeuksellinen. Sisäilmaongelmat ovat tehneet väistötiloista arkipäivää päiväkodeissa ja kouluissa ympäri Suomen. Sellaista lisätilaa tarvittiin nyt myös Palonkylässä.

CLT-siirtokoulu hankittiin kilpailutuksen kautta nopeasti

Kunnan järjestämän kilpailutuksen voitti Heikius Hus-Talon CLT-siirtokoulu.

– Tarjouskilpailutuksessa painotettiin erityisesti arkkitehtuuria ja toiminnallisuutta, kertoo tekninen johtaja Paavo Perälä.

Materiaalille ei asetettu kriteereitä, mutta se, että rakennus on puuta, on hänen mielestään tietenkin hyvä asia.

– Totesimme, että CLT on hyvin ryhdikäs ratkaisu, ja siinä on puun kaunis, elävä pinta.

Iso bonus oli toimituksen nopeus.

– Toimitusaika oli todella lyhyt. Kaikki oli valmista ja pinnat viimeisteltyjä. Rakennus oli käytössä viikon päästä siitä, kun se tuli tontille. Vain kalusteet kannettiin sisään, Perälä sanoo.

– Hiihtolomalle lähdettäessä pihassa oli vain perustukset, loman jälkeen odottivat käyttövalmiit tilat, kuvaa rehtori Jarmo Kuoppala.

Hän toimi tuolloin sivistysjohtajana, mutta on sittemmin palannut takaisin rehtorin tehtävään.

Vuokraamalla saatiin omiin tarpeisiin soveltuvat tilat

Kokonaisuuteen kuuluu neljä samanlaista moduulia, jotka on yhdistetty. Jokaisessa on oma sisäänkäynti. Se on Kuoppalan mukaan erityisen hyvä toiminnan ja työrauhan kannalta.

Tiloissa toimii nyt kaksi eskariluokkaa ja kaksi isompien oppilaiden luokkaa. Jokaisessa viipaleessa on 56–58-neliöinen luokkatila, pienryhmätila ja eteinen.

Seiniä ei ole levytetty sisältä, vaan CLT-pinta on näkyvissä. Se tuo viihtyisyyttä.

Tiloista on tehty vuokrasopimus.

Lopullisia koulutilaratkaisuja Palonkylässä ei ole tehty, eikä niitä tarvitse kiirehtiäkään: vuokraamista voidaan jatkaa juuri niin kauan kuin on tarve.

Hyvää sisäilmaa osataan arvostaa oppimisympäristössä

Vanhan koulun sisäilmaongelmat olivat aiheuttaneet käyttäjissä oireita ja sairastumisiltakaan ei vältytty. Rakennus oli remontoitu täydellisesti vasta vuonna 2008, mutta kaksi kertaa lattialle tullut vesi oli saanut sädesienen muhimaan rakenteissa.

Sen jälkeen uuden rakennuksen sisäilmalle annetaan suuri arvo. Se on CLT-rakennuksessa Kuoppalan mukaan todella hyvä.

Palonkylässä ollaan tyytyväisiä myös tilojen valoisuuteen ja toiminnallisuuteen.

– Ihana fiilis. Olen saanut työtilan, jossa on hyvä olla ja hengittää. Tämä on minulle kuin uusi alku, kuvaa tuntemuksiaan esikouluopettaja Anne Mäki.

Hänelle vanhan rakennuksen homeongelma aiheutti niin pahan oireilun, ettei hän pystynyt olemaan tiloissa lainkaan.

CLT-valmiskoulua hän sanoo paitsi viihtyisäksi myös rauhoittavaksi oppimisympäristöksi.

Vuokraus mahdollistaa muuntautuvat ratkaisut

Vuokratilaratkaisu on Kuoppalan mukaan tätä päivää koulumaailmassa ja hyvä monesta syystä.

Rahaa ei sidota ikuisiin neliöihin, vaan tilanne elää sen mukaa kuin kylä sen ympärillä. Jos tarvetta tulee lisäneliöille, niitä saa. Vastaavasti osista voi luopua, jos tilantarve vähenee.

– Yksi keskeinen hyöty tällaisissa tiloissa on se, että vuokrasopimuksiin kuuluu rakennuksen huolto tarpeen mukaan, sanoo Kuoppala.

Kunnan talouden kannalta taas iso merkitys on sillä, että vuokraaminen ei sido rahaa yhtä paljon kuin koulurakennuksen rakentaminen.

– Vaikka väistötilana CLT-rakennus ei ehkä ole usein halvin, kokonaisuus on tärkeä ottaa huomioon. Edullisuus koostuu monesta asiasta, sanoo Kuoppala.

Väistötilat voidaan toteuttaa monella tavalla

Ilmajoella on paljon väistötiloja. Samaan aikaan, kun Palonkylän homerakennuksen ovet suljettiin, oltiin samassa pisteessä peräti viidellä muulla koululla.

Muissa kouluissa päädyttiin eri ratkaisuihin: yksi suljettiin kokonaan kouluverkkomuutoksessa, neljään tuli muunlaisia lisätiloja. Niistä yhdellä on nyt alkanut uuden koulun rakentaminen.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että muihin väistötiloihin verrattuna meidän CLT-koulumme on paras ratkaisu niin ulkonäöllisesti kuin sisältäkin. Se ei ole laatikkomainen tasakatto kuten perinteisemmät väistötilat. Myös pedagogisesti tila on toimiva, sanoo Kuoppala.

Kiitosta saa myös prosessin nopeus ja puun kauneus.

CLT-väistötilaan ollaan siis pelkästään tyytyväisiä.

Heikius Hus-Talo toteuttaa massiivipuusta moduuliratkaisuja

Heikius Hus-Talo on tehnyt pitkään omakotitaloja ja rivitaloja moduuliratkaisuina. Viime vuosina mukaan ovat tulleet koulu- ja päiväkotimoduulit. Niiden kysyntä on koko ajan kasvava.

Hyvin varustellut moduulit toimitetaan täysin valmiina: sähköjohdot, vesi- ja viemäröintiputket, tietoliikenne ja kalusteet asennettuina.

Asiakkaat ovat kokeneet hyväksi systeemiksi sen, että kokonainen luokkahuone lisätiloineen tulee kerralla valmiina.

– Yrityksemme sekä myy että vuokraa moduuleita, kertoo toimitusjohtaja Göran Heikius.

Hankinnoista puolet on ostoja, puolet vuokraamista.

– Vaikka moduulimme ovat siirrettäviä, yhtäkään ei ole vielä siirretty se jälkeen, kun ne on meiltä paikalleen toimitettu, hän kertoo.

Rakennus voikin jäädä myös pysyväksi, koska se täyttää pysyvän rakennuksen määräykset.

Valmismoduuleista toteutettaessa saadaan joustavia ratkaisuja

Valmiskoulu ja -päiväkoti ovat nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja kuntien lisätilatarpeisiin.

Moduuleita hankitaan usein silloin, kun koululla tulee nopea tarve väistötiloille sisäilmaongelmien takia.

Positiivisempi tilanne on se, että koulun oppilasmäärä kasvaa ja lisätilaa tarvitaan sen takia.

– Joskus kauppaa tehdessä asiakas tietää jo ennakoida, että seuraavan moduulin tarve on edessä parin vuoden päästä, kertoo Göran Heikius.

Moduulin etu onkin juuri se, että koulua on helppo laajentaa tai pienentää tarpeen mukaan.

CLT-rakenteisten valmiskoulujen kokemukset ovat hyviä

Ensimmäisen CLT-valmiskoulun Heikius Hus-Talo rakensi, kun asiakkaan tilauksessa määriteltiin rakennusmateriaaliksi CLT.

– Siinä huomasimme, että CLT sopii valmiskouluihin todella hyvin. Siitä rakennettava moduuli on tukeva, suora, hyvä kuljettaa ja helppo rakentaa. Käyttäjien palaute CLT:stä on ollut valtavan hyvää, kertoo Göran Heikius.

Puu on rakennusmateriaalina ekologinen. Äänieristys toimii hyvin CLT-moduuleissa, ja äänimaailma koetaan tavallista rakennusta paremmaksi. Käyttöominaisuuksiltaan rakennus on turvallinen. CLT-rakennuksessa koetaan olevan miellyttävä olla.

CLT:n etuina hän pitää myös hyvää sisäilmaa.

Rakentaminen kuivissa sisätiloissa nopeaa ja turvallista

Moduulit rakennetaan kokonaan valmiiksi sisätiloissa, kuivasta materiaalista kuivassa tilassa. Isoin moduuli on ollut 80 neliötä.

– On hyvä ottaa yhteyttä heti hankkeen alkaessa eikä viedä suunnitelmia yksin eteenpäin, sillä moduuliratkaisussa on omia piirteitään, jotka on otettava huomioon, Heikius neuvoo.

Puuelementit soveltuvat monenlaisiin ratkaisuihin. Asiakkaalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tilojen toiminnallisuuteen, pintojen viimeistelyyn ja ulkoasuun.

Yksi haaste on se, että vaikka rakentaminen on nopeaa, kokonaisaikaa lisää se, että elementit on valmistettava tehtaalla.

– Tässä HOISKO CLT on tullut hienosti vastaan ja ajoittanut tilauksiamme tuotannossa muun tuotannon väliin.

Käyttökokemuksia ei kannata unohtaa kilpailutuksessa

CLT-väistötilan hinta on hieman perinteistä rakennetta kalliimpi. Siksi sitä on Heikiuksen mukaan tällä hetkellä vielä vaikea tarjota tarjouskilpailuissa, joissa painotetaan pelkästään hintaa.

Göran Heikius uskoo ja toivoo kuitenkin, että tulevaisuudessa yhä useampaan tarjouspyyntöön liitetään materiaalitoiveeksi massiivipuu. Näin ainakin siinä tapauksessa, jos ajatellaan käyttöikää ja miellyttävyyttä ja kuullaan käyttäjäkokemuksia.

Ilmajoen lisäksi Heikius on tehnyt kaksi muuta CLT-siirtokoulua.

Niistä viimeisin oli vuokrakoulu, jonka materiaalina Heikius päätti käyttää CLT:tä mahdollista myöhempää siirtoa ajatellen.

– Yllätys oli asiakkaalle iloinen.

Mikä on siirtokoulu?

• Nopea ja kustannustehokas ratkaisu kunnille, joilla on usein tarve löytää nopeasti tilapäisiä tiloja julkiseen käyttöön.
• Valmispäiväkoteja ja -kouluja voi tilata sekä pitkäaikaisiksi ratkaisuiksi että tilapäiseen käyttöön esimerkiksi remontoinnin tai saneerauksen ajaksi. Molemmissa tapauksissa rakennukset ovat siirrettäviä.
• Asiakas voi hankkia rakennuksen ostamalla tai vuokraamalla. Käyttötarpeen muuttuessa rakennuksen voi siirtää pois ja vuokrarakennuksen palauttaa vuokraajalle. Vaihtoehtoisesti rakennusta voi myös laajentaa tarpeen vaatiessa.

Näin tilaus etenee Heikiukselta tilattaessa

• Suunnittelu tehdään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Heikius tekee niiden perusteella piirustukset, jotka hyväksytetään asiakkaalla. Sen jälkeen kunta voi hakea rakennuslupaa ja prosessi voi alkaa.
• Asiakas valitsee materiaalit, kalusteet ja lämmitysjärjestelmän.
• Asiakas tekee perustukset itse, tai palvelun voi saada Heikiuksen yhteistyökumppanilta.
• Tilaelementit rakennetaan tehtaalla.
• Moduulit kuljetetaan täysin valmiina tontille. Asennus kestää 1–2 viikkoa.
• Moduulien varustetaso on korkea: sähköjohdot, vesi- ja viemäriputket ja tietoliikenne on valmiiksi asennettuna, samoin kiinteät kalusteet, kaapit ja lavuaarit.
• Valmiiksi asennetut ilmanvaihtokoneet takaavat hyvän ja terveellisen ilman oppimisympäristöön.
• Rakennus on muuttovalmis heti asennuksen jälkeen.
• Koko prosessi kestää noin kahdeksan kuukautta.

The post Massiivipuinen siirtokoulu ratkaisee tilantarpeen nopeasti ja laadukkaasti appeared first on Hoisko CLT.

Koulun nimi tulee Kuortaneella syntyneeltä arkkitehti Alvar Aallolta. Mitäpä mahtaisi Aalto sanoa CLT-rakentamisesta?

– Luulen, että hän tykkäisi CLT:stä ja etenkin sen yksiaineisuudesta. Yksiaineisia rakennuksia hän suunnitteli itsekin, esimerkkinä naapurikuntamme Alajärven kaupungintalo ja seurakuntatalo. Niiden materiaali on harkkotiili, pohtii Kuortaneen tekninen johtaja Martti Ranta.

Homekoulun tilalle nousee yksiaineinen CLT-koulu

Yksiaineisuus nähdään Kuortaneen kunnassakin suurena etuna. Onhan uuden koulun rakentamisen taustalla vanhan koulun joutuminen käyttökieltoon kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman takia. Se näkyi niin oppilaiden kuin henkilökunnankin oireiluna. Uusi koulu haluttiin rakentaa materiaalista, joka ei toisi samaa ongelmaa vastaan.

– Halusimme varmistaa, ettei uuden koulun rakenteisiin tule missään olosuhteissa kastepisteitä, jotka voivat lähteä aiheuttamaan kosteusongelmia. Yksiaineinen, kosteutta tasaava massiivipuu on turvallinen ratkaisu, sanoo Ranta.

Koulujen sisäilmaongelman kanssa Kuortane ei ole ollut yksin. Sisäilma- tai kosteus- ja homeongelmia on raportoitu useammassa sadassa suomalaiskoulussa.

Massiivipuisen koulun lempeämpi äänimaailma vakuutti

Kun uuden koulun suunnittelu alkoi, vierailtiin useissa erilaisissa kouluissa. Massiivipuu erottui edukseen.

Vaikutuksen tekivät erityisesti Pudasjärven massiivipuinen koulu ja sen tyytyväiset käyttäjät, joiden mukaan ääni ja häly eivät tunnu massiivipuisessa koulussa samalta kuin levytetyssä rakennuksessa. Äänimaailma on paljon pehmeämpi ja mukavampi.

Samaa palautetta on saatu monista HOISKOn CLT-kohteista, esimerkiksi Hukanhaudan päiväkodista Joensuussa. Siellä käyttäjien kokemuksia selvitti Karelia-ammattikorkeakoulu.

Ranta on havainnut itsekin saman vaikutuksen.

– Massiivinen puu tavallaan imee ääniä ja tasapainottaa niitä samalla tavalla kuin se tasapainottaa kosteuttakin.

CLT sopii kunnan ilmastotavoitteisiin

Alvarin koulun rakennusmateriaalia ei kuitenkaan haluttu rajata vielä alkuvaiheessa. Sen sinetöi CLT:ksi arkkitehdin suositus. Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy.

Hyvänä kannustimena on myös läheinen Kuortaneen urheiluopisto, johon rakennettiin muutama vuosi sitten liikuntahalli CLT:stä.

– CLT sopii hyvin Kuortaneen kunnan tavoitteisiin. Kuortane on mukana neljän kunnan KESTÄVÄT-hankkeessa, jonka myötä se on sitoutunut ilmastostrategian tavoitteisiin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Kotimainen, ekologinen puurakentaminen istuu tähän ajatukseen hyvin, Ranta sanoo.

Kuortaneen lisäksi hankkeessa ovat mukana Alavus, Kurikka ja Lapua, jotka tekevät yhteistyötä kestävän kehityksen ja ilmaston hyväksi. Energiaa ja ympäristöä säästävät toimet ulotetaan kunnissa mahdollisimman laajalle, ja niiden toteutumista valvoo kunnan oma energiansäästötiimi.

Käytännön toimia Kuortaneella ovat olleet muun muassa lämpöpumppuinvestoinnit, ilmanvaihtolaitteiden uusimiset, katuvalaistuksen vaihtuminen ledeihin ja käyttöveden säästösuuttimet. Materiaalitehokkuutta on etsitty myös ideakilpailulla.

Uuden ajan materiaali ja uuden ajan pedagogiikkaa

Alvarin koulu on uuden ajan koulu myös pedagogisesti. Se ei pidä sisällään perinteisiä luokkia pitkän käytävän varrella, vaan koostuu kahdesta suuresta tilasta, jotka on jaettu 0.—2.-luokille ja 3.—6.-luokille. Näissä opiskellaan viihtyisissä puitteissa ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tilat voi jakaa pienemmiksi liukuseinillä.

Näiden tilojen lisäksi rakennuksessa on ruokala, iso liikuntasali, taito- ja taideaineiden tilat, näyttämö ja joitain muuta tiloja. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan tulee muun muassa opettajien taukotila.

Periaatteisiin kuuluu, että koulu on kengätön.

Kuortane voi suositella CLT-kouluja muillekin

Kuortane ei ole ainut kunta, joka on viime vuosina valinnut koulun tai päiväkodin rakennusmateriaaliksi CLT:n. CLT on investointi tulevaisuuteen: sekä oppilaiden ja henkilökunnan terveyteen että pitkäikäiseen, kestävään rakennukseen.

Entä Rannan terveiset muihin kuntiin, joissa suunnitellaan uusia kouluhankkeita?

– Minulla on vain hyvää sanottavaa CLT:stä. Onhan tällaisen koulun rakentaminen ekoteko. Käytön kannalta iso asia on massiivipuun tasapainottava vaikutus niin äänimaailmaan kuin kosteuteen. Budjettivaiheessa tiedettiin, että hintaa voi tulla CLT:lle vähän enemmän. Toisaalta myöhemmissä kustannuksissa säästetään paljon, kun CLT:ssä on ulko- ja sisäpinta valmiina.

The post Kuortaneella haluttiin välttää sisäilmaongelmat – siksi Alvarin alakoulu rakennetaan CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Alvarin koulun uudisrakennuksen taustalla ovat entisen koulun sisäilmaongelmat, jotka johtivat käyttäjien oireiluun ja rakennuksen käyttökieltoon.

Vastaavien ongelmien välttäminen painoikin kunnan vaakakupissa uutta rakennusta suunniteltaessa. Massiivipuisen rakennuksen keskeisenä etuna pidetään myös sen äänimaailmaa, joka on todettu huomattavasti lempeämmäksi kuin perinteisissä levytetyissä luokkahuoneissa.

Pääurakoitsijan ensimmäinen CLT-asennus

Alvarin koulu on pääurakoitsija Peab Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Matti Luodolle ja työmaainsinööri Lauri Mäenpäälle ensimmäinen CLT-kohde.

He myöntävät, että pieniä ennakkoluuloja oli aluksi siitä, miten homma käytännössä sujuu ja kuinka tällaiset elementit ja niiden liitokset loksahtavat paikoilleen.

Ennakkoepäilyt ymmärtää, sillä ihan pieni palapeli ei ole kyseessä. Alvarin koulu on korkea, kaksikerroksinen rakennus, joka pitää sisällään monia muotoja, kulmia ja ratkaisuja. Rakennuksessa on yli 1800 neliötä. Erilaisia CLT-elementtejä siihen tuli noin 300. Suurin elementti on kooltaan 3×9 metriä pienin 2×2 metriä.

Rakennuksen monimuotoisuudesta kertoo, että kahta samanlaista paikkaa ja toistuvuutta ei ole heidän mukaansa missään kohdassa.

Huolellisesti suunnitellut kuormat ja aikataulut takasivat sujuvan asennuksen

Asennuksen jälleen molemmat voivat todeta, että elementit loksahtivat tarkalleen sinne, mihin piti. Kaikki sujui hyvin, vaikka Alvarin koulu ei ole rakennuksena helpoimmasta päästä.

– Elementit olivat mittatarkkoja ja liitokset kohdillaan. Kaikki oli valmiina ja valmiiksi ajateltu tehtaalla. HOISKO CLT:ltä tuli asennusta varten selkeä ohjeistus ja asennusjärjestys.

Asennus tehtiin sääsuojan, teltan, alla. Se kesti noin kuusi viikkoa. Elementit tulivat työmaalle 11 erässä.

– Jokainen kuorma ajoittui oikeaan vaiheeseen ja oli lastattu niin, että elementit saatiin asennukseen oikeassa järjestyksessä. Tällainen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kuormien aikatauluttamista. Se sujui hyvin, sanoo Luoto.

Toki jotain pientä haastetta matkan varrella tuli vastaan. Tämä liittyi rakennuksen monimuotoisuuteen.

– Joissakin väliseinissä CLT-elementti yhdistyy teräspalkkiin tai betonirakenteisiin. Sellaiset liitokset olivat hieman haastavampia, sanoo Mäenpää.

Valmis seinä säästää työvaiheita

CLT on Luodon ja Mäenpään mielestä hyvännäköinen ja hyvä materiaali. Koska elementin sisäpinta on sellaisenaan valmis, lopullinen seinäpinta, säästyy monta työvaihetta.

Samasta syystä on kuitenkin otettava huomioon, että seinäpintaa suojataan työmaalla kolhuilta.

– Me suojasimme seinän muovilla niissä kohdissa, joissa kuljetaan paljon.

Yksi CLT:n etu rakennustyötä ajatellen on heistä se, että kaikki seinä on runkoa. Se helpottaa työstöjen tekemistä.

Paloturvallisuuden maksimoimiseksi kohteen elementit on käsitelty tehtaalla palosuojamaalilla. Yksi käytännön haaste tuli vastaan, kun tehtaalla maalattuun pintaan tuli muutamaan kohtaan uusintakäsittelyä vaativa jälki.

– Koska HOISKO CLT:n palosuojauksella on sertifiointi, palosuojamaalauksen voi tehdä vain sertifioitu käsittelijä. Itse emme voineet tehdä paikkausta, mikä olisi tietenkin ollut käytännössä helpompaa.

Säntillisyys avainsana lattian kuivatuksessa ja elementtien tukemisessa

Rakennuksen ja elementtien korkeuden takia oli mietittävä tarkkaan, miten elementit tuetaan väliaikaisesti asennusvaiheessa. Tukemiseen käytettiin siirrettäviä väliaikaisia tukia. Niiden sijoittaminen ja tiheys oli laskettava hyvin tarkkaan.

Massiivipuukohteissa on aina tärkeää huolehtia lattiavalun kuivatuksessa niin, että ilmankosteus ei pääse laskemaan liian nopeasti matalaksi.

– Se vaatii tasapainottelua. Meillä lattioita kuivatettiin puhaltimilla, joiden käyttöä säädeltiin automaattisesti niin, että puhallin sammui ilmankosteuden laskiessa tiettyyn pisteeseen, Luoto kertoo.

ALVARIN KOULU

• Kuortaneen kirkonkylän koulu, jossa on noin 150 koululaista.
• Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy, pääurakoitsija Peab Oy.
• Rakennuksen ulkoseinät ovat 240-millistä, väliseinät 120-millistä CLT:tä. Elementti on reunaliimattua.
• Kantavat rakenteet ovat kokonaan CLT:tä, samoin välipohja ja osa väliseinistä.
• Ekologiseen kouluun on asennettu maalämpö ja aurinkokennot.

The post Hyvin suunnitellut kuormat tekivät Alvarin koulun CLT-elementtien asentamisesta sujuvaa appeared first on Hoisko CLT.

Syyskuussa julkistettuja kansallisia tavoitteita edistää ja toteutumista seuraa ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma.

Teollista tuotantoa tarvitaan

– Kuntien toivotaan panostavan erityisesti puukerrostaloihin. Rakentajilla pitää olla näkyvissä markkinat, jotta ne investoivat osaamiseen ja tuotantoon, sanoo ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Viiden vuoden kuluttua lähes joka toisen kerrostalon tulisi olla puurunkoinen. Rakennustyyppi on Heinon mukaan puurakentamisen haastavin.

– Pyrkimyksenä on päästä suhteellisten valmiiden elementtien käyttöön. Kustannustehokasta teollista valmistusta tarvitaan.

Kunnat näyttävät suuntaa

Kuntien valinnoilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä iso merkitys, sillä liki viidennes kaikesta rakentamisesta on kuntien kohteita. Toisaalta kunnille heitetään tärkeä esimerkin ja suunnannäyttäjän rooli.

– Kun puun käyttö lisääntyy julkisissa hankkeissa, puu saa jalansijaa muussakin rakentamisessa. Se antaa toteuttajille mahdollisuuden panostaa osaamiseen ja kehitystyöhön, sanoo Heino.

Muita rakennustyyppejä edellä puun käyttö on opetustilojen rakentamisessa. Vanhojen rakennusten sisäilmaongelmat ovat saaneet miettimään opetusympäristöjen turvallisuutta, terveellisyyttä ja myös viihtyisyyttä.

Betonin ja teräksen päästöiltä ei voi sulkea silmiä

– Rakennusten hiilijalanjälkeä laskettaessa on keskitytty tarkkailemaan energiatehokkuutta ja lämmitystä, mutta rakentamisen ja esimerkiksi teräksen ja betonin valmistuksen aiheuttamilta päästöiltä ei voi sulkea silmiä, Heino sanoo.

Hän painottaa, että puurakennukset toimivat koko elinaikansa myös hiilidioksidivarastoina metsien ja viheralueiden tavoin.

– Kunta päättää, mistä se rakentaa. On hyvä herättää kunnissa keskustelua ja kuunnella, mitä kuntalaiset haluavat. Se on viestini kunnille.

Korotettu ARA-avustus ja hankerahaa

ARA-rakentamista ohjataan puuta kohti puurunkoisten talojen korotetulla käynnistysavustuksella. MAL-alueilla lisäraha on 5000 euroa per asunto, MAL-alueiden ulkopuolella 2000 euroa.

Toinen taloudellinen tukimuoto on Puurakentamisen ohjelman myöntämä avustus puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille. Toinen hakukierros on käynnissä ja jatkuu 16. marraskuuta saakka.

Avustusta voi hakea esimerkiksi osaamisen sekä toiminta- ja yhteistyömallien kehittämiseen. Tuen osuus voi olla jopa 70 prosenttia kustannuksista.

Neuvontaa ja kokemusten vaihtoa

Kuntien tueksi on suunnitteilla myös neuvontapuhelin, jossa kysymyksiin vastaa julkisen rakentamisen kokonaisuudesta vastaava asiantuntija Jemina Suikki.

– Häneltä voi kysyä neuvoja hankintoihin tai muuta hankkeen toteuttamiseen liittyvää, kertoo Heino.

Tulossa on lisäksi koulutuksia, puukoulun hankintaopas ja julkisten puurakennuskohteiden tietokanta, jossa kunnat voivat esitellä puuhankkeitaan ja hakea inspiraatiota toisten hankkeista.

Kuntien kiinnostus näkyy HOISKOssa

HOISKO CLT:ssä on viimeisen vuoden kuluessa nähty kuntien kasvava kiinnostus puurakentamista kohtaan.

– Kunnissa on nähty puurakentamisen edut erityisesti sisäilman laadun ja viihtyvyyden näkökulmasta. Terveellinen ja turvallinen työ- ja opetusympäristö on kaikille ensiarvoisen tärkeää. Näillä asioilla onkin merkittävää painoarvoa kuntapäättäjien päätöksenteossa ja tuotevalinnoissa, sanoo toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Monelle betonirakentajalle on ollut hänen mukaansa yllätys, miten helppoa mittatarkoista CLT-elementeistä rakentaminen on. Ennakkokäsitykset materiaalin kalleudesta ovat myös romuttumassa.

Ympäristöministeriön tarjoamat työkalut kuntien tueksi ovat Yli-Sikkilän mukaan tärkeitä ja tulevat tarpeeseen.

– Rakentajilla ei vielä ole suuressa mittakaavassa kokemusta esimerkiksi massiivipuurakentamisesta, joten neuvonta on todella tärkeää. Näen, että on myös meidän asiamme viedä tietoa rakentajille ja suunnittelijoille.

CLT:n ymmärtää vain kokemalla

Ohjelmapäällikkö Petri Heino toivoo kuntien tutustuvan CLT:n mahdollisuuksiin ja CLT-kohteisiin. CLT-elementissä puu jalostuu hänen mukaansa entistä kustannustehokkaammaksi, teollisesti valmistettavaksi ja uudenlaista arkkitehtuuria mahdollistavaksi rakennusmateriaaliksi.

Hän näkee CLT:n tarjoavan ratkaisun etenkin puisten asuinkerrostalojen toteuttamiseen kustannustehokkaasti, julkisten kohteiden lisäksi.

– Materiaalin ominaisuudet tulevat tutuksi hankkeiden kautta.

Heinosta tuli CLT-fani jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän kierteli tutustumassa siihen Euroopassa.

– CLT:tä ei ymmärrä ennen kuin sen kokee. Jos joku kuvittelee, että puu tarkoittaa saunatunnelmaa, niin CLT:n täysin levymäinen pinta on siitä kaukana. Jykevyys, visuaalisuus ja tunnelma on koettava. Vain niin voi ymmärtää, mitä CLT mahdollistaa.

Artikkelin lähteet: Ympäristöministeriön aineisto, haastattelut 

JULKISEN RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTYYPEITTÄIN
(v. 2019 > 2022 > 2025):

• Kaikki julkinen rakentaminen: 15 % > 31 % > 45 %
• opetusrakennukset: 31 % > 55 % > 65 %
• hoitoalan rakennukset: 6 % > 20 % >35 %
• asuinkerrostalot: 3 % > 21 % > 46 %
• kokoontumisrakennukset, esim. urheiluhallit: 7 % > 20 % > 30 %

  *Asetetut tavoitteet on laadittu Ympäristöministeriön ja sidosryhmien yhteistyöllä. Ne perustuvat vuosien 2022 ja 2025 rakentamisen ennusteille, jotka on tehnyt Forecon Oy Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastojen perusteella. Seuranta tulee perustumaan puurakentamisen määrälliseen kehitykseen ja markkinaosuuden kehitykseen. 

The post Julkisessa rakentamisessa on edessä puuloikka – Kuntia tuetaan rahalla ja opastuksella appeared first on Hoisko CLT.

Tampereella ollaan hyvässä vauhdissa

Puurakentamiseen kaavoitettu tonttivaranto antaa positiivisen signaalin jatkuvuudesta rakennuttajille ja kehittäjille. Tästä on positiivisia kokemuksia Tampereen kaupungilla.

– Puurakentamisen taustalla on kaupunkimme tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kestävä Tampere 2030 ohjelma on kaupungin päättäjien suunnittelema. Tampereella on meneillään ja suunnitteilla useita rakennushankkeita, joissa materiaalina on puu. Monia hankkeita on jo valmistunutkin, kertoo projektipäällikkö Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta.

– Kaavoitus ja tontinluovutus ovat olleet keinoja edistää puurakentamista ja tässä on onnistuttu. Puurakentamisen kehittämisohjelmalla, joka oli käynnissä vuosina 2016–2020, tuettiin tätä. Ohjelma päättyy, mutta puusta rakentaminen ja puurakentamisen alueiden kaavoittaminen varmasti jatkuu, hän jatkaa.

Kuusikko-hankkeessa on suunnitteilla moderneja puukerrostaloja. Asuntoja valmistuu Isokuusen alueelle lähes 200.

Kerrostalot, päiväkodit, koulut puusta

Puunkäytön edistämisestä on Tampereella keskustelu aloitettu jo 2010-luvun alkupuolella. Tuolloin vielä huolestuttivat kosteudensieto, paloturvallisuus ja akustiikka, mutta nykyään alasta tiedetään enemmän. Puu on tullut jäädäkseen. Hiilineutraalius ja ekotehokkuus alkavat Tammisen mukaan näkyä nyt jo myös isoilla rakennusliikkeillä ja rakennussijoittajilla tavoitteissa.

– Myös kaupungin omistama Tampereen Vuoratalosäätiö on jo rakennuttanut kerrostaloja puusta. Tampereen kaupunki on toteuttanut ensimmäisen puurakenteisen päiväkodin 2020, ja Vuoreksen Isokuusen CLT-rakenteisen koulu-päiväkodin rakentaminen on käynnissä. Isokuusen alueen kehittäminen on Tampereen puurakentamisen edistämisohjelman 2016–2020 tärkein osaprojekti. Isokuuseen rakennettavasta 2500 asukkaan puukaupungista tulee Suomen suurimpia puurakentamisen kohdealueita. Kuusikko-nimellä kutsuttu 200 asunnon ja kuuden kerrostalon kokonaisuus on käynnistänyt Isokuusen puukaupungin toteutuksen kesällä 2020. Tampereella eri hankkeissa on vireillä yli 1000 puukerrostaloasunnon toteutus – kuulemma olemme puurakentamisessa jo Suomen kärjessä, Tamminen toteaa.

Tampereella on käytetty monissa kohteissa materiaalina CLT:tä.

Kuusikon viereen toteutettava koulu-päiväkoti toteutetaan niin ikään puusta.

Oppaasta apua puukaavoittamiseen

Kaavamääräyksillä voidaan määrätä puun käytöstä sekä rakennuksen rungossa että rakennuksen julkisivussa. Esimerkiksi asemakaavan määräysteksti voi olla joko yleispiirteinen tai yksityiskohtaisempi. Yleispiirteinen määräys mahdollistaa myös muiden materiaalien käytön niille paremmin soveltuvissa rakennusosissa kuten perustuksissa tai väestönsuojissa. Määräys on joustava, mutta välittää tahtotilan puurakentamisesta.

Voit ladata oppaan tästä linkistä.

The post CLT sopii julkiseen rakentamiseen – kaavoitus on hyvä keino edistää puurakentamista appeared first on Hoisko CLT.