Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energyn tontilla Alajärven Louhukankaalla tulijan yllättää metsän keskelle noussut katseenvangitsija. Samaan aikaan tuulimyllyjen kanssa alueelle on rakennettu yhtiön huolto- ja vierailukeskus, jota voi sanoa näytteeksi taidosta, kekseliäisyydestä ja puun kauneudesta.

Rakennus toimii ennen kaikkea oman huoltohenkilöstön tukikohtana, mutta myös kokous- ja vierailukohteena.

Talo on verhoiltu ulkoa siperianlehtikuusella. Se pitää sisällään kaksi osaa. Vinokattoisen sisäänkäynnin alta kuljetaan kaksikerroksisiin vierailu- ja edustustiloihin. Niiden runkona on massiivipuinen CLT-elementti, joka on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin.

Toisella puolella rakennus jatkuu halli- ja huoltotiloina. Tämän osan runkona on perinteinen rankarakenne.

Sisäänkäynnin erikoisuus on maahan asti loivasti laskeutuva viherkatto, jota pitkin ympäröivä sammal kiipeää kauniisti ylös. Sammaleinen viherkatto haluttiin muistuttamaan alueen vanhasta turvetuotannosta.

Ovesta astutaan korkeaan, valoisaan infotilaan. Portaat johtavat ylös edustus- ja saunatiloihin, jossa varustukseen kuuluu 1500-kiloinen, varaava takka ja parvekkeen palju. Yläkerran parvelta – kuten myös alakerran infotilan suuresta ikkunasta – avautuu ihmeteltäväksi ikkunanäkymä suoraan lähimmälle tuulimyllylle.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, ja kokonaisurakasta on vastannut Rakennusliike M. Ranta Oy.

Rakennuksesta haluttiin ympäristöystävällinen hiilinielu

Ilmattaren periaatteisiin kuuluu etsiä hankkeisiinsa paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista. Alueen tarjontaan tutustuminen paljasti, että Alajärveltä löytyy puuelementtivalmistuksen modernia osaamista, HOISKO CLT.

Sen kauempaa ei tarvinnut valintaa miettiä, vaikka CLT oli yhtiölle entuudestaan vieras. Massiivipuinen materiaali sopii Ilmattaren arvoihin: onhan se ekologinen, vähäpäästöinen, kotimainen rakennusmateriaali ja ennen kaikkea hiilinielu, mitä Ilmatar piti tärkeänä.

– Meille oli selvää, että kohde rakennetaan puusta. Halusimme palauttaa sitä tontille takaisin rakennusmateriaalin muodossa, koska puita jouduttiin rakentaessa kaatamaan. Ihan samoja puita ei sentään tainnut elementteihin kuitenkaan tulla, naurahtaa Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Petri Ainonen.

CLT:n valinnalla maksimoitiin tavoiteltu vaikutus: vahvassa massiivipuuelementissähän hiiltä sitovaa puuta on mitä suurimmassa määrin.

”Erittäin tyytyväisiä ollaan CLT:hen ja urakoitsijaan”

Rakennuksen loppukatsastuksessa elokuussa Ainonen sai kulkea hymy huulilla.

– Olemme erittäin tyytyväisiä rakennukseen, urakoitsijaan ja materiaaliin. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lopputulos on todella onnistunut, hän sanoo.

CLT:n kaunis pinta miellyttää.

– Isoin ero CLT-rakentamisessa oli suunnittelun etupainotteisuus. Koska kaikki johdotukset haluttiin piiloon, niille tarvittavat poraukset tehtiin elementtien valmistusvaiheessa tehtaalla.

”CLT-rakentaminen on yksinkertaista rakentamista”

KVR-urakoitsija Mikko Ranta sanoo kohteen rakentamisen olleen CLT:n osalta hyvin yksinkertaista, vaikka siinä onkin erikoisia ratkaisuja kuten lattianrajasta lähteviä ikkunoita ja piilotettuja ikkunankarmeja. CLT-välipohja jatkuu katkeamatta parvekkeen lattiaksi. Sen etu on, että ulkoseinän ja parvekelaatan väliin ei tule minkäänlaista rakoa.

Sen verran sujuvaa rakentaminen on ollut, että työt etenivät aikataulussa.

– CLT:stä ajatellaan, että se on jotenkin korkeampaa tekniikkaa, mutta asentamisessa ei ole mitään erikoista. Se on tosi yksinkertaista: vähän kuin selkeää palapeliä kokoaisi, hän sanoo.

Betonirakentamiseen nähden CLT-elementtien asentaminen on helpompaa.

– Siinä, missä betonirakennuksessa valetaan ja hitsataan, CLT-kohteessa ruuvataan, poistetaan suojukset, laitetaan tiivisteet ja kiristetään kiinnikkeet. Asennuksen jälkeen CLT-seinä on sellaisenaan pintakäsittelyä vaille valmis sisäpinta, eikä kuivatusta ja valamista tarvita. Tietenkin CLT:n päälle voi tulla levytyskin, mutta kuka sellaisen puupinnan haluaisi peittää, Ranta listaa.

”CLT on järkevä, hengittävä ja painumaton rakenne”

Rannalle itselleen CLT on jo arkipäiväinen materiaali. Kokemusta CLT-rakentamisesta ja -asentamisesta hänelle on kertynyt niin kouluista, hoiva-asumisesta, liikuntahallista kuin omakotitaloistakin. Yritys vastasi myös suuren ja erikoisen kohteen, Vaasan Innovaatiokeskuksen, CLT-elementtiasennuksesta.

– Se opetti, että CLT:stä voi tehdä ihan mitä vain, Ranta sanoo.

Kaikissa kohteissa elementit ovat tulleet HOISKO CLT:ltä, jonka laadusta kertovia sertifikaatteja hän arvostaa.

Ranta odottaa CLT:n voimakasta läpimurtoa. Omalla kokemuksellaan hän voi suositella CLT-rakentamista kaikenlaisiin kohteisiin.

– Se on järkevä, hengittävä, helppo ja painumaton rakenne, jota ei voi runkorakenteeseen verrata.

Alajärven tuulivoimapuisto on Ilmattaren näyteikkuna

Vaikka Ilmattaren huoltokeskus komeileekin jo valmiina, rakentamisessa riittää työsarkaa vuoden 2023 lopulle saakka. Alajärven tuulivoimapuistoon tulee kaikkiaan 36 tuulimyllyä kahdelle eri alueelle. Alajärven yksikkö on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista, ja sen tuotanto tulee vastaamaan noin 300 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta ja lähes yhtä prosenttia Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta.

– Alajärven kohde on meille erityisen tärkeä, sillä se on hanke, jonka olemme vieneet läpi täysin itse alkaen hankekehityksestä ja luvituksesta, ja jonka tulemme omistamaan koko 35 vuoden elinkaaren ajan. Alajärvi on yhtiömme näyteikkuna, sanoo Ainonen.

The post Tuulivoimayhtiö Ilmatar valitsi ekologisen CLT:n appeared first on Hoisko CLT.

Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.