Jyväskylän Halssilan historiallisen ja suositun asuinalueen rakentamista sääntelee tiukka kaava. Alue on niin erityinen, että kun kaupunki huutokauppasi sieltä tonttia, ei tilaisuutta voinut jättää väliin. Anniina ja Samuli Salmela saivat tontin. Pohdinnan paikka oli kuitenkin siinä, että Samulin haaveilemaa hirsitaloa ei tontille saanut rakentaa. Hänelle oli ehdottoman tärkeää, että rakennusmateriaalina olisi puu ja että rakennus olisi eristevillaton.

– Olen asunut ikäni hirsitalossa, ja tiedän, miten hyvä ilmanlaatu massiivipuisessa rakennuksessa on. Emme myöskään halunneet ottaa riskiä mahdollisesti kastuvista eristevilloista ja sen seurauksista tai halunneet talosta muoviloukkua. Massiivipuutalo on ekologinen ja terve, Samuli sanoo.

Samulin isä vinkkasi heitä tutustumaan CLT:hen. Se oli suunnilleen ensimmäinen kerta, kun pariskunta törmäsi materiaaliin ja kuuli, että elementtiä valmistetaan Suomessa – ja vieläpä heidän synnyinseudullaan Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä.

Alueen tiukkaan kaavaan CLT-rakennus sopi. Ulkopinnaksi kaava vaati ulkoverhouslaudoituksen, joka muutenkin CLT-kohteisiin usein tehdään.

Vierailu HOISKOn tehtaalle oli kiva kokemus

Yhteydenotto johti vierailulle HOISKOn tehtaalle. Se oli Salmeloista mukava ja tärkeä kokemus.

– Se, että pääsimme näkemään elementtien valmistuksen, teki koko prosessista läpinäkyvän. Vierailulta jäi kuva ammattimaisuudesta, laadukkaasta tuotannosta ja siitä, että kaikki toimi hyvin, sanoo Anniina.

Anniina, joka ei ollut ollut ehdoton materiaalivalinnassa, ihastui CLT:n kauniiseen ja rauhoittavaan ulkonäköön ja ekologisuuteen.

– Kliinisen valkoista emme kotiin halunneet. Puu tuo lämpöä ja kotoisuutta, ja CLT:n pinta on hyvin kaunis, hän sanoo.

Kestävyys kuului myös CLT:n puolesta puhuneiden ominaisuuksien listalle.

Ekologiset valinnat laajenivat

Ratkaisu materiaalipohdintoihin löytyi siis omalta kotiseudulta – eikä vain runkomateriaalin osalta.

– Niin siinä sitten kävi, että vaikka olemme itse muuttaneet Keski-Suomeen, raahasimme koko talon Jyväskylään synnyinseudultamme, nauraa Samuli.

CLT-elementtejä täydensivät Vimpelissä valmistetut Ruukin kattopellit ja Perhosta tulevat Oksapuun portaat ja Jet-Puulta hankittu ulkoverhouslauta. Katto- ja läpivientiluukut tulivat puolestaan Samulin omalta vimpeliläisfirmalta, Plastec Finlandilta.

Ekologiset valinnat eivät lopulta jääneet CLT-elementteihin, vaan ajatus laajeni kaikkiin mahdollisiin valintoihin. Lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö, väliseinien eristeeksi ekovilla ja keittiöksi Puustellin ekologinen Miinus-keittiö.

CLT:llä voitettiin neliöitä

Muiden CLT-kotien asukkaiden Instagram-tilit olivat alkuvaiheessa mielenkiintoinen tieto- ja idealähde. Suunnittelijaksi löytyi arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen.

– Hän teki aluksi kaksi pohjaluonnosta, joista valitsimme hyvältä tuntuvan. Lopullista suunnitelmaa lähdettiin työstämään siitä. Myös valaistussuunnitelma teetettiin samalla arkkitehdillä.

Varsinaisessa asuinrakennuksessa on 140 neliötä. Sen lisäksi pihassa on 30 neliön ulkorakennus. Se pitää sisällään autotallin ja myöhemmin valmistuvan pihasaunan ja -tuvan. Kaikkiaan neliöitä on 170 eli juuri se maksimimäärä, mitä tontille sai rakentaa.

Salmelat pohtivat, että osaava arkkitehti osoittautui kullanarvoiseksi.

– Hän osasi esittää oikeat, yksityiskohtaiset kysymykset. Lopputuloksena on talo, jossa on hyvin tilaa ja se on juuri siellä, missä me sitä tarvitsemme, Anniina sanoo.

Se oli erityisen tärkeää, koska neliömäärä oli rajallinen.

– Yksi massiivipuuelementin etu on se, että sen ansiosta saimme käyttöömme monta neliötä enemmän kuin mitä olisi jäänyt monikerroksisessa rakenteessa: villoitettu rakennehan olisi ollut paljon paksumpi, Samuli sanoo.

Massiivipuu eristää liikenteen melun

Salmelat halusivat kotiinsa värejä, jotka ovat harmoniassa näkyvän puupinnan kanssa. Sen myötä kevytrakenteisiin väliseiniin valikoitui maanläheisiä, murrettuja sävyjä. Ulkoseinien CLT-sisäpinnasta halutaan puolestaan nauttia sellaisenaan. CLT-seinät on käsitelty himpun verran pellavaan vivahtavalla Helo-hirsivahalla.

Alakerran lattia on betonia, joka toimii kauniisti CLT:n kaverina.

Koska talon vieressä on vilkasliikenteinen tie, oli melunsuoja keskeinen kysymys. CLT itsessään toimii äänien vaimentajana erittäin hyvin. Sen lisäksi elementtirungon ja ulkoverhouslaudoituksen väliin laitettiin varalta tuulensuojalevy.

– Niin hyvin rakenne sulkee äänet talon ulkopuolelle, että rakennustarkastaja ei desibelien tarkastuksessa mittareita tarvinnut. Ei ollut, mitä mitata, kun talossa oli niin hiljaista, Samuli sanoo.

Ääneneristävyysvaatimukset huomioitiin myös ovien ja ikkunoiden valinnoissa. Esimerkiksi terassin ovi painaa noin sata kiloa ja siinä on neljä saranaa.

CLT-talo nousi hämmästyttävän nopeasti

Kotinsa elementit Salmelat saivat nähdä ensimmäisen kerran HOISKOn tehtaalta lähetetystä kuvasta siinä vaiheessa, kun elementtejä tehtiin.

– Se, miten nopeasti elementit sitten asennettiin, oli mahtavaa. Molemmat rakennukset olivat pystyssä muutamassa päivässä, Samuli sanoo.

Kiitosta heiltä saavat hyvät timpurit ja perustuksista vastannut Perustava, joka tunsi CLT-asennuksen salat. Kaiken lähtökohta asennukselle on tasainen ja mittatarkka perustus.

Joidenkin muiden materiaalien kanssa odotteluaikaa tuli tavallista enemmän, sillä kulunut vuosihan osoittautui rakennusmateriaalien saatavuuden suhteen haastavaksi.

– Emme kuitenkaan halunneet tehdä kompromisseja materiaaleista vaan odotimme mieluummin niin kauan, että saimme juuri sitä, mitä oli ajateltukin, Anniina sanoo.

– HOISKOlle kiitokset siitä, että kaikki hoitui hyvin ja juuri niin kuin oli sovittu, vaikka aika oli varmasti elementtivalmistajallekin haastava, he sanovat.

CLT-kodissa unenlaatu parani

Salmelat pääsivät muuttamaan taloon huhtikuussa. Yksi uusista kalusteista on pinnasänky, jonka omistaja on joulukuussa syntynyt esikoinen, pikkuinen Emilia.

– Tosi onnellinen tässä on ollut joka päivä, kiteyttää Samuli perheen tunnelmat uudessa kodissa.

Molemmat toteavat nukkuvansa talossa erittäin hyvin. Unenlaatu on eri luokkaa kuin aiemmassa kerrostalokodissa.

– Ja hyvin täällä nukkuu myös vauva. Ilma on niin puhdas ja hyvä.

Varmemmaksi vakuudeksi Emilia tuhisee unessa tyytyväisenä koko haastattelun ajan pitkäksi venyneillä päiväunilla.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Oman kokemuksensa perusteella Salmelat voivat suositella CLT-kotia ja HOISKO CLT:tä muillekin. Sen he saivat rakennusaikana huomata, että materiaali kiinnostaa ihmisiä todella paljon.

– Töissä asiakkaat kyselivät aina tavatessamme talosta, ja moni heistä kävi seuraamassa työmaatakin, kertoo jalkaterapeuttiyrittäjä Anniina.

Kiinnostus näkyi myös tontilla, jossa väkeä pysähtyi tämän tästä. Salmelat keksivätkin mainion idean tuleville rakentajille.

– Perinteisen työmaakyltin lisäksi kannattaa laittaa tontille iso kyltti, jossa lukee ”Tähän nousee CLT-talo”. Sitten ei tarvitse timpureiden niin usein vastata samaan kysymykseen, Salmelat nauravat.

The post Salmelat eivät halunneet tinkiä ekologisuudesta ja sisäilman laadusta appeared first on Hoisko CLT.