Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energyn tontilla Alajärven Louhukankaalla tulijan yllättää metsän keskelle noussut katseenvangitsija. Samaan aikaan tuulimyllyjen kanssa alueelle on rakennettu yhtiön huolto- ja vierailukeskus, jota voi sanoa näytteeksi taidosta, kekseliäisyydestä ja puun kauneudesta.

Rakennus toimii ennen kaikkea oman huoltohenkilöstön tukikohtana, mutta myös kokous- ja vierailukohteena.

Talo on verhoiltu ulkoa siperianlehtikuusella. Se pitää sisällään kaksi osaa. Vinokattoisen sisäänkäynnin alta kuljetaan kaksikerroksisiin vierailu- ja edustustiloihin. Niiden runkona on massiivipuinen CLT-elementti, joka on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin.

Toisella puolella rakennus jatkuu halli- ja huoltotiloina. Tämän osan runkona on perinteinen rankarakenne.

Sisäänkäynnin erikoisuus on maahan asti loivasti laskeutuva viherkatto, jota pitkin ympäröivä sammal kiipeää kauniisti ylös. Sammaleinen viherkatto haluttiin muistuttamaan alueen vanhasta turvetuotannosta.

Ovesta astutaan korkeaan, valoisaan infotilaan. Portaat johtavat ylös edustus- ja saunatiloihin, jossa varustukseen kuuluu 1500-kiloinen, varaava takka ja parvekkeen palju. Yläkerran parvelta – kuten myös alakerran infotilan suuresta ikkunasta – avautuu ihmeteltäväksi ikkunanäkymä suoraan lähimmälle tuulimyllylle.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, ja kokonaisurakasta on vastannut Rakennusliike M. Ranta Oy.

Rakennuksesta haluttiin ympäristöystävällinen hiilinielu

Ilmattaren periaatteisiin kuuluu etsiä hankkeisiinsa paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista. Alueen tarjontaan tutustuminen paljasti, että Alajärveltä löytyy puuelementtivalmistuksen modernia osaamista, HOISKO CLT.

Sen kauempaa ei tarvinnut valintaa miettiä, vaikka CLT oli yhtiölle entuudestaan vieras. Massiivipuinen materiaali sopii Ilmattaren arvoihin: onhan se ekologinen, vähäpäästöinen, kotimainen rakennusmateriaali ja ennen kaikkea hiilinielu, mitä Ilmatar piti tärkeänä.

– Meille oli selvää, että kohde rakennetaan puusta. Halusimme palauttaa sitä tontille takaisin rakennusmateriaalin muodossa, koska puita jouduttiin rakentaessa kaatamaan. Ihan samoja puita ei sentään tainnut elementteihin kuitenkaan tulla, naurahtaa Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Petri Ainonen.

CLT:n valinnalla maksimoitiin tavoiteltu vaikutus: vahvassa massiivipuuelementissähän hiiltä sitovaa puuta on mitä suurimmassa määrin.

”Erittäin tyytyväisiä ollaan CLT:hen ja urakoitsijaan”

Rakennuksen loppukatsastuksessa elokuussa Ainonen sai kulkea hymy huulilla.

– Olemme erittäin tyytyväisiä rakennukseen, urakoitsijaan ja materiaaliin. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lopputulos on todella onnistunut, hän sanoo.

CLT:n kaunis pinta miellyttää.

– Isoin ero CLT-rakentamisessa oli suunnittelun etupainotteisuus. Koska kaikki johdotukset haluttiin piiloon, niille tarvittavat poraukset tehtiin elementtien valmistusvaiheessa tehtaalla.

”CLT-rakentaminen on yksinkertaista rakentamista”

KVR-urakoitsija Mikko Ranta sanoo kohteen rakentamisen olleen CLT:n osalta hyvin yksinkertaista, vaikka siinä onkin erikoisia ratkaisuja kuten lattianrajasta lähteviä ikkunoita ja piilotettuja ikkunankarmeja. CLT-välipohja jatkuu katkeamatta parvekkeen lattiaksi. Sen etu on, että ulkoseinän ja parvekelaatan väliin ei tule minkäänlaista rakoa.

Sen verran sujuvaa rakentaminen on ollut, että työt etenivät aikataulussa.

– CLT:stä ajatellaan, että se on jotenkin korkeampaa tekniikkaa, mutta asentamisessa ei ole mitään erikoista. Se on tosi yksinkertaista: vähän kuin selkeää palapeliä kokoaisi, hän sanoo.

Betonirakentamiseen nähden CLT-elementtien asentaminen on helpompaa.

– Siinä, missä betonirakennuksessa valetaan ja hitsataan, CLT-kohteessa ruuvataan, poistetaan suojukset, laitetaan tiivisteet ja kiristetään kiinnikkeet. Asennuksen jälkeen CLT-seinä on sellaisenaan pintakäsittelyä vaille valmis sisäpinta, eikä kuivatusta ja valamista tarvita. Tietenkin CLT:n päälle voi tulla levytyskin, mutta kuka sellaisen puupinnan haluaisi peittää, Ranta listaa.

”CLT on järkevä, hengittävä ja painumaton rakenne”

Rannalle itselleen CLT on jo arkipäiväinen materiaali. Kokemusta CLT-rakentamisesta ja -asentamisesta hänelle on kertynyt niin kouluista, hoiva-asumisesta, liikuntahallista kuin omakotitaloistakin. Yritys vastasi myös suuren ja erikoisen kohteen, Vaasan Innovaatiokeskuksen, CLT-elementtiasennuksesta.

– Se opetti, että CLT:stä voi tehdä ihan mitä vain, Ranta sanoo.

Kaikissa kohteissa elementit ovat tulleet HOISKO CLT:ltä, jonka laadusta kertovia sertifikaatteja hän arvostaa.

Ranta odottaa CLT:n voimakasta läpimurtoa. Omalla kokemuksellaan hän voi suositella CLT-rakentamista kaikenlaisiin kohteisiin.

– Se on järkevä, hengittävä, helppo ja painumaton rakenne, jota ei voi runkorakenteeseen verrata.

Alajärven tuulivoimapuisto on Ilmattaren näyteikkuna

Vaikka Ilmattaren huoltokeskus komeileekin jo valmiina, rakentamisessa riittää työsarkaa vuoden 2023 lopulle saakka. Alajärven tuulivoimapuistoon tulee kaikkiaan 36 tuulimyllyä kahdelle eri alueelle. Alajärven yksikkö on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista, ja sen tuotanto tulee vastaamaan noin 300 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta ja lähes yhtä prosenttia Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta.

– Alajärven kohde on meille erityisen tärkeä, sillä se on hanke, jonka olemme vieneet läpi täysin itse alkaen hankekehityksestä ja luvituksesta, ja jonka tulemme omistamaan koko 35 vuoden elinkaaren ajan. Alajärvi on yhtiömme näyteikkuna, sanoo Ainonen.

The post Tuulivoimayhtiö Ilmatar valitsi ekologisen CLT:n appeared first on Hoisko CLT.

Porvoossa otettiin marraskuun lopussa käyttöön massiivipuisista CLT-elementeistä rakennettu, 2700-neliöinen Metsätähden päiväkoti. Näyttävän ja kauniin rakennuksen rakennuttaja on Porvoon toimitilajohto. Päiväkoti oli pääurakoitsijalle, Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:lle, ensimmäinen CLT:stä toteutettu kohde ja samalla tehokas oppitunti materiaalista. Toimitusjohtaja Mika Suntiolla ja työmaasta vastanneella Samuli Kaivonurmella on vain hyvää sanottavaa CLT:stä.

Rakennusliike aloitti perehtymällä huolellisesti materiaaliin ja detaljiikkaan. Nopeasti huomattiin, että keskeinen asia CLT-rakentamisessa on asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu.

– CLT:n asennus on vähän kuin legopalikoista kokoaisi. Vaiheet pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Siksi asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu on tärkeää, kertoo Kaivonurmi.

Hyvä apu aikataulun ja järjestyksen suunnitteluun tuli HOISKOsta.

CLT-hankkeessa asennus- ja kuormasuunnittelu tärkeää

CLT-rungon asentamisen onnistuminen on Suntion mukaan ratkaiseva tekijä, jotta koko projekti pysyy aikataulussa. Jos siinä olisi jääty jälkeen, aikatauluhaasteet olisivat kertautuneet jatkossa.

Metsätähden asennuksessa huolellinen suunnittelu palkitsi tekijät ja runkovaihe meni todella hyvin. Asennus alkoi tammikuussa. Siinä vaiheessa kaikki elementit olivat tehtaalla jo valmiina. Ne lähetettiin Porvooseen tarkasti mietityssä järjestyksessä.

– Kuormia tuli viikoittain, joskus useampikin. Seuraavien viikkojen suunnitelmissa oli otettava huomioon muun muassa se, missä päin rakennusta nosturit kulloinkin olivat, kuvaa Kaivonurmi.

Asennusteltta vauhdittaa työvaiheita

Seinäelementtien asennus kesti pari kuukautta, tammikuun alusta helmikuun loppuun. Koko asennustyö tehtiin säältä suojassa ison asennusteltan sisällä. Sääsuojan käyttäminen on yritykselle tuttua monista aiemmistakin hankkeista. Vaikka ison suojan asennus on oma projektinsa, Kaivonurmi ja Suntio pitävät teltan käyttöä erittäin järkevänä, sillä se mahdollistaa paljon.

– Suojan alla pystytään aloittamaan monia sellaisia vaiheita, jotka onnistuisivat muuten vasta silloin, kun rakennus on saatu vesikattoon. Suojateltta jouduttaa tekemistä merkittävästi ja antaa mahdollisuuden ryntäyttää työmaata vauhdilla eteenpäin, Kaivonurmi kuvaa.

CLT-työmaa on muita pölyttömämpi

CLT opetti heidän mukaansa paljon ja osoitti, mitä etuja materiaalivalinnasta on työmaavaiheessa.

– CLT on siitä hyvä materiaali, että seinä on jo työmaalle tullessaan valmis. Jos elementtiä ei kolhita tai liata, sitä ei jouduta työmaalla hiomaan. Näin ei synny tasoitepölyä niin kuin yleensä. Jälkivaluilta säästyminen säästi myös aikaa, he listaavat.

Käytäntö osoitti myös sen, että isot puuelementit tasapainottivat sisäilman kosteutta pintalaattojen valuvaiheessa.

– Aivan erilaiselta tuntui kuin betonityömaalla, Kaivonurmi sanoo.

CLT:n eduksi hän listaa myös keveyden betonielementteihin verrattuna. Siten nosturit pystyvät nostamaan paljon suurempia elementtejä kuin betonista rakennettaessa. Yhdellä nostolla saadaan pystyyn jopa kymmenen metriä seinää.

Massiivipuu saisi näkyä uloskin

Lopputulos on Suntion ja Kaivonurmen mielestä komea ja kokemukset CLT:stä niin hyviä, että siitä rakennetaan mielellään jatkossakin.

– Se on kuitenkin sääli, että varsinainen CLT ei näy ulospäin, koska rakennuksessa on suojaava laudoitus, Suntio sanoo.

Hän kehottaakin aina miettimään, voisiko ulkoseiniinkin jättää elementtiä näkyviin ainakin osittain.

– Niin että näkyisi, mistä rakennus on tehty. Massiivipuuhan on niin hyvän näköinen, liimattu, nätti puu. Nyt sen kauneus näkyy vain sisällä.

– Kustannuksiltakin se olisi hyvä ratkaisu, kun ulkolaudoitusta ei erikseen tulisi, sanoo Kaivonurmi.

Suntio rakentaa mitä tarvitaan

40-vuotias Rakennusliike Kalevi Suntio on toisen polven perheyritys, jonka ruorissa ovat veljekset Mika ja Marko Suntio.

Yritys toteuttaa kaiken kokoisia rakennushankkeita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Metsätähden päiväkoti oli ensimmäinen askel Itä-Uusimaan puolelle.

Netistä yrityksen löytää nimellä ”suntiorakentaa”.

– Nimessä on se hyvä puoli, että sillä saa aina keskustelun avattua. Etenkin, kun lisää, että toimimme Neuvottoman kylässä.

Miksi Rakennusliike Suntiossa pidettiin CLT:stä?

• CLT-elementti on niin kevyt, että kerralla pystytään asentamaan hyvinkin suuria elementtejä.
• Seinäelementti on työmaalle tullessaan valmis eikä vaadi tasoitetöitä. Rakennustyömaa oli siksi hyvin pölytön.
• Talvirakentamisessa elementti tasasi työmaalla kosteutta, joten työmaa koettiin betonityömaata mukavammaksi.

The post Ensimmäinen CLT-kohde osoitti rakennusliikkeelle elementin edut appeared first on Hoisko CLT.