Syyskuussa julkistettuja kansallisia tavoitteita edistää ja toteutumista seuraa ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma.

Teollista tuotantoa tarvitaan

– Kuntien toivotaan panostavan erityisesti puukerrostaloihin. Rakentajilla pitää olla näkyvissä markkinat, jotta ne investoivat osaamiseen ja tuotantoon, sanoo ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Viiden vuoden kuluttua lähes joka toisen kerrostalon tulisi olla puurunkoinen. Rakennustyyppi on Heinon mukaan puurakentamisen haastavin.

– Pyrkimyksenä on päästä suhteellisten valmiiden elementtien käyttöön. Kustannustehokasta teollista valmistusta tarvitaan.

Kunnat näyttävät suuntaa

Kuntien valinnoilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä iso merkitys, sillä liki viidennes kaikesta rakentamisesta on kuntien kohteita. Toisaalta kunnille heitetään tärkeä esimerkin ja suunnannäyttäjän rooli.

– Kun puun käyttö lisääntyy julkisissa hankkeissa, puu saa jalansijaa muussakin rakentamisessa. Se antaa toteuttajille mahdollisuuden panostaa osaamiseen ja kehitystyöhön, sanoo Heino.

Muita rakennustyyppejä edellä puun käyttö on opetustilojen rakentamisessa. Vanhojen rakennusten sisäilmaongelmat ovat saaneet miettimään opetusympäristöjen turvallisuutta, terveellisyyttä ja myös viihtyisyyttä.

Betonin ja teräksen päästöiltä ei voi sulkea silmiä

– Rakennusten hiilijalanjälkeä laskettaessa on keskitytty tarkkailemaan energiatehokkuutta ja lämmitystä, mutta rakentamisen ja esimerkiksi teräksen ja betonin valmistuksen aiheuttamilta päästöiltä ei voi sulkea silmiä, Heino sanoo.

Hän painottaa, että puurakennukset toimivat koko elinaikansa myös hiilidioksidivarastoina metsien ja viheralueiden tavoin.

– Kunta päättää, mistä se rakentaa. On hyvä herättää kunnissa keskustelua ja kuunnella, mitä kuntalaiset haluavat. Se on viestini kunnille.

Korotettu ARA-avustus ja hankerahaa

ARA-rakentamista ohjataan puuta kohti puurunkoisten talojen korotetulla käynnistysavustuksella. MAL-alueilla lisäraha on 5000 euroa per asunto, MAL-alueiden ulkopuolella 2000 euroa.

Toinen taloudellinen tukimuoto on Puurakentamisen ohjelman myöntämä avustus puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille. Toinen hakukierros on käynnissä ja jatkuu 16. marraskuuta saakka.

Avustusta voi hakea esimerkiksi osaamisen sekä toiminta- ja yhteistyömallien kehittämiseen. Tuen osuus voi olla jopa 70 prosenttia kustannuksista.

Neuvontaa ja kokemusten vaihtoa

Kuntien tueksi on suunnitteilla myös neuvontapuhelin, jossa kysymyksiin vastaa julkisen rakentamisen kokonaisuudesta vastaava asiantuntija Jemina Suikki.

– Häneltä voi kysyä neuvoja hankintoihin tai muuta hankkeen toteuttamiseen liittyvää, kertoo Heino.

Tulossa on lisäksi koulutuksia, puukoulun hankintaopas ja julkisten puurakennuskohteiden tietokanta, jossa kunnat voivat esitellä puuhankkeitaan ja hakea inspiraatiota toisten hankkeista.

Kuntien kiinnostus näkyy HOISKOssa

HOISKO CLT:ssä on viimeisen vuoden kuluessa nähty kuntien kasvava kiinnostus puurakentamista kohtaan.

– Kunnissa on nähty puurakentamisen edut erityisesti sisäilman laadun ja viihtyvyyden näkökulmasta. Terveellinen ja turvallinen työ- ja opetusympäristö on kaikille ensiarvoisen tärkeää. Näillä asioilla onkin merkittävää painoarvoa kuntapäättäjien päätöksenteossa ja tuotevalinnoissa, sanoo toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Monelle betonirakentajalle on ollut hänen mukaansa yllätys, miten helppoa mittatarkoista CLT-elementeistä rakentaminen on. Ennakkokäsitykset materiaalin kalleudesta ovat myös romuttumassa.

Ympäristöministeriön tarjoamat työkalut kuntien tueksi ovat Yli-Sikkilän mukaan tärkeitä ja tulevat tarpeeseen.

– Rakentajilla ei vielä ole suuressa mittakaavassa kokemusta esimerkiksi massiivipuurakentamisesta, joten neuvonta on todella tärkeää. Näen, että on myös meidän asiamme viedä tietoa rakentajille ja suunnittelijoille.

CLT:n ymmärtää vain kokemalla

Ohjelmapäällikkö Petri Heino toivoo kuntien tutustuvan CLT:n mahdollisuuksiin ja CLT-kohteisiin. CLT-elementissä puu jalostuu hänen mukaansa entistä kustannustehokkaammaksi, teollisesti valmistettavaksi ja uudenlaista arkkitehtuuria mahdollistavaksi rakennusmateriaaliksi.

Hän näkee CLT:n tarjoavan ratkaisun etenkin puisten asuinkerrostalojen toteuttamiseen kustannustehokkaasti, julkisten kohteiden lisäksi.

– Materiaalin ominaisuudet tulevat tutuksi hankkeiden kautta.

Heinosta tuli CLT-fani jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän kierteli tutustumassa siihen Euroopassa.

– CLT:tä ei ymmärrä ennen kuin sen kokee. Jos joku kuvittelee, että puu tarkoittaa saunatunnelmaa, niin CLT:n täysin levymäinen pinta on siitä kaukana. Jykevyys, visuaalisuus ja tunnelma on koettava. Vain niin voi ymmärtää, mitä CLT mahdollistaa.

Artikkelin lähteet: Ympäristöministeriön aineisto, haastattelut 

JULKISEN RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTYYPEITTÄIN
(v. 2019 > 2022 > 2025):

• Kaikki julkinen rakentaminen: 15 % > 31 % > 45 %
• opetusrakennukset: 31 % > 55 % > 65 %
• hoitoalan rakennukset: 6 % > 20 % >35 %
• asuinkerrostalot: 3 % > 21 % > 46 %
• kokoontumisrakennukset, esim. urheiluhallit: 7 % > 20 % > 30 %

  *Asetetut tavoitteet on laadittu Ympäristöministeriön ja sidosryhmien yhteistyöllä. Ne perustuvat vuosien 2022 ja 2025 rakentamisen ennusteille, jotka on tehnyt Forecon Oy Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastojen perusteella. Seuranta tulee perustumaan puurakentamisen määrälliseen kehitykseen ja markkinaosuuden kehitykseen. 

The post Julkisessa rakentamisessa on edessä puuloikka – Kuntia tuetaan rahalla ja opastuksella appeared first on Hoisko CLT.

Niin rakennusalan ammattilaisilla kuin omakotitaloa suunnittelevilla onkin messuilla hyvä tilaisuus päästä tutustumaan puurakentamisen mullistavan CLT:n monipuolisiin mahdollisuuksiin.

Edustajamme ei ole itse paikalla asiakkaidemme messukohteissa, mutta vastaamme mielellämme kohteista herääviin kysymyksiin puhelimitse tai sähköpostilla.

Hetena on uniikki CLT-koti

Finnlogin rakentama omakotitalo Hetena (kohde 38) on saanut ennakkoon paljon huomiota. 

Finnlog on modernin puuarkkitehtuurin ekspertti. HOISKO CLT -elementtien monipuolisuus pääseekin oikeuksiinsa näyttävän talon rakenteellisesti erikoisissa ratkaisuissa kuten eri suuntiin kaltevissa kattorakenteissa. L-mallinen talo yhdessä saunarakennuksen kanssa muodostaa keskelle suojaisan atrium-pihan. 

Rakennusmateriaalina on 100-millinen, lisäeristetty CLT. Talon ulkovuori on laudoitettu. Sisällä CLT-elementti on jätetty näkyviin ja siihen on haettu hirren näköä urituksella.

Talon suunnittelija on arkkitehti Mikki Ristola. Kohteen sisustussuunnittelijana on Heli Virtanen Iloa360:sta.

Finnlog Hetenaan voit tutustua rakentajan nettisivuilla. 

Eristeetön Veljesteco nousi HOISKO CLT:stä

Veljesteco (kohde 4) on paritalo, jonka nimi kertoo paljon. Talon rakennuttajat ovat veljekset perheineen ja ekologisuus on rakentamisen avainsana. Talo on rakennettu 240-millisestä CLT:stä, joka ei vaadi lainkaan eristettä. Elementin ulkopintaan rakentaja on valinnut lautaverhoilun.

Myös Veljesteco tuo esiin sen, millaiset mahdollisuudet muodoilla leikkimiseen CLT:stä rakentavalla on. Talon sisustuksessa on niin ikään hyödynnetty CLT-levyä. Siitä on rakennettu kalusteita sängystä ruokailukalustoon.

Talon arkkitehti on Michael Pet ja päänäytteilleasettaja HOSET Oy.

Veljestecoon voit kurkistaa rakentajien Instagram-tilillä.

The post HOISKO CLT esillä Tuusulan Asuntomessuilla appeared first on Hoisko CLT.

Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella sijaitsee valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus Kuortane Olympic Training Center. Valmennuskeskus tekee yhteistyötä useiden Suomen lajiliittojen kanssa tarjoten kansainvälisen tason tietotaitoa, maan parhaat kouluttajat, nykyaikaiset olosuhteet sekä edelläkävijän laitteet ja tekniikan. Tällaista palvelulupausta ei täytetä tyhjin käsin – se vaatii konkreettisia tekoja ja investointeja. Yksi tällainen on uusi telinevoimisteluhalli.

– Telinevoimistelu on kasvanut volyymissa suurimmaksi lajiksemme, ja lajin käytössä ollut vanha halli alkoi käydä ahtaaksi. Ryhdyimme suunnittelemaan uuden hallin rakentamista jo joitakin vuosia sitten. Lopulta pääsimme aloittamaan projektia vuoden 2019 toukokuussa maanrakennustöillä. Rakennus pystytettiin heinä-elokuussa ja loppuvuosi tehtiin sisätöitä. Halli otettiin käyttöön helmikuussa 2020, kertoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

Miksi CLT valittiin rakennusaineeksi?

Projektin suunnitteluvaiheessa mietittiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja aloitettiin kilpailutuksia.

– Päätimme, että puurakentaminen on otettava yhtenä vaihtoehtona mukaan prosessiin. Totesimme hyvin pian sen olevan varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Etenkin liikuntarakentamisessa puu on raikas ja terveellinen vaihtoehto. Myös kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta päädyimme valitsemaan puun. Päätös oli lopulta melko helppo. Akustiikka on todella hyvä. Lisäksi CLT materiaalina on fiksun ja laadukkaan näköinen. Puumateriaalin bakteerinhylkivyys on etenkin liikuntatiloissa tärkeää, Töyrylä perustelee.

Miksi juuri HOISKO CLT?

Projektissa kartoitettiin ja kilpailutettiin CLT-toimittajia.

– Huomasimme, että HOISKO on selvästi pisimmällä Suomessa CLT-elementtien valmistuksessa. Hallin koko, 70 m x 35 m, oli kaikeksi onneksi sellainen, että sen vielä pystyi CLT-rakentamisella toteuttamaan, kun kantavia väliseiniä ei ole. Olemme tyytyväisiä HOISKOn suunnittelutyöhön. Meillä oli pääpiirrustukset, joissa oli tietyt kriteerit ja HOISKO suunnitteli rakennuksen sen pohjalta valmiiksi. Yhteistyö sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja sovituissa asioissa pysyttiin.

HOISKO CLT on ainoa kotimainen massiivipuurakennustuote, jolle on myönnetty vähäpäästöisen rakennustuotteen M1-tunnus. Pystytys on tehokas prosessi: voimisteluhallinkin tapauksessa elementit lähtivät Alajärven tehtaalta järjestyksessä työmaalle asennusporukalle, joka pystytti rakennuksen suoraan kuormasta. Seinien pystytys vei kaikkiaan noin parisen viikkoa työaikaa. Myös kattorakenteet ja -elementit toimitettiin HOISKOsta.

Hallissa ehdittiin harjoitella noin kuukausi ennen koronapandemian aiheuttamia rajoitteita. Kuortaneella ollaan odottavaisin mielin, että treenejä päästään pian jatkamaan upeassa hallissa.

– Käyttö lähti hyvin liikkeelle heti, ja näkymät ovat hyvät. Kyllä tämä meidän hallimme on Euroopankin mittapuulla moderneimmasta päästä ja erittäin korkeatasoinen. Meillä on nyt voimistelun huippu-urheilijoille tarjolla uudemmat, laadukkaammat ja toimivammat tilat. Laji on kasvava ja näemme siinä suuren potentiaalin, Töyrylä lisää.

Katso videolta, mitä mieltä urheilijat ovat hallista.

The post Voimisteluhalli CLT:stä oli nappivalinta appeared first on Hoisko CLT.

Listasimme kuusi tärkeintä syytä, miksi HOISKOn massiivipuinen reunaliimattu CLT-elementti on hyvä valinta niin julkiseen kuin yksityiseen rakennuttamiseen ja pientaloihin.

1. Terveellisyys

Puurakennuksessa on hyvä, terveellinen sisäilma. Puumateriaali edistää tutkitusti myös terveyttä laskemalla stressitasoa ja parantamalla immuunipuolustusta sekä mielialaa. Lisäksi puulla on antibakteerisia ominaisuuksia.

2. Turvallisuus

Ristikkäisen rakenteen vuoksi CLT-elementin kantavuus on teräksen luokkaa. Meillä käytetään kaikissa kerroksissa C24-lujuusluokiteltua materiaalia, mikä takaa paremman kantavuuden myös aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, osalta. Palonkesto on hyvä (hiiltyy, mutta säilyttää kantavuuden). HOISKO CLT:llä on CE-merkki, eli VTT on tutkinut ja hyväksynyt tuotteen. Meidän CLT:lle on myös myönnetty M1-tunnus, eikä rakennusmateriaalista tule sisäilmaan hajuja tai kemikaaleja. Kun rakennetaan yhdestä materiaalista, on rakennusvirheiden mahdollisuus pienempi.

3. Kustannustehokkuus

CLT-elementit on helppo asentaa ja rakennusaika on nopea. Huoltokustannukset ovat painumattomuuden ansiosta pienet. CLT-rakennuksella on pitkä käyttöikä ja elinkaari. CLT-elementti on valmis, eristeetön ja parhaimmillaan ainoastaan pintakäsittelyä vaille valmis seinä, lattia tai katto. Lisäeristeettömänä ja reunaliimattuna massiivipuurakenteena CLT-talossa hyödynnetään siis myös tavallisesti eristeiden viemät lattianeliöt. Kun työ on tehty tehtaalla ja osat nostetaan työmaalla elementti kerrallaan paikoilleen, säästytään ylimääräiseltä työmaa-ajalta, odotteluajalta sekä materiaalien pitkäaikaiselta suojaustarpeelta.

4. Uusiutuvuus ja ympäristöystävällisyys

Puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja toimii hiilivarastona, millä on tuntuva merkitys kasvihuoneilmiön hillitsemisessä. Puu on maailman ympäristöystävällisin rakennusmateriaali, jota myös pystytään kierrättämään ja uudelleenkäyttämään. Meillä hyödynnetään 100 % raaka-aineesta.

5. Viihtyisyys

Puu on elävä, hengittävä ja lämmin materiaali, joka tutkimusten mukaan lisää ihmisten viihtyvyyttä ja parantaa elpymistä. Puu tasaa kosteutta ja pitää huoneilman miellyttävänä kaikkina vuodenaikoina. Puurakennuksen akustiikka on erityisen miellyttävä.

6. Kotimaisuus

Käytämme CLT-elementtien valmistukseen suomalaista, kestävästi hoidetusta metsistä tuotettua PEFC sertifioitua raaka-ainetta.  

The post Kuusi syytä – miksi massiivipuu ja HOISKO CLT ? appeared first on Hoisko CLT.

CLT Finland Oy launches a new solid wood building product. The customer has now a chance to choose HOISKO LOG as well as HOISKO CLT for home material.

By height, the new HOISKO LOG has no boundaries – the ”Home Size Log” enables choosing the log height according to the wall size, up to 12 meters. Then, the direction is vertical.

A need for the new product comes from the customers willing to build a solid wood frame home but hesitate due to authorities’ unfamiliarity with the novel CLT product features. Fire directives, for example, need standardization in most areas.

Positive environmental impacts and the carbon storage feature of wood construction are already known facts. When using Finnish coniferous tree, the responsible forestry as well as the C24 strength and visual classification actualize. However, the home owners’ will for environmentally friendly, healthy and safe living is often overruled by the authorities by invoking the unclear directives. As it comes to CLT, the construction directives need clarification although both materials, CLT and log, are the same and familiar solid wood materials.  

“Here in HOISKO we now offer the log option as well so the customer decision-making between materials gets easier in multiple ways”, Jukka Peltokangas from CLT Finland Oy rejoices. The surface material comes from Finnish spruce or pine with the highest M1 building material emission classification. The HOISKO LOG has a non-settling character and is manufactured with a CLT technique.

For constructors and designers, the diverging building directives of CLT and log may come as a surprise. The inadequate information may thus cause unnecessary rise of construction costs. As a product, HOISKO LOG clarifies the public purchase processes as well.    

HOISKO LOG

For more information, please contact:

MR. JUKKA PELTOKANGAS
R & D Director, CLT Finland Oy
tel. + 358 44 351 8641
jukka.peltokangas@hoisko.fi

The post CLT Finland Oy launches a new solid wood building product – HOISKO LOG now accompanies HOISKO CLT appeared first on Hoisko CLT.

CLT Finland Oy lanseeraa massiivipuurakentamiseen uuden tuotteen. Asiakkaalla on nyt mahdollisuus valita kodin materiaaliksi HOISKO CLT:n lisäksi HOISKO HIRSI.

Uusi HOISKO HIRSI ei tunne korkeudellaan rajoja – ”Kodin korkuisesta hirressä” asiakas saa valita hirren korkeuden tulevan kotinsa seinäkorkeuden mukaan. Seinä voi olla jopa 12 metriä korkea, jolloin kyseessä on vertikaali- eli pystyhirsi.

Tarve tuotteelle tulee suoraan asiakkailta, jotka haluavat massiivipuutalon mutta päätöksentekoa vaikeuttaa se, että CLT:n uutuusarvon vuoksi useat viranomaistahot ovat vielä jokseenkin epätietoisia tuotteen ominaisuuksista. Yrityksen mukaan puurakentamisen edistäminen on valtakunnallisesti hyvällä teoreettisella tasolla, mutta haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan vielä konkreettisia tekoja ja päätöksiä, kuten palomääräysten yhdenmukaistaminen. Puurakentamisen ja suomalaisen puunkäytön ilmastovaikutukset sekä hiilivarastona toimiminen on tutkittua faktatietoa. Vielä liian usein rakentajien halu vaikuttaa ympäristöasioihin asumisellaan sekä mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen asumiseen kaadetaan määräyksiin tai ohjeistuksen epäselvyyksiin nojaten. CLT:stä puhuttaessa rakentamismääräykset kaipaavat vielä selkeyttämistä, vaikka molemmat, CLT ja hirsi ovat terveellistä ja turvallista massiivipuuta.

”Nyt meillä HOISKO:ssa on tarjota myös hirsivaihtoehto, joten asiakkaan valintapäätökset helpottuvat monilta osin” iloitsee CLT Finland Oy:n Jukka Peltokangas. Pintamateriaalina voidaan käyttää kotimaista kuusta tai mäntyä korkeimmalla M1-emissioluokituksella varustettuna.

Rakenne on tietenkin painumaton ja valmistetaan samalla tekniikalla kuin CLT-massiivipuulevy.

Rakentajille sekä suunnittelijoille CLT:n ja hirren toisistaan erkanevat määräykset saattavat yllättää ja siten tiedon puute suunnittelussa kasvattaa turhaan rakentamisen kustannuksia. Näin ollen uusi tuote tulee selkeyttämään myös kuntien ja kaupunkien hankintoja sekä kilpailutusta, kun materiaalin ominaisuudet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Tutustu: HOISKO HIRSI

Lisätietoja:

JUKKA PELTOKANGAS

Tutkimus- ja kehitysjohtaja
p. 044 351 8641
jukka.peltokangas@hoisko.fi

The post CLT Finland Oy tuo markkinoille uuden massiivipuutuotteen – HOISKO CLT:n rinnalle HOISKO HIRSI appeared first on Hoisko CLT.

Lähde: Virpi Palomäki, TTY: Vertailututkimus CLT-rakenteisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Kiertotalous – uusia mahdollisuuksia puurakennusteollisuudelle – CE Wood -projekti. Raportti 11/2018.

Kuva 3. Vertailu CLT-levyn (netto), puuverhoillun puurunkoisen sekä tiiliverhoillun puurunkoisen ja tiiliverhoillun harkkorunkoisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta seinien pinta-alan ollessa yhdenmukainen. Puuverhoiltu puurunkoinen ja CLT-levystä valmistettu ulkoseinä aiheuttavat pienimmät päästöt. Sekä sahatavaran että massiivipuun käyttö rakentamisessa tuottaa vähemmän päästöjä verrattuna muihin materiaaleihin. Erityisesti on kuitenkin huomioitava puumateriaalin toimiminen pitkäaikaisena hiilivarastona.

Kuva 4. Vertailu CLT-rakenteisen talon CLT-levyjen (brutto), puuverhoillun puurunkoisen sekä tiiliverhoillun puurunkoisen ja tiiliverhoillun harkkorunkoisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Laskelmassa on otettu mukaan CLT-levyn ovi- ja ikkuna-aukot ja prosessissa muodostuva puru, joka ei muodosta varastoa.

Käytetyt luvut: CLT Finland Oy, rakentaja.fi/rakenneleikkauspankki, SYKE SYNERGIA Laskuri

The post Hiilijalanjälkivertailu eri ulkoseinämateriaalien välillä appeared first on Hoisko CLT.

Kuortaneen Urheiluopisto rakennuttaa uutta telinevoimisteluhallia, joka on valmistumassa syyskuun loppuun mennessä. Halli on ensimmäinen massiivi-CLT-rakenteinen liikuntahalli Suomessa ja täysin kotimaiset seinäelementit ovat tulleet naapurikunnasta, alajärveläiseltä HOISKOn tehtaalta. Halli on 70 metriä pitkä ja 35 metriä leveä, harjoittelutilaa on yhteensä 2400 m². Käyttövalmiina halli on marraskuussa.

Erityisen Kuortaneen hallista tekee se, että viisikerroksiset puurakenteiset hiotut seinäelementit jäävät molemmin puolin näkyviin, ulkoa siniharmaaksi maalattuna ja sisältä kuultovalkealla käsiteltynä. Seinäelementtien valmistus tehtaan sisätiloissa säästää sekä työmaa-aikaa että suojaa rakennetta rakennusaikaiselta kostumiselta. Lisäksi ristiinliimattu seinäelementtirakenne ei ajan saatossa elä tai painu. Hengitysilma on massiivipuurakennuksessa hyvä ja äänimaailma hiljainen.

Urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä kertoo Ilkka-lehdelle materiaalivalinnan saaneen paljon kiitosta. Valinta tehtiin sekä kustannustehokkuuden että ekologisuuden näkökulmista. Töyrylä kuvailee CLT:tä erittäin kilpailukykyiseksi materiaaliksi ja puun tuovan halliin luonnollisen mukavan tunnelman sekä riittävän lämmön. Ekologisuutta lisää katolle asennettavat aurinkopaneelit. Sisällä on myös puurakenteinen yleisöparvi ja niin ikään CLT:stä valmistetut portaat.

Parhaillaan käynnissä ovat sisäsähkötyöt. Hankkeen kustannusarvio on 2,8 milj. euroa.

Lähde: Ilkka-lehti / Karoliina Syrjä 11.9.2019

The post Suomen suurin massiivipuinen liikuntahalli valmistuu Kuortaneella appeared first on Hoisko CLT.

Mr. Jukka Peltokangas, a co-owner and the Sales / R&D Manager of HOISKO speaks for Finnish wood. The good qualities of wood and the sustainable Finnish forestry are well-known but sometimes underestimated when it comes to processed wood products such as cross laminated timber. Mr. Peltokangas wants to remind builders of the linkage between Finnish wood and a high quality CLT product in an interview by Pentti Höri in Pietarsaaren Sanomat newspaper in 12.4.2019.

”Builders are not always familiar with dissimilarities between the CLT products and therefore strength classifications may be left without requiring. As the demand grows it is probable to have products in the markets without any standardizations. If certificates are not correct in every aspect there is a chance for constructional errors.” Especially in public construction Mr. Peltokangas longs after customers’ requirements for clear origins of raw materials as well as standardization of production processes.

”Mastering the gluing technique is the key. It separates the best from the rest in the CLT industry.” — ”It is developed to the point where the structure breaths.” As a special feature HOISKO glues the board edges in order to reduce cracks between the boards. This makes the surface visually pleasant.

Living in a solid timber structure home is safe. A CLT wall does not usually need additional vapor barriers or insulation. Therefore one-piece solid wood wall components are free from moisture condensation and air leaks, structural errors and mold.

HOISKO’s raw material has the national C24 strength classification. The Finnish wood is superior to most European materials by its durability in principle. HOISKO CLT is CE marked as well. The polyurethane adhesive, as well as the whole HOISKO CLT product has the national low emission classification M1 for building materials.

Photo and original text by Pentti Höri
Read the whole article, pages 36-37, here (in Finnish)

The post Insist on certificated CLT appeared first on Hoisko CLT.

”Rakentajatkaan eivät välttämättä ymmärrä vielä sitä, että clt:tä voi olla monenlaista, eikä lujuusluokituksia tarkisteta. Markkinoille tulee kovan kysynnän takia varmaankin tuotteita ilman mitään standardointeja.” — ”Elleivät sertifikaatit ole kaikilta osin kunnossa, voidaan päätyä rakennusvirheisiin.” Etenkin julkiselle puolelle Peltokangas toivoo puun alkuperän sekä koko tuotantoprosessin oikeanlaisen standardoinnin selvittämistä.

”Liimaustekniikan hallinta on kaiken a ja o, se erottaa jyvät akanoista myös clt-teollisuudessa.” — ”Se on kehitelty siihen pisteeseen, että rakenne hengittää.” HOISKOssa käytetään lamellien välisen liimauksen lisäksi reunaliimausta lautojen väleissä, jolloin rakoilu niiltä osin estyy ja pinta kestää myös visuaalisen tarkastelun.

Massiivipuurakenteen kanssa on turvallista elää, ilmavuodoista ja kosteuden tiivistymisestä ei tarvitse huolehtia. Yksiaineiseen puuseinään ei voi tehdä rakennevirhettä eikä sitä saa homehtumaan. Clt-seinä ei tarvitse höyrynsulkuja eikä aina edes eristeitä.

HOISKO käyttää raaka-aineenaan C24-lujuusluokiteltua puuta, joka jo lähtökohtaisesti on lujempaa kuin useimmat eurooppalaiset materiaalit. Lisäksi HOISKO CLT on CE-hyväksytty. Myös sekä liima että koko lopputuote ovat saaneet parhaan M1-päästöluokituksen, joka takaa, ettei sisäilmaan haihdu epäterveellisiä yhdisteitä.

Kuva ja alkuperäinen teksti Pentti Höri

Lue koko juttu (s. 36-37) täältä

The post Rakentaja, tarkista materiaalin sertifikaatit! appeared first on Hoisko CLT.