<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>clt-rakentaminen Archives &#8211; Hoisko CLT</title>
	<atom:link href="https://hoisko.fi/tag/clt-rakentaminen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://hoisko.fi/tag/clt-rakentaminen/</link>
	<description>CLT-rakentamisen kumppani</description>
	<lastBuildDate>Mon, 30 Oct 2023 08:02:37 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.0.8</generator>

<image>
	<url>https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2020/05/cropped-hoisko_ikoni-32x32.png</url>
	<title>clt-rakentaminen Archives &#8211; Hoisko CLT</title>
	<link>https://hoisko.fi/tag/clt-rakentaminen/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Matti Yli-Sissala</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/10/27/esittelyssa-hoisko-cltn-avainhenkilot-matti-yli-sissala/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 27 Oct 2023 06:37:42 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[clt-asiantuntija]]></category>
		<category><![CDATA[clt-osaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[kustannustehokas clt-suunnittelu]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=7209</guid>

					<description><![CDATA[<p>HOISKO CLT:n työssäkäyvillä osakkailla on yhteensä noin 150 vuoden työkokemus liimattujen massiivipuurakenteiden parissa. Matti Yli-Sissalalla on alan kokemusta noin 30 vuotta. Hän luotsaa HOISKO CLT:n suunnittelutiimiä. &#160; Matti Yli-Sissala on tehnyt koko työuransa massiivipuun parissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä. – Massiivipuu on aina ollut sydäntäni lähellä, eikä siihen kyllästy, hän sanoo. HOISKO CLT:n ajatuksena on ollut alusta asti koota saman katon alle monipuolinen massiivipuurakentamisen osaaminen. CLT-elementtien suunnittelu on omassa talossa, mikä on poikkeuksellista. – Tuotannon läheisyys ja sen tunteminen ovat iso etu elementtisuunnittelussa. Se mahdollistaa prosessin sujuvuuden ja tekee helpoksi asiakkaan toiveiden huomioon ottamisen, Yli-Sissala kuvaa. &#160; Tavoitteena rakentamisen helppous HOISKOn CLT-suunnittelija pyrkii aina löytämään asiakkaan kannalta optimaaliset ratkaisut. Hän ottaa huomioon työmaan ja asentamisen helppouden ja sujuvuuden, mikä tarkoittaa myös kustannustehokkuutta. – CLT on yhtenäistä massaa. Se tekee suunnittelusta lähtökohtaisesti helppoa. Mitkä tahansa arkkitehtikuvat taipuvat CLT-elementeistä toteutettaviksi. Sekä kokemusta että asiakaspalvelua on kuitenkin tuoda asiakkaalle aina esiin se, millaiset vaikutukset ratkaisuilla on kustannuksiin. Myös ulkonäköasiat ovat keskeisiä. Esimerkiksi saumat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan väliseinien kohdille, jotta ne eivät riko yhtenäistä seinäpintaa. Kun kohteeseen tulee isoja ikkuna-aukkoja, suunnittelija pohtii, milloin ne on järkevä tehdä samaan elementtiin aukkona, milloin jakaa seinä useampaan elementtiin. Yli-Sissala kannustaa avoimuuteen materiaalien yhdistämisessä. Esimerkiksi CLT-seinät toimivat hyvin myös betonirunkoisessa talossa, eivätkä elementtien liitokset ole vaikeita. &#160; CLT mahdollistaa yksinkertaiset detaljit Ihannetilanteessa HOISKO CLT pääsee mahdollisimman varhaisessa tuomaan näkökulmia myös rakennesuunnitteluun. Sillä on suuri merkitys etenkin isoissa, julkisissa kohteissa. – Monesti rakennekuvissa törmää turhan monimutkaisiin detaljeihin. Liitoksista suunnitellaan aivan liian järeitä, vaikka simppelit liitokset riittäisivät. Varsinkin julkisessa rakentamisessa rakennesuunnittelussa käytetään paljon rautaa ja tehdään turhia kustannuksia. Yksi selitys tähän voi olla se, että rakennesuunnittelijan käyttämät detaljit eivät ole juuri kohteen mukaiset vaan esimerkiksi isomman rakennuksen, Yli-Sissala listaa. CLT-mahdollistaa kiinnitykset yksinkertaisilla liitoksilla. – Turhaa työtä ja kuluja välttää, kun rakennesuunnittelun tekee CLT:n tunteva ammattilainen ja kun elementtivalmistajaan ollaan yhteydessä hyvissä ajoin. CNC-koneet ohjelmoidaan tekemään valmiit seinäelementit elementtisuunnittelussa syntyvän 3D-mallinnuksen pohjalta. Elementtiin suunnitellaan ja työstetään myös erilaiset läpiviennit ja mahdollinen julkisivun uritus. &#8211; Elementteihin tehdään jo tehtaalla aukot ilmastoinnille ja sähkövedoille. Oleellista onkin, että asiakas toimittaa sähkö- ja lvi-suunnitelmat meille hyvissä ajoin. &#160; Varhainen yhteydenotto HOISKOon kannattaa Yli-Sissala painottaa, että yhteyttä on hyvä ottaa luonnosvaiheessa tai viimeistään rakennesuunnitteluvaiheen alkupuolella, jolloin ratkaisuihin päästään ottamaan kantaa. Kokonaisvaltaisemmin mukaan pystytään tulemaan tietenkin siinä vaiheessa, kun asiakkaan kanssa on tehty sopimus elementtien toimittamisesta. – Omakotitaloissa ja pienemmissä julkisissa kohteissa ja liikuntahalleissa teemme mielellämme myös rakennesuunnittelun. Isoimmissa kohteissa elementtisuunnittelukin voi tulla muualta, mutta olemme mielellämme mukana opastamassa varhaisesta vaiheesta lähtien. Kun asiakas ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, voidaan miettiä myös sitä, miten suunnittelu kohteessa kannattaisi toteuttaa. HOISKOn kumppaniverkostosta löytyy CLT-osaajia sekä arkkitehti- että rakennesuunnitteluun. &#160; Matti Yli-Sissala Aloitti työuransa massiivipuun parissa kesätöissä samalla tontilla, jossa HOISKO CLT nykyään toimii. Silloin paikalla toimi lamellihirsitekniikan kehittänyt hirsitalovalmistaja Finwood. Suunnittelijaksi hän tuli suoraan koulun penkistä 90-luvun alkuvuosina. HOISKO CLT:llä Yli-Sissalan vetovastuulla on suunnittelutiimi. Nykyään konkreettiseen suunnittelutyöhön jää vähemmän aikaa, mutta sitäkin hän tekee jonkun verran.</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/10/27/esittelyssa-hoisko-cltn-avainhenkilot-matti-yli-sissala/">Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Matti Yli-Sissala</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>HOISKO CLT:n työssäkäyvillä osakkailla on yhteensä noin 150 vuoden työkokemus liimattujen massiivipuurakenteiden parissa. Matti Yli-Sissalalla on alan kokemusta noin 30 vuotta. Hän luotsaa HOISKO CLT:n suunnittelutiimiä.</strong></p>
<p>&nbsp;</p>
<p><strong>Matti Yli-Sissala</strong> on tehnyt koko työuransa massiivipuun parissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä.</p>
<p>– Massiivipuu on aina ollut sydäntäni lähellä, eikä siihen kyllästy, hän sanoo.</p>
<p>HOISKO CLT:n ajatuksena on ollut alusta asti koota saman katon alle monipuolinen massiivipuurakentamisen osaaminen. CLT-elementtien suunnittelu on omassa talossa, mikä on poikkeuksellista.</p>
<p>– Tuotannon läheisyys ja sen tunteminen ovat iso etu elementtisuunnittelussa. Se mahdollistaa prosessin sujuvuuden ja tekee helpoksi asiakkaan toiveiden huomioon ottamisen, Yli-Sissala kuvaa.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Tavoitteena rakentamisen helppous</h2>
<p>HOISKOn CLT-suunnittelija pyrkii aina löytämään asiakkaan kannalta optimaaliset ratkaisut. Hän ottaa huomioon työmaan ja asentamisen helppouden ja sujuvuuden, mikä tarkoittaa myös kustannustehokkuutta.</p>
<p>– CLT on yhtenäistä massaa. Se tekee suunnittelusta lähtökohtaisesti helppoa. Mitkä tahansa arkkitehtikuvat taipuvat CLT-elementeistä toteutettaviksi. Sekä kokemusta että asiakaspalvelua on kuitenkin tuoda asiakkaalle aina esiin se, millaiset vaikutukset ratkaisuilla on kustannuksiin.</p>
<p>Myös ulkonäköasiat ovat keskeisiä. Esimerkiksi saumat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan väliseinien kohdille, jotta ne eivät riko yhtenäistä seinäpintaa. Kun kohteeseen tulee isoja ikkuna-aukkoja, suunnittelija pohtii, milloin ne on järkevä tehdä samaan elementtiin aukkona, milloin jakaa seinä useampaan elementtiin.</p>
<p>Yli-Sissala kannustaa avoimuuteen materiaalien yhdistämisessä. Esimerkiksi CLT-seinät toimivat hyvin myös betonirunkoisessa talossa, eivätkä elementtien liitokset ole vaikeita.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>CLT mahdollistaa yksinkertaiset detaljit</h2>
<figure id="attachment_7268" aria-describedby="caption-attachment-7268" style="width: 225px" class="wp-caption alignright"><img fetchpriority="high" decoding="async" class="wp-image-7268 size-medium" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/matti_yli-sissala_hoisko_clt_suunnittelu_2_450-225x300.jpg" alt="" width="225" height="300" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/matti_yli-sissala_hoisko_clt_suunnittelu_2_450-225x300.jpg 225w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/matti_yli-sissala_hoisko_clt_suunnittelu_2_450.jpg 450w" sizes="(max-width: 225px) 100vw, 225px" /><figcaption id="caption-attachment-7268" class="wp-caption-text">Matilla on 30 vuoden kokemus suunnittelusta.</figcaption></figure>
<p>Ihannetilanteessa HOISKO CLT pääsee mahdollisimman varhaisessa tuomaan näkökulmia myös rakennesuunnitteluun. Sillä on suuri merkitys etenkin isoissa, julkisissa kohteissa.</p>
<p>– Monesti rakennekuvissa törmää turhan monimutkaisiin detaljeihin. Liitoksista suunnitellaan aivan liian järeitä, vaikka simppelit liitokset riittäisivät. Varsinkin julkisessa rakentamisessa rakennesuunnittelussa käytetään paljon rautaa ja tehdään turhia kustannuksia. Yksi selitys tähän voi olla se, että rakennesuunnittelijan käyttämät detaljit eivät ole juuri kohteen mukaiset vaan esimerkiksi isomman rakennuksen, Yli-Sissala listaa.</p>
<p>CLT-mahdollistaa kiinnitykset yksinkertaisilla liitoksilla.</p>
<p>– Turhaa työtä ja kuluja välttää, kun rakennesuunnittelun tekee CLT:n tunteva ammattilainen ja kun elementtivalmistajaan ollaan yhteydessä hyvissä ajoin.</p>
<p>CNC-koneet ohjelmoidaan tekemään valmiit seinäelementit elementtisuunnittelussa syntyvän 3D-mallinnuksen pohjalta. Elementtiin suunnitellaan ja työstetään myös erilaiset läpiviennit ja mahdollinen julkisivun uritus.</p>
<p>&#8211; Elementteihin tehdään jo tehtaalla aukot ilmastoinnille ja sähkövedoille. Oleellista onkin, että asiakas toimittaa sähkö- ja lvi-suunnitelmat meille hyvissä ajoin.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Varhainen yhteydenotto HOISKOon kannattaa</h2>
<p>Yli-Sissala painottaa, että yhteyttä on hyvä ottaa luonnosvaiheessa tai viimeistään rakennesuunnitteluvaiheen alkupuolella, jolloin ratkaisuihin päästään ottamaan kantaa.</p>
<p>Kokonaisvaltaisemmin mukaan pystytään tulemaan tietenkin siinä vaiheessa, kun asiakkaan kanssa on tehty sopimus elementtien toimittamisesta.</p>
<p>– Omakotitaloissa ja pienemmissä julkisissa kohteissa ja liikuntahalleissa teemme mielellämme myös rakennesuunnittelun. Isoimmissa kohteissa elementtisuunnittelukin voi tulla muualta, mutta olemme mielellämme mukana opastamassa varhaisesta vaiheesta lähtien.</p>
<p>Kun asiakas ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, voidaan miettiä myös sitä, miten suunnittelu kohteessa kannattaisi toteuttaa. HOISKOn kumppaniverkostosta löytyy CLT-osaajia sekä arkkitehti- että rakennesuunnitteluun.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h3>Matti Yli-Sissala</h3>
<ul>
<li>Aloitti työuransa massiivipuun parissa kesätöissä samalla tontilla, jossa HOISKO CLT nykyään toimii. Silloin paikalla toimi lamellihirsitekniikan kehittänyt hirsitalovalmistaja Finwood. Suunnittelijaksi hän tuli suoraan koulun penkistä 90-luvun alkuvuosina.</li>
<li>HOISKO CLT:llä Yli-Sissalan vetovastuulla on suunnittelutiimi. Nykyään konkreettiseen suunnittelutyöhön jää vähemmän aikaa, mutta sitäkin hän tekee jonkun verran.</li>
</ul>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/10/27/esittelyssa-hoisko-cltn-avainhenkilot-matti-yli-sissala/">Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Matti Yli-Sissala</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Laadukkaita vuokra-asuntoja CLT-massiivipuusta</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/10/23/laadukkaita-vuokra-asuntoja-clt-massiivipuusta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 Oct 2023 12:40:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Asiakastarinat]]></category>
		<category><![CDATA[clt-pienkerrostalo]]></category>
		<category><![CDATA[Rakennusliikkeet]]></category>
		<category><![CDATA[clt-opiskelija-asuminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ekologinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[laadukas vuokra-asunto]]></category>
		<category><![CDATA[massiivipuu vuokra-asuntorakentamisessa]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=7160</guid>

					<description><![CDATA[<p>“CLT vastaa vuokra-asuntomarkkinoiden kasvaviin laatu- ja ympäristövaatimuksiin”, sanoo vuokra-asuntojen asiantuntija Jaakko Tokola Findea Oy:stä. Kokkolaan valmistui elokuussa 2023 erityisesti opiskelijoille suunnattu vuokratalokohde, jonka asuntoihin jonotettiin kuumeisesti. Kahdesta luhtitalosta muodostuvan As Oy Pilotin rakentamisen lähtökohtana ovat olleet ekologisuus ja korkea laatu. Ne lähtevät ulkoseinämateriaalista, CLT-massiivipuusta. – CLT mahdollisti kokonaan muovittoman rakennuksen ja hengittävän seinärakenteen, sanoo kohteen rakennuttajan, Findea Oy:n, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Tokola. Kaikki 26 asuntoa ovat yksiöitä. Kauneus ja laatu jatkuvat sisällä asunnoissa niin massiivipuisissa ulkoseinissä kuin muissakin materiaaliratkaisuissa. Yläkerran asunnoissa luksusta ovat yli neljän metrin huonekorkeus ja sen mahdollistamat parvet. Luonnonvalon maksimoivat liki lattiaan ulottuvat ikkunat. Kiintokalusteita on enemmän kuin yksiöissä tyypillisesti. &#160; CLT-vuokrataloja kampuksen kylkeen Liki 20 vuotta toiminut Findea on merkittävimpiä vuokra-asuntojen tarjoajia Kokkolassa kaupungin jälkeen. Yrityksen toiminta-ajatuksena on rakentaa ja vuokrata laadukkaita pientaloja rivitaloista paritaloihin. Uusia asuntoja se rakentaa 20–50 vuodessa. Ensisijaisesti opiskelijoille suunnatut luhtitalot ovat uusi aluevaltaus. – Kun kohdetta lähdettiin suunnittelemaan ammattikorkeakoulun kampuksen lähelle, päätimme kokeilla, miten tällaiset asunnot kiinnostavat opiskelijoita. Vaikka asuntojen hintataso on hieman korkeampi, niin kiinnostus onkin ollut todella kovaa. Nykypäivän opiskelijat haluavat laatua ja yksilöllistä asumista, Tokola sanoo. Hakemuksia tuli moninkertaisesti enemmän kuin asuntoja oli tarjolla. Ne onnekkaat, jotka asunnon saivat, pääsivät muuttamaan elo-syyskuussa. 90 prosenttia asukkaista on opiskelijoita. Asunnot ovat saaneet asukkailta paljon hyvää palautetta. – CLT pääsee oikeuksiinsa, kun sen näkee paikan päällä. Puupinnan kauneus koskettaa asuntoon astuessa, kuvaa Tokola palautetta. &#160; Vuokra-asuntotarjonnassa iso aukko Tokola näkee, että vuokra-asuntomarkkinoilla on koko Suomessa valtava vajaus uudemmista, hyvälaatuisista vuokra-asunnoista, nimenomaan pientaloista. Juuri tätä aukkoa Findea kursii kiinni asuntotuotannollaan omalla alueellaan. – Korjausvelka kasvaa vanhoissa asunnoissa koko ajan, ja uusien vuokra-asuntojen suhteellinen määrä on vähentynyt. Ja kun rakennustavasta puhutaan, niin vuokra-asuntomarkkinoilta on puuttunut kokonaan energiatehokas rakentaminen: massiivipuu, puurakentaminen ja maalämpö. Lähtökohtaisesti on tehty betonista, hän sanoo. – Maailma on kuitenkin muuttunut ja muuttuu koko ajan. Vuokra-asunnoilta vaaditaan yhtä lailla laatua ja ympäristöystävällisyyttä. &#160; “Me arvostamme tätä ekologista materiaalia. Rakentamisen nopeus ja materiaalin kauneus sekä laatu ajavat kaiken muun edelle.” Ekologisuuden vaatimus ei tule hänen mukaansa pelkästään asunnonhakijoilta. – Vuokra-asuntorahastoilla on tiukat ympäristökriteerit. Massiivipuinen asuntoyhtiö on paljon helpompi myydä rahastolle kuin joku muu. Tämä on yksi keskeinen syy, miksi Findea valitsi materiaaliksi CLT-massiivipuun, sillä yritys myy kohteitaan myös rahastoille. As Oy Pilotti Sisältää kaikkiaan 26 yksiötä kahdessa luhtitalossa. Rakennusten ulkoseinät ovat CLT-elementtejä. Kantavat rakenteet ovat betonia. CLT-elementtien puupinta on jätetty näkyviin sisällä ja ulkona. Ulkopinnassa on vaakauritus. Ulkopintaan on tehty tehtaalla maalin tarttumista parantava plaanaus. Julkisivun pintakäsittelynä on läpikuultava petsaus. Sisäseinät on käsitelty läpikuultavalla vahalla.</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/10/23/laadukkaita-vuokra-asuntoja-clt-massiivipuusta/">Laadukkaita vuokra-asuntoja CLT-massiivipuusta</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>“CLT vastaa vuokra-asuntomarkkinoiden kasvaviin laatu- ja ympäristövaatimuksiin”, sanoo vuokra-asuntojen asiantuntija Jaakko Tokola Findea Oy:stä.</strong></p>
<p>Kokkolaan valmistui elokuussa 2023 erityisesti opiskelijoille suunnattu vuokratalokohde, jonka asuntoihin jonotettiin kuumeisesti. Kahdesta luhtitalosta muodostuvan As Oy Pilotin rakentamisen lähtökohtana ovat olleet ekologisuus ja korkea laatu. Ne lähtevät ulkoseinämateriaalista, CLT-massiivipuusta.</p>
<p>– CLT mahdollisti kokonaan muovittoman rakennuksen ja hengittävän seinärakenteen, sanoo kohteen rakennuttajan, Findea Oy:n, hallituksen puheenjohtaja <strong>Jaakko Tokola</strong>.</p>
<p>Kaikki 26 asuntoa ovat yksiöitä. Kauneus ja laatu jatkuvat sisällä asunnoissa niin massiivipuisissa ulkoseinissä kuin muissakin materiaaliratkaisuissa.</p>
<p>Yläkerran asunnoissa luksusta ovat yli neljän metrin huonekorkeus ja sen mahdollistamat parvet. Luonnonvalon maksimoivat liki lattiaan ulottuvat ikkunat. Kiintokalusteita on enemmän kuin yksiöissä tyypillisesti.</p>
<h2></h2>
<p>&nbsp;</p>
<h2>CLT-vuokrataloja kampuksen kylkeen</h2>
<figure id="attachment_7166" aria-describedby="caption-attachment-7166" style="width: 450px" class="wp-caption alignright"><img decoding="async" class="wp-image-7166 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_korkea_sisatila.jpg" alt="" width="450" height="672" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_korkea_sisatila.jpg 450w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_korkea_sisatila-201x300.jpg 201w" sizes="(max-width: 450px) 100vw, 450px" /><figcaption id="caption-attachment-7166" class="wp-caption-text">Tilan tuntu on Jaakko Tokolan mukaan yksi keskeisimpiä asioita, joita vuokra-asunnoissa arvostetaan. Tässä kohteessa yläkerran asuntojen huonekorkeus on yli neljä metriä.</figcaption></figure>
<p>Liki 20 vuotta toiminut Findea on merkittävimpiä vuokra-asuntojen tarjoajia Kokkolassa kaupungin jälkeen.</p>
<p>Yrityksen toiminta-ajatuksena on rakentaa ja vuokrata laadukkaita pientaloja rivitaloista paritaloihin. Uusia asuntoja se rakentaa 20–50 vuodessa.</p>
<p>Ensisijaisesti opiskelijoille suunnatut luhtitalot ovat uusi aluevaltaus.</p>
<p>– Kun kohdetta lähdettiin suunnittelemaan ammattikorkeakoulun kampuksen lähelle, päätimme kokeilla, miten tällaiset asunnot kiinnostavat opiskelijoita. Vaikka asuntojen hintataso on hieman korkeampi, niin kiinnostus onkin ollut todella kovaa. Nykypäivän opiskelijat haluavat laatua ja yksilöllistä asumista, Tokola sanoo.</p>
<p>Hakemuksia tuli moninkertaisesti enemmän kuin asuntoja oli tarjolla. Ne onnekkaat, jotka asunnon saivat, pääsivät muuttamaan elo-syyskuussa. 90 prosenttia asukkaista on opiskelijoita.</p>
<p>Asunnot ovat saaneet asukkailta paljon hyvää palautetta.</p>
<p>– CLT pääsee oikeuksiinsa, kun sen näkee paikan päällä. Puupinnan kauneus koskettaa asuntoon astuessa, kuvaa Tokola palautetta.</p>
<p>&nbsp;</p>
<figure id="attachment_7169" aria-describedby="caption-attachment-7169" style="width: 956px" class="wp-caption alignleft"><img decoding="async" class="wp-image-7169 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_2.jpg" alt="" width="956" height="712" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_2.jpg 956w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_2-300x223.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_2-768x572.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_2-480x357.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_2-500x372.jpg 500w" sizes="(max-width: 956px) 100vw, 956px" /><figcaption id="caption-attachment-7169" class="wp-caption-text">Kaunis rakennus ja materiaali herättivät laajasti huomiota kokkolaisten keskuudessa jo rakennusaikana, ja asuntojen vuokraaminen kiinnosti muun muassa valtakunnallisia toimijoita.</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Vuokra-asuntotarjonnassa iso aukko</h2>
<p>Tokola näkee, että vuokra-asuntomarkkinoilla on koko Suomessa valtava vajaus uudemmista, hyvälaatuisista vuokra-asunnoista, nimenomaan pientaloista. Juuri tätä aukkoa Findea kursii kiinni asuntotuotannollaan omalla alueellaan.</p>
<p>– Korjausvelka kasvaa vanhoissa asunnoissa koko ajan, ja uusien vuokra-asuntojen suhteellinen määrä on vähentynyt. Ja kun rakennustavasta puhutaan, niin vuokra-asuntomarkkinoilta on puuttunut kokonaan energiatehokas rakentaminen: massiivipuu, puurakentaminen ja maalämpö. Lähtökohtaisesti on tehty betonista, hän sanoo.</p>
<p>– Maailma on kuitenkin muuttunut ja muuttuu koko ajan. Vuokra-asunnoilta vaaditaan yhtä lailla laatua ja ympäristöystävällisyyttä.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h3>“Me arvostamme tätä ekologista materiaalia. Rakentamisen nopeus ja materiaalin kauneus sekä laatu ajavat kaiken muun edelle.”</h3>
<h3></h3>
<p>Ekologisuuden vaatimus ei tule hänen mukaansa pelkästään asunnonhakijoilta.</p>
<p>– Vuokra-asuntorahastoilla on tiukat ympäristökriteerit. Massiivipuinen asuntoyhtiö on paljon helpompi myydä rahastolle kuin joku muu.</p>
<p>Tämä on yksi keskeinen syy, miksi Findea valitsi materiaaliksi CLT-massiivipuun, sillä yritys myy kohteitaan myös rahastoille.</p>
<figure id="attachment_7171" aria-describedby="caption-attachment-7171" style="width: 959px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-7171 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_3.jpg" alt="" width="959" height="717" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_3.jpg 959w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_3-300x224.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_3-768x574.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_3-480x359.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/10/CLT_pienkerrostalo_Findea_As_oy_Pilotti_HOISKO_CLT_ulkoa_3-500x374.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 959px) 100vw, 959px" /><figcaption id="caption-attachment-7171" class="wp-caption-text">Massiivipuu vastaa niin asuntoa etsivien kuin vuokra-asuntorahastojenkin laatu- ja ympäristövaatimuksiin.</figcaption></figure>
<h3>As Oy Pilotti</h3>
<ul>
<li>Sisältää kaikkiaan 26 yksiötä kahdessa luhtitalossa.</li>
<li>Rakennusten ulkoseinät ovat CLT-elementtejä. Kantavat rakenteet ovat betonia.</li>
<li>CLT-elementtien puupinta on jätetty näkyviin sisällä ja ulkona. Ulkopinnassa on vaakauritus.</li>
<li>Ulkopintaan on tehty tehtaalla maalin tarttumista parantava plaanaus. Julkisivun pintakäsittelynä on läpikuultava petsaus. Sisäseinät on käsitelty läpikuultavalla vahalla.</li>
</ul>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/10/23/laadukkaita-vuokra-asuntoja-clt-massiivipuusta/">Laadukkaita vuokra-asuntoja CLT-massiivipuusta</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/10/23/inkeroisten-suuren-monitoimitalon-massiivipuuelementit-hoisko-cltlta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 Oct 2023 12:17:45 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Julkinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Kunnat]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-koulu]]></category>
		<category><![CDATA[clt-monitoimitalo]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-päiväkoti]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Inkeroisten monitoimitalo]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen rakennushanke]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Kouvola]]></category>
		<category><![CDATA[massiivipuu julkisessa rakentamisessa]]></category>
		<category><![CDATA[massiivipuu koulurakentamisessa]]></category>
		<category><![CDATA[SRV]]></category>
		<category><![CDATA[SRVYhtiöt]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=7158</guid>

					<description><![CDATA[<p>HOISKO CLT:n tuotantolinjaa työllistää parhaillaan mittava julkinen rakennushanke. Toteutamme CLT-massiivipuuelementit Kouvolan Inkeroisiin valmistuvaan moderniin monitoimitaloon, jonka seinien sisään kootaan monia kuntalaisten palveluita: 700 lapselle mitoitetut koulu- ja päiväkotitilat, kirjasto, nuorisotilat ja palvelukeittiö. Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä. Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025. Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista. &#160; CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä. Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta. Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy. &#160; Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/10/23/inkeroisten-suuren-monitoimitalon-massiivipuuelementit-hoisko-cltlta/">Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>HOISKO CLT:n tuotantolinjaa työllistää parhaillaan mittava julkinen rakennushanke. Toteutamme CLT-massiivipuuelementit Kouvolan Inkeroisiin valmistuvaan moderniin monitoimitaloon, jonka seinien sisään kootaan monia kuntalaisten palveluita: 700 lapselle mitoitetut koulu- ja päiväkotitilat, kirjasto, nuorisotilat ja palvelukeittiö.</p>
<p>Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.</p>
<p>Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.</p>
<p>Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito</h2>
<p>Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.</p>
<p>Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.</p>
<p>Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p><em>Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy</em></p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/10/23/inkeroisten-suuren-monitoimitalon-massiivipuuelementit-hoisko-cltlta/">Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/09/18/esittelyssa-hoisko-cltn-avainhenkilot-jukka-peltokangas/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 18 Sep 2023 09:25:27 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Tuotanto]]></category>
		<category><![CDATA[Tutkimus]]></category>
		<category><![CDATA[Vastuullisuus]]></category>
		<category><![CDATA[clt-asiantuntija]]></category>
		<category><![CDATA[clt-osaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentamisen mahdollisuudet]]></category>
		<category><![CDATA[clt:n kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[clt:n tutkimus]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen clt-valmistaja]]></category>
		<category><![CDATA[massiivipuuosaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[suomalainen clt-valmistus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=7091</guid>

					<description><![CDATA[<p>HOISKO CLT:n vahvuus on kokonaisvaltainen massiivipuuosaaminen. Yrityksen työssäkäyvillä osakkailla on yhteensä noin 150 vuoden työkokemus liimattujen massiivipuurakenteiden (lamellihirsi, liimapuupalkki, CLT) parissa. Jukka Peltokankaalla alan kokemusta on noin 40 vuotta. Hän toimii HOISKO CLT:llä myynnissä ja vastaa tuotekehityksestä sekä tutkimuksesta. &#160; – Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013. Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat. Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut. – Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo. Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja. &#160; Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi. – Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa. Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle. – Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin. Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi. &#160; Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta. – Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo. &#160; &#8221;Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun &#8221;. &#160; HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan. – Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan. &#160; HOISKO CLT kehittää ja tutkii Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa. – Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana&#8230; Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa. Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista. – Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää. &#160; CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja. – En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin. Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta. – Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa. &#160; Jukka Peltokangas Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta. Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista. Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka. Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä.  &#160; Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/09/18/esittelyssa-hoisko-cltn-avainhenkilot-jukka-peltokangas/">Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>HOISKO CLT:n vahvuus on kokonaisvaltainen massiivipuuosaaminen. Yrityksen työssäkäyvillä osakkailla on yhteensä noin 150 vuoden työkokemus liimattujen massiivipuurakenteiden (lamellihirsi, liimapuupalkki, CLT) parissa. Jukka Peltokankaalla alan kokemusta on noin 40 vuotta. Hän toimii HOISKO CLT:llä myynnissä ja vastaa tuotekehityksestä sekä tutkimuksesta.</strong></p>
<p>&nbsp;</p>
<p>– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti <strong>Jukka Peltokangas</strong> itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.</p>
<p>Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.</p>
<p>Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.</p>
<p>– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.</p>
<p>Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet</h2>
<figure id="attachment_7106" aria-describedby="caption-attachment-7106" style="width: 225px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-7106 size-medium" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/09/Jukka-Peltokangas-HOISKO-CLT-225x300.jpg" alt="" width="225" height="300" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/09/Jukka-Peltokangas-HOISKO-CLT-225x300.jpg 225w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/09/Jukka-Peltokangas-HOISKO-CLT.jpg 450w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" /><figcaption id="caption-attachment-7106" class="wp-caption-text">– Ei puumies puusta irti pääse, luonnehtii Jukka Peltokangas pitkää uraansa massiivipuun parissa.</figcaption></figure>
<p>Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.</p>
<p>– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.</p>
<p>Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.</p>
<p>– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri <a href="https://hoisko.fi/hoisko/" target="_blank" rel="noopener">osa-alueilta</a>. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.</p>
<p>Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle</h2>
<p>HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen <a href="https://hoisko.fi/hoisko/arvot/" target="_blank" rel="noopener">ensimmäisten joukossa</a> Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.</p>
<p>– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h3 style="text-align: center;"><em>&#8221;Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun &#8221;.</em></h3>
<p>&nbsp;</p>
<p>HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan <a href="https://hoisko.fi/clt/clt-suunnittelu/" target="_blank" rel="noopener">suunnitteluun</a> aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.</p>
<p>– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>HOISKO CLT kehittää ja tutkii</h2>
<p>Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.</p>
<p>– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana&#8230; Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.</p>
<p>Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.</p>
<p>– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee</h2>
<p>Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.</p>
<p>– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.</p>
<p>Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.</p>
<p>– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h3>Jukka Peltokangas</h3>
<ul>
<li>Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.</li>
<li>Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.</li>
<li class="m_2953871868176326363paragraph"><span class="m_2953871868176326363normaltextrun">Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään <wbr />korkeakoulututkintoon saakka.</span><u></u></li>
<li class="m_2953871868176326363paragraph"><span class="m_2953871868176326363normaltextrun">Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä.</span><span class="m_2953871868176326363eop"> </span></li>
</ul>
<p>&nbsp;</p>
<p><strong>Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:</strong></p>
<p><iframe loading="lazy" title="HOISKO CLT production" width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/7qgqU5NdpMs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe></p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/09/18/esittelyssa-hoisko-cltn-avainhenkilot-jukka-peltokangas/">Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/09/18/clt-massiivipuu-on-siistijalle-mieluinen-materiaali/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 18 Sep 2023 08:01:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Julkinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Kuntien kokemuksia]]></category>
		<category><![CDATA[Sisustus]]></category>
		<category><![CDATA[clt-ekokoulu]]></category>
		<category><![CDATA[clt-elementti käytössä]]></category>
		<category><![CDATA[clt-käyttäjäkokemus]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-seinän puhdistus]]></category>
		<category><![CDATA[Laukaan ekokoulu]]></category>
		<category><![CDATA[Satavuon koulu]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=7065</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kuinka CLT-seinä pidetään puhtaana? Mitä, jos siihen tulee roiskeita? Tällaiset asiat mietityttivät Satavuon koulun siistijä Kirsi Tammela-Korisevaa, kun uusi CLT-koulurakennus valmistui vuonna 2018. Materiaali oli hänelle uusi. Nyt hän on vaalinut massiivipuukoulun siisteyttä viisi vuotta ja voi todeta, että vahapinnoitteella käsitelty CLT-seinä on siistijälle vaivaton ja mukava materiaali. Puupinnat on käsitelty Osmocolorin lähikuultavalla vahalla. – CLT on siivouksellisesti tosi helppo materiaali. Mitään ongelmia ei ole ollut. Ajattelin, että huokoisena materiaalina puu imaisee esimerkiksi värin sisäänsä, mutta niin ei ole käynyt. &#160; CLT-seinässä naarmut eivät näy Oppilaita on perusopetuksessa tänä vuonna 141, ja koulu on iltaisin aktiivisessa harrastuskäytössä. Vuodet ovat tuoneet Tammela-Korisevan mukaan luonnollisesti jo elämisen jälkiä. – CLT-seinissä niitä ei kuitenkaan näy toisin kuin betoni- ja kipsilevyseinissä. CLT antaa pienet kolhut ja kosketukset anteeksi ihan eri tavalla kuin muut seinämateriaalit. Pienet naarmut eivät massiivipuussa näy. Roiskeita tulee lähinnä roskisten tuntumaan muun muassa vesiväreistä. Ne lähtevät helposti kostealla pyyhkien pois, hän kuvaa. – Myöskään pyyhkiminen ei ole kuluttanut jälkeä puupintaan kuten muiden pintojen kanssa. Värikynää ei kukaan ole onneksi seiniin kokeillut. Pienet lyijykynän jäljet taas katoavat puupintaan niin, ettei niitä huomaa. Isommat lyijykynän jäljet lähtevät pyyhekumilla. Ekokoulussa siivousaineet on tarkkaan valittu ja karsittu. Käytössä on vain yksi yleispesuaine ja saniteettitilojen pesuaine. Joskus rasvaisiin tahroihin otetaan lisäksi avuksi astianpesuaine. – Ne ovat riittäneet hyvin. Järeämpiä aineita ei ole tarvittu, Tammela-Koriseva sanoo. &#160; Lisää Laukaan ekokoulusta: Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö – Hoisko CLT Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/09/18/clt-massiivipuu-on-siistijalle-mieluinen-materiaali/">CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Kuinka CLT-seinä pidetään puhtaana? Mitä, jos siihen tulee roiskeita?</p>
<p>Tällaiset asiat mietityttivät Satavuon koulun siistijä <strong>Kirsi Tammela-Korisevaa</strong>, kun uusi CLT-koulurakennus valmistui vuonna 2018. Materiaali oli hänelle uusi.</p>
<p>Nyt hän on vaalinut massiivipuukoulun siisteyttä viisi vuotta ja voi todeta, että vahapinnoitteella käsitelty CLT-seinä on siistijälle vaivaton ja mukava materiaali. Puupinnat on käsitelty Osmocolorin lähikuultavalla vahalla.</p>
<p>– CLT on siivouksellisesti tosi helppo materiaali. Mitään ongelmia ei ole ollut. Ajattelin, että huokoisena materiaalina puu imaisee esimerkiksi värin sisäänsä, mutta niin ei ole käynyt.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>CLT-seinässä naarmut eivät näy</h2>
<p>Oppilaita on perusopetuksessa tänä vuonna 141, ja koulu on iltaisin aktiivisessa harrastuskäytössä. Vuodet ovat tuoneet Tammela-Korisevan mukaan luonnollisesti jo elämisen jälkiä.</p>
<p>– CLT-seinissä niitä ei kuitenkaan näy toisin kuin betoni- ja kipsilevyseinissä. CLT antaa pienet kolhut ja kosketukset anteeksi ihan eri tavalla kuin muut seinämateriaalit. Pienet naarmut eivät massiivipuussa näy. Roiskeita tulee lähinnä roskisten tuntumaan muun muassa vesiväreistä. Ne lähtevät helposti kostealla pyyhkien pois, hän kuvaa.</p>
<p>– Myöskään pyyhkiminen ei ole kuluttanut jälkeä puupintaan kuten muiden pintojen kanssa. Värikynää ei kukaan ole onneksi seiniin kokeillut. Pienet lyijykynän jäljet taas katoavat puupintaan niin, ettei niitä huomaa. Isommat lyijykynän jäljet lähtevät pyyhekumilla.</p>
<p>Ekokoulussa siivousaineet on tarkkaan valittu ja karsittu. Käytössä on vain yksi yleispesuaine ja saniteettitilojen pesuaine. Joskus rasvaisiin tahroihin otetaan lisäksi avuksi astianpesuaine.</p>
<p>– Ne ovat riittäneet hyvin. Järeämpiä aineita ei ole tarvittu, Tammela-Koriseva sanoo.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p><strong>Lisää Laukaan ekokoulusta:</strong></p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2023/09/20/laukaan-clt-ekokoulu-houkuttelee-lapsiperheita/">Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT</a></p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2023/09/20/laukaan-clt-koulussa-ekologista-ovat-seka-seinat-etta-sisalto/">Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö – Hoisko CLT</a></p>
<p><a href="https://hoisko.fi/portfolio/massiivipuinen-ekokoulu/">Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT</a></p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/09/18/clt-massiivipuu-on-siistijalle-mieluinen-materiaali/">CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kuortaneen urheiluopistolle jo toinen liikuntahalli CLT:stä</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/06/12/kuortaneen-urheiluopistolle-jo-toinen-liikuntahalli-cltsta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 12 Jun 2023 12:56:04 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Asiakastarinat]]></category>
		<category><![CDATA[Julkinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Vastuullisuus]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-liikuntahalli]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ekologinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ilmastoystävällinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[kokemuksia clt:stä isossa kohteessa]]></category>
		<category><![CDATA[Kuortane OTC]]></category>
		<category><![CDATA[Kuortaneen urheiluopisto]]></category>
		<category><![CDATA[massiivipuu liikuntatilojen materiaalina]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=6863</guid>

					<description><![CDATA[<p>“Ensimmäisestä massiivipuuhallista saadut kokemukset tekivät materiaalivalinnasta helpon.” Kuortaneen urheiluopistolla eli Kuortane Olympic Training Centerissä otettiin huhtikuun alussa käyttöön jo toinen CLT:stä rakennettu liikuntahalli, LähiTapiola Areena. Hallin pituus on 65 metriä, leveys 30 metriä ja kerrosala 2400 neliötä. Kolme vuotta sitten valmistunut telinevoimisteluhalli, Lem-Kem Areena, oli Suomen ensimmäinen CLT-liikuntahalli. HOISKO CLT on molempien hallien elementtitoimittaja. – Ensimmäisestä hallista saatujen kokemusten ja käyttäjien erittäin hyvän palautteen perusteella oli helppo valita puu uudenkin hallin materiaaliksi, sanoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä. CLT-liikuntahalli on kaunis ja kaikumaton Massiivipuinen halli antaa urheilijoille kokonaan toisenlaisen ympäristön treenaamiselle kuin mihin teräshalleissa on totuttu. – Puun pinta on valoisa ja tyylikkään näköinen. Käyttäjät arvostavat sen tunnelmaa, viihtyisyyttä ja hyvää akustiikkaa. Tilan koosta huolimatta massiivipuisessa hallissa ei kaiu kuten teräshallissa. Puun antibakteeriset vaikutukset ovat tietenkin myös eduksi liikuntahallissa, Töyrylä listaa. Yksi massiivipuun eduista on jopa yllättänyt. Ensimmäisen vuoden lämmityskulut jäivät vain kolmannekseen arvioidusta, seuraava vuosi tuli sitäkin edullisemmaksi. – Tätä selittää puun tiivis rakenne. Se pitää lämmön sisällä ja myös varastoi ja luovuttaa sitä, sanoo Kuortaneen urheiluopiston kiinteistömestari Tuomo Haavisto. Haavisto on suunnitellut molemmat CLT-hallit. CLT-hallin asentaminen oli nopeaa Ensimmäisen hallin antama kokemus teki seuraavan suunnittelusta ja rakentamisesta entistä helpompaa. – Vaikka kyseessä on näin suuri halli, asentaminen oli nopeaa ja sujuvaa. Aikataulut, ja vieläpä tiukat, pitivät, sanoo Haavisto. Uudessa hallissa tehtiin joitakin erilaisia rakenneratkaisuja kuin ensimmäisessä. Aiemmassa CLT oli kantavana rakenteena. Nyt kantavaksi rakenteeksi tulivat liimapuiset mastopilarit, joiden päälle oli yksinkertaista toteuttaa kattorakenteet. Pilarit hoitavat samalla jäykistyksen, ja niillä saadaan rikkonaisuutta ja näyttävyyttä yli 60 metriä pitkään, yhtenäiseen seinäpintaan. Katon kannattajana on liimapuinen bumerangipalkki, ja kattorakenteena Seikat-kattoelementti. Umpipuinen, 8000 kilon painoinen elementti tuli tontille yhtenä kappaleena ja nostettiin sellaisenaan paikoilleen. Sekä hallin ulkoseinät että väliseinät ovat CLT:tä. Elementin puupinta on kauttaaltaan näkyvissä sekä sisällä että ulkona. Ulkopuolelta se on käsitelty läpikuultavalla, tummalla sävyllä, kun edellisen hallin pintakäsittely oli peittävä. Puun sävyisissä sisäpinnoissa on HOISKO CLT:n sertifioitu NT Deco -palonsuojakäsittely. CLT-halli herättää kiinnostusta Haavisto ja Töyrylä kiittävät HOISKO CLT:tä hyvästä suunnittelusta ja yhteistyöstä. – Jukka Peltokangas hoiti asiat hienolla palvelulla ja oli valmis palavereihin nopealla aikataululla. Työmaan haasteet, joita aina tulee, saatiin todella nopeasti ratkaistua. HOISKOn toiminnasta välittyy heidän mukaansa kunnioitus, ja yhdessä on hauska tehdä. CLT-hallit ovat tuoneet Kuortaneelle vieraita, joita massiivipuun käyttö hallin materiaalina kiinnostaa. – Kyllä tämä pöhinää ja kyselyitä on aiheuttanut, sanoo Haavisto. – Eihän puusta tehtyjä halleja ole totuttu näkemään, ja moni on havahtunut huomaamaan, että näinkin halleja voi rakentaa, miettii Töyrylä. Ensimmäisessä hallissa on käynyt treenaajia jo yli 20 maasta. Kesän liikkujien kohtauspaikka Uuden monitoimihallin myötä Kuortaneelle saatiin ensiluokkaiset puitteet salibandylle ja koripallolle. Kokonaan uusina lajeina treenimahdollisuudet saivat akrobatiavoimistelu ja crosstraining. LähiTapiola Areenalta löytyy myös toimistotiloja. Lajivalikoima edellytti poikkeuksellisia lattiaratkaisuja. Koripallokentän lattiapinta oli merkittävä investointi. Siitä haluttiin parasta, mitä saa, joten materiaalina on pohjoisamerikkalainen vaahtera kuten maailman NBA-kentilläkin. Sen päälle rullataan tarvittaessa Taraflex-matto salibandya varten. Crosstraining-alueella lattia on kumilaattaa. LähiTapiola Areenan kupeesta tulee keskeinen kohtauspaikka kesän lomailijoille ja liikkujille, sillä sen matalassa päädyssä on kesäkioski terasseineen. Sinne keskitetään myös kesäliikuntavälineiden vuokraus. Aivan hallin vieressä ovat muun muassa padel-kentät, ja suunnitelmissa on toteuttaa sen läheisyyteen lasten kesäliikuntapuisto. – Meidän erikoisuutemme onkin se, että samalla, kun valmennuskeskus kokoaa useiden lajien huippu-urheilijoita ympäri maailman, olemme myös tavallisten liikkujien lomakohde ja vapaa-ajan harrastuspaikka. Majoitusvuorokausia meillä on noin 130 000 vuodessa, Töyrylä sanoo. Ekologinen urheilukeskus Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisuus ovat keskeisessä roolissa kaikessa Kuortaneen urheiluopiston toiminnassa. Opiston tavoitteena on olla jo aivan lähivuosina hiilineutraali, ja puurakentamisella on tässä tärkeä rooli. Rakennukset lämpenevät maalämmöllä, ja noin viidennes sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla, joita on yhteensä 2900. Opistolla on rakennusmassaa kaikkiaan noin 50 000 kerrosneliötä. Erilaisia liikuntahalleja on seitsemän, minkä lisäksi päärakennuksesta löytyy uima- ja keilahallit. Vanhin liikuntahalli on puurakenteinen ja tehty vuonna 1952. &#160; Katso videolta, miltä Kuortaneen urheiluopiston CLT-liikuntahallin cross training -alueella näyttää:  (Kuvaus: Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto) Lue myös artikkelimme aiemmin Kuortaneen urheiluopistolle rakennetusta Suomen ensimmäisestä CLT-liikuntahallista, Lem-Kem Areenasta. Katso Lem-Kem Areenan esittely referensseistämme. Puu-lehden artikkeli LähiTapiola Areenasta Puu-Infon sivuilla.</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/06/12/kuortaneen-urheiluopistolle-jo-toinen-liikuntahalli-cltsta/">Kuortaneen urheiluopistolle jo toinen liikuntahalli CLT:stä</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>“Ensimmäisestä massiivipuuhallista saadut kokemukset tekivät materiaalivalinnasta helpon.”</strong></p>
<p><a href="https://www.kuortane.com/" target="_blank" rel="noopener">Kuortaneen urheiluopistolla</a> eli Kuortane Olympic Training Centerissä otettiin huhtikuun alussa käyttöön jo toinen CLT:stä rakennettu liikuntahalli, LähiTapiola Areena. Hallin pituus on 65 metriä, leveys 30 metriä ja kerrosala 2400 neliötä.</p>
<p>Kolme vuotta sitten valmistunut telinevoimisteluhalli, <a href="https://hoisko.fi/portfolio/massiivipuinen-voimisteluhalli-lem-kem-areena/" target="_blank" rel="noopener">Lem-Kem Areena</a>, oli Suomen ensimmäinen CLT-liikuntahalli. HOISKO CLT on molempien hallien elementtitoimittaja.</p>
<p>– Ensimmäisestä hallista saatujen kokemusten ja käyttäjien erittäin hyvän palautteen perusteella oli helppo valita puu uudenkin hallin materiaaliksi, sanoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja <strong>Jussi Töyrylä</strong>.</p>
<figure id="attachment_6929" aria-describedby="caption-attachment-6929" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6929 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6.jpg" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6-300x200.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6-1024x683.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6-768x512.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6-480x320.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6-1170x780.jpg 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_6-500x333.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6929" class="wp-caption-text">Massiivipuu tarjoaa liikkujille aivan omanlaistaan viihtyisyyttä, valoisuutta ja tunnelmaa. KUVA Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto</figcaption></figure>
<h2>CLT-liikuntahalli on kaunis ja kaikumaton</h2>
<p>Massiivipuinen halli antaa urheilijoille kokonaan toisenlaisen ympäristön treenaamiselle kuin mihin teräshalleissa on totuttu.</p>
<p>– Puun pinta on valoisa ja tyylikkään näköinen. Käyttäjät arvostavat sen tunnelmaa, viihtyisyyttä ja hyvää akustiikkaa. Tilan koosta huolimatta massiivipuisessa hallissa ei kaiu kuten teräshallissa. Puun antibakteeriset vaikutukset ovat tietenkin myös eduksi liikuntahallissa, Töyrylä listaa.</p>
<p>Yksi massiivipuun eduista on jopa yllättänyt. Ensimmäisen vuoden lämmityskulut jäivät vain kolmannekseen arvioidusta, seuraava vuosi tuli sitäkin edullisemmaksi.</p>
<p>– Tätä selittää puun tiivis rakenne. Se pitää lämmön sisällä ja myös varastoi ja luovuttaa sitä, sanoo Kuortaneen urheiluopiston kiinteistömestari <strong>Tuomo Haavisto</strong>.</p>
<p>Haavisto on suunnitellut molemmat CLT-hallit.</p>
<figure id="attachment_6931" aria-describedby="caption-attachment-6931" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6931 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla.jpg" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla-300x200.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla-1024x683.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla-768x512.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla-480x320.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla-1170x780.jpg 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_tuomo_haavisto_ja_jussi_toyryla-500x333.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6931" class="wp-caption-text">Tuomo Haavisto (vas) ja Jussi Töyrylä kertovat Kuortaneen urheiluopiston CLT-rakenteisten liikuntahallien saaneen paljon hyvää palautetta ja kiinnostusta.</figcaption></figure>
<h2>CLT-hallin asentaminen oli nopeaa</h2>
<p>Ensimmäisen hallin antama kokemus teki seuraavan suunnittelusta ja rakentamisesta entistä helpompaa.</p>
<p>– Vaikka kyseessä on näin suuri halli, asentaminen oli nopeaa ja sujuvaa. Aikataulut, ja vieläpä tiukat, pitivät, sanoo Haavisto.</p>
<p>Uudessa hallissa tehtiin joitakin erilaisia rakenneratkaisuja kuin ensimmäisessä. Aiemmassa CLT oli kantavana rakenteena. Nyt kantavaksi rakenteeksi tulivat liimapuiset mastopilarit, joiden päälle oli yksinkertaista toteuttaa kattorakenteet. Pilarit hoitavat samalla jäykistyksen, ja niillä saadaan rikkonaisuutta ja näyttävyyttä yli 60 metriä pitkään, yhtenäiseen seinäpintaan.</p>
<p>Katon kannattajana on liimapuinen bumerangipalkki, ja kattorakenteena Seikat-kattoelementti. Umpipuinen, 8000 kilon painoinen elementti tuli tontille yhtenä kappaleena ja nostettiin sellaisenaan paikoilleen.</p>
<p>Sekä hallin ulkoseinät että väliseinät ovat CLT:tä. Elementin puupinta on kauttaaltaan näkyvissä sekä sisällä että ulkona. Ulkopuolelta se on käsitelty läpikuultavalla, tummalla sävyllä, kun edellisen hallin pintakäsittely oli peittävä. Puun sävyisissä sisäpinnoissa on HOISKO CLT:n sertifioitu NT Deco -palonsuojakäsittely.</p>
<figure id="attachment_6980" aria-describedby="caption-attachment-6980" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6980 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko.jpg" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko-300x200.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko-1024x683.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko-768x512.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko-480x320.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko-1170x780.jpg 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_lattianteko-500x333.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6980" class="wp-caption-text">CLT-liikuntahallin lattia asennusvaiheessa. KUVA Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto</figcaption></figure>
<h2>CLT-halli herättää kiinnostusta</h2>
<p>Haavisto ja Töyrylä kiittävät HOISKO CLT:tä hyvästä suunnittelusta ja yhteistyöstä.</p>
<p>– Jukka Peltokangas hoiti asiat hienolla palvelulla ja oli valmis palavereihin nopealla aikataululla. Työmaan haasteet, joita aina tulee, saatiin todella nopeasti ratkaistua.</p>
<p>HOISKOn toiminnasta välittyy heidän mukaansa kunnioitus, ja yhdessä on hauska tehdä.</p>
<p>CLT-hallit ovat tuoneet Kuortaneelle vieraita, joita massiivipuun käyttö hallin materiaalina kiinnostaa.</p>
<p>– Kyllä tämä pöhinää ja kyselyitä on aiheuttanut, sanoo Haavisto.</p>
<p>– Eihän puusta tehtyjä halleja ole totuttu näkemään, ja moni on havahtunut huomaamaan, että näinkin halleja voi rakentaa, miettii Töyrylä.</p>
<p>Ensimmäisessä hallissa on käynyt treenaajia jo yli 20 maasta.</p>
<figure id="attachment_6935" aria-describedby="caption-attachment-6935" style="width: 1200px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6935 size-full" style="font-weight: bold; background-color: #eeeeee;" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4.jpg" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4-300x200.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4-1024x683.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4-768x512.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4-480x320.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4-1170x780.jpg 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/clt_liikuntahalli_kuortaneen_urheiluopisto_hoisko_clt_4-500x333.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6935" class="wp-caption-text">Crosstraining sai uuteen halliin oman osan. KUVA Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto</figcaption></figure>
<h2>Kesän liikkujien kohtauspaikka</h2>
<p>Uuden monitoimihallin myötä Kuortaneelle saatiin ensiluokkaiset puitteet salibandylle ja koripallolle. Kokonaan uusina lajeina treenimahdollisuudet saivat akrobatiavoimistelu ja crosstraining. LähiTapiola Areenalta löytyy myös toimistotiloja.</p>
<p>Lajivalikoima edellytti poikkeuksellisia lattiaratkaisuja. Koripallokentän lattiapinta oli merkittävä investointi. Siitä haluttiin parasta, mitä saa, joten materiaalina on pohjoisamerikkalainen vaahtera kuten maailman NBA-kentilläkin. Sen päälle rullataan tarvittaessa Taraflex-matto salibandya varten. Crosstraining-alueella lattia on kumilaattaa.</p>
<p>LähiTapiola Areenan kupeesta tulee keskeinen kohtauspaikka kesän lomailijoille ja liikkujille, sillä sen matalassa päädyssä on kesäkioski terasseineen. Sinne keskitetään myös kesäliikuntavälineiden vuokraus. Aivan hallin vieressä ovat muun muassa padel-kentät, ja suunnitelmissa on toteuttaa sen läheisyyteen lasten kesäliikuntapuisto.</p>
<p>– Meidän erikoisuutemme onkin se, että samalla, kun valmennuskeskus kokoaa useiden lajien huippu-urheilijoita ympäri maailman, olemme myös tavallisten liikkujien lomakohde ja vapaa-ajan harrastuspaikka. Majoitusvuorokausia meillä on noin 130 000 vuodessa, Töyrylä sanoo.</p>
<figure id="attachment_6937" aria-describedby="caption-attachment-6937" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6937 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2.jpg" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2-300x200.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2-1024x683.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2-768x512.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2-480x320.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2-1170x780.jpg 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/CLT_liikuntahalli_LahiTapiola_Areena_Kuortaneen_urheiluopisto_HOISKO_CLT_2-500x333.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6937" class="wp-caption-text">Kuortaneen urheiluopiston erikoisuus on se, että se palvelee niin maailman huippuja kuin tavallisia liikkujia, kuten tyky-ryhmiä. KUVA Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto</figcaption></figure>
<h4></h4>
<h4>Ekologinen urheilukeskus</h4>
<ul>
<li>Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisuus ovat keskeisessä roolissa kaikessa Kuortaneen urheiluopiston toiminnassa.</li>
<li>Opiston tavoitteena on olla jo aivan lähivuosina hiilineutraali, ja puurakentamisella on tässä tärkeä rooli.</li>
<li>Rakennukset lämpenevät maalämmöllä, ja noin viidennes sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla, joita on yhteensä 2900.</li>
<li>Opistolla on rakennusmassaa kaikkiaan noin 50 000 kerrosneliötä. Erilaisia liikuntahalleja on seitsemän, minkä lisäksi päärakennuksesta löytyy uima- ja keilahallit. Vanhin liikuntahalli on puurakenteinen ja tehty vuonna 1952.</li>
</ul>
<p>&nbsp;</p>
<p><strong>Katso videolta, miltä Kuortaneen urheiluopiston CLT-liikuntahallin cross training -alueella näyttää: </strong></p>
<p><iframe loading="lazy" title="CLT-liikuntahalli - LähiTapiola Areena Kuortaneen urheiluopistolla" width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/nUld31ZGT6w?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe></p>
<p><strong>(Kuvaus: Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto)</strong></p>
<p>Lue myös artikkelimme aiemmin Kuortaneen urheiluopistolle rakennetusta <a href="https://hoisko.fi/2022/01/27/ekologisin-arvoin-kasvava-kuortaneen-urheiluopisto-on-tyytyvainen-clt-halliinsa/" target="_blank" rel="noopener">Suomen ensimmäisestä CLT-liikuntahallista, Lem-Kem Areenasta</a>.</p>
<p>Katso <a href="https://hoisko.fi/portfolio/massiivipuinen-voimisteluhalli-lem-kem-areena/" target="_blank" rel="noopener">Lem-Kem Areenan esittely</a> referensseistämme.</p>
<p>Puu-lehden artikkeli LähiTapiola Areenasta <a href="https://puuinfo.fi/arkkitehtuuri/julkiset-rakennukset/lahitapiola-areena-kuortaneen-liikuntahallit/" target="_blank" rel="noopener">Puu-Infon sivuilla</a>.</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/06/12/kuortaneen-urheiluopistolle-jo-toinen-liikuntahalli-cltsta/">Kuortaneen urheiluopistolle jo toinen liikuntahalli CLT:stä</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/06/09/clt-rakenteinen-marttakahvio-on-joensuun-kauppatorin-sydan/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 09 Jun 2023 12:20:15 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Asiakastarinat]]></category>
		<category><![CDATA[liiketilarakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Vastuullisuus]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-arkkitehtuuri]]></category>
		<category><![CDATA[clt-kahvila]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[liiketila massiivipuusta]]></category>
		<category><![CDATA[Marttakahvio]]></category>
		<category><![CDATA[moderni arkkitehtuuri]]></category>
		<category><![CDATA[yritysten ja oppilaitosten yhteistyö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=6866</guid>

					<description><![CDATA[<p>Pohjois-Karjalan Martat valitsivat arvojaan vastaavan rakennusmateriaalin. Joensuun vilkkaan Kauppatorin sydämenä on sykkinyt lähes 50 vuotta Pohjois-Karjalan Marttojen Marttakahvio, perinteisten pohjoiskarjalaisten leivonnaisten tyyssija. Kahvion ykköstuote ovat paikan päällä paistettavat karjalanpiirakat, marttapiirakat, ja erikoisuus Piirakkapaja, jonka suuren ikkunan takaa kesäkansa voi seurata piirakoiden leipomista. Piirakkapajan leipurin apuna talkoilee joka kesä satoja maakunnan Marttoja. Viime syksynä Piirakkapajan ja Marttakahvion tulevaisuus oli puntarissa. Torialueen muutokset ja silloisten tilojen huono kunto panivat Martat miettimään, laitetaanko jauhot pussiin ja kahvion toiminnalle piste. Asiakkaiden kanta oli voimakas: Marttakahvion pitää löytyä torilta jatkossakin. Tarvittiin siis uudet tilat – ja äärimmäisen nopealla aikataululla. Tänä keväänä, vain reilut puoli vuotta myöhemmin, monet kaupunkilaiset seurasivatkin iloisina ja huojentuneina erikoiskuljetusta, joka toi torille kaksi viimeistelyä vaille valmista CLT-rakennusta. Siinä ne olivat: uusi kahvio ja Piirakkapaja. Rakennukset ovat modernin puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja myös osoitus siitä, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia on yrityselämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä: rakennushanke on ollut samalla Riveria-ammattiopiston ja ammattikorkeakoulu Karelian oppimiskohde. &#160; CLT:n kestävyys ja ekologisuus vastaavat Marttojen arvoja Marttakahvion toimintaa pyörittää yhdistys, Pohjois-Karjalan Martat. Tilat omistaa Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, joka vastasi rakennushankkeesta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja Heli Hjälm kertoo, että nopeasti tehdyn rakentamispäätöksen jälkeen oli ratkaistava yhtä nopeasti rakennusmateriaali ja toteutustapa. CLT-vaihtoehto nousi esiin, koska siitä oli kokemusta sekä arkkitehti Maija Korkeelalla (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto) että rakennesuunnittelija Mika Keskisalolla (KJ Insinööritoimisto Oy). Kun Hjälm kuuli CLT:n ominaisuuksista ja eduista, oli selvää, mitä hän hallitukselle esittää. – Niin Marttana kuin kuntapäättäjänäkin pidin tärkeänä, että kohde toteutetaan puusta. Joensuutahan kutsutaan Suomen puupääkaupungiksi, josta löytyy monia alan instituutioita ja oppilaitoksia. Toivoisin, että puurakentamista ja –arkkitehtuuria voitaisiin tuoda täällä esille nykyistä enemmän. Marttojen arvomaailmaan CLT istui täydellisesti. – Massiivipuuelementin ominaisuudet kulkevat rinnan ajamiemme asioiden kanssa. Martathan ovat kestävien ja ekologisten ratkaisujen airueita ja rohkeita edelläkävijöitä. Kun rakennamme tällaista modernia, puuarkkitehtuurista kokonaisuutta, näytämme mallia – kuten Martat ovat aina tehneet. Oppilaitokset pääsivät mukaan CLT-projektiin Aiemmin opettajana toiminutta Hjälmiä kiinnosti ajatus siitä, että rakennushankkeen voisi toteuttaa yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjota niille mahdollisuus oppimisprojektiin ammattilaisten mukana. Tämän kiinnostavuutta lisäsi materiaalivalinta, CLT, joka tarjosi oppilaitoksillekin mahdollisuuden nopeasti alaa valtaavan materiaalin ja tekniikan haltuunottoon. – Paljon puhutaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Tässä oli paikka konkretisoida se. Riveria-ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu lähtivät innolla mukaan. Karelian kolme insinööriopiskelijaa ovat vastanneet muun muassa kilpailutuksesta, hankinnoista, työmaasuunnittelusta ja massoittelusta. Riveriasta mukana on ollut talonrakennuksen, lvi-, sähkö- ja metsäalojen, pintakäsittelyn ja logistiikan opiskelijoita. Kaikkiaan hankkeen eri vaiheisiin on osallistunut yli 50 opiskelijaa. Hjälm on erittäin tyytyväinen opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön. – Oli hienoa tarjota oppimisprosessiksi tällainen isompi kohde, jossa on ollut mahdollista nähdä kokonaisuuden rakentuminen eri ammattilaisten yhteistyöllä. Tässä pääsee konkreettisesti näkemään myös suunnittelun, aikataulutuksen ja vuoropuhelun merkityksen, Hjälm sanoo. Vaalean CLT:n ja hiilletyn puun kaunis kontrasti Moderniin, arkkitehtuurisesti kauniiseen kokonaisuuteen kuuluu kaksi 34-neliöistä rakennusta, joista toinen on kahvila, toinen Piirakkapaja. Ne sijoittuvat vastakkain siten, että väliin tulee valokatteellinen pergola. Se tarjoaa kahvilapöydille suojan niin sateelta kuin paahteeltakin. Osassa ulkoseinistä CLT-pinta on jätetty näkyviin. Vaalealle puupinnalle on haettu kontrastia kahden seinän ulkoverhoilusta, joka on tehty hiilletystä puusta. Sitä valmistaa Hiil Oy, ja materiaalina käytetään kierrätyslautaa. Puun hiiltäminen on vanha japanilainen puunkäsittelymenetelmä, joka kestää sään ääriolosuhteita. Arkkitehti Maija Korkeelan kaunista suunnittelukäsialaa ovat monet yksityiskohdat kuten monikulmainen katto ja karmittomat ikkunat. Sen mahdollistaa ikkunan upottaminen jo tehtaalla tehtyyn CLT-elementin huullokseen. Suurin haaste kaikille on ollut tiukka aikataulu. Ratkaiseva päätös tehtiin elokuussa, havainnekuvat olivat kädessä syyskuussa ja rakennuslupa saatiin jouluksi. Elementit tulivat HOISKO CLT:n tehtaalta helmikuun alussa. Siinä vaiheessa torilla ei voitu rakennustöitä vielä aloittaa, joten rakennukset koottiin yhteistyökumppani Puuartisti Oy:n toimipaikassa. &#160; Kaupunkilaiset ihastuivat CLT-kahvioon Uuden Martta-kahvion valmistuminen on joensuulaisille sydämen asia. Se näkyy. Rakennushanketta on seurattu niin alueen lehdissä kuin työmaa-aitojen takana. Hypetystä, huomiota ja julkisuutta on hankkeen ympärillä riittänyt. – Kaikki, mitä tapahtuu torilla, on joensuulaisille kauhean tärkeää. Siihen on pitänyt tottua, että hanketta seurataan. Yleisöpalautetta tulee paljon, ja ihmiset kommentoivat, että on ihanaa, kun torille tulee tällaista modernia otetta. Toki jonkun mielestä tämä on liian moderni. Toukokuun lopussa odotus palkittiin ja uusi, upea kahvio avautui yleisölle. – Toivotaan, että Marttakahvio otetaan omaksi jälleen kerran, Hjälm sanoo. Hjälm antaa HOISKO CLT:lle kiitokset hyvästä yhteistyöstä. – HOISKOlta saatiin ehdottomasti parhainta asiakaspalvelua. Oli hienoa, miten tarjouksia kysyneisiin opiskelijoiden suhtauduttiin ja miten hyvää palvelua he saivat. Myös tilaukseen viime metreillä tulleesta muutoksesta selvittiin HOISKOn kanssa hienosti. Marttakahvio palvelee Joensuun Kauppatorilla arkisin klo 7-17.30 ja lauantaisin klo 8 –16. Kahvilasta löytyvät kaikki perinteiset pohjoiskarjalaiset leivonnaiset, joita myydään myös mukaan. Ennakkovarauksella voi osallistua myös Piirakkapajan piirakkakouluun, joka on etenkin turistien suosiossa. Marttakahvion löydät Facebookista ja Instagramista. Lue myös: “HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” – Hoisko CLT</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/06/09/clt-rakenteinen-marttakahvio-on-joensuun-kauppatorin-sydan/">CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Pohjois-Karjalan Martat valitsivat arvojaan vastaavan rakennusmateriaalin.</strong></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6906 alignright" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/Marttakahvion_logo_clt_rakennus.png" alt="" width="450" height="460" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/Marttakahvion_logo_clt_rakennus.png 450w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/Marttakahvion_logo_clt_rakennus-293x300.png 293w" sizes="auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px" />Joensuun vilkkaan Kauppatorin sydämenä on sykkinyt lähes 50 vuotta <a href="https://www.martat.fi/pohjois-karjala/" target="_blank" rel="noopener">Pohjois-Karjalan Marttojen</a> Marttakahvio, perinteisten pohjoiskarjalaisten leivonnaisten tyyssija.</p>
<p>Kahvion ykköstuote ovat paikan päällä paistettavat karjalanpiirakat, marttapiirakat, ja erikoisuus Piirakkapaja, jonka suuren ikkunan takaa kesäkansa voi seurata piirakoiden leipomista. Piirakkapajan leipurin apuna talkoilee joka kesä satoja maakunnan Marttoja.</p>
<p>Viime syksynä Piirakkapajan ja Marttakahvion tulevaisuus oli puntarissa. Torialueen muutokset ja silloisten tilojen huono kunto panivat Martat miettimään, laitetaanko jauhot pussiin ja kahvion toiminnalle piste. Asiakkaiden kanta oli voimakas: Marttakahvion pitää löytyä torilta jatkossakin.</p>
<p>Tarvittiin siis uudet tilat – ja äärimmäisen nopealla aikataululla.</p>
<p>Tänä keväänä, vain reilut puoli vuotta myöhemmin, monet kaupunkilaiset seurasivatkin iloisina ja huojentuneina erikoiskuljetusta, joka toi torille kaksi viimeistelyä vaille valmista CLT-rakennusta. Siinä ne olivat: uusi kahvio ja Piirakkapaja.</p>
<p>Rakennukset ovat modernin puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja myös osoitus siitä, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia on yrityselämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä: rakennushanke on ollut samalla <a href="https://www.riveria.fi/" target="_blank" rel="noopener">Riveria-ammattiopiston</a> ja ammattikorkeakoulu <a href="https://www.karelia.fi/" target="_blank" rel="noopener">Karelian</a> oppimiskohde.</p>
<figure id="attachment_6897" aria-describedby="caption-attachment-6897" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6897 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg.png" alt="" width="1200" height="1197" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg.png 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-300x300.png 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-1024x1021.png 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-150x150.png 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-768x766.png 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-480x480.png 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-600x600.png 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_1_heli_hjalm.jpg-500x499.png 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6897" class="wp-caption-text">Marttakahvion rakennukset tulivat torille viimeistelyä vaille valmiina. CLT-pinta on ulkona osittain näkyvissä, osittain verhoiltu hiilletyllä puulla, jota valmistaa Puuartistinakin tutun Miikka Kotilaisen Hiil Oy. CLT-pinnasta ja hiilletystä puusta muodostuu kaunis tumman ja vaalean puun vuoropuhelu, jossa toinen korostaa toistaan.</figcaption></figure>
<p>&nbsp;</p>
<h2></h2>
<h2>CLT:n kestävyys ja ekologisuus vastaavat Marttojen arvoja</h2>
<p>Marttakahvion toimintaa pyörittää yhdistys, <a href="https://www.martat.fi/pohjois-karjala/" target="_blank" rel="noopener">Pohjois-Karjalan Martat</a>. Tilat omistaa Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, joka vastasi rakennushankkeesta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja <strong>Heli Hjälm</strong> kertoo, että nopeasti tehdyn rakentamispäätöksen jälkeen oli ratkaistava yhtä nopeasti rakennusmateriaali ja toteutustapa.</p>
<p>CLT-vaihtoehto nousi esiin, koska siitä oli kokemusta sekä arkkitehti Maija Korkeelalla (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto) että rakennesuunnittelija Mika Keskisalolla (KJ Insinööritoimisto Oy). Kun Hjälm kuuli CLT:n ominaisuuksista ja eduista, oli selvää, mitä hän hallitukselle esittää.</p>
<p>– Niin Marttana kuin kuntapäättäjänäkin pidin tärkeänä, että kohde toteutetaan puusta. Joensuutahan kutsutaan Suomen puupääkaupungiksi, josta löytyy monia alan instituutioita ja oppilaitoksia. Toivoisin, että puurakentamista ja –arkkitehtuuria voitaisiin tuoda täällä esille nykyistä enemmän.</p>
<p>Marttojen arvomaailmaan CLT istui täydellisesti.</p>
<p>– Massiivipuuelementin ominaisuudet kulkevat rinnan ajamiemme asioiden kanssa. Martathan ovat kestävien ja ekologisten ratkaisujen airueita ja rohkeita edelläkävijöitä. Kun rakennamme tällaista modernia, puuarkkitehtuurista kokonaisuutta, näytämme mallia – kuten Martat ovat aina tehneet.</p>
<figure id="attachment_6899" aria-describedby="caption-attachment-6899" style="width: 1062px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6899 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2.png" alt="" width="1062" height="806" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2.png 1062w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2-300x228.png 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2-1024x777.png 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2-768x583.png 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2-480x364.png 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_2-500x379.png 500w" sizes="auto, (max-width: 1062px) 100vw, 1062px" /><figcaption id="caption-attachment-6899" class="wp-caption-text">Odetetut avajaiset toukokuun viimeisenä päivänä saivat väen liikkeelle, ja uusi Marttakahvio sai positiivista palautetta. Avajaistunnelmissa Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Heli Hjälm (oik) ja hallituksen puheenjohtaja Päivi Leinonen.</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Oppilaitokset pääsivät mukaan CLT-projektiin</h2>
<p>Aiemmin opettajana toiminutta Hjälmiä kiinnosti ajatus siitä, että rakennushankkeen voisi toteuttaa yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjota niille mahdollisuus oppimisprojektiin ammattilaisten mukana. Tämän kiinnostavuutta lisäsi materiaalivalinta, CLT, joka tarjosi oppilaitoksillekin mahdollisuuden nopeasti alaa valtaavan materiaalin ja tekniikan haltuunottoon.</p>
<p>– Paljon puhutaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Tässä oli paikka konkretisoida se.</p>
<p>Riveria-ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu lähtivät innolla mukaan.</p>
<p>Karelian kolme insinööriopiskelijaa ovat vastanneet muun muassa kilpailutuksesta, hankinnoista, työmaasuunnittelusta ja massoittelusta. Riveriasta mukana on ollut talonrakennuksen, lvi-, sähkö- ja metsäalojen, pintakäsittelyn ja logistiikan opiskelijoita. Kaikkiaan hankkeen eri vaiheisiin on osallistunut yli 50 opiskelijaa.</p>
<p>Hjälm on erittäin tyytyväinen opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön.</p>
<p>– Oli hienoa tarjota oppimisprosessiksi tällainen isompi kohde, jossa on ollut mahdollista nähdä kokonaisuuden rakentuminen eri ammattilaisten yhteistyöllä. Tässä pääsee konkreettisesti näkemään myös suunnittelun, aikataulutuksen ja vuoropuhelun merkityksen, Hjälm sanoo.</p>
<figure id="attachment_6901" aria-describedby="caption-attachment-6901" style="width: 829px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6901 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg.png" alt="" width="829" height="827" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg.png 829w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg-300x300.png 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg-150x150.png 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg-768x766.png 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg-480x480.png 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg-600x600.png 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_rakennusten_siirto_torille_2_heli_hjalm.jpg-500x499.png 500w" sizes="auto, (max-width: 829px) 100vw, 829px" /><figcaption id="caption-attachment-6901" class="wp-caption-text">Kun Marttakahvion tulevaisuus oli viime syksynä vaakalaudalla, Joensuussa nousi huoli ja häly. Uuden kahvion valmistumista on odotettu kuin lämpimäisiä uunista.</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Vaalean CLT:n ja hiilletyn puun kaunis kontrasti</h2>
<p>Moderniin, arkkitehtuurisesti kauniiseen kokonaisuuteen kuuluu kaksi 34-neliöistä rakennusta, joista toinen on kahvila, toinen Piirakkapaja. Ne sijoittuvat vastakkain siten, että väliin tulee valokatteellinen pergola. Se tarjoaa kahvilapöydille suojan niin sateelta kuin paahteeltakin.</p>
<p>Osassa ulkoseinistä CLT-pinta on jätetty näkyviin. Vaalealle puupinnalle on haettu kontrastia kahden seinän ulkoverhoilusta, joka on tehty hiilletystä puusta. Sitä valmistaa<a href="https://hiil.fi/" target="_blank" rel="noopener"> Hiil Oy</a>, ja materiaalina käytetään kierrätyslautaa. Puun hiiltäminen on vanha japanilainen puunkäsittelymenetelmä, joka kestää sään ääriolosuhteita.</p>
<p>Arkkitehti Maija Korkeelan kaunista suunnittelukäsialaa ovat monet yksityiskohdat kuten monikulmainen katto ja karmittomat ikkunat. Sen mahdollistaa ikkunan upottaminen jo tehtaalla tehtyyn CLT-elementin huullokseen.</p>
<p>Suurin haaste kaikille on ollut tiukka aikataulu. Ratkaiseva päätös tehtiin elokuussa, havainnekuvat olivat kädessä syyskuussa ja rakennuslupa saatiin jouluksi. Elementit tulivat HOISKO CLT:n tehtaalta helmikuun alussa. Siinä vaiheessa torilla ei voitu rakennustöitä vielä aloittaa, joten rakennukset koottiin yhteistyökumppani<a href="https://puuartisti.fi/" target="_blank" rel="noopener"> Puuartisti Oy:n</a> toimipaikassa.</p>
<p>&nbsp;</p>
<figure id="attachment_6911" aria-describedby="caption-attachment-6911" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6911 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4.png" alt="" width="1200" height="682" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4.png 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4-300x171.png 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4-1024x582.png 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4-768x436.png 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4-480x273.png 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_avajaiset_4-500x284.png 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6911" class="wp-caption-text">Piirakkapajan ja kahvion väliin jää katettu terassi. Paikallisten ja turistien rakastama Marttakahvio ei ole vain kahvila. Se vie eteenpäin perinnettä ja tarjoaa neuvontaa.</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Kaupunkilaiset ihastuivat CLT-kahvioon</h2>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-6956 alignright" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttapiirakka-300x249.jpg" alt="" width="300" height="249" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttapiirakka-300x249.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttapiirakka-768x637.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttapiirakka-480x398.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttapiirakka-500x414.jpg 500w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttapiirakka.jpg 917w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Uuden Martta-kahvion valmistuminen on joensuulaisille sydämen asia. Se näkyy. Rakennushanketta on seurattu niin alueen lehdissä kuin työmaa-aitojen takana. Hypetystä, huomiota ja julkisuutta on hankkeen ympärillä riittänyt.</p>
<p>– Kaikki, mitä tapahtuu torilla, on joensuulaisille kauhean tärkeää. Siihen on pitänyt tottua, että hanketta seurataan. Yleisöpalautetta tulee paljon, ja ihmiset kommentoivat, että on ihanaa, kun torille tulee tällaista modernia otetta. Toki jonkun mielestä tämä on liian moderni.</p>
<p>Toukokuun lopussa odotus palkittiin ja uusi, upea kahvio avautui yleisölle.</p>
<p>– Toivotaan, että Marttakahvio otetaan omaksi jälleen kerran, Hjälm sanoo.</p>
<p>Hjälm antaa HOISKO CLT:lle kiitokset hyvästä yhteistyöstä.</p>
<p>– HOISKOlta saatiin ehdottomasti parhainta asiakaspalvelua. Oli hienoa, miten tarjouksia kysyneisiin opiskelijoiden suhtauduttiin ja miten hyvää palvelua he saivat. Myös tilaukseen viime metreillä tulleesta muutoksesta selvittiin HOISKOn kanssa hienosti.</p>
<p><em>Marttakahvio palvelee Joensuun Kauppatorilla arkisin klo 7-17.30 ja lauantaisin klo 8 –16. Kahvilasta löytyvät kaikki perinteiset pohjoiskarjalaiset leivonnaiset, joita myydään myös mukaan. Ennakkovarauksella voi osallistua myös Piirakkapajan piirakkakouluun, joka on etenkin turistien suosiossa.</em></p>
<p>Marttakahvion löydät <a href="https://www.facebook.com/martatvinkkaa" target="_blank" rel="noopener">Facebookista </a>ja <a href="https://www.instagram.com/marttakahvio/" target="_blank" rel="noopener">Instagramista</a>.</p>
<p>Lue myös:</p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2023/06/09/hoisko-cltn-palvelu-teki-vaikutuksen-ja-toi-saastoa/">“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” – Hoisko CLT</a></p>
<figure id="attachment_6947" aria-describedby="caption-attachment-6947" style="width: 720px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6947 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/martat_leipomassa-2.jpg" alt="" width="720" height="437" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/martat_leipomassa-2.jpg 720w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/martat_leipomassa-2-300x182.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/martat_leipomassa-2-480x291.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/martat_leipomassa-2-500x303.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 720px) 100vw, 720px" /><figcaption id="caption-attachment-6947" class="wp-caption-text">Sadat Martat talkoilevat kesäisin Piirakkapajalla.</figcaption></figure>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/06/09/clt-rakenteinen-marttakahvio-on-joensuun-kauppatorin-sydan/">CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä”</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/06/09/hoisko-cltn-palvelu-teki-vaikutuksen-ja-toi-saastoa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Minna Saloranta]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 09 Jun 2023 12:12:12 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Asiakastarinat]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-asennukset]]></category>
		<category><![CDATA[liiketilarakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Vastuullisuus]]></category>
		<category><![CDATA[clt opinnäytetöissä]]></category>
		<category><![CDATA[clt-asentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-kahvila]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ekologinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[liiketila massiivipuusta]]></category>
		<category><![CDATA[Marttakahvio]]></category>
		<category><![CDATA[massiivipuurakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[yritysten ja oppilaitosten yhteistyö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=6868</guid>

					<description><![CDATA[<p>CLT-kahvilan rakennuttamisesta tuli samalla kymmenien opiskelijoiden oppimisprojekti ja insinööriopiskelijoiden opinnäytetyö. Kun rakennusmateriaaleja kilpailutetaan, voivat palvelu ja yhteistyön mielekkyys nousta hyvinkin keskeiseen rooliin. Tämän totesivat Karelia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat Niina Hiltunen, Juho Leppänen ja Kiril Pippola, kun he puntaroivat Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:n uuden Marttakahvion CLT-elementtitarjouksia. He toimivat Joensuun Kauppatorille valmistuneen kahvilan työmaalla rakennuttajan tehtävässä Marttapalveluiden toimitusjohtaja Heli Hjälmin oikeana kätenä ja vastasivat muun muassa kilpailutuksista. – CLT-elementtitarjouksissa hinnoilla ei suurta eroa ollut, mutta palvelulla sitäkin enemmän. HOISKO CLT erottui selkeästi muista, ja päädyimme esittämään sitä elementtien toimittajaksi, sanoo Hiltunen. – HOISKO CLT:n kanssa toimiessa erottui se, miten asiakkaaseen otettiin kontaktia. Tuli välittävä fiilis ja sellainen tunne, että meitä halutaan auttaa ja olla mukana hankkeessamme. Se oli todella tärkeää, varsinkin, kun hankkeessamme ei ollut aiempaa CLT-kokemusta, Pippola sanoo. – HOISKO ja siellä kontaktimme Jukka Peltokangas hoitivat asian todella hyvin, ja saimme valtavasti apuja ja neuvoja, sanoo Leppänen. – Tärkeitä olivat esimerkiksi vinkit pintakäsittelyyn. Kosteisiin tiloihin meille ehdotettiin halvempaa ja hengittävämpää ratkaisua kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Siinä toimittaja ajatteli meidän etuamme sen sijaan että olisi vain myynyt kalliimman ratkaisun. Myös nostolenkkien palautusajassa joustettiin, porukka listaa. Martat haastoivat opiskelijat yhteistyöhön Pohjois-Karjalan Marttapalvelut halusi tarjota CLT-kahvilansa rakennushanketta oppimisprojektiksi alueen oppilaitoksille erityisesti siksi, että rakennusmateriaalina oli uudehko, kovassa kasvussa oleva rakennusmateriaali, CLT. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Hiltunen, Leppänen ja Pippola valmistuvat pian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi. Projekti oli samalla heidän opinnäytetyönsä. – Kun tulimme mukaan, piirustukset olivat jo valmiina ja rakennusmateriaali valittu. Lähdimme laskemaan, mitä tarvitaan ja mihin aikatauluun ja aloimme pyytää tarjouksia eri toimijoilta. Kaiken kaikkiaan oli todella iso yllätys, miten suuri merkitys on myynti- ja yhteistyötaidoilla ja toimittajien halukkuudella viedä omaa tuotettaan eteenpäin. Näissä tuli vastaan valtavan suuria eroja, he kertovat. &#160; CLT on armollinen ja helposti työstettävä materiaali CLT:stä hanke opetti heille paljon. Aluksi oli tutustuttava esimerkiksi siihen, miten elementit varastoidaan työmaalla, miten ne asennetaan ja millaiset ikkunat kannattaa hankkia, kun ne upotetaan huullokseen. – Elementtien asentaminen osoittautui todella nopeaksi, sanoo Leppänen. Sekin todettiin, että CLT-elementti on helppo ja armollinen materiaali työmaalla. Vaikka erilaiset aukot ja läpiviennit tehdään jo tehtaalla, työmaallakin elementtejä on tarvittaessa helppo työstää. – Toki betoniakin voi piikata, mutta se vie aikaa ja tuo työmaalle pölyä ja melua, ja vastaan tulee myös teräs betonin sisällä. Jos taas CLT-elementtiin pitää tehdä reikä, se onnistuu yksinkertaisesti porakoneella, vertaa Pippola. – Jos jotain muutostarpeita työmaalla tuli, oli helppo sanoa, että “Sehän on vain puuta”. Sitä paitsi: onhan CLT myös todella kaunista, sanoo Hiltunen. Arvokasta CLT-osaamista uusille ammattilaisille Projektin läpivienti oli kolmikolle iso rutistus muun koulutyön rinnalla. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. He ovat erittäin kiitollisia Martoille siitä, että saivat mahdollisuuden olla mukana ja saada arvokasta kokemusta. – Oli mukava olla mukana konkreettisessa projektissa. Tämä opetti valtavasti hankkeen läpiviennistä ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, summaa Leppänen. – Hankkeessa pääsi laajasti perehtymään rakennuttamiseen ja siihen, miten kannattaa tehdä, miten ei. Mieltä lämmittää tietenkin se, miten näkyvälle paikalle kohde tuli, Pippola sanoo. – Käytännön projekti antoi varmuutta koulussa opitulle. Oli kiva huomata, että kyllähän me osaamme. Onneksi lähdettiin tähän mukaan, sanoo Hiltunen. Hän näkee, että projektilla on iso merkitys koko alueelle. – CLT-rakentamista ei meillä päin vielä kovin paljon ole. Nyt alueelta löytyy yhtäkkiä valtavan paljon niitä, joilla on kokemusta CLT-rakentamisesta: muutama insinööri ja tosi monta tulevaa rakennusalan ammattilaista. Alueen näkökulmasta se on lottovoitto. Merkityksellinen hanke Riverian opiskelijoille Riveria-ammattiopistosta tuli työmaalle kymmeniä eri ammattialojen opiskelijoita talonrakentajista sähköasentajiin. Marttakahvion rakennushanke oli poikkeuksellinen tavallisiin koulutöihin verrattuna. – Opiskelijat pääsivät toimimaan rakennustyömaalla ja oppivat sekä CLT-elementin asennusta että kiinnitystekniikoita. Hyvää oppia tuli myös koneista ja laitteista. Isossa, konkreettisessa rakennushankkeessa rakentamisen perusteet vahvistuivat ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät, sanoo talonrakennusalan lehtori Miika Räätäri. – Merkityksellistä opiskelijoille ja koko oppilaitokselle on myös se, että olimme mukana hankkeessa, joka jättää jälkeen näkyvällä paikalla olevan, pysyvän maamerkin. Työt sujuivat hänen mukaansa moitteettomasti ja hyvässä yhteistyöhengessä. – Mikäli työn aikana ilmeni haasteita ja mutkikkaita paikkoja, yhteistyössä opiskelijoiden, muiden osastojen ja kaikkien toimijoiden kanssa tilanteet ratkaistiin todella nopeasti ja kivuttomasti. Pääsääntöisesti haasteita oli todella vähän, hän sanoo. Hän sanoo, että CLT-kokemusta opiskelijat tulevat varmasti tulevalla työurallaan tarvitsemaan. – Uskon ja toivon, että rakenteille tulee entistä enemmän CLT-kohteita, varsinkin pientaloja. CLT on erittäin potentiaalinen rakennusmateriaali. Toisaalta on tärkeätä saada sille näkyvyyttä erityisesti julkisen rakentamisen kautta. Marttakahvio onkin CLT-rakentamisen mannekiini parhaasta päästä ja arvokas kohde uraansa aloittavien ammattilaisten ansioluetteloon. Pohjois-Karjalan Marttojen sivut löydät täältä. Lue myös: CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän – Hoisko CLT</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/06/09/hoisko-cltn-palvelu-teki-vaikutuksen-ja-toi-saastoa/">“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä”</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>CLT-kahvilan rakennuttamisesta tuli samalla kymmenien opiskelijoiden oppimisprojekti ja insinööriopiskelijoiden opinnäytetyö.</strong></p>
<p>Kun rakennusmateriaaleja kilpailutetaan, voivat palvelu ja yhteistyön mielekkyys nousta hyvinkin keskeiseen rooliin. Tämän totesivat <a href="https://www.karelia.fi/" target="_blank" rel="noopener">Karelia-ammattikorkeakoulu</a>n insinööriopiskelijat <strong>Niina Hiltunen</strong>, <strong>Juho Leppänen</strong> ja <strong>Kiril Pippola</strong>, kun he puntaroivat Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:n uuden Marttakahvion CLT-elementtitarjouksia.</p>
<p>He toimivat Joensuun Kauppatorille valmistuneen kahvilan työmaalla rakennuttajan tehtävässä Marttapalveluiden toimitusjohtaja <strong>Heli Hjälmin</strong> oikeana kätenä ja vastasivat muun muassa kilpailutuksista.</p>
<p>– CLT-elementtitarjouksissa hinnoilla ei suurta eroa ollut, mutta palvelulla sitäkin enemmän. HOISKO CLT erottui selkeästi muista, ja päädyimme esittämään sitä elementtien toimittajaksi, sanoo Hiltunen.</p>
<p>– HOISKO CLT:n kanssa toimiessa erottui se, miten asiakkaaseen otettiin kontaktia. Tuli välittävä fiilis ja sellainen tunne, että meitä halutaan auttaa ja olla mukana hankkeessamme. Se oli todella tärkeää, varsinkin, kun hankkeessamme ei ollut aiempaa CLT-kokemusta, Pippola sanoo.</p>
<p>– HOISKO ja siellä <a href="https://hoisko.fi/yhteys/" target="_blank" rel="noopener">kontaktimme</a> Jukka Peltokangas hoitivat asian todella hyvin, ja saimme valtavasti apuja ja neuvoja, sanoo Leppänen.</p>
<p>– Tärkeitä olivat esimerkiksi vinkit pintakäsittelyyn. Kosteisiin tiloihin meille ehdotettiin halvempaa ja hengittävämpää ratkaisua kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Siinä toimittaja ajatteli meidän etuamme sen sijaan että olisi vain myynyt kalliimman ratkaisun. Myös nostolenkkien palautusajassa joustettiin, porukka listaa.</p>
<figure id="attachment_6924" aria-describedby="caption-attachment-6924" style="width: 1152px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6924 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287.jpg" alt="" width="1152" height="1356" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287.jpg 1152w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287-255x300.jpg 255w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287-870x1024.jpg 870w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287-768x904.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287-480x565.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_4_elementin_nosto-e1685970374287-500x589.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1152px) 100vw, 1152px" /><figcaption id="caption-attachment-6924" class="wp-caption-text">Marttakahvio oli opiskelijoille avaus CLT-rakentamisen maailmaan. KUVA Miika Räätäri</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Martat haastoivat opiskelijat yhteistyöhön</h2>
<p>Pohjois-Karjalan Marttapalvelut halusi tarjota CLT-kahvilansa rakennushanketta oppimisprojektiksi alueen oppilaitoksille erityisesti siksi, että rakennusmateriaalina oli uudehko, kovassa kasvussa oleva rakennusmateriaali, CLT. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Hiltunen, Leppänen ja Pippola valmistuvat pian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi. Projekti oli samalla heidän opinnäytetyönsä.</p>
<p>– Kun tulimme mukaan, piirustukset olivat jo valmiina ja rakennusmateriaali valittu. Lähdimme laskemaan, mitä tarvitaan ja mihin aikatauluun ja aloimme pyytää tarjouksia eri toimijoilta. Kaiken kaikkiaan oli todella iso yllätys, miten suuri merkitys on myynti- ja yhteistyötaidoilla ja toimittajien halukkuudella viedä omaa tuotettaan eteenpäin. Näissä tuli vastaan valtavan suuria eroja, he kertovat.</p>
<p>&nbsp;</p>
<figure id="attachment_6964" aria-describedby="caption-attachment-6964" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6964 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2.png" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2.png 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2-300x200.png 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2-1024x683.png 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2-768x512.png 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2-480x320.png 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2-1170x780.png 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_1200_asentaminen_riveria_ammattiopisto_7_elementin_nosto.jpg-2-500x333.png 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6964" class="wp-caption-text">Elementtien asennus tehtiin yhteistyökumppani Puuartisti Oy:n tiloissa. KUVA Miika Räätäri</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>CLT on armollinen ja helposti työstettävä materiaali</h2>
<p>CLT:stä hanke opetti heille paljon. Aluksi oli tutustuttava esimerkiksi siihen, miten elementit varastoidaan työmaalla, miten ne asennetaan ja millaiset ikkunat kannattaa hankkia, kun ne upotetaan huullokseen.</p>
<p>– Elementtien asentaminen osoittautui todella nopeaksi, sanoo Leppänen.</p>
<p>Sekin todettiin, että CLT-elementti on helppo ja armollinen materiaali työmaalla. Vaikka erilaiset aukot ja läpiviennit tehdään jo tehtaalla, työmaallakin elementtejä on tarvittaessa helppo työstää.</p>
<p>– Toki betoniakin voi piikata, mutta se vie aikaa ja tuo työmaalle pölyä ja melua, ja vastaan tulee myös teräs betonin sisällä. Jos taas CLT-elementtiin pitää tehdä reikä, se onnistuu yksinkertaisesti porakoneella, vertaa Pippola.</p>
<p>– Jos jotain muutostarpeita työmaalla tuli, oli helppo sanoa, että “Sehän on vain puuta”. Sitä paitsi: onhan CLT myös todella kaunista, sanoo Hiltunen.</p>
<figure id="attachment_6881" aria-describedby="caption-attachment-6881" style="width: 910px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6881 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg.png" alt="" width="910" height="911" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg.png 910w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg-300x300.png 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg-150x150.png 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg-768x769.png 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg-480x480.png 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg-600x600.png 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_asentaminen_riveria_ammattiopisto_asennusta.jpg-500x501.png 500w" sizes="auto, (max-width: 910px) 100vw, 910px" /><figcaption id="caption-attachment-6881" class="wp-caption-text">CLT-elementtien asennusta. Ammatillinen ohjaaja Henri Kuronen (vas) ja opettaja Miika Räätäri ohjaavat Noppa 2 -rakennuksen alapohjaelementin siirtoa paikalleen. Oikealla logistiikan opettaja Iiro Haverinen. KUVA Riveria-ammattiopisto</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Arvokasta CLT-osaamista uusille ammattilaisille</h2>
<p>Projektin läpivienti oli kolmikolle iso rutistus muun koulutyön rinnalla. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. He ovat erittäin kiitollisia Martoille siitä, että saivat mahdollisuuden olla mukana ja saada arvokasta kokemusta.</p>
<p>– Oli mukava olla mukana konkreettisessa projektissa. Tämä opetti valtavasti hankkeen läpiviennistä ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, summaa Leppänen.</p>
<p>– Hankkeessa pääsi laajasti perehtymään rakennuttamiseen ja siihen, miten kannattaa tehdä, miten ei. Mieltä lämmittää tietenkin se, miten näkyvälle paikalle kohde tuli, Pippola sanoo.</p>
<p>– Käytännön projekti antoi varmuutta koulussa opitulle. Oli kiva huomata, että kyllähän me osaamme. Onneksi lähdettiin tähän mukaan, sanoo Hiltunen.</p>
<p>Hän näkee, että projektilla on iso merkitys koko alueelle.</p>
<p>– CLT-rakentamista ei meillä päin vielä kovin paljon ole. Nyt alueelta löytyy yhtäkkiä valtavan paljon niitä, joilla on kokemusta CLT-rakentamisesta: muutama insinööri ja tosi monta tulevaa rakennusalan ammattilaista. Alueen näkökulmasta se on lottovoitto.</p>
<figure id="attachment_6883" aria-describedby="caption-attachment-6883" style="width: 768px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6883 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_3_heli_hjalm.jpg.png.jpg" alt="" width="768" height="1024" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_3_heli_hjalm.jpg.png.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_3_heli_hjalm.jpg.png-225x300.jpg 225w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_3_heli_hjalm.jpg.png-480x640.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_3_heli_hjalm.jpg.png-500x667.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px" /><figcaption id="caption-attachment-6883" class="wp-caption-text">Rakennukset siirtyivät viimeistelyvaiheessa lopulliselle paikalleen torille. Niitä yhdistää väliin rakennettu katettu terassi. KUVA Heli Hjälm.</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>Merkityksellinen hanke Riverian opiskelijoille</h2>
<figure id="attachment_6921" aria-describedby="caption-attachment-6921" style="width: 450px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6921 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_6_heli_hjalm_450.png" alt="" width="450" height="600" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_6_heli_hjalm_450.png 450w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/06/marttakahvio_hoisko_clt_elementeista_6_heli_hjalm_450-225x300.png 225w" sizes="auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px" /><figcaption id="caption-attachment-6921" class="wp-caption-text">Osa julkisivusta on verhoiltu hiilletyllä laudalla. Sitä asentamassa Hiil Oy:n  Evgeny Rongonen (tikkailla) ja Mika Kareinen. KUVA Heli Hjälm.</figcaption></figure>
<p><a href="https://www.riveria.fi/" target="_blank" rel="noopener">Riveria-ammattiopistost</a>a tuli työmaalle kymmeniä eri ammattialojen opiskelijoita talonrakentajista sähköasentajiin. Marttakahvion rakennushanke oli poikkeuksellinen tavallisiin koulutöihin verrattuna.</p>
<p>– Opiskelijat pääsivät toimimaan rakennustyömaalla ja oppivat sekä CLT-elementin asennusta että kiinnitystekniikoita. Hyvää oppia tuli myös koneista ja laitteista. Isossa, konkreettisessa rakennushankkeessa rakentamisen perusteet vahvistuivat ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät, sanoo talonrakennusalan lehtori <strong>Miika Räätäri</strong>.</p>
<p>– Merkityksellistä opiskelijoille ja koko oppilaitokselle on myös se, että olimme mukana hankkeessa, joka jättää jälkeen näkyvällä paikalla olevan, pysyvän maamerkin.</p>
<p>Työt sujuivat hänen mukaansa moitteettomasti ja hyvässä yhteistyöhengessä.</p>
<p>– Mikäli työn aikana ilmeni haasteita ja mutkikkaita paikkoja, yhteistyössä opiskelijoiden, muiden osastojen ja kaikkien toimijoiden kanssa tilanteet ratkaistiin todella nopeasti ja kivuttomasti. Pääsääntöisesti haasteita oli todella vähän, hän sanoo.</p>
<p>Hän sanoo, että CLT-kokemusta opiskelijat tulevat varmasti tulevalla työurallaan tarvitsemaan.</p>
<p>– Uskon ja toivon, että rakenteille tulee entistä enemmän CLT-kohteita, varsinkin pientaloja. CLT on erittäin potentiaalinen rakennusmateriaali. Toisaalta on tärkeätä saada sille näkyvyyttä erityisesti julkisen rakentamisen kautta.</p>
<p>Marttakahvio onkin CLT-rakentamisen mannekiini parhaasta päästä ja arvokas kohde uraansa aloittavien ammattilaisten ansioluetteloon.</p>
<p><a href="https://www.martat.fi/pohjois-karjala/" target="_blank" rel="noopener">Pohjois-Karjalan Marttojen</a> sivut löydät täältä.</p>
<p>Lue myös:</p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2023/06/09/clt-rakenteinen-marttakahvio-on-joensuun-kauppatorin-sydan/">CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän – Hoisko CLT</a></p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/06/09/hoisko-cltn-palvelu-teki-vaikutuksen-ja-toi-saastoa/">“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä”</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Asumman konseptilla syntyy moderni, yksilöllinen ja muuttovalmis CLT-koti</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/04/28/asumman-konseptilla-syntyy-moderni-yksilollinen-ja-muuttovalmis-clt-koti/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[pauliina]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 28 Apr 2023 06:27:36 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Omakotitalot]]></category>
		<category><![CDATA[Suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[arkkitehtisuunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-omakotitalo valmiina]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[clt-talon suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[ekologinen omakotitalo]]></category>
		<category><![CDATA[laadukas omakotitalo]]></category>
		<category><![CDATA[räätälöity CLT-talo]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=6732</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suunnittelun automatisointi ja CLT-elementtien pitkälle viety esivalmistus mahdollistavat kustannustehokkaan ja nopean rakentamisen. Etätyön arkipäiväistyminen on vapauttanut ihmiset muuttamaan sinne, missä on oma unelmien paikka asua. Mutta kuinka toteuttaa omia toiveita ja arvoja vastaava koti? Kuinka pitää käsissä koko laaja rakennusprojekti? Mistä löytää hyvät suunnittelijat, tekijät ja materiaalitoimittajat? Kuinka hallita monivaiheisen hankkeen kustannuksia? Näihin kysymyksiin tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun HOISKO CLT:n yhteistyökumppani Asumma Group Oy. Se on tuonut markkinoille uudenlaisen omakotirakentamisen konseptin. Asumman modernit, näyttävät CLT-kodit saavat muotonsa arkkitehdin suunnittelemista komponenteista kuin legopalikoista. Nopean ja kustannustehokkaan komponenttirakentamisen mahdollistavat CLT-elementit sekä Asumman vahva teknologia- ja arkkitehtuuriosaaminen. Asumma on itse suunnittelun ja projektinjohdon ammattilainen, joka huolehtii rakennushankkeesta alusta loppuun. Rakennusmateriaalit tulevat hankkeisiin yhtiön ympäristöarvot ja laatukriteerit täyttävästä verkostosta. – Tavoitteenamme on, että yhä useammalla olisi mahdollisuus rakentaa korkealaatuinen, omiin tarpeisiin suunniteltu koti ympäristöystävällisistä ja kestävistä rakennusmateriaaleista, kohtuullisin kustannuksin ja suoraviivaisen helpolla osto- ja rakennusprosessilla, kiteyttää Asumman toimitusjohtaja Martti Mela. &#8221;Meidän asiakkaamme ovat oman alansa, mutta eivät välttämättä rakentamisen ammattilaisia. He arvostavat rakentamisen laatua ja helppoutta &#8211; sitä, että koko prosessin saa samasta osoitteesta.&#8221; Pandemian keskellä syntynyt oivallus Asumma sai alkunsa koronapandemian vyöryessä ympäri maailmaa. Martti Mela seurasi lock downin etenemistä silloisessa kotikaupungissaan Berliinissä. Työpaikat siirtyivät tunneissa etätyöhön. Perhe teki nopean päätöksen ja lähti Suomeen, pieneen kylään Melan kotiseudulle Raaheen. Siellä elämä oli normaalia ja mukavaa samaan aikaan kun Eurooppa oli kiinni. – Tajusin, että on varmasti paljon muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Kun työ ei enää sido ihmisiä kaupunkien kalliisiin vuokra-asuntoihin, he äänestävät jaloillaan. Mela ja yhtiökumppani Vitali Balajevs – kaksi teknologia-alan rautaista ammattilaista – näkivät, että luovan luokan muuttoliike oli synnyttämässä nopeasti ison kysynnän rakentaa uusia taloja. Vanhan talon hankinta riskeineen ja remontteineen ei houkuttele. He selvittivät, mitä tämä porukka talolta ja rakennushankkeelta haluaa. – Se oli kiteytettävissä kolmeen asiaan: korkea laatu, suuri ympäristöystävällisyys sekä selkeä ja helppo prosessi, jossa koko hankkeen voi saada samasta osoitteesta. &#8221;Näimme, etteivät ihmiset halua enää pakettitaloa, johon mahduttaa perheensä ja elämänsä, vaan yksilöllisen, tarpeitaan vastaavan kodin sopivalla budjetilla.&#8221; Asumman johtavaksi arkkitehdiksi ja samalla kolmanneksi perustajaosakkaaksi tuli arkkitehti SAFA Pekka Airaxin. Kokenut arkkitehti on muun muassa 2021 Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaneen Kirkkonummen kirjaston suunnittelutiimin jäsen, jonka kädenjälkeä löytyy monelta mantereelta. Tehdasvalmisteinen CLT-elementti on laadukas CLT valittiin rakennusmateriaaliksi sen ekologisuuden, sisäilmaa parantavien ominaisuuksien, arkkitehtuuristen mahdollisuuksien ja rakentamisnopeuden takia. Yhteistyö HOISKO CLT:n kanssa alkoi nopeasti. Nyt yhteisiä projekteja on käynnissä jo viisi. – HOISKO CLT:n nimi tuli esiin nopeasti CLT:stä puhuttaessa, ja sillä oli hyvä maine korkealaatuisena CLT-elementtitehtaana. HOISKOn laatu onkin osoittautunut erinomaiseksi. Koko tiimi on kovia tekijöitä, jotka myös jakavat kokemustaan ja tietoaan aktiivisesti, kiittää Mela. Asummassa arvostetaan rakennusmateriaalin pitkälle vietyä tehdasvalmistusta. – Siinä elementin tekee osaava, koulutettu porukka ja laadunvalvonta pelaa. Tietokone tekee elementit mittatarkasti suunnitelmien mukaan ja tehtaan kuivissa olosuhteissa. Elementtien asentaminen tontilla on supernopeaa. &#8221;On hienoa päästä seuraamaan elementtien valmistusta HOISKOn tehtaalla. Kokonaisen talon elementit ovat muutamassa päivässä valmiina. Siinä näkee käytännössä tehtaan suuren potentiaalin.&#8221; Elementtien esivalmistus automatisoidussa tehtaassa on hänestä keskeinen avain myös rakentamiskustannusten hallintaan. CLT-komponentit kodin suunnittelun pohjana Samasta syystä Asummalla nähtiin tarpeelliseksi automatisoida myös talojen arkkitehtisuunnittelu teknologisten ratkaisujen avulla. Tämä on Melan omaa pelikenttää. Hänellä on pitkä tausta teknologia-alustojen ja asumisen digitalisointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä. Syntyi ajatus kasvavasta komponenttikirjastosta, joka sisältää erilaisia rakenne- ja arkkitehtiratkaisuja. – Komponentit ovat yhdistettävissä toisiinsa parametrisen suunnittelujärjestelmän avulla. Näistä palikoista asiakkaalle suunnitellaan juuri hänen toiveitaan vastaava ja tontilleen sopiva talo. Suunnittelun lähtökohtana ovat mallitalot, mutta jokainen kohde toteutetaan yksilöllisesti. Uusia komponentteja suunnitellaan sitä mukaa kuin tarvitaan. Asumman verkostosta löytyy laajaa asiantuntemusta myös ympäristöystävällisiin ja käytössä edullisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on rakennusten mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki. Rakennusalan digiloikkaa tekemässä Yritys on saanut EU-rahoituksen rakennusprosessin ja hankintaketjujen hallintaa tukevan digitaalisen järjestelmän rakentamiseen. – Digitaalisen alustan ajatuksena on koota koko rakennusprojektin hallinta asiakirjoineen yhteen paikkaan ja tehdä hankkeen seuranta asiakkaalle helpoksi. Samalla alustalla asiakas pääsee myös esimerkiksi tarkastelemaan kotia todentuntuisessa ympäristössä ja kokeilemaan erilaisten muutosten vaikutusta. Asumman toiminta keskittyy tässä vaiheessa Suomeen. Sen tavoitteena on kuitenkin viedä massakustomoitavat, korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset puukodit koko eurooppalaisen keskiluokan ulottuville ja kasvaa Euroopan suurimmaksi pientalojen tuottajaksi. Siihen teknologia antaa Melan mukaan mahdollisuudet. Asummassa tehdään työtä isolla palolla. Etätyö on mahdollistanut kovien osaajien keräämisen tiimiin monesta eri maasta. – Tekemisen mielekkyys on siinä, että näemme mahdollisuuden vaikuttaa niin monen ihmisen asumisen mahdollisuuksiin ja samalla ympäristön hyvinvointiin. Aina, kun voimme toteuttaa jollekin superhienon ja hyvälaatuisen kodin, se on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus. Miten rakennushanke Asumman kanssa etenee? Asumma tarjoaa asiakkailleen rakennushankkeen kokonaissuunnittelun, projektinjohdon ja hankintaketjun hallinnan. Tästä tehdään kiinteähintainen sopimus. Suunnittelu lähtee Asumman arkkitehdin suunnittelemista talomalleista, joista arkkitehti räätälöi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisen kodin. Asumma tekee asiakkaalle ehdotuksia laatukriteerit täyttävistä eri materiaalien toimittajista hänen budjettinsa huomioon ottaen ja pyytää tarjouksia hänen puolestaan. Kun asiakas hyväksyy tarjouksen, hän tekee sopimuksen suoraan toimittajan kanssa. Asumma on hankkeessa mukana loppuun asti, kunnes asiakkaalle voidaan luovuttaa avaimet muuttovalmiiseen kotiin. Lue tarkemmin Asumman rakennusprosessista. &#160;</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/04/28/asumman-konseptilla-syntyy-moderni-yksilollinen-ja-muuttovalmis-clt-koti/">Asumman konseptilla syntyy moderni, yksilöllinen ja muuttovalmis CLT-koti</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Suunnittelun automatisointi ja CLT-elementtien pitkälle viety esivalmistus mahdollistavat kustannustehokkaan ja nopean rakentamisen.</strong></p>
<p>Etätyön arkipäiväistyminen on vapauttanut ihmiset muuttamaan sinne, missä on oma unelmien paikka asua. Mutta kuinka toteuttaa omia toiveita ja arvoja vastaava koti? Kuinka pitää käsissä koko laaja rakennusprojekti? Mistä löytää hyvät suunnittelijat, tekijät ja materiaalitoimittajat? Kuinka hallita monivaiheisen hankkeen kustannuksia?</p>
<p>Näihin kysymyksiin tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun HOISKO CLT:n yhteistyökumppani<a href="https://asumma.com/fi/" target="_blank" rel="noopener"> Asumma Group Oy</a>. Se on tuonut markkinoille uudenlaisen omakotirakentamisen konseptin. Asumman modernit, näyttävät CLT-kodit saavat muotonsa arkkitehdin suunnittelemista komponenteista kuin legopalikoista. Nopean ja kustannustehokkaan komponenttirakentamisen mahdollistavat CLT-elementit sekä Asumman vahva teknologia- ja arkkitehtuuriosaaminen.</p>
<p>Asumma on itse suunnittelun ja projektinjohdon ammattilainen, joka huolehtii rakennushankkeesta alusta loppuun. Rakennusmateriaalit tulevat hankkeisiin yhtiön ympäristöarvot ja laatukriteerit täyttävästä verkostosta.</p>
<p>– Tavoitteenamme on, että yhä useammalla olisi mahdollisuus rakentaa korkealaatuinen, omiin tarpeisiin suunniteltu koti ympäristöystävällisistä ja kestävistä rakennusmateriaaleista, kohtuullisin kustannuksin ja suoraviivaisen helpolla osto- ja rakennusprosessilla, kiteyttää Asumman toimitusjohtaja <strong>Martti Mela</strong>.</p>
<h6>&#8221;Meidän asiakkaamme ovat oman alansa, mutta eivät välttämättä rakentamisen ammattilaisia. He arvostavat rakentamisen laatua ja helppoutta &#8211; sitä, että koko prosessin saa samasta osoitteesta.&#8221;</h6>
<figure id="attachment_6742" aria-describedby="caption-attachment-6742" style="width: 1920px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6742 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt.jpg" alt="" width="1920" height="1080" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt.jpg 1920w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt-300x169.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt-1024x576.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt-768x432.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt-1536x864.jpg 1536w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt-480x270.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_S_hoisko_clt-500x281.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px" /><figcaption id="caption-attachment-6742" class="wp-caption-text">Kuva: Asumma</figcaption></figure>
<h2>Pandemian keskellä syntynyt oivallus</h2>
<p>Asumma sai alkunsa koronapandemian vyöryessä ympäri maailmaa. Martti Mela seurasi lock downin etenemistä silloisessa kotikaupungissaan Berliinissä. Työpaikat siirtyivät tunneissa etätyöhön. Perhe teki nopean päätöksen ja lähti Suomeen, pieneen kylään Melan kotiseudulle Raaheen. Siellä elämä oli normaalia ja mukavaa samaan aikaan kun Eurooppa oli kiinni.</p>
<p>– Tajusin, että on varmasti paljon muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Kun työ ei enää sido ihmisiä kaupunkien kalliisiin vuokra-asuntoihin, he äänestävät jaloillaan.</p>
<p>Mela ja yhtiökumppani <strong>Vitali Balajevs</strong> – kaksi teknologia-alan rautaista ammattilaista – näkivät, että luovan luokan muuttoliike oli synnyttämässä nopeasti ison kysynnän rakentaa uusia taloja. Vanhan talon hankinta riskeineen ja remontteineen ei houkuttele. He selvittivät, mitä tämä porukka talolta ja rakennushankkeelta haluaa.</p>
<p>– Se oli kiteytettävissä kolmeen asiaan: korkea laatu, suuri ympäristöystävällisyys sekä selkeä ja helppo prosessi, jossa koko hankkeen voi saada samasta osoitteesta.</p>
<h6>&#8221;Näimme, etteivät ihmiset halua enää pakettitaloa, johon mahduttaa perheensä ja elämänsä, vaan yksilöllisen, tarpeitaan vastaavan kodin sopivalla budjetilla.&#8221;</h6>
<p>Asumman johtavaksi arkkitehdiksi ja samalla kolmanneksi perustajaosakkaaksi tuli arkkitehti SAFA <strong>Pekka Airaxin</strong>. Kokenut arkkitehti on muun muassa 2021 Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaneen Kirkkonummen kirjaston suunnittelutiimin jäsen, jonka kädenjälkeä löytyy monelta mantereelta.</p>
<figure id="attachment_6823" aria-describedby="caption-attachment-6823" style="width: 1080px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6823 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti.jpg" alt="" width="1080" height="1080" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti.jpg 1080w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-300x300.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-1024x1024.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-150x150.jpg 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-768x768.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-480x480.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-600x600.jpg 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-500x500.jpg 500w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_sisalta_ekologinen_valoisa_koti-960x960.jpg 960w" sizes="auto, (max-width: 1080px) 100vw, 1080px" /><figcaption id="caption-attachment-6823" class="wp-caption-text">KUVA: Asumma</figcaption></figure>
<h2>Tehdasvalmisteinen CLT-elementti on laadukas</h2>
<p>CLT valittiin rakennusmateriaaliksi sen ekologisuuden, sisäilmaa parantavien ominaisuuksien, arkkitehtuuristen mahdollisuuksien ja rakentamisnopeuden takia. Yhteistyö HOISKO CLT:n kanssa alkoi nopeasti. Nyt yhteisiä projekteja on käynnissä jo viisi.</p>
<p>– HOISKO CLT:n nimi tuli esiin nopeasti CLT:stä puhuttaessa, ja sillä oli hyvä maine korkealaatuisena CLT-elementtitehtaana. HOISKOn laatu onkin osoittautunut erinomaiseksi. Koko tiimi on kovia tekijöitä, jotka myös jakavat kokemustaan ja tietoaan aktiivisesti, kiittää Mela.</p>
<p>Asummassa arvostetaan rakennusmateriaalin pitkälle vietyä tehdasvalmistusta.</p>
<p>– Siinä elementin tekee osaava, koulutettu porukka ja laadunvalvonta pelaa. Tietokone tekee elementit mittatarkasti suunnitelmien mukaan ja tehtaan kuivissa olosuhteissa. Elementtien asentaminen tontilla on supernopeaa.</p>
<h6>&#8221;On hienoa päästä seuraamaan elementtien valmistusta HOISKOn tehtaalla. Kokonaisen talon elementit ovat muutamassa päivässä valmiina. Siinä näkee käytännössä tehtaan suuren potentiaalin.&#8221;</h6>
<p>Elementtien esivalmistus automatisoidussa tehtaassa on hänestä keskeinen avain myös rakentamiskustannusten hallintaan.</p>
<figure id="attachment_6826" aria-describedby="caption-attachment-6826" style="width: 1080px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6826 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat.jpg" alt="" width="1080" height="1080" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat.jpg 1080w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-300x300.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-1024x1024.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-150x150.jpg 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-768x768.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-480x480.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-600x600.jpg 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-500x500.jpg 500w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio_isot_ikkunat-960x960.jpg 960w" sizes="auto, (max-width: 1080px) 100vw, 1080px" /><figcaption id="caption-attachment-6826" class="wp-caption-text">KUVA: Asumma</figcaption></figure>
<h2>CLT-komponentit kodin suunnittelun pohjana</h2>
<p>Samasta syystä Asummalla nähtiin tarpeelliseksi automatisoida myös talojen arkkitehtisuunnittelu teknologisten ratkaisujen avulla. Tämä on Melan omaa pelikenttää. Hänellä on pitkä tausta teknologia-alustojen ja asumisen digitalisointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä.</p>
<p>Syntyi ajatus kasvavasta komponenttikirjastosta, joka sisältää erilaisia rakenne- ja arkkitehtiratkaisuja.</p>
<p>– Komponentit ovat yhdistettävissä toisiinsa parametrisen suunnittelujärjestelmän avulla. Näistä palikoista asiakkaalle suunnitellaan juuri hänen toiveitaan vastaava ja tontilleen sopiva talo.</p>
<p>Suunnittelun lähtökohtana ovat mallitalot, mutta jokainen kohde toteutetaan yksilöllisesti. Uusia komponentteja suunnitellaan sitä mukaa kuin tarvitaan.</p>
<p>Asumman verkostosta löytyy laajaa asiantuntemusta myös ympäristöystävällisiin ja käytössä edullisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on rakennusten mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki.</p>
<figure id="attachment_6835" aria-describedby="caption-attachment-6835" style="width: 1080px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6835 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio.jpg" alt="" width="1080" height="1080" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio.jpg 1080w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-300x300.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-1024x1024.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-150x150.jpg 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-768x768.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-480x480.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-600x600.jpg 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-500x500.jpg 500w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_keittio-960x960.jpg 960w" sizes="auto, (max-width: 1080px) 100vw, 1080px" /><figcaption id="caption-attachment-6835" class="wp-caption-text">KUVA: Asumma</figcaption></figure>
<h2>Rakennusalan digiloikkaa tekemässä</h2>
<p>Yritys on saanut EU-rahoituksen rakennusprosessin ja hankintaketjujen hallintaa tukevan digitaalisen järjestelmän rakentamiseen.</p>
<p>– Digitaalisen alustan ajatuksena on koota koko rakennusprojektin hallinta asiakirjoineen yhteen paikkaan ja tehdä hankkeen seuranta asiakkaalle helpoksi. Samalla alustalla asiakas pääsee myös esimerkiksi tarkastelemaan kotia todentuntuisessa ympäristössä ja kokeilemaan erilaisten muutosten vaikutusta.</p>
<p>Asumman toiminta keskittyy tässä vaiheessa Suomeen. Sen tavoitteena on kuitenkin viedä massakustomoitavat, korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset puukodit koko eurooppalaisen keskiluokan ulottuville ja kasvaa Euroopan suurimmaksi pientalojen tuottajaksi. Siihen teknologia antaa Melan mukaan mahdollisuudet.</p>
<p>Asummassa tehdään työtä isolla palolla. Etätyö on mahdollistanut kovien osaajien keräämisen tiimiin monesta eri maasta.</p>
<p>– Tekemisen mielekkyys on siinä, että näemme mahdollisuuden vaikuttaa niin monen ihmisen asumisen mahdollisuuksiin ja samalla ympäristön hyvinvointiin. Aina, kun voimme toteuttaa jollekin superhienon ja hyvälaatuisen kodin, se on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus.</p>
<figure id="attachment_6832" aria-describedby="caption-attachment-6832" style="width: 1080px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6832 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1.jpg" alt="" width="1080" height="1080" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1.jpg 1080w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-300x300.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-1024x1024.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-150x150.jpg 150w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-768x768.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-480x480.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-600x600.jpg 600w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-500x500.jpg 500w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_Asumma_HoiskoCLT_talo_sisalta_makuuhuone-1-960x960.jpg 960w" sizes="auto, (max-width: 1080px) 100vw, 1080px" /><figcaption id="caption-attachment-6832" class="wp-caption-text">KUVA: Asumma</figcaption></figure>
<h4>Miten rakennushanke Asumman kanssa etenee?</h4>
<ul>
<li>Asumma tarjoaa asiakkailleen rakennushankkeen kokonaissuunnittelun, projektinjohdon ja hankintaketjun hallinnan. Tästä tehdään kiinteähintainen sopimus.</li>
<li>Suunnittelu lähtee Asumman arkkitehdin suunnittelemista <a href="https://asumma.com/fi/houses" target="_blank" rel="noopener">talomalleista</a>, joista arkkitehti räätälöi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisen kodin.</li>
<li>Asumma tekee asiakkaalle ehdotuksia laatukriteerit täyttävistä eri materiaalien toimittajista hänen budjettinsa huomioon ottaen ja pyytää tarjouksia hänen puolestaan. Kun asiakas hyväksyy tarjouksen, hän tekee sopimuksen suoraan toimittajan kanssa.</li>
<li>Asumma on hankkeessa mukana loppuun asti, kunnes asiakkaalle voidaan luovuttaa avaimet muuttovalmiiseen kotiin.</li>
</ul>
<p>Lue tarkemmin Asumman <a href="https://asumma.com/fi/process" target="_blank" rel="noopener">rakennusprosessista</a>.</p>
<figure id="attachment_6759" aria-describedby="caption-attachment-6759" style="width: 1920px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6759 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt.jpg" alt="" width="1920" height="1080" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt.jpg 1920w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt-300x169.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt-1024x576.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt-768x432.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt-1536x864.jpg 1536w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt-480x270.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/04/clt_omakotitalo_valmiina_asumma_talo_I_hoisko_clt-500x281.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px" /><figcaption id="caption-attachment-6759" class="wp-caption-text">Kuva: Asumma</figcaption></figure>
<p>&nbsp;</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/04/28/asumman-konseptilla-syntyy-moderni-yksilollinen-ja-muuttovalmis-clt-koti/">Asumman konseptilla syntyy moderni, yksilöllinen ja muuttovalmis CLT-koti</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä</title>
		<link>https://hoisko.fi/2023/03/21/terveellinen-ja-toimiva-paloasema-cltsta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[pauliina]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 21 Mar 2023 09:49:19 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[CLT-asennukset]]></category>
		<category><![CDATA[Julkinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Kunnat]]></category>
		<category><![CDATA[CLT julkisissa kohteissa]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-paloasema]]></category>
		<category><![CDATA[CLT-rakennuksen käyttäjien kokemuksia]]></category>
		<category><![CDATA[clt-rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ekologinen rakentaminen]]></category>
		<category><![CDATA[hyvä sisäilma]]></category>
		<category><![CDATA[sisäilma]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://hoisko.fi/?p=6612</guid>

					<description><![CDATA[<p>CLT-elementti on arkipäiväistynyt julkisessa rakentamisessa koulujen ja päiväkotien rakennusmateriaalina. Massiivipuurakentamista kunnissa ovat edistäneet niin rakentamisen nopeus kuin materiaalin ekologisuus sekä sisäilma- ja terveyskysymykset. Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy. Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa. &#160; Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa. – Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen. Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä. – Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita. Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä. Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset. &#160; CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta. Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE) Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi. Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla. – Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista. &#160; “Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa” Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista. – Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee. Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa. – Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi. &#160; Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee. – Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo. Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina. – Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus. &#160; Lappeenrannan keskuspaloasema Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa asemalla työskentelee noin 65 työntekijää rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä. &#160; Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit: Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT ”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT &#160;</p>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/03/21/terveellinen-ja-toimiva-paloasema-cltsta/">Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>CLT-elementti on arkipäiväistynyt julkisessa rakentamisessa koulujen ja päiväkotien rakennusmateriaalina. Massiivipuurakentamista kunnissa ovat edistäneet niin rakentamisen nopeus kuin materiaalin ekologisuus sekä sisäilma- ja terveyskysymykset.</p>
<p>Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut <a href="https://www.hemso.se/fi/" target="_blank" rel="noopener">Hemsö Suomi Oy</a>.</p>
<p>Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä</h2>
<figure id="attachment_6630" aria-describedby="caption-attachment-6630" style="width: 242px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6630 size-medium" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_toimisto_hemso_4_450-242x300.jpg" alt="" width="242" height="300" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_toimisto_hemso_4_450-242x300.jpg 242w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_toimisto_hemso_4_450.jpg 450w" sizes="auto, (max-width: 242px) 100vw, 242px" /><figcaption id="caption-attachment-6630" class="wp-caption-text">Paloasemalla on muun muassa kymmenkunta toimistoa ja usean työpisteen monitoimitila. KUVA: Heini Jokinen/Hemsö Suomi</figcaption></figure>
<p>HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.</p>
<p>– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö <strong>Tuomas Pylkkänen</strong>.</p>
<p>Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.</p>
<p>– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.</p>
<p>Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla <a href="https://hoisko.fi/2022/05/05/hoisko-cltn-sertifioitu-palonsuojaus-perustuu-ekologiseen-suomalaiseen-innovaatioon/" target="_blank" rel="noopener">NT Deco -palonsuojakäsittelyllä</a>.</p>
<p>Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin <a href="https://hoisko.fi/laatu-ja-ymparisto/sertifikaatit/" target="_blank" rel="noopener">M1-päästöluokan</a> ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema</h2>
<figure id="attachment_6637" aria-describedby="caption-attachment-6637" style="width: 300px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6637 size-medium" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_5_450-300x287.jpg" alt="" width="300" height="287" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_5_450-300x287.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_5_450.jpg 450w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-6637" class="wp-caption-text">&#8221;Turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava.&#8221; KUVA: Heini Jokinen/Hemsö Suomi</figcaption></figure>
<p>Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.</p>
<p>Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (<a href="https://yle.fi/a/74-20014359" target="_blank" rel="noopener">YLE</a>)</p>
<p>Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.</p>
<p>Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.</p>
<p>– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.</p>
<p>&nbsp;</p>
<figure id="attachment_6634" aria-describedby="caption-attachment-6634" style="width: 1200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6634 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2.jpg" alt="" width="1200" height="900" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2-300x225.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2-1024x768.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2-768x576.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2-480x360.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_clt_hoisko_clt_sisatilat_hemso_6_1200-2-500x375.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6634" class="wp-caption-text">Muutto uusiin, laadukkaisiin tiloihin näkyy Atte Kianderin ja Tuomas Pylkkäsen mukaan henkilöstön viihtymisessä ja työmotivaatiossa. KUVA: Heini Jokinen/Hemsö Suomi</figcaption></figure>
<h2></h2>
<h2>“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”</h2>
<p>Palotarkastaja<strong> Atte Kianderille</strong> uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.</p>
<p>– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.</p>
<p>Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.</p>
<p>– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.</p>
<p>&nbsp;</p>
<figure id="attachment_6651" aria-describedby="caption-attachment-6651" style="width: 1200px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6651 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7.jpg" alt="" width="1200" height="800" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7-300x200.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7-1024x683.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7-768x512.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7-480x320.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7-1170x780.jpg 1170w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lappeenrannan_keskuspaloasema_7-500x333.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6651" class="wp-caption-text">Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys. KUVA: Jukka Matti-Tuuri /HOISKO CLT</figcaption></figure>
<h2>Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali</h2>
<p>Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.</p>
<p>– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.</p>
<p>Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.</p>
<p>– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h4>Lappeenrannan keskuspaloasema</h4>
<ul>
<li><a href="https://pelastustoimi.fi/etela-karjala/" target="_blank" rel="noopener">Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen</a> kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa</li>
<li>asemalla työskentelee noin 65 työntekijää</li>
<li>rakennuksen pääurakoitsija <a href="https://www.skanska.fi/" target="_blank" rel="noopener">Skanska Talonrakennus Oy</a>, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.</li>
</ul>
<p>&nbsp;</p>
<p><em>Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:</em></p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2023/03/21/siirtyminen-betonielementeista-clthen-oli-helppo/">Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT</a></p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2022/04/29/clt-on-ratkaisu-jota-isojen-kohteiden-rakentamisessa-on-tarvittu/">”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT</a></p>
<p><a href="https://hoisko.fi/2022/05/04/lauritsalan-paloasema-nousee-cltsta/">Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT</a></p>
<p>&nbsp;</p>
<ul>
<li>
<p><figure id="attachment_6640" aria-describedby="caption-attachment-6640" style="width: 1200px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6640 size-full" src="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1.jpg" alt="" width="1200" height="803" srcset="https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1.jpg 1200w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1-300x201.jpg 300w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1-1024x685.jpg 1024w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1-768x514.jpg 768w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1-480x321.jpg 480w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1-770x515.jpg 770w, https://hoisko.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lauritsalan_paloasema_1-500x335.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><figcaption id="caption-attachment-6640" class="wp-caption-text">Lappeenrannan keskuspaloasema on yli 6o työntekijän työpaikka. KUVA: Heini Jokinen/Hemsö Suomi</figcaption></figure></li>
</ul>
<p>The post <a href="https://hoisko.fi/2023/03/21/terveellinen-ja-toimiva-paloasema-cltsta/">Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä</a> appeared first on <a href="https://hoisko.fi">Hoisko CLT</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
