Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.