Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.

Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.

Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.

CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito

Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.

Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.

Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.

Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy

The post Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä appeared first on Hoisko CLT.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma vastaa huutoon. Se on juuri julkaissut kunnille suunnatun hankintaoppaan, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin teollisen puurakentamisen erityispiirteistä hankinnan valmistelusta toteutukseen.

Ohjelma jalkautuu ensi vuonna myös kuntakiertueelle. Nyt kunnilla onkin ainutlaatuinen tilaisuus kutsua puuohjelman asiantuntija keskustelemaan, tuomaan tietoa ja vastaamaan puurakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Ole nopea, niin ehdit mukaan!

Hankinta lähtee kilpailutuksesta – opas antaa eväitä

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas on ladattavissa veloituksetta netissä.

Opas käsittelee yksityiskohtaisesti teollisen puurakentamisen rakennushanketta hankinnan valmistelusta tilaamiseen ja toteutustapoihin. Se nostaa esille keskeisiä puurakennushankkeen eroavaisuuksia sekä markkinaan ja teknisiin toteutuksiin liittyviä seikkoja, joita tilaajaorganisaation kannattaa ottaa huomioon hankintaa suunnitellessaan ja toteutusmalleja valitessaan.

Opas antaa myös eväitä siihen, miten hiilijalanjälki ja -kädenjälki voidaan laskea mukaan vertailuperusteeksi kilpailutuksessa. Oppaasta löytyy eri materiaalisten runkojen vertailua.

– Hiilineutraalien rakennustapojen kehittäminen, kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan. Hiilineutraali kaupunki luodaan hankinnoilla, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen.

Kutsu asiantuntija kuntasi vieraaksi

Ensi vuoden aikana starttaa kuntakiertue Puurakentamisen ohjelma tien päällä. Sen aikana Sini Koskinen vierailee 50 kunnassa ja kaupungissa. Tavoitteena on tavata matalalla kynnyksellä kuntien päättäjiä ja virkamiehiä pienimuotoisissa tilaisuuksissa, joissa Koskisella on sekä tiedon jakajan, kysymyksiin vastaajan että kuntien kuuntelijan rooli.

Tämä on ainutlaatuisen hyvä mahdollisuus saada täsmätietoa puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä hiilineutraalius- tai puurakentamisen tavoitteiden kirjaamisesta kuntastrategiaan.

Koskinen korostaa, ettei vierailukunnalla tarvitse olla rakennushankkeita suunnitelmissa. Tarjolla on nyt apuja ja neuvoja pitkän tähtäimen suunnitteluun kohti ympäristöystävällistä rakentamista.

Kiertueen voit kutsua kuntaasi täältä.

Kilpailuttamisessa tarvitaan uusia eväitä

Puuohjelma tähtää puurakentamisen lisäämiseen Suomessa. Siihen on monia tärkeitä syitä.

Jotta eri materiaalivaihtoehtojen vertailussa aidosti onnistutaan, on Koskisen mukaan keskeistä ymmärtää, että nykymuodossaan, vielä vakioimatonta puurakentamista ei voi kilpailuttaa kuten tähän asti rakennushankkeita on totuttu kilpailuttamaan.

–Teollinen puurakentaminen sisältää useita eri järjestelmiä, erilaisia toteutusmalleja sekä näiden yhdistelmiä, joiden erilaiset vaikutukset hankkeen kulkuun tilaajan on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon, hän painottaa.

Yksi hankintaopashankkeen aikana keskeiseksi noussut teema on tarve ja toive markkinavuoropuhelulle jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa käydään etupainotteisesti, saadaan ymmärrys hankkeen raja-arvoista, kapasiteettien tai teknisten ratkaisujen mahdollisista rajoitteista sekä sellaisista innovaatiomahdollisuuksista, joita tilaaja ei ehkä osaisi muuten vaatia. Avoin kommunikointi ja markkinavuoropuhelu edesauttavat tervettä kilpailua ja mahdollistaa kilpailukykyisten tarjousten saamisen, Koskinen summaa.

Puurakentamisen ohjelma on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Tällä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös aiempi artikkelimme puurakentamisen ohjelmasta:

Julkisessa rakentamisessa edessä puuloikka – kuntia tuetaan (hoisko.fi)

Linkki oppaaseen: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa : Hankintaopas – Valto (valtioneuvosto.fi)

The post Ympäristöministeriön puuohjelman hankintaopas on tietopaketti puurakentamisesta kiinnostuneille kunnille appeared first on Hoisko CLT.

Porvoossa otettiin marraskuun lopussa käyttöön massiivipuisista CLT-elementeistä rakennettu, 2700-neliöinen Metsätähden päiväkoti. Näyttävän ja kauniin rakennuksen rakennuttaja on Porvoon toimitilajohto. Päiväkoti oli pääurakoitsijalle, Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:lle, ensimmäinen CLT:stä toteutettu kohde ja samalla tehokas oppitunti materiaalista. Toimitusjohtaja Mika Suntiolla ja työmaasta vastanneella Samuli Kaivonurmella on vain hyvää sanottavaa CLT:stä.

Rakennusliike aloitti perehtymällä huolellisesti materiaaliin ja detaljiikkaan. Nopeasti huomattiin, että keskeinen asia CLT-rakentamisessa on asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu.

– CLT:n asennus on vähän kuin legopalikoista kokoaisi. Vaiheet pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Siksi asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu on tärkeää, kertoo Kaivonurmi.

Hyvä apu aikataulun ja järjestyksen suunnitteluun tuli HOISKOsta.

CLT-hankkeessa asennus- ja kuormasuunnittelu tärkeää

CLT-rungon asentamisen onnistuminen on Suntion mukaan ratkaiseva tekijä, jotta koko projekti pysyy aikataulussa. Jos siinä olisi jääty jälkeen, aikatauluhaasteet olisivat kertautuneet jatkossa.

Metsätähden asennuksessa huolellinen suunnittelu palkitsi tekijät ja runkovaihe meni todella hyvin. Asennus alkoi tammikuussa. Siinä vaiheessa kaikki elementit olivat tehtaalla jo valmiina. Ne lähetettiin Porvooseen tarkasti mietityssä järjestyksessä.

– Kuormia tuli viikoittain, joskus useampikin. Seuraavien viikkojen suunnitelmissa oli otettava huomioon muun muassa se, missä päin rakennusta nosturit kulloinkin olivat, kuvaa Kaivonurmi.

Asennusteltta vauhdittaa työvaiheita

Seinäelementtien asennus kesti pari kuukautta, tammikuun alusta helmikuun loppuun. Koko asennustyö tehtiin säältä suojassa ison asennusteltan sisällä. Sääsuojan käyttäminen on yritykselle tuttua monista aiemmistakin hankkeista. Vaikka ison suojan asennus on oma projektinsa, Kaivonurmi ja Suntio pitävät teltan käyttöä erittäin järkevänä, sillä se mahdollistaa paljon.

– Suojan alla pystytään aloittamaan monia sellaisia vaiheita, jotka onnistuisivat muuten vasta silloin, kun rakennus on saatu vesikattoon. Suojateltta jouduttaa tekemistä merkittävästi ja antaa mahdollisuuden ryntäyttää työmaata vauhdilla eteenpäin, Kaivonurmi kuvaa.

CLT-työmaa on muita pölyttömämpi

CLT opetti heidän mukaansa paljon ja osoitti, mitä etuja materiaalivalinnasta on työmaavaiheessa.

– CLT on siitä hyvä materiaali, että seinä on jo työmaalle tullessaan valmis. Jos elementtiä ei kolhita tai liata, sitä ei jouduta työmaalla hiomaan. Näin ei synny tasoitepölyä niin kuin yleensä. Jälkivaluilta säästyminen säästi myös aikaa, he listaavat.

Käytäntö osoitti myös sen, että isot puuelementit tasapainottivat sisäilman kosteutta pintalaattojen valuvaiheessa.

– Aivan erilaiselta tuntui kuin betonityömaalla, Kaivonurmi sanoo.

CLT:n eduksi hän listaa myös keveyden betonielementteihin verrattuna. Siten nosturit pystyvät nostamaan paljon suurempia elementtejä kuin betonista rakennettaessa. Yhdellä nostolla saadaan pystyyn jopa kymmenen metriä seinää.

Massiivipuu saisi näkyä uloskin

Lopputulos on Suntion ja Kaivonurmen mielestä komea ja kokemukset CLT:stä niin hyviä, että siitä rakennetaan mielellään jatkossakin.

– Se on kuitenkin sääli, että varsinainen CLT ei näy ulospäin, koska rakennuksessa on suojaava laudoitus, Suntio sanoo.

Hän kehottaakin aina miettimään, voisiko ulkoseiniinkin jättää elementtiä näkyviin ainakin osittain.

– Niin että näkyisi, mistä rakennus on tehty. Massiivipuuhan on niin hyvän näköinen, liimattu, nätti puu. Nyt sen kauneus näkyy vain sisällä.

– Kustannuksiltakin se olisi hyvä ratkaisu, kun ulkolaudoitusta ei erikseen tulisi, sanoo Kaivonurmi.

Suntio rakentaa mitä tarvitaan

40-vuotias Rakennusliike Kalevi Suntio on toisen polven perheyritys, jonka ruorissa ovat veljekset Mika ja Marko Suntio.

Yritys toteuttaa kaiken kokoisia rakennushankkeita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Metsätähden päiväkoti oli ensimmäinen askel Itä-Uusimaan puolelle.

Netistä yrityksen löytää nimellä ”suntiorakentaa”.

– Nimessä on se hyvä puoli, että sillä saa aina keskustelun avattua. Etenkin, kun lisää, että toimimme Neuvottoman kylässä.

Miksi Rakennusliike Suntiossa pidettiin CLT:stä?

• CLT-elementti on niin kevyt, että kerralla pystytään asentamaan hyvinkin suuria elementtejä.
• Seinäelementti on työmaalle tullessaan valmis eikä vaadi tasoitetöitä. Rakennustyömaa oli siksi hyvin pölytön.
• Talvirakentamisessa elementti tasasi työmaalla kosteutta, joten työmaa koettiin betonityömaata mukavammaksi.

The post Ensimmäinen CLT-kohde osoitti rakennusliikkeelle elementin edut appeared first on Hoisko CLT.