Kerrostasoja on kolme ja neliöitä reilu tuhat. Maanpäällisistä kerroksista löytyy keittiö, oleskelutiloja, kirjasto, baari ja makuuhuoneet; kellarista kuntosali, spa, elokuvateatteri ja viinikellari. Vessoja on yhdeksän, niistä yksi kissojen oma.

Taloa kuvatessa voidaan ”tyypillinen” heittää sanavarastosta pois. Perheen toiveena oli yllätyksellisyys ja näyttävyys mutta myös kodikkuus.

– Kotiin haluttiin erilaisia tiloja ja tunnelmia. Sen iso kohde mahdollistikin hyvin, sanoo sisustussuunnittelusta vastannut Maru Hautala.

Suunnittelijoiden kerran elämässä -kohde

Projektia on tehty kaksi vuotta suunnittelijoiden, työmaan ja perheen tiiviissä vuoropuhelussa. Arkkitehti SAFA Maxim Troyanovskiy, vastaava työnjohtaja / urakoitsija Veikko Kristo ja sisustussuunnittelija Maru Hautala (Suunnitteluhuone NIONIO Oy) ovat kaikki massiivipuun ammattilaisia. Kohde on antanut mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joita ei yleensä pääse tekemään. Perhe on esittänyt visioita ja ollut hyvin avoin suunnittelijoiden ideoille.

– Oikea arkkitehdin unelma, sanoo Troyanovskiy.

– Kyllä tämä sellainen kerran elämässä -kohde on, sanoo Hautala.

Samaa mieltä on Veikko Kristo, joka on pitkästä urastaan huolimatta tutustunut hankkeessa moniin uusiin materiaaleihin ja opiskellut niiden käyttöä. Hän kiittää siitä, että sai perheeltä vapaat kädet sopivien ammattilaisten etsimiseen. Ammattilaisten osaaminen näkyy, ja siitä kuuluu heille tunnustus.

Kaikki antavat kiitosta perheelle ja tiimille luottamuksesta ja yhteistyöstä, joka on tehnyt projektista niin mukavan.

CLT oli toimiva materiaali epätyypillisissä ratkaisuissa

Talon paikka räjäytettiin kalliorinteeseen. Maata ja kalliolouhetta poistettiin noin 500 kuormaa. Piha muodostuu suurelta osin kallion ja talon väliin rakennetusta 500-neliöisestä, suojaisasta terassista, jonne on myös suunniteltu erilaisia tiloja.

Perheelle oli selvää, että rakennus tehdään massiivipuusta. CLT-vaihtoehdon nosti esiin Veikko Kristo, ja sitä tukivat myös suunnittelijat. Materiaali ja HOISKO CLT:n korkea laatu vakuuttivat perheen.

– Rakentamisen näkökulmasta CLT on jäykkänä ja kantavana rakenteena ainut järkevä puumateriaali tällaisessa isossa kohteessa, jossa rakenteet eivät ole perinteisiä, sanoo Kristo.

Sisustuksellisesti elementti mahdollistaa modernin, pelkistetyn ilmeen: listattomat ovet ja ikkunat sekä selkeät, suuret, saumattomat pinnat.

Niin paljon perhe materiaaliin mieltyi, että sitä on käytetty alkuperäistä suunnitelmaa enemmän: viherhuone muutettiin kattoa myöten CLT:lle, ja siitä tehdään myös takapihan kesäkeittiö.

– HOISKOn toimitukset sujuivat hyvin eikä elementtejä joutunut työmaalla työstämään, sanoo Kristo.

Kahden talon ratkaisusta monta hyötyä

Kodin jakaminen kahdeksi rakennukseksi on rakennusmääräysten sanelema juttu: yli tonttien ulottuvaa taloa ei saanut rakentaa, ja yhden tontin neliörajat eivät talolle riittäneet.

– Ensimmäisiä kysymyksiä olikin se, miten talot yhdistetään ja saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Troyanovskiy.

Pakon sanelemasta ratkaisusta seurasi paljon hyvää, ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä.

Arjen toiminnot on voitu sijoitella näppärästi ja niille saadaan eri tavalla rauhaa kuin yhden katon alla. A-talon keskikerroksessa on muun muassa keittiö-olohuone; yläkerrassa vanhempien tilat. B-talon keskikerroksessa ovat kirjasto, baari ja työtila; yläkerta on nuorison valtakuntaa.

– Kahden rakennuksen myötä saatiin lisäksi enemmän julkisivua, ikkunoita ja valoa, sanoo Troyanovskiy.

Talojen julkisivuista päätettiin pohdinnan jälkeen tehdä reilusti eri näköiset. Tummahko, harmaan vihreä A-talo on modernimpi ja siinä on vähemmän kontrasteja. Sen ulkoverhouksessa on käytetty kolmen kokoista pystypaneelia. Perinteisemmän näköinen B-talo on oranssinkeltainen. Paneelit ovat A-taloa paksumpia ja vaakasuunnassa. Katot ovat samanlaisia.

Isosta näkymästä upeisiin yksityiskohtiin

Koti on niin iso ja yksityiskohtia on niin paljon, että kaikkea ei heti hahmota. Ensin näkee avaruuden, sitten katse poimii yksityiskohdan toisensa jälkeen. Arkkitehdin suosimat kaarevat muodot, sisustussuunnittelijan harkiten valitsemat kauniit valaisimet tyylikkäine painikkeineen, kalusteet, tekstiilit, kahvat ja vetimet, epäsuorat valaistusratkaisut, suuret, listattomat ikkunat kuin maisemataulut…

Puusepäntyötä on hyödynnetty paljon. Lattiamateriaaleina ovat puuparketti ja keraamiset laatat. Mukavuutta lisäävää älytekniikkaa on käytetty runsaasti.

Suklaanruskeaa ja hiilenharmaata

Värisuunnittelu alkoi haluttujen tunnelmien pohtimisesta. Kotiin toivottiin järvenranta-resortin fiilistä ja erilaisia maailmoita, esimerkiksi baaritilaan ripaus New Yorkia.

Resort-tunnelmaa Hautala lähti hakemaan isojen pintojen tummista sävyistä. A-talon alakerrassa seinät käsiteltiin suklaanruskeiksi, B-talossa hiilenharmaiksi. Yläkerran makuutiloihin eli lähimmäksi taivasta haluttiin vaaleita pintoja.

Tumma seinä tuo arvoituksellisuutta, sillä värin takia materiaalia ei ehkä heti tunnista CLT:ksi. Kuultavan pinnoitteen läpi näkyvät kuitenkin kauniit puun syyt. Hautala sanoo, että tummuutta on turha pelätä.

– Kokonaisuuteenhan vaikuttavat tila, valo ja arkkitehtuuri. Isoissa tiloissa tummia värejä uskaltaa käyttää rohkeammin. Tummalla voidaan loihtia pesämäisiä tunnelmia ja ylellisyyden tuntua, ja tummaa seinää vasten voidaan korostaa sisustuksen yksityiskohtia.

Järvi- ja kalliomaisema liki joka huoneessa

Talon jokaisesta huoneesta näkee järvelle ja liki jokaisesta lisäksi kalliolle. Tummansävyiset seinät antavat näille ”luonnontauluille” upeat raamit.

Erityinen haaste järvimaiseman tavoittamiseen oli saunassa: se kun sijaitsee kellarissa, ja näkymään uhkasi tulla myös järven ja talon välissä olevan kadun liikenne. Arkkitehdin nerokas ratkaisu löytyi strategisesti sijoitetusta ja mitoitetusta pyöräkatoksesta, joka blokkaa liikenteen, mutta päästää järvimaiseman sisälle.

Kattoikkunoita on kaikkiaan parikymmentä. Niistä voi nähdä kallion päällä humisevien mäntyjen latvat.

Yhdessä kellarin kattoikkunassa voivat vilahtaa varpaatkin. Se on nimittäin arkkitehdin ideoima valopolku, jonka päällä ulkona voi kävellä.

Miten piilotetaan salaovi?

Kodintekniikka ja johdot on piilotettu näkyvistä.

– CLT-elementti on tässä näppärä materiaali, sillä kaikki johtojen aukot tehdään jo lähtökohtaisesti tehtaalla elementin sisään. Muuta tekniikkaa, esimerkiksi hanoja, on integroitu kalusteisiin, sanoo Hautala.

Keskikerrokseen tuo ilmettä CLT-elementtien vaakauritus, jonka syvyys ja välitys ovat tarkkaan mietittyjä.

– Yksi CLT-elementtien hauska mahdollisuus on se, että ovien ja ikkunoiden aukkopaloja voidaan hyödyntää pienempien sisustuselementtien tekemisessä. Tähän taloon sellaisesta syntyi salaovi oleskelutilasta baarihuoneeseen.

Haastattelua tehtäessä Hautala mietti juuri sitä, miten ovi kätketään.

Kokonaisuus ihastuttaa

Kun kokonaisuus alkaa olla valmis, ovat tekijätkin voineet huokaista monta kertaa ihastuksesta. Kokonaisuus näyttää upealta. Moni asia on livenä vielä paremman näköinen kuin osasi odottaa, ja vaikuttavuutta lisäävät ikkunoista sisään tulevat luonto ja valo.

Kristo sanoo, että talo on toiminut alueella myös CLT:n mannekiinina. Ainakin pari muuta CLT-taloa on parhaillaan nousemassa.

– On hienoa nähdä kaikki valmiina, mutta myös haikeaa, kun yhteistyö perheen ja mahtavan tiimin kanssa päättyy, sanoo Hautala.

Ellei sitten asettuisi taloksi salaoven taakse.

The post Tuhat neliötä tyyliä, tunnelmia ja yllätyksiä – yksi koti kahden katon alla appeared first on Hoisko CLT.

Suunnittelija etsii toimivat ratkaisut

Suunnittelijan työtä ja ammattitaitoa on osata pukea asiakkaiden toiveet toteutettaviksi suunnitelmiksi. Hirvaskoski-Leinonen näkee, että kaava, tiukkakin, on arkkitehdille vain yksi lähtötieto kuten esimerkiksi tontin ilmansuunnat ja korkeuserotkin.
– Suunnittelijan on oltava niin kekseliäs ja kunnianhimoinen, että löytää asiakkaan toiveiden mukaiset ratkaisut. Kompromisseista pitää pyrkiä luopumaan, kun on kyse perheen elämän suurimmasta hankinnasta.
Yksi Hirvaskoski-Leinosen suunnittelema “tiukan kaavan talo” on Salmelan perheen koti Jyväskylän Halssilassa.

Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin

Hirvaskoski-Leinonen näkee, että suunnittelun ei saa olla asiakkaalle rakennushankkeen lisäkustannus vaan sen pitää maksaa itsensä takaisin. Kun arkkitehti miettii neliöt oikeisiin paikkoihin ja karsii turhat pois, hän säästää merkittävän lohkareen kokonaiskustannuksista. Jo muutaman hukkaneliön karsiminen maksaa suunnittelun hinnan.
Kaunis, tehokas, toimiva, taloudellisesti ja järkevästi toteutettavissa: se on hänestä pätevä lähtökohta omakotitalon suunnittelussa. Oikeisiin ratkaisuihin pääseminen vaatii asiakkaan tarkkaa kuuntelua ja keskustelua. Suunnittelijan on uskallettava myös sanoa asiat suoraan.
Kun asiakkaalla on kädessään talonsa arkkitehtikuvat, hän ei osaa edes arvata kaikkea sitä, mitä arkkitehti on kuvia suunnitellessaan jo miettinyt. Hän on ajatellut esimerkiksi sitä, että asukas voi aikanaan sijoittaa ruokapöydän pitkittäin tai poikittain: ja tästä huolimatta valaistus palvelee häntä mahdollisimman hyvin. Tai, että sisäpintojen materiaalivaihdokset onnistuvat ja rytmittyvät tilojen mukaan.
Toki erillisellä valaistus- ja sisustussuunnitelmalla tällaisiin asioihin pureudutaan vielä paljon tarkemmin.

Arkkitehdin sydän sykkii massiivipuulle

Hirvaskoski-Leinosen sydän sykkii vanhoille massiivipuurakennuksille, mutta yhtä vakuuttunut hän on tehdasvalmisteisista massiivipuumateriaaleista, CLT:stä ja lamellihirrestä. Vanhat hirsitalot kestävät sukupolvelta toiselle. Saman kestävyyden ja ekologisuuden hän näkee toteutuvan massiivipuun moderneissa muodoissakin.
– CLT on helppo, vaivaton ja mukautuva materiaali, joka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia eikä aiheuta ylimääräistä päänvaivaa ja ”harmaita hiuksia” suunnittelussa. Painumattomana rakenteena CLT mahdollistaa erilaiset kulmat ja muodot ja vapauttaa perinteisestä massiivipuurakentamisen tasakerta-ajattelusta, hän listaa.
Jos taloon halutaan vaikkapa moderni, pitkä pulpettikatto, tehdään seinäelementti yhtenäisenä pääty- tai sivukolmio mukaan lukien. Yhtä helppoa on toteuttaa seinäelementit harjakattoiseen taloon.

CLT-elementin vaivattomuus miellyttää suunnittelijaa

Asennuksen vaivattomuus ja nopeus ovat hänestä myös CLT:n ehdottomia etuja.
– Isot elementtikappaleet nousevat nopeasti, ja niissä on kaikki valmiina ikkuna-aukkoja ja johdotusten aukkoja myöten. Tämä tarkoittaa toki sitä, että nämä asiat on mietittävä valmiiksi ja “lukittava” ennen elementtien valmistusta.
Toisaalta: mitä enemmän asioita päätetään etupainotteisesti suunnitteluvaiheessa, sitä helpommalla rakentajaperhe pääsee rakennusvaiheessa. Kaikkien toisiinsa vaikuttavien ratkaisujen pohtiminen jo hyvissä ajoin varmistaa, että toiveet toteutuvat kaikilta osin ja kokonaisuudesta on alusta asti selkeä kuva.

Kuka?

• Arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen suunnittelee omakotitaloja sivutyönään. Hän tekee myös sisustus- ja valaistussuunnitelmia.
• Päävirkanaan hän vetää Jyväskylän kaupungin merkittävintä aluekehityshanketta vanhalla Kankaan paperitehtaan alueella, josta muokkautuu pitkässä projektissa yli 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan yhteisö. Hän opettaa lisäksi tulevia rakennusinsinöörejä ammattikorkeakoulussa.
• Taustallaan hänellä on niin suunnittelu- kuin viranomaistyötä rakennuslupien parissa, mikä antaa laajan perspektiivin ja ymmärryksen suunnittelutyöhön.
• Oma rakas projekti on vanhan kyläkoulun kunnostus.
• Kaisan saat kiinni numerosta 040-5254779 tai sähköpostilla hhirvask@hotmail.com

Lue lisää

CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali – Hoisko CLT

The post “CLT:stä on helppo suunnitella ja rakentaa” appeared first on Hoisko CLT.

154,5 neliön kodissa on kaksi täyttä asuinkerrosta. Siinä asuu Annin ja Aleksin pian kolmilapsinen perhe ja kotivahtina pikkuinen koira.

Muovittomuus ja kauneus kallistivat valinnan CLT:hen

Kun Anni ja Aleksi alkoivat suunnitella kotiaan, oli mielessä perinteinen puutalo. Luonnoskuvatkin oli jo piirretty. Talon suunnitteli heidän toiveidensa mukaan Saika Design Oy.

–Meitä alkoi kuitenkin vaivata ajatus muovieristeen käyttämisestä. Puukuitueristeen vaihtoehtokin tutkittiin, mutta sekään ei innostanut, kertoo Anni.

Siksi vaihtoehdoiksi tulivat CLT ja hirsi. Tarjouksia pyydettiin usealta talotoimittajalta. CLT:n puolesta puhuivat monet syyt. Se miellytti enemmän sekä silmää että kukkaroa.

–Tykästyimme kovasti CLT:n ulkonäköön. Itsellä oli myös tunne, että massiivipuinen CLT-elementti on hirttä tiiviimpi ja suojaa siksi paremmin mereltä tulevalta tuulelta. Sitä en tiedä, pitääkö tämä paikkansa, sanoo Anni.

Oululainen Järkikoti pystyi tarjoamaan juuri sitä, mitä perhe halusi eli CLT-talotoimituksen avaimet käteen -kokonaisuutena. Kun perheessä on kaksi pientä lasta, tällainen mahdollisuus tuntui tärkeältä.

CLT-elementeistä voitiin toteuttaa juuri se, mitä haluttiin

CLT:ssä Annia ja Aleksia miellyttävät ekologisuus, hengittävyys ja hyvä sisäilma. Ainakin muutaman kuukauden asumiskokemuksella tämä tuntuu pitävän oikein hyvin paikkansa.

–Iso plussa oli myös se, että CLT:stä talon pystyi toteuttamaan juuri suunnitelmien mukaan. Kaikilla muilla tuli vastaan se, että muutoksia olisi pitänyt tehdä vähintäänkin ikkunoiden malliin ja kokoon.

CLT:stä rakennettaessa mistään suunnitelmissa ei tarvinnut tinkiä, sillä elementeistä on mahdollista tehdä millaisia tahansa.

CLT-pinnan lämpö valloittaa

Ulkopuolelta talo on vuorattu ulkolaudoituksella. Sisällä isot seinät on jätetty CLT-pinnalle. Puu miellyttää Annin silmää.

–Perheelläni on kelomökki, ja olen aina pitänyt siellä puupinnasta. Aiemmissa kodeissani on puolestaan ollut aina valkoista pintaa, ja se on tuntunut melkein ”sokaisevan”. Valkoinen oli siis nähty, ja kaipasimme elävämpää, lämmintä pintaa.

Mökiltä tuttuun kelohirteen CLT:tä ei toki ole vertaaminen. CLT:n pinta on tasainen ja ulkonäkö moderni. Yhteistä on kuitenkin puusta huokuva lämmin tunnelma.

–Mökkitunnelmaa emme kotiin halunneet.

Yksityiskohta, josta Anni on erityisen iloinen, on se, että ikkunat voitiin jättää ilman karmeja. Se tuo pelkistetyn ja rauhallisen ulkonäön.

–Itse emme osanneet tällaista edes ajatella, mutta Järkikodilta tällaista vaihtoehtoa suositeltiin, ja ihastuimme siihen.

Hyvinhän se meni

Vuosi 2021 alkoi perheellä muutolla uuteen kotiin. Se on nyt juuri sitä, mitä kodilta haluttiin.

–Jos jotakin voisi muille rakentamista suunnitteleville antaa vinkiksi, niin se olisi tietysti hyvä, että jo suunnitteluvaiheessa tiedettäisiin rakennusmateriaali. Meillä näin ei ollut. Materiaali voitiin ottaa huomioon vasta lopullisissa kuvissa.

Mutta hyvinhän se silti meni.

–Arkkitehtimmekin sanoivat, että hyvän valinnan teimme.

Järkikoti toimii Oulun seudulla. Yritys haluaa vaikuttaa puun käytön lisääntymiseen rakentamisessa. Järkikodilla on oma CLT-talomallisto ja se toteuttaa CLT-taloja myös asiakkaiden omien suunnitelmien mukaan halutun laajuisina toimituksina.

Annin ja Aleksin koti Instagramissa #kotimerenrannalla

Kuvat: Outi Tuomikoski. Lisää kuvia kohteesta referensseissämme.

The post Rakentajan tarina: CLT:stä rakennettaessa ei tarvinnut tinkiä toiveista appeared first on Hoisko CLT.

–CLT on kiehtova materiaali. Halusin päästä kokeilemaan sen mahdollisuuksia omassa projektissani siksikin, että todella monet asiakkaat ovat nykyään kiinnostuneita CLT:stä, sanoo Mäntylä.

CLT antaa hänen mukaansa suunnittelulle paljon mahdollisuuksia. Talo pitääkin sisällään paljon yksityiskohtia. Mökissä ei ole yläreunastaan suoria seiniä ollenkaan. CLT-levyt ja ikkunat ovat viistottuja. Näin mökki ikään kuin myötäilee maaston muotoja, laskee rinteiden mukaan.

Mökki koostuu kahdesta massasta, päärakennuksesta ja saunarakennuksesta, jotka on yhdistetty toisiinsa lasitetulla terassilla. Asuinpinta-alaa on 85 neliötä.

–Pidän CLT:n yksiaineisuudesta verrattuna monikerroksisiin sandwich-rakenteisiin, joissa on erilaisia materiaaleja. Yhden materiaalin käyttö tuntuu rakennusfysikaalisista syistä turvalliselta ratkaisulta.

Talon toteutti Järkikoti. CLT-elementit toimitti HOISKO CLT. Mäntylä antaa kiitosta siitä, miten osaavat tekijät työmaalle tuli Järkikodin kautta.

Luontoon sopiva CLT-kohde rakennettiin ympäröivää luontoa säästäen

Villa Jäkälä istuu kauniisti sitä ympäröivään, kumpuilevaan jäkälämaastoon. Se on myös esimerkki siitä, miten talon voi rakentaa maastoa ja metsää liki täysin rikkomatta. Ympäristön kunnioitus ja säilyttäminen otettiin huomioon kaikissa rakentamisen vaiheissa.

–Lähtökohtamme oli, että emme halua pilata kaunista luontoa tullessamme sen keskelle, sanoo Mäntylä.

Jo rakennuksen paikka suunniteltiin niin, että puita ei tarvitsisi kaataa sen tieltä. Vain kaksi puuta jouduttiin kaatamaan. Jäkälä kerättiin rakennuspaikalta tarkasti talteen. Siitä syntyy ensi kesänä taloon jäkäläkatto. Väliaikaisesti jäkälä on varastoitu läheisille poluille.

CLT mahdollisti ympäristöä säästävän rakentamisen

Perustukset tehtiin ruuvipaaluihin, jotta maata ei tarvinnut aukoa. Viemäröinti rakennettiin puolestaan suuntaporaamalla. Viemäröintiä varten porattiin siis putki syvälle maahan parkkipaikalta käsin, ja varsinainen viemäröinti tehtiin putken kautta. Kansankielisesti voisi siis sanoa, että viemäröinti vedettiin ”tähystyksellä”.

Elementtien asennusajankohdaksi valittiin talvi, jotta lumikerros suojasi jäkälämaastoa koneiden tullessa tontille. Tämän mahdollisti se, että CLT-elementti sopii hyvin talvirakentamiseen.

Ympäröivän luonnon kannalta etu oli Mäntylän mukaan sekin, että CLT-elementit asennetaan nopeasti eikä niistä rakennettaessa tule tarvetta varastoida isoja rakennusmateriaaleja pitkään tontilla, mikä olisi kuluttanut kasvustoa.

Suoria elementtejä ja erikoinen kattoratkaisu

Tavallisesti poikkeava ratkaisu on katon harjan rakentaminen nurkasta nurkkaan.

–CLT:llä tämä oli helppo toteuttaa, sanoo Mäntylä.

Jäkäläkatto vaatii loivan kattokulman ja omat pohjatyönsä salaojamattoineen.

Ikkunat hän halusi toteuttaa kokonaisina pintoina lattiasta kattoon. Näin CLT-elementteihin ei tarvinnut tehdä lainkaan ikkuna-aukkoja, vaan ne ovat suoria, aukottomia ja erillisiä elementtejä. Näin elementin valmistuksessa ei jäänyt hukkapaloja, mikä on järkevää myös kustannusten kannalta.

CLT:stä oli helppo toteuttaa ikkuna-aukkojen reunojen pelkistetty ilme, joka miellyttää Mäntylän silmää. Ikkuna- ja CLT-elementtien reunat ovat harmonisia, eikä niissä ole listoja. Lasielementti on istutettu CLT-elementtien ulkolaitoihin tehtyihin uurteisiin.

Ulkoapäin ikkunan reuna piiloutuu ulkovuorauksen sisään. Mäntylän silmään olisi sopinut hyvin myös CLT-pinnan jättäminen näkyviin myös ulkona.

–Ulkovuoraukseen päädyin siksi, että se suojaa rakenteita ja pidentää siten talon käyttöikää. Halusin lisäksi piilottaa sadevesijärjestelmän sen taakse. Nyt ulkovuoren ja CLT-elementin välissä on tuuletusrako, joka kätkee sisäänsä rännit. Näin ulkonäöstä sai minimalistisen.

CLT-seinä hivelee silmää ja yllättää

Sisällä CLT:tä ei ole peitetty.

–Meille oli tärkeää säilyttää alkuperäinen puun sävy ja puun tuntu mahdollisimman hyvin. Siksi elementin pinta on käsitelty Rubio Monocoat -öljyllä.

Silmä lepää materiaalin kauneudessa. CLT:n suojassa rauhoittuu ja rentoutuu. Vapaa-ajan asunto on perheen mielestä unelmien täyttymys.

–Uni tulee täällä todella hyvin. Se, mikä oli itselle yllätys, niin voimakkaassa sivuvalossa CLT:n pinta näyttää kolmiulotteiselta. Se muuttuu kuin eläväksi metsäksi.

Tontti sijaitsee upeiden ulkoilumaastojen varressa. Kotiin Ouluun on tunnin ajomatka, ja vapaa-ajanasunnolla vietetään aikaa joka viikko.

Viherkatto on pitkäikäinen ratkaisu

Ensi kesänä tehtävä jäkäläkatto on Villa Jäkälän erikoisuus. Tietoa etsiessään Mäntylä ei löytänyt yhtään aiemmin toteutettua jäkäläkattoa.

–Viherkattoja kyllä on, mutta ei jäkälästä tehtyjä. Muihin viherkattoihin verrattuna jäkälä vaatii vaatimattomana, juurettomana kasvina vähän erityyppisen pohjan. Yleensä käytettävää lekasorakerrosta ei tarvittu. Juurisuojattua huopaa tuli kuitenkin kattolevyn päälle kolme kerrosta mahdollisten rikkakasvien varalta.

Jäkäläkaton valintaan on Mäntylän mukaan monta hyvää syytä. Paitsi että se on kaunis ja persoonallinen, se on myös pitkäikäinen ratkaisu. Viherkatto pidentää katon iän jopa kaksin-kolminkertaiseksi, sillä se suojaa kattoa auringolta sekä sitoo vettä ja saasteita.

Vapaa-ajan asunnon suunnittelun ja toteuttamisen rinnalla on kulkenut myös Mäntylän opinnäytetyön tekeminen jäkäläkaton toteuttamisesta ja luonnon ehdoilla rakentamisesta. Opinnäytetyöhön voi tutustua täältä.

CLT on puuta modernissa muodossa

Mitä arkkitehti sitten voisi sanoa vinkiksi CLT:stä kiinnostuneille?

–No ennen kaikkea sen, että CLT on uudenlainen tapa rakentaa puusta. Puuta, etenkin hirttä, on aina käytetty paljon vapaa-ajanrakentamisessa. Tähän CLT antaa uusia mahdollisuuksia: se on puurakentamista modernissa muodossa. CLT antaa myös mahdollisuuksia erilaisempiin rakenteellisiin ratkaisuihin.

Sitä on Mäntylästä turha pelätä, näyttääkö sitten liikaa ”puulta” tai tuleeko puusta rauhaton tunnelma.

–Meillä puuta on kaikki katosta lattiaan. Sileänä pintana CLT ei tuo rauhatonta tunnelmaa, vaan päinvastoin sen vaikutelma on hyvin rauhallinen. Luulen, että sileydessä on se ero perinteisen hirsi- tai paneeliseinän vaikutelmaan.

Tiina Mäntylän yritys Arkite D toimii Oulussa ja on erikoistunut pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen suunnitteluun. Hän tekee myös sisustussuunnittelua.

Kuvat: Tiina Mäntylä. Lisää kuvia kohteesta referensseissämme.

The post Ympäristöä vaaliva rakennusarkkitehti toteutti oman unelmiensa vapaa-ajankodin CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.