Nurmeksen kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen rakennuttama kohde nousi keskeiselle paikalle, niin sanotulle vanhan sairaalan tontille. Talo tarjoaa asukkailleen ympäristö- ja ilmastoystävällistä, muovitonta asumista.

Kohteen elementit ovat valmistuneet HOISKO CLT:llä. Pääurakoitsija on Rakennusliike Mustonen Oy, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy / Samuli Sallinen ja rakennesuunnittelija Timber Bros Oy / Antti Matikainen.

Massiivipuukortteli palautti elämän kuuluisalle tontille

Vanhan sairaalan tontti Nurmeksen kaupungin keskustassa ehti olla tyhjillään liki 40 vuotta sen jälkeen, kun sairaalarakennus purettiin mystisesti yhden yön aikana. Rakennukselle oli juuri tulossa suojelupäätös.

Nyt suuri, korttelin kokoinen tontti on taas täynnä elämää ja massiivipuuta. Viiden vuoden aikana sille on valmistunut hirsinen päiväkoti ja kaksi kolmikerroksista CLT-kerrostaloa: parinkymmenen vuokra-asunnon Yhteisöpiha 1:n kodeissa on asuttu nyt pari vuotta. Opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2, täydentää kokonaisuuden.

– Massiivipuun käyttöön on kaksi syytä: Nurmeksen kaupunki kuuluu HINKU-kuntiin, joiden tavoitteena on hiilineutraalius. Toinen syy on viereinen, vanha, suojeltu Puu-Nurmeksen puutaloalue, jonka miljööseen uudisrakennusten piti sopia, kertoo Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Hurskainen.

Rakennuksessa päästäänkin hänen mukaansa hyvin pitkälle hiilineutraaliustavoitteeseen paitsi itse rakentamisen, myös käytön osalta: kiitos massiivipuun ja laajan aurinkosähköjärjestelmän.

Rakennushanke pysyi aikataulussa ja budjetissa

Hurskainen ja yhtiön toimitusjohtaja Niko Mahlavuori kuvaavat juuri maaliin saatua Yhteisöpiha 2:n rakennushanketta erittäin onnistuneeksi.

– Työmaa on ollut erittäin sujuva työteknisesti ja aikataulullisesti. Viivästyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on mennyt aivan aikataulussa, sanoo Mahlavuori.

– Harvinainen kunnallinen kohde: aikataulussa ja budjetissa. Siihen on kaksi päätekijää: pääurakoitsijan ja suunnittelijan osaaminen ja aiempi kokemus sekä HOISKO CLT:n elementtitoimitusten laatu ja täsmällisyys, Hurskainen sanoo.

Vanhan sairaalan tontin nousu uuteen kukoistukseen on saanut paljon positiivista palautetta.

– Ainahan uuden rakentaminen antaa paikkakunnalle positiivista virettä, elävöittää ja tuo uskoa tulevaisuuteen, sanoo Mahlavuori.

Nurmekseen on saatu hyvää palautetta myös siitä, että se lähti maakuntakeskus Joensuun jälkeen ensimmäisenä maakunnassa modernin puukerrostalorakentamisen tielle.

Kokemus hyödyksi

Lopputulokseen on tyytyväinen myös Rakennusliike Mustosen yrittäjä Pekka Mustonen. Hän myöntää, että kun taustalla on pitkä betonirakentamisen kokemus, massiivipuuelementti vaati uusien asioiden opettelua. Yhteisöpiha 1:stä oli kuitenkin saatu jo hyvää kokemusta CLT-rakentamisesta.

– Yksi eri tavalla huomioon otettava asia on elementtien mittatarkkuus, joka vaatii myös asentajalta tarkkuutta ja huolellisuutta.

Yhteisöpiha 1 ja Yhteisöpiha 2 ovat toistensa peilikuvia ja ulkoisesti hyvin saman näköisiä, L-muotoisia luhtikerrostaloja. Talojen erona on se, että ykkösessä käytettiin lämpöeristettyä CLT-rakennetta, jossa käytettiin ohutta, satamillistä CLT-levyä. Yhteisöpiha 2:n runko on puolestaan paksua, 200-millistä massiivipuuelementtiä ilman lisälämmöneristettä. Ensimmäisen kohteen ohuempiin elementteihin verrattuna paksua CLT-elementtiä oli hänestä helpompi käsitellä.

Lopputulos on Mustosen mielestä komea ja lunastaa paikkansa kuuluisalla tontilla.

CLT-elementtien asennus oli sujuvaa ja nopeaa

Työmaata johtanut Esa Kinnunen sanoo elementtien asentamisen olleen sujuvaa ja nopeaa.

– HOISKOn elementit olivat hyvät ja mittatarkat, ja ne tulivat tehtaalta sovitussa järjestyksessä ja ajallaan, hän kiittää.

Kohde tehtiin sääsuojassa teltan alla. Asennus eteni kerroksittain, yhden kerroksen asennus kesti muutaman päivän.

CLT-hankkeita tehdään jatkossakin

Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokrataloille uusien kohteiden rakentaminen on päänavaus rakennuskannan uudistamiseen. Viime vuosikymmeninä uuden rakentamisen sijaan on remontoitu vanhaa rakennuskantaa ”enemmänkin kuin tarpeeksi”. Se lienee tuttu tilanne monessa kunnassa.

– Meillä on pyrkimyksenä päästä nyt investointirytmiin. Kohteet ikääntyvät, eikä ole taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista tehdä massiivisia peruskorjauksia kaikkiin käytössä oleviin kohteisiin. Ajatuksena on poistaa vanhoja rakennuksia hiljalleen käytöstä ja rakentaa tarpeen mukaan uusia, Mahlavuori sanoo.

Selvää on, että CLT:tä aiotaan käyttää jatkossakin.

Entä mitä rakennuttaja voisi sanoa muille CLT-rakentamista pohtiville?

– Pelko pois. Kannattaa hyödyntää erityisesti CLT-suunnittelukokemusta. Kokenut suunnittelija samoin kuin rakentajakin säästävät aikaa ja rahaa, kiteyttää Hurskainen.

Kuvat: Veli-Matti Hurskainen ja Esa Kinnunen

Lue myös kohteen arkkitehdin haastattelu.

The post Opiskelijat pääsevät asumaan moderniin ja ekologiseen CLT-kerrostaloon Nurmeksessa appeared first on Hoisko CLT.

Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.