Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Rakennuksen rakennuttaa ja omistaa yhteiskuntakiinteistöjen omistamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy. Pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy ja pääsuunnittelijana rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Kun rakennus valmistuu, kaupunki ehtii olla vuokralaisena hetken. Sen jälkeen vuokralaiseksi vaihtuu hyvinvointialue.

Terveellisyys ja hiilijalanjälki painoivat

Lauritsalan paloasemasta tulee tiettävästi Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä rakennettu paloasema.

– Ei sellaista ainakaan missään ole vastaan tullut, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Siitä, että sellainen nyt nousee Lauritsalaan, on kiittäminen Lappeenrannan kaupungin puurakentamista painottavaa linjaa ja paikallista arkkitehtia Juho Ojalaa.

– Lähtökohtana olivat rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus sekä ekologisuus. Hiilijalanjälki on noussut rakennushankkeissa tärkeäksi kriteeriksi. CLT vastasi näihin tarpeisiin ja siitä on alueella jo kokemusta, sillä Lappeenrannan Joutsenosta löytyy saman toimiston suunnittelema CLT-koulu, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen kertoo tulevien tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden olevan asioita, joita osataan arvostaa.

– Ja onhan massiivipuinen rakennus ihan mahdottoman komea.

CLT on itsessään tehosteseinä

Asemalla on kerrosneliöitä noin 4000 kahdessa kerroksessa. Alakertaan on sijoitettu muun muassa kaluston huolto ja korjaus sekä henkilökunnan tilat. Yläkertaan tulevat toimistot. CLT-elementti jätetään näkyviin koko pitkällä takaseinällä huoltotiloista erilaisiin kokoontumistiloihin ja toimistoihin.

– Alun perin huoneisiin ajateltiin tehdä tehosteseiniä, mutta niistä luovuttiin, sillä komea CLT-seinähän toimii tehosteseinänä sellaisenaan, Pylkkänen sanoo.

Terveellisyyden lisäksi luvassa on entistä enemmän tilaa. Pylkkänen on erityisen tyytyväinen kalustonhuoltotiloihin ja hienoihin luokkatiloihin, jotka antavat mahtavat puitteet palolaitoksen tekemälle valistustyölle.

– Pelastuslaitoksen ääni on otettu suunnittelussa hyvin huomioon, hän sanoo.

Palonsuojauksessa monta vaihtoehtoa

Kohteen käyttäjät ovat palomääräysten asiantuntijoita. Siksi Pylkkäseltä ei voi olla kysymättä, miten CLT-rakentaminen istuu palomääräyksiin tällaista kohdetta rakennettaessa.

– Paloasema kuuluu paloluokitukseltaan P2-luokkaan, jossa palonsuoja on oltava perustasoa kovempi. Kohteen kantavuuden pitää säilyä palossa 30 minuuttia. CLT-rakennuksessa tähän paloluokkaan pääseminen ei ole ongelma. Tämäntyyppiseen, suurempaan julkiseen kohteeseen vaadittavan pintamateriaalin palonsuojauksen (B-s1,d0) voi toteuttaa kolmella tavalla: sprinklereillä, palonsuojauskäsittelyllä tai suojalevyillä, hän kuvaa.

Tässä tapauksessa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu oli palonsuojakäsittely. Sen saa halutessaan sävytettynä.

– Suojaverhous on perusteltu perinteisessä puurakennuksessa, mutta ei silloin, kun rakennetaan massiivipuusta. Levytyshän piilottaisi kauniin puun eli vesittäisi koko idean. Sprinklerijärjestelmien asennus olisi puolestaan tullut tällaisessa kohteessa paljon kalliimmaksi.

Rakennuksen kahdet kasvot

Juho Ojala kertoo rakennuksen suunnittelun lähteneen tontista ja ympäristöstä, jotka otettiin huomioon paloaseman hyvin erilaisten toimintojen sijoittelussa tontilla. Kalustohalli suurine ovineen aukeaa toiminnalliselle piha-alueelle ja sitä kautta vieressä kulkevalle sisääntuloväylälle, Lauritsalantielle, jolle paloautot pääasiassa suuntaavat hälytyksen tullessa.

Tontin toisella puolella on asuntoalue. Sinne rakennus näyttäytyy pienimittakaavaisena. Paloaseman toiminta ei pientaloalueelle näy. Sen sijaan sinne näkyy kaunis, punertavan tervanruskea rakennus, jonka ulkovuorena on pystylaudoitus. Sille antavat ilmettä lautojen leveyden vaihtelu ja ikkunoita reunustava paloautonpunainen tehosteväri.

Puhdas paloasema -periaate ohjasi suunnittelua

Erilaisten tilojen sijoittelussa on noudatettu puhdas paloasema -periaatetta. Mallia toteuttaa muun muassa Kuopion pelastusopisto.

– Ajatuksena on, että tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin ja puhtaisiin tiloihin. Likainen ja puhdas tila eivät koskaan ole suorassa yhteydessä toisiinsa, vaan niiden välissä on aina välitila. Likaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi pyykkihuolto. Tässä lähtökohtana on oleskelutilan ilman suojaaminen palopaikoilla vaatteisiin tarttuvilta hajuilta ja muilta epäpuhtauksilta.

Lakimuutokset edistävät CLT:n käyttöä

Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy on kahden sukupolven arkkitehtien perheyritys, joka on toiminut Lappeenrannassa liki 50 vuotta ja suunnitellut kohteita niin kotimaahan kuin ulkomaille. Viime aikoina toimisto on painottunut erityisesti koulusuunnitteluun.

Lauritsalan paloasema on Juho Ojalalle jo kolmas suuri julkinen rakennus CLT-elementeistä. Joutsenoon vuosi sitten valmistunut 9900-neliöinen yhtenäiskoulu on lisännyt alueella tietoisuutta ja kiinnostusta ristiinlaminoitua massiivipuuelementtiä kohtaan. Aiemmin Ojala on suunnittelut CLT-koulun Loviisaan.

Hän sanoo, että CLT-elementin käyttöä on edistänyt parikin viimeaikaista lakiuudistusta.

– Palomääräykset ovat muuttuneet sille suosiollisemmiksi, kun on herätty ajattelemaan massiivipuun paloteknisiä ominaisuuksia. Toinen lainsäädäntöön liittyvä parannus on massiivipuun ottaminen huomioon energialaskelmissa siten, että se mahdollistaa massiivipuun entistä laajamittaisemman käytön. Yksiaineisesta seinästä ei tarvitse tehdä enää niin paksua kuin aiemmin: energialaskelmissa annetaan massiivipuulle hyvitystä, ja sille hyväksytään pienempi lämmöneristysarvo.

Pykälien lisäksi CLT:n tietä siivittävät arkkitehdin mukaan positiiviset mielikuvat ja etenkin kokemus massiivipuurakennuksen hyvästä sisäilmasta.

– Eikä koskaan voi ohittaa sitä, että puu on ekologinen materiaali ja erityisesti massiivipuulla on pieni hiilijalanjälki.

Jutun havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy.

Lisätietoa HOISKO CLT:n sertifioidusta, ekologisesta palonsuojakäsittelystä isoille kohteille saat artikkeleistamme:

HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon – Hoisko CLT

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

The post Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.