CLT-rakentamisen yleistyminen on näkynyt myös Skanskan työmailla. Tämän on havainnut Skanska Talonrakennus Oy:n työmaainsinööri Jose Wilska. Skanska toimi KVR-urakoitsijana äskettäin valmistuneessa Lappeenrannan keskuspaloaseman rakennushankkeessa Lauritsalassa.

Kohteen omistaja ja rakennuttaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Miten ison kohteen CLT-elementtien asentaminen onnistui?

– Oikein hyvin. Elementit asensi meidän oma porukkamme, jossa aiempaa CLT-kokemusta ei ollut. Hanke osoitti CLT-asentamisen olevan sen verran helppoa ja vaivatonta, että siitä pääsee helposti jyvälle. Toki liitosdetaljit poikkeavat perinteisestä betonielementtirakentamisesta, mutta asennusvaiheessa ei ilmennyt mitään suurempia haasteita, Wilska sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän puurakentamisesta enemmän kuin betonirakentamisesta, ja massiivipuinen projekti kiinnosti kovasti. Hanke olikin hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, hän sanoo.

CLT:n yhdistäminen muihin rakenteisiin sujui hyvin

240-millisen massiivipuuelementin lisäksi noin 4000-neliöisen paloaseman seinäelementteinä on käytetty pelti-villa-pelti-elementtiä eli Sandwich-paneelia sekä betonielementtejä.

Runkoratkaisut palvelevat paloaseman hyvin erilaisia toimintoja. CLT haluttiin maksimoida sisäpintana tiloissa, joissa työskennellään ja oleskellaan. Massiivipuuta on siten muun muassa kaksikerroksinen lohko, johon sijoittuu pääasiassa toimisto-, luokka- ja muita henkilöstön tiloja. Pelti-villa-elementti on materiaalina lohkossa, jossa on muun muassa kaluston säilytys. Tästäkin osasta CLT-elementtiä on yhdellä pitkällä seinällä eli muun muassa päivystävän henkilöstön lepotiloissa.

CLT-runko toimii CLT-kohteissa useimmiten kantavana rakenteena. Tässä hybridikohteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia.

– Monen erilaisen runkomateriaalin yhdistäminen tuo toki suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen detaljitason asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Mitään suurempia haasteita siitä ei kuitenkaan tullut. Oikein toimiva kokonaisuus, Wilska summaa.

Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys.

CLT-rakentaminen karsii työvaiheita rakennustyömaalla

CLT-rakentamisen hyviin puoliin kuuluu Wilskan mukaan se, että työmaalta karsiutuu pois työvaiheita betoniin verrattuna.

– Kaikki pystysaumapumppaukset ja valutyöt jäävät pois. Elementtien tuenta asennusvaiheessa on myös helpompaa, kun ne voi kiinnittää suoraan puuhun verrattuna siihen, että elementtejä kiinnitetään betoniin. Työmaalla tehtäviä viimeistelytöitä jää myös pois.

Tässä kohteessa CLT-elementtien sisäpuoliset pintakäsittelyt oli tehty jo tehtaalla, jolloin asennusten jälkeen oli pystyssä valmista näyttävää seinää. Tämä tuo mukanaan yhden erittäin tärkeän työvaiheen: seinäpintojen rakennusaikaisen suojaamisen, jotta valmis pinta ei likaannu tai vaurioidu.

– Asennustarkkuudessa ja sokkelin suoruudessa täytyy olla betonirakentamista tarkempi, sillä toleranssit ovat CLT-asennuksessa pienempiä. Kun pohja- ja esityö tehdään huolellisesti, ei tässä vaiheessa jouduta työmaalla säätämään.

Miten CLT-elementti liitetään betonipilariin?

CLT-elementtien kiinnitys betonipilareihin otettiin huomioon jo elementtien valmistuksessa. Niihin tehtiin työstövaiheessa tehtaalla ura. Betonipilareihin kiinnitettiin puolestaan 70×100-milliset kiinnityspuut, joihin elementit upotettiin.

– Näin lopulliset kiinnitykset pystyttiin tekemään suoraan asennusvaiheessa, eikä tässä kohdin väliaikaisia tuentoja tarvittu lainkaan.

Yhteistyö HOISKOn kanssa toimi Wilskan mukaan hyvin.

– Siksi työmaalla ei tarvinnut tehdä asennusvaiheessa paljon toimenpiteitä. HOISKOlta tuli detaljisuunnitelmat CLT-elementtien kiinnityksestä toisiinsa. Rakennesuunnittelumme puolelta täydennettiin suunnitelmiin elementtien liittäminen eri rakenteisiin, ja tästä käytiin myös keskusteluja yhdessä HOISKOn kanssa.

CLT-rakentaminen lisääntyy Skanskalla

Lopputulos on komea ja onnistunut.

– Mielellään lähden tekemään lisää CLT-kohteita, Wilska sanoo.

Siihen hän uskookin mahdollisuuksia tulevan.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa CLT-rakentamisen lisääntyminen edelleen näkyy meilläkin. Kunhan käytännöt vielä vakiintuvat enemmän, päästään entistä kustannustehokkaampaan rakentamiseen. Näen CLT-rakentamisen tulevaisuuden hyvin valoisana.

“CLT-elementin asennus ei eroa betonielementistä”

Paloasemahankkeen vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen Skanskalta sanoo myös siirtymisen betonielementeistä puuelementteihin olleen helppo Skanskan kokeneelle betoniasentajaporukalle.

– En näe mitään eroa asennuspuolen jutuissa CLT- ja betonielementtien välillä. Perushomma on materiaalista riippumatta sama, ja elementtien asentaminen oli asentajillemme luontevaa. Kyselin monesti asentajien mielipiteitä. He eivät nähneet materiaalien asentamisessa eroa, hän sanoo.

Vain valmistelutyössä vaaditaan hänen mukaansa enemmän tarkkuutta.

– Alkumittausten pitää onnistua. Pohjan ja ohjuripuiden on oltava suorassa ja niiden keskinäisen etäisyyden on oltava oikea, jotta elementti istuu allaan olevan betonin kanssa. Näiden toleranssit ovat pienempiä kuin betonielementeissä. Kun millin sisään menee, niin se on hyvä. Toisaalta eihän betonielementtirakentamisessakaan paljon ole toleranssia, jos ajatellaan vaikka korkeita betonikerrostaloja. Pienikin heitto perustuksissa lähtee kertaantumaan ylöspäin.

HOISKO CLT:n optimaaliset elementtikuljetukset tekivät asennuksesta sujuvaa

Elementit tulivat tontille HOISKOsta neljässä kuormassa sitä mukaa, kun asennus eteni.

– Tykkään todella paljon kuljetustavasta. Kulloinkin saapunut kuorma jäi tontille puoliperävaunussa, josta elementit nostettiin suoraan asennettavaksi omalla mininosturillamme yksi kerrallaan. Kun seuraava kuorma tuli tehtaalta, edellinen kärry lähti samalla tyhjänä pois. Tämän ansiosta työmaalta jäi kokonaan pois yksi työvaihe, välivarastointi. Betonielementithän tyhjätään aina kuormasta heti tontille, hän vertaa.

Elementit löytyivät kuormasta asennusjärjestyksessä. Vain yksi elementti oli jouduttu lastausteknisistä syistä pakkaamaan asennusjärjestyksestä poikkeavaan väliin.

– Tässä ratkaisussa on tietenkin tärkeä parkkeerata vaunu niin, että elementit päästään sieltä nostamaan.

CLT-elementtien kiinnitysvaihe betonielementtejä helpompi ja hiljaisempi

Isoin haaste oli Ukkosen mukaan se, että asennus tehtiin sääsuojan alla.

– Se rajasi käytettävää nostokalustoa. Alle kymmenes elementeistä pystyttiin asentamaan autonosturilla, jolla elementin pystyy nostamaan suoraan ylhäältä paikalleen. Hupun alla asennettaessa tulee sivuliikettä ja asentaminen vie enemmän aikaa. Suurin osa elementeistä asennettiin kurottajalla ja kuormausnosturilla.

Elementtejä paikalleen nostettaessa niihin tehtaalla tehdyt pystysuuntaiset urat istutettiin kantaviin betonipilareihin tehtyihin tukipuihin.

– Sen jälkeen tarvittiin vain “julmettua ruuvaamista”. Tässä vaiheessa säästyttiin betonielementtien asentamisesta tutulta meteliltä.

CLT-elementtien suojaaminen tärkeää ennen muita työvaiheita

Jossain kohdissa CLT-elementti liittyi myös pelti-villa-pelti-elementtiin.

– Niissä kohdissa oli oleellista miettiä liitoskohta niin, että höyrytiiveys ja lämmöneristys onnistuvat. Ne varmistettiin pelti-villa-pelti-elementin pohjakourulla, jolla tähän päästiin idioottivarmasti.

Asennuksen jälkeen elementtien suojaus tehtiin muovikalvotuksella ennen muita työvaiheita, jotta pöly, lika ja kolhut eivät turmele valmista, sävytetyllä palonsuoja-aineella pinnoitettua elementin pintaa. Kuullotettu pinta on arka lialle ja kolhuille.

– Tässä on oltava tarkka, sillä jos valmiiksi pintakäsiteltyä seinää joudutaan paikkaamaan, on käsiteltävä koko huone, ettei uusi korjauskerros jätä sävyeroja.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Ukkosella on pitkä kokemus hirsirakentamisesta, ja CLT onkin hänelle materiaalina mieluinen.

– Olen aina pitänyt massiivipuuta hyvänä rakennusmateriaalina. Se on kaikessa komeudessaan ekologinen, uusiutuva ja terveellinen.

Lappeenrannan keskuspaloaseman työmaa herätti paljon kiinnostusta myös sivullisissa.

– Yleisöä työmaan laidalla riitti, sillä vieressä on iso market, jossa käydessään moni pysähtyi katsomaan työmaata. Se, että paloasemaa rakennettiin puusta, kiinnosti ihmisiä hirveästi. Vanhat parrat vertasivat elementtiä hirteen. Heille sai kertoa, että ihan samalla tavalla CLT:kin toimii.

Massiivipuun uusi, moderni muoto sai heiltä tyytyväisen hyväksynnän.

Työmaavaiheen kuvat ottanut Ismo Pekkanen Ramboll CM Oystä on toiminut hankkeen rakennustöiden valvojana.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo appeared first on Hoisko CLT.

– Moni kunta kirjaa jo uudiskohteessa tavoitteeksi tai jopa velvoitteeksi puun käytön. CLT tarjoaa näihin vaatimuksiin helpon ja selkeän tavan rakentaa, hän sanoo.

Hemsöllä on parhaillaan tekeillä ensimmäinen CLT-kohde, Lauritsalan paloasema eli Lappeenrannan uusi keskuspaloasema. Karjalainen pitää kohdetta yhtiölle tärkeänä, sillä CLT tulee varmasti näkymään yhtiön uudiskohteissa jatkossakin.

– Se on täysin selvää, että puurakentamisen rooli ja CLT:n käyttö lisääntyvät uudiskohteissamme. Mielenkiintoisempaa minusta onkin se, mitä ratkaisuja ja innovaatioita elementti voi tarjota tulevaisuudessa korjausrakentamiseen, jota meillä on myös paljon.

CLT tarjoaa toimivat ratkaisut isojen kohteiden toteuttamiseen

Karjalainen pohtii, että puurakentaminen on julkisissa kohteissa painottunut aiemmin erikoisuuksiin ja erityisiä taitorakenteita vaativiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet monistettavissa. On tehty areenoita ja siltoja.

– Normaali kaupunkien uudiskohde on kuitenkin 3000–6000-neliöinen, terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennus, jonka rakenneratkaisut ovat tavanomaisia. Pitäisi pyrkiä siihen, että meillä on näihin tavanomaisiin rakenteisiin tutut, hyvät ratkaisut, hän sanoo.

CLT onkin hänestä juuri tuo helpon ja selkeän rakentamisen mahdollistava ratkaisu, jota puurakentamisessa on isoihin kohteisiin tarvittu. Sen etuihin kuuluu yhdisteltävyys muiden materiaalien, teräksen ja betonin, kanssa. Niille kaikilla on oma paikkansa.

– CLT on yksinkertainen, elementtitekniikkaan perustuva ja mittatarkka tuote, jonka toiminta on helppo ymmärtää. Detaljit ovat riittävän yksinkertaisia ja ratkaisut tavanomaisia: ne eivät vaadi tekijöiltä poikkeuksellisen vaativaa osaamista. Näin suunnittelijoiden ja tekijöiden määrä kasvaa ja kokemus karttuu. Vielä CLT ei ole niin tuttu tuote kuin betoni, mutta sitä kohti mennään, Karjalainen uskoo.

Rakennusaikaisten päästöjen sääntelyssä puulla tärkeä rooli

Hemsöllä on Suomessa tällä hetkellä 70 kiinteistöä Helsingistä Ouluun. Se keskittää toimintansa yliopistokaupunkeihin. Toiminnan ideana on omistaa ja ylläpitää kiinteistöjä ja vuokrata niitä kaupunkien ja muiden julkishallinnon toimijoiden käyttöön. Yhtiö vastaa yleensä suureksi osaksi myös kiinteistön ylläpidosta vuokra-aikana.

Kaupungeille tämä tarkoittaa tilapalvelun resurssien säästöä ja sitä, että vastuu ja riski rakennuksesta, mahdollisesta rakennuttamisesta ja ylläpidosta siirtyy asiantuntevalle kumppanille, jolla on vankka erikoisosaaminen ja kokemus kiinteistömaailmasta. Kustannuksetkaan eivät tule kertainvestointina vaan jakautuvat pitkälle vuokra-ajalle.

Kohteita rakennutetaan ja saneerataan vuokralaisille mittatilauksena. Vuokrasuhteet ovat pitkiä, ja asiakkaalle halutaan tarjota niin toimivat, terveelliset ja hyvät puitteet, että vuokrasuhdetta halutaan jatkaa sopimuskauden jälkeenkin.

Yhtiö toimii Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa, joissa toimintamalli on jo paljon pidemmällä.

– Esimerkiksi Ruotsissa meillä on yksistään oppilaitoskiinteistöjä yli sata, ja uusia rakennetaan vuodessa 5–10.

Rakennusmateriaalilla entistä tärkeämpi rooli päästöjen leikkaamisessa

Kiinteistöjen ympäristövaikutukset ovat yhtiölle keskeisiä, ja päästöjen karsimisessa se haluaa toimia aktiivisena edelläkävijänä.

– Tiedetään, että sääntelykin menee rakennuksen käyttöaikaisten päästöjen tarkastelusta koko elinkaaren tarkasteluun. Tällä hetkellä rakennustemme päästöistä karkeasti sanoen kaksi kolmannesta syntyy käyttöaikana, yksi kolmannes rakennusaikana. Lisäämme koko ajan geoenergian käyttöä, ostamme hiilineutraalia sähköä ja pyrimme ostamaan hiilineutraalia kaukolämpöä, kun se on mahdollista. Samalla rakennusaikaisten päästöjen osuus suhteessa kasvaa ja rakennusmateriaalin päästöihin on entistä tärkeämpi vaikuttaa, jotta pystymme leikkaamaan toimintamme päästöjä edelleen.

Tästäkin syystä on selvää, että puukohteita tullaan jatkossa rakentamaan.

Kuvassa ylhäällä Hemsö Suomi Oy:n Lappeenrantaan rakennuttama Lauritsalan paloasema, jonka CLT-elementit on toimittanut HOISKO CLT.

The post ”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” appeared first on Hoisko CLT.

Porvoossa otettiin marraskuun lopussa käyttöön massiivipuisista CLT-elementeistä rakennettu, 2700-neliöinen Metsätähden päiväkoti. Näyttävän ja kauniin rakennuksen rakennuttaja on Porvoon toimitilajohto. Päiväkoti oli pääurakoitsijalle, Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:lle, ensimmäinen CLT:stä toteutettu kohde ja samalla tehokas oppitunti materiaalista. Toimitusjohtaja Mika Suntiolla ja työmaasta vastanneella Samuli Kaivonurmella on vain hyvää sanottavaa CLT:stä.

Rakennusliike aloitti perehtymällä huolellisesti materiaaliin ja detaljiikkaan. Nopeasti huomattiin, että keskeinen asia CLT-rakentamisessa on asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu.

– CLT:n asennus on vähän kuin legopalikoista kokoaisi. Vaiheet pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Siksi asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu on tärkeää, kertoo Kaivonurmi.

Hyvä apu aikataulun ja järjestyksen suunnitteluun tuli HOISKOsta.

CLT-hankkeessa asennus- ja kuormasuunnittelu tärkeää

CLT-rungon asentamisen onnistuminen on Suntion mukaan ratkaiseva tekijä, jotta koko projekti pysyy aikataulussa. Jos siinä olisi jääty jälkeen, aikatauluhaasteet olisivat kertautuneet jatkossa.

Metsätähden asennuksessa huolellinen suunnittelu palkitsi tekijät ja runkovaihe meni todella hyvin. Asennus alkoi tammikuussa. Siinä vaiheessa kaikki elementit olivat tehtaalla jo valmiina. Ne lähetettiin Porvooseen tarkasti mietityssä järjestyksessä.

– Kuormia tuli viikoittain, joskus useampikin. Seuraavien viikkojen suunnitelmissa oli otettava huomioon muun muassa se, missä päin rakennusta nosturit kulloinkin olivat, kuvaa Kaivonurmi.

Asennusteltta vauhdittaa työvaiheita

Seinäelementtien asennus kesti pari kuukautta, tammikuun alusta helmikuun loppuun. Koko asennustyö tehtiin säältä suojassa ison asennusteltan sisällä. Sääsuojan käyttäminen on yritykselle tuttua monista aiemmistakin hankkeista. Vaikka ison suojan asennus on oma projektinsa, Kaivonurmi ja Suntio pitävät teltan käyttöä erittäin järkevänä, sillä se mahdollistaa paljon.

– Suojan alla pystytään aloittamaan monia sellaisia vaiheita, jotka onnistuisivat muuten vasta silloin, kun rakennus on saatu vesikattoon. Suojateltta jouduttaa tekemistä merkittävästi ja antaa mahdollisuuden ryntäyttää työmaata vauhdilla eteenpäin, Kaivonurmi kuvaa.

CLT-työmaa on muita pölyttömämpi

CLT opetti heidän mukaansa paljon ja osoitti, mitä etuja materiaalivalinnasta on työmaavaiheessa.

– CLT on siitä hyvä materiaali, että seinä on jo työmaalle tullessaan valmis. Jos elementtiä ei kolhita tai liata, sitä ei jouduta työmaalla hiomaan. Näin ei synny tasoitepölyä niin kuin yleensä. Jälkivaluilta säästyminen säästi myös aikaa, he listaavat.

Käytäntö osoitti myös sen, että isot puuelementit tasapainottivat sisäilman kosteutta pintalaattojen valuvaiheessa.

– Aivan erilaiselta tuntui kuin betonityömaalla, Kaivonurmi sanoo.

CLT:n eduksi hän listaa myös keveyden betonielementteihin verrattuna. Siten nosturit pystyvät nostamaan paljon suurempia elementtejä kuin betonista rakennettaessa. Yhdellä nostolla saadaan pystyyn jopa kymmenen metriä seinää.

Massiivipuu saisi näkyä uloskin

Lopputulos on Suntion ja Kaivonurmen mielestä komea ja kokemukset CLT:stä niin hyviä, että siitä rakennetaan mielellään jatkossakin.

– Se on kuitenkin sääli, että varsinainen CLT ei näy ulospäin, koska rakennuksessa on suojaava laudoitus, Suntio sanoo.

Hän kehottaakin aina miettimään, voisiko ulkoseiniinkin jättää elementtiä näkyviin ainakin osittain.

– Niin että näkyisi, mistä rakennus on tehty. Massiivipuuhan on niin hyvän näköinen, liimattu, nätti puu. Nyt sen kauneus näkyy vain sisällä.

– Kustannuksiltakin se olisi hyvä ratkaisu, kun ulkolaudoitusta ei erikseen tulisi, sanoo Kaivonurmi.

Suntio rakentaa mitä tarvitaan

40-vuotias Rakennusliike Kalevi Suntio on toisen polven perheyritys, jonka ruorissa ovat veljekset Mika ja Marko Suntio.

Yritys toteuttaa kaiken kokoisia rakennushankkeita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Metsätähden päiväkoti oli ensimmäinen askel Itä-Uusimaan puolelle.

Netistä yrityksen löytää nimellä ”suntiorakentaa”.

– Nimessä on se hyvä puoli, että sillä saa aina keskustelun avattua. Etenkin, kun lisää, että toimimme Neuvottoman kylässä.

Miksi Rakennusliike Suntiossa pidettiin CLT:stä?

• CLT-elementti on niin kevyt, että kerralla pystytään asentamaan hyvinkin suuria elementtejä.
• Seinäelementti on työmaalle tullessaan valmis eikä vaadi tasoitetöitä. Rakennustyömaa oli siksi hyvin pölytön.
• Talvirakentamisessa elementti tasasi työmaalla kosteutta, joten työmaa koettiin betonityömaata mukavammaksi.

The post Ensimmäinen CLT-kohde osoitti rakennusliikkeelle elementin edut appeared first on Hoisko CLT.