Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energyn tontilla Alajärven Louhukankaalla tulijan yllättää metsän keskelle noussut katseenvangitsija. Samaan aikaan tuulimyllyjen kanssa alueelle on rakennettu yhtiön huolto- ja vierailukeskus, jota voi sanoa näytteeksi taidosta, kekseliäisyydestä ja puun kauneudesta.

Rakennus toimii ennen kaikkea oman huoltohenkilöstön tukikohtana, mutta myös kokous- ja vierailukohteena.

Talo on verhoiltu ulkoa siperianlehtikuusella. Se pitää sisällään kaksi osaa. Vinokattoisen sisäänkäynnin alta kuljetaan kaksikerroksisiin vierailu- ja edustustiloihin. Niiden runkona on massiivipuinen CLT-elementti, joka on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin.

Toisella puolella rakennus jatkuu halli- ja huoltotiloina. Tämän osan runkona on perinteinen rankarakenne.

Sisäänkäynnin erikoisuus on maahan asti loivasti laskeutuva viherkatto, jota pitkin ympäröivä sammal kiipeää kauniisti ylös. Sammaleinen viherkatto haluttiin muistuttamaan alueen vanhasta turvetuotannosta.

Ovesta astutaan korkeaan, valoisaan infotilaan. Portaat johtavat ylös edustus- ja saunatiloihin, jossa varustukseen kuuluu 1500-kiloinen, varaava takka ja parvekkeen palju. Yläkerran parvelta – kuten myös alakerran infotilan suuresta ikkunasta – avautuu ihmeteltäväksi ikkunanäkymä suoraan lähimmälle tuulimyllylle.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, ja kokonaisurakasta on vastannut Rakennusliike M. Ranta Oy.

Rakennuksesta haluttiin ympäristöystävällinen hiilinielu

Ilmattaren periaatteisiin kuuluu etsiä hankkeisiinsa paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista. Alueen tarjontaan tutustuminen paljasti, että Alajärveltä löytyy puuelementtivalmistuksen modernia osaamista, HOISKO CLT.

Sen kauempaa ei tarvinnut valintaa miettiä, vaikka CLT oli yhtiölle entuudestaan vieras. Massiivipuinen materiaali sopii Ilmattaren arvoihin: onhan se ekologinen, vähäpäästöinen, kotimainen rakennusmateriaali ja ennen kaikkea hiilinielu, mitä Ilmatar piti tärkeänä.

– Meille oli selvää, että kohde rakennetaan puusta. Halusimme palauttaa sitä tontille takaisin rakennusmateriaalin muodossa, koska puita jouduttiin rakentaessa kaatamaan. Ihan samoja puita ei sentään tainnut elementteihin kuitenkaan tulla, naurahtaa Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Petri Ainonen.

CLT:n valinnalla maksimoitiin tavoiteltu vaikutus: vahvassa massiivipuuelementissähän hiiltä sitovaa puuta on mitä suurimmassa määrin.

”Erittäin tyytyväisiä ollaan CLT:hen ja urakoitsijaan”

Rakennuksen loppukatsastuksessa elokuussa Ainonen sai kulkea hymy huulilla.

– Olemme erittäin tyytyväisiä rakennukseen, urakoitsijaan ja materiaaliin. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lopputulos on todella onnistunut, hän sanoo.

CLT:n kaunis pinta miellyttää.

– Isoin ero CLT-rakentamisessa oli suunnittelun etupainotteisuus. Koska kaikki johdotukset haluttiin piiloon, niille tarvittavat poraukset tehtiin elementtien valmistusvaiheessa tehtaalla.

”CLT-rakentaminen on yksinkertaista rakentamista”

KVR-urakoitsija Mikko Ranta sanoo kohteen rakentamisen olleen CLT:n osalta hyvin yksinkertaista, vaikka siinä onkin erikoisia ratkaisuja kuten lattianrajasta lähteviä ikkunoita ja piilotettuja ikkunankarmeja. CLT-välipohja jatkuu katkeamatta parvekkeen lattiaksi. Sen etu on, että ulkoseinän ja parvekelaatan väliin ei tule minkäänlaista rakoa.

Sen verran sujuvaa rakentaminen on ollut, että työt etenivät aikataulussa.

– CLT:stä ajatellaan, että se on jotenkin korkeampaa tekniikkaa, mutta asentamisessa ei ole mitään erikoista. Se on tosi yksinkertaista: vähän kuin selkeää palapeliä kokoaisi, hän sanoo.

Betonirakentamiseen nähden CLT-elementtien asentaminen on helpompaa.

– Siinä, missä betonirakennuksessa valetaan ja hitsataan, CLT-kohteessa ruuvataan, poistetaan suojukset, laitetaan tiivisteet ja kiristetään kiinnikkeet. Asennuksen jälkeen CLT-seinä on sellaisenaan pintakäsittelyä vaille valmis sisäpinta, eikä kuivatusta ja valamista tarvita. Tietenkin CLT:n päälle voi tulla levytyskin, mutta kuka sellaisen puupinnan haluaisi peittää, Ranta listaa.

”CLT on järkevä, hengittävä ja painumaton rakenne”

Rannalle itselleen CLT on jo arkipäiväinen materiaali. Kokemusta CLT-rakentamisesta ja -asentamisesta hänelle on kertynyt niin kouluista, hoiva-asumisesta, liikuntahallista kuin omakotitaloistakin. Yritys vastasi myös suuren ja erikoisen kohteen, Vaasan Innovaatiokeskuksen, CLT-elementtiasennuksesta.

– Se opetti, että CLT:stä voi tehdä ihan mitä vain, Ranta sanoo.

Kaikissa kohteissa elementit ovat tulleet HOISKO CLT:ltä, jonka laadusta kertovia sertifikaatteja hän arvostaa.

Ranta odottaa CLT:n voimakasta läpimurtoa. Omalla kokemuksellaan hän voi suositella CLT-rakentamista kaikenlaisiin kohteisiin.

– Se on järkevä, hengittävä, helppo ja painumaton rakenne, jota ei voi runkorakenteeseen verrata.

Alajärven tuulivoimapuisto on Ilmattaren näyteikkuna

Vaikka Ilmattaren huoltokeskus komeileekin jo valmiina, rakentamisessa riittää työsarkaa vuoden 2023 lopulle saakka. Alajärven tuulivoimapuistoon tulee kaikkiaan 36 tuulimyllyä kahdelle eri alueelle. Alajärven yksikkö on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista, ja sen tuotanto tulee vastaamaan noin 300 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta ja lähes yhtä prosenttia Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta.

– Alajärven kohde on meille erityisen tärkeä, sillä se on hanke, jonka olemme vieneet läpi täysin itse alkaen hankekehityksestä ja luvituksesta, ja jonka tulemme omistamaan koko 35 vuoden elinkaaren ajan. Alajärvi on yhtiömme näyteikkuna, sanoo Ainonen.

The post Tuulivoimayhtiö Ilmatar valitsi ekologisen CLT:n appeared first on Hoisko CLT.

– Se on positiivinen hyppäys eteenpäin puurakentamisessa. Se antaa niin paljon mahdollisuuksia, ja asentaminen on helppoa, sanoo Juusela.

– Olen aina pitänyt massiivipuusta. Se on kosteusteknisesti niin hyvä ja turvallinen ratkaisu, koska se on yhtä materiaalia alusta loppuun. Siksi minulla ei ollut mitään ennakkoluuloja CLT:täkään kohtaan. Ominaisuudethan ovat samat kuin hirressä. CLT:stä rakentaminen on vain helpompaa, Kristo kiteyttää.

Suomessa CLT:n jalostus pisimmällä

Juusela tutustui massiivipuuelementtiin jo 90-luvulla Saksassa.

Siellä sitä käytettiin pääasiassa välipohjarakenteissa. Samassa käytössä se on kivirakentamiseen painottuvassa Saksassa edelleen. Mielenkiintoista onkin se, miten eri tavalla CLT-elementin kehityskaari on maailmalla kulkenut.

– Monessa muussa maassa sitä käytetään kantavina rakenteina ja siitä tehdään paljon isompiakin kohteita kuin mitä Suomessa on tähän mennessä tehty. Suomessa taas elementtiä on jalostettu pitemmälle kuin muualla ja siitä on tehty näkyväksi pinnaksi soveltuva, viimeistelty tuote. Tähän varmasti vaikuttaa pitkä suomalainen puurakentamisen perinne, miehet pohtivat.

– Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja sanoessaan, että kymmenen vuoden kuluessa CLT nousee Suomessa yhtä suosituksi kuin hirsi. Omakotitalojen rakentajat eivät vielä ole materiaalista niin tietoisia, mutta kun jalansija levenee, CLT lähtee varmasti pystyjyrkkään nousuun, uskoo Kristo.

Ammattilaiset arvostavat reunaliimattua CLT-elementtiä

Juusela ja Kristo arvostavat HOISKOssa sitä, miten yritys satsaa laatuun ja massiivipuuelementin kehittämiseen.

– HOISKO on tuotanto-orientoitunut ja laatuun satsaava tehdas. On helppo luottaa siihen, että sieltä tulee sitä, mitä luvataan, Kristo sanoo.

HOISKOn valmistama reunaliimattu elementti on juuri sitä, missä muodossa he haluavat elementtiä nähdä.

– Reunaliimaus on oleellinen, ehdottoman tärkeä asia niin ulkonäöllisesti kuin toimivuuden kannalta, Juusela painottaa.

Sillä saadaan kaunis, moderni ja viimeistelty, levymäinen pinta. Ulkonäöllisesti se on aivan erilainen kuin reunaliimaamaton elementti, jossa on selkeitä rakoja ja jonka vaikutelma on sama kuin lautaseinässä. Myös jäykkyys on reunaliimatussa parempi.

– Yhteistyö on sujunut HOISKOn kanssa loistavasti. Meillä tuli toisessa kohteessa viivästys perustusten kanssa ja elementtien aikataulujen toimitus piti lykätä sovittua myöhemmäksi. Se ei ollut HOISKOn kanssa mikään ongelma, Kristo kertoo.

Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat innostuvat CLT:stä

Kristo ja Juusela ovat huomanneet arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden innostuvan CLT:stä, koska se antaa niin paljon mahdollisuuksia ja vapauksia.

Suunnittelijat tuntuvat arvostavan selkeitä, suoria pintoja ilman saumoja – samoin sitä, että CLT-kohteessa voidaan seiniä levyttää siellä, missä halutaan, tehdä pysty- ja vaakakuviota sillä jaolla kun halutaan. Painumista ja puun elämistä ei tarvitse miettiä, koska sitä ei tapahdu.

Tärkeä on heistä tiedostaa se, että elementteihin liittyvien rakenteiden, ennen muuta perustusten, on oltava millilleen mittatarkkoja. Toinen CLT-rakentamisen erityispiirre on se, että sähkö-, lvi- ja ilmastointisuunnitelmat pitää olla mietittynä jo ennen elementin valmistusta, sillä aukotukset tehdään elementtiin jo tehtaalla.

Näitä seikkoja Kristo ja Juusela eivät pidä kuitenkaan ongelmallisina.

– Se tarkoittaa vain, että asiat valmistellaan oikein ja tehdään tarvittavassa järjestyksessä ja aikataulussa.

Päärakennus maatilalle ja kahden tontin talo kaava-alueelle

Tavekan CLT-kohteista toinen on maatilan pihapiirin uusi, 250-neliöinen päärakennus postikorttimaisemassa. CLT-rakennukseen päädyttiin muun muassa sisustussuunnittelijan suosituksesta. Massiivipuuelementti on viety väliseiniin asti.

Toinen kohde on erikoinen omakotitalo, joka koostuu kahdesta eri tonteille rakennetusta osasta ja niitä yhdistävästä isosta kellarista.

Erityisesti tässä kohteessa on pystytty hyödyntämään CLT:n hyviä ominaisuuksia: selkeitä, saumattomia pintoja sekä listattomia ikkunoita ja lattioita. Rakenteet ovat olleet hyvin vaativia, ja niiden totuttamisessa materiaalin palkkimainen rakenne on auttanut hyvin paljon.

CLT:stä voi rakentaa hyvin edullisesti

CLT-rakentamista suunnitteleville Kristo suosittelee yhteydenottoa suunnittelijaan, jolla on tietoa massiivipuurakentamisesta.

– Tällainen ammattilainen tietää esimerkiksi sen, miten aukotukset kannattaa tehdä. Siinä pystyy säästämään paljon. CLT:stähän voi tehdä mitä tahansa, mutta halutessaan siitä pystyy rakentamaan todella edullisesti. Säästöt tehdään suunnittelupöydällä.

– Rohkeasti vaan, jos materiaali kiinnostaa. Kun siihen tutustuu, niin näkee, mitä mahdollisuuksia se antaa, sanoo Juusela.

Tämän takia massiivipuun konkarit pitävät CLT-rakentamisesta

• Asentaminen on helppoa ja nopeaa.
• Kosteudenhallinta on työmaalla tavallista helpompaa. Elementit tulevat tehtaalta hyvin pakattuina ja ne pystytään asentamaan suojauksia purkamatta. Asentamisen nopeuden takia päästään nopeasti säältä suojaan.
• Suunnittelussa on rajattomat mahdollisuudet. Massiivipuuelementti antaa rajattomat mahdollisuudet esimerkiksi aukkojen koolle ja sijoittamiselle. Erilaiset CNC-työstöt ovat mahdollisia, ja siten voidaan toteuttaa vaikkapa upotettuja ikkunoita.
• Tuote on niin massiivinen, että toimii itse jäykistävänä, kantavana rakenteena. Siksi isompia ja haastavampia kohteitakin on helpompi tehdä. Tuentoja ei tarvitse lähteä väkisin tekemään.
• Painumista ei tarvitse miettiä, koska sitä ei tapahdu.
• Ulkonäöllisesti elementti antaa paljon vaihtoehtoja suorasta, sileästä pinnasta pysty- ja vaakaladontaan tai niiden vaihteluun.
• Isoista elementeistä rakennettaessa tiiveys on helppo hoitaa. Se pitää varmistaa vain elementtien nurkissa yksinkertaisella toimenpiteellä.

The post Konkarirakentaja ennustaa CLT:n suosiolle pystyjyrkkää nousua appeared first on Hoisko CLT.