Aiempi, nyt kumottu asetus edellytti, että kyseisissä rakennuksissa vähintään 80 prosenttia sisäpinnoista on suojaverhottava tai vaihtoehtoisesti paloluokkaa nostettava.

– Usein tämä on ratkaistu niin, että katto on jätetty näkyviin ja seiniä levytetty kipsilevyllä. Nyt päästään siihen, ettei massiivipuuta tarvitse lainkaan peittää. Se on iso parannus, sillä ulkonäkö on usein yksi keskeinen syy valita materiaaliksi puu, sanoo konsultti ja massiivipuurakentamisen asiantuntija, rakennusinsinööri Toni Kekki.

Jatkossa suojaverhouksen tarve riippuu rakenteen kuutiopainosta.

– Käytännössä tehdään selkeä ero puurunkoisen ja massiivipuisen rakenteen välille. Suojaverhouksesta voidaan luopua kokonaan materiaaleissa, joiden paino on vähintään 350 kg/m3. Käytännössä tämä tarkoittaa siis juuri CLT- ja hirsirakenteita, selventää Kekki.

Kolmi- ja useampikerroksisissa rakennuksissa 80 prosentin vaatimus pysyy ennallaan.

Kaunista CLT-pintaa ei tarvitse peittää levyllä, ja samalla säästyy rahaa ja työtä

Asetusmuutos antaa paljon mahdollisuuksia ulkonäöllisesti. Samalla säästetään rakennuskustannuksissa ja työajassa.

80-prosenttisesti puupintaisiin sisäratkaisuihinhan on tähän saakka voinut päästä vain paloluokkaa nostamalla. Se on kuitenkin tarkoittanut paksumpia materiaaleja niin rungossa kuin ovissa, mikä on puolestaan nostanut kustannuksia.

Koulu- ja päiväkotipuolella omia rajoituksiaan asettaa toki edelleen äänieristys, joka vaatii usein massiivipuurakenteessa esimerkiksi luokkien välisiin seiniin lisäeristystä yhdelle tai molemmille puolille. Niissäkin uudistus kuitenkin lisää huomattavasti mahdollisuuksia.

Uudistus mahdollistaa massiivipuisten pilareiden ja palkkien jättämisen näkyviin myös kaksikerroksisten luhtitalojen käytävissä.

Odotettu asetusmuutos ottaa huomioon sen, miten paloturvallinen materiaali CLT on

Asetuksen päivittämisen tavoitteena on ympäristöministeriön mukaan selkeyttää määräysten tulkintaa, edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta ja pienentää rakentamiskustannuksia. Asetusmuutosta on odotettu massiivipuu- ja hirsirakennusalalla, sillä materiaalit on tiedetty paloturvallisuudeltaan paremmiksi kuin perinteinen puurunko. Nyt muutetussa asetuksessa ero näkyy toivotulla tavalla.

Toinen CLT-rakentamista koskeva muutos on se, että P0-paloluokassa poistuu kategorinen vaatimus palomuurin rakentamiseen.

– Rakennuksen paloturvallisuutta katsotaan kokonaisuutena, jolloin palomuurin tarpeellisuus voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Palomuuri voi jossain tapauksessa osoittautua ylimitoitetuksi ratkaisuksi, ja silloin paloturvallisuuskriteerit voidaan täyttää lievemmillä ratkaisuilla, kuvaa Kekki.

Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana CLT-rakentamisen helppoudesta

Toni Kekki on yksi Suomen johtavia vaativien puurakenteiden suunnitteluun pätevöityneitä asiantuntijoita (FISE). Yrityksen toimenkuvaan kuuluu muun muassa kuntien konsultointi rakennushankkeissa.

Hän toivoisi kuntien näkevän massiivipuun potentiaalisena vaihtoehtona hankkeissaan. Runkomateriaalia ei hänen mukaansa tulisi lyödä lukkoon heti, selvittämättä puuvaihtoehtoa sellaisen asiantuntijan kanssa, joka tietää, mitä puusta rakentaminen kohteessa oikeasti tarkoittaisi.

– Vanha käsitys puurakentamisesta on kaukana siitä, mitä teollisesti valmistetuista elementeistä rakentaminen on. CLT:stä rakennettaessa ei tarvitse miettiä pakkaspäiviä ja valamiselle sopivia olosuhteita. Isot elementit tulevat työmaalle valmiina, ja runko on nopeasti pystyssä.

– Lähtökohtaisesti ajatellaan vielä usein, että puu on materiaalina kalliimpi ja hankalampi. Julkisissa kohteissa on käytännössä nähty, että puu on lopulta edullisin vaihtoehto. Itse materiaali on vähän kalliimpi, mutta kun lasketaan oikein työn nopeus, laatu ja jälkitöiden määrä, päästään edullisimpaan lopputulokseen. Näin esimerkiksi moni kouluhanke on päätynyt puuhun, yhtenä tuoreena esimerkkinä CLT:stä valmistunut Suomalais-venäläinen koulu Helsingissä, Kekki sanoo.

Mikä tekee CLT:stä paloturvallisen?

Luutuneista käsityksistä Kekki toivoisi päästävän myös paloturvallisuutta pohdittaessa. Puun ajatellaan olevan terästä ja betonia huonompi vaihtoehto, koska puu palaa.

CLT-elementti on kuitenkin itsessään hyvin paloturvallinen. Massiivipuinen elementti palaa hiiltymällä, mutta kantavuuttaan äkillisesti menettämättä. Se antaa palotilanteessa aikaa muita materiaaleja enemmän. Teräksen lujuuteen taas lämmönnousu vaikuttaa nopeasti. Betonin heikkous palotilanteessa on, että vaikka se itse on palamaton materiaali, se rapautuu palossa kideveden hävitessä.

Puun käyttäytyminen on myös helposti ennakoitavissa ja laskettavissa. Kun puuosien käyttäytymistä palossa on tutkittu, niin niiden heikoimmaksi lenkiksi ovat osoittautuneet teräsliitokset, jotka heikkenevät kuumuudessa ensimmäisenä.

Sprinklerijärjestelmä pelastaa henkiä

– Puurakennuksissa automaattiset sammutusjärjestelmät ovat pakollisia. Se on henkilöturvallisuuden kannalta tae numero yksi. Tulipaloissahan kuolemaan johtavat yleensä savukaasut, ei varsinainen palo tai romahtaminen. Sprinklerijärjestelmä pelastaa ihmishenkiä, sillä se sammuttaa alkavan palon nopeasti tai antaa aikaa reagoida. Puutaloissa henkilöturvallisuus tulee siis kaupan päälle, Kekki summaa.

Sitäkään ei tarvitse massiivipuisessa rakennuksessa pelätä, että palon sammuttamiseen tarvittava vesi aiheuttaisi mittavat vesivahingot. Massiivipuurakenteiden liitokset ovat niin tiiviitä, ettei vesi pääse niiden läpi, jolloin huoneistoon suihkutettu vesi on sammutuksen jälkeen imuroitavissa pois ilman laajaa vesivahinkoa. Yleensä selvitään pintamateriaalien vaihdolla, joka jouduttaisiin tekemään myös muilla runkomateriaaleilla.

Lähteet: Toni Kekin haastattelu, YM

The post Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia appeared first on Hoisko CLT.

B-s1,d0-paloluokkaa vaaditaan näkyviin jääviltä ulko- ja sisäpinnoilta muun muassa suurissa ja vaativissa julkisissa kohteissa, kuten kouluissa, hoivakodeissa ja päiväkodeissa.

HOISKO CLT:llä sertifioitu palosuojaus ainoana Suomessa

CLT-elementti on jo itsessään hyvin palonkestävä. CLT palaa hiiltymällä, ja hiiltyessäänkin elementti säilyttää kantavuutensa. Monissa käyttökohteissa vaaditaan kuitenkin näkyviin jäävien ulko- ja sisäpintojen palonsuojauskäsittelyä B-s1,d0-vaatimusten mukaisesti.

CLT:n teollista palonsuojakäsittelyä ei voida vielä CE-sertifioida, koska tuotestandardia ei ole harmonisoitu EU:ssa.

– Asiakkaidemme ja elementtiemme turvallisuus on meille tärkeää. Haluamme olla varmoja tuotteittemme paloturvallisuudesta, ja paras tapa sen todentamiseksi oli tutkituttaa se yhteistyössä Nordtreatin kanssa. Voimmekin nyt ainoana CLT-valmistajana Suomessa tarjota elementin, jonka B-s1,d0-vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa sertifikaatilla, kertoo Jukka Matti-Tuuri HOISKO CLT:n myynnistä.

Selvittämistä pidettiin tärkeänä, sillä niin viranomaisilla, rakentajilla kuin palonsuoja-aineiden valmistajillakin on vielä puutteellista tietoa CLT:n palonsuojavaatimuksista. Lisäksi monissa julkisissa kohteissa oleva M1-luokan sisäilmavaatimus ei täyty suurimmalla osalla palosuojakäsittelyistä.

– Meille oli tärkeää, että HOISKO CLT:n palonsuojakäsittelyssä yhdistyvät sekä paloturvallisuus että sisäilman M1-laatu.

HOISKO CLT -elementin palosuojaus on hyväksi sekä ympäristölle että ihmisille

HOISKO CLT on valinnut palonsuojauksessa yhteistyökumppanikseen Nordtreatin, koska se on erikoistunut ympäristöystävällisten palonsuojausten valmistamiseen.

– Toisin kuin useat palonsuoja-aineet, HOISKO CLT:ssä käytettävä suojaus ei sisällä lakkaa, jolloin luontainen hengittävyys säilyy. Ympäristöystävällinen palosuoja-aine ei sisällä myöskään yleisesti haitallisia aineita kuten boorihappoa, booria, formaldehydiä tai ammoniakkia, kertoo Matti-Tuuri.

Käsittely jättää puun syykuviot näkyviin, ja se voidaan tehdä halutussa sävyssä. Suojaus ei vaadi erillistä pohja- tai pintamaalia.

HOISKO CLT -elementti palosuojataan optimaalisissa olosuhteissa

HOISKO CLT -elementtien palonsuojauksen tekee koulutettu käsittelijä Nordtreatin sertifioimalla menetelmällä. Palonsuojaus tehdään aina hallitilassa, jossa kosteus, lämpötila ja muut olosuhteet ovat optimaaliset palonsuoja-aineen imeytymiselle. Käsittely dokumentoidaan, ja tilaaja saa aina todistuksen sertifioidusta käsittelystä.

HOISKO CLT -elementtien palonsuojaus kestää sisätiloissa rakennuksen elinkaaren ajan, ellei puuhun tule mekaanista vauriota. Ulkokäytössä uusintakäsittely on tarpeen 5–15 vuoden kuluttua siitä riippuen, kuin kuinka suoralle säärasitukselle käsitelty puu altistuu. Uusintakäsittely voidaan tehdä ruiskuttamalla, telalla tai pensselillä kohdekohtaisten huolto-ohjeiden mukaisesti. On suositeltavaa käyttää samaa suoja-ainetta.

Miten HOISKO CLT -elementin palosuojaus testattiin?

HOISKO CLT -elementin palonsuojauksen testasi Forest and Wood Products Research and Development Institute Mezassa, Latviassa.

Testaamista varten HOISKO CLT:n kuusesta valmistamista, 90 millimetrin paksuisista CLT-levyistä rakennettiin kulmia, ja niiden pintaan levitettiin NT DECO -palonsuoja-ainetta 350 grammaa per neliö. Rakenteen palonkestävyys testattiin stadardoiduin testein (muun muassa SBI-testillä).

Merkinnässä B tarkoittaa, että rakennusmateriaalin osallistuminen palamiseen on hyvin vähäistä, s1 kertoo, että savuntuotto on erittäin vähäistä ja d0 ilmoittaa, että materiaali ei aiheuta lainkaan palavia pisaroita.

The post HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi appeared first on Hoisko CLT.